maanantai 24. helmikuuta 2020

Varoitus: Google Translate voi kääntää päin honkia

Googlen Translate on korvaamaton apuväline etsittäessä tietoa maailmalta. Itse olen seurannut sen avulla esimerkiksi Bulgarian paikallisen talouslehden Onecoin-kirjoituksia. Lehdellä ei ole englanninkielistä sivustoa, joten ilman kääntäjää tieto olisi jäänyt saamatta. Moni käyttää Translatea myös kielenopiskelun kotitehtäviin tai jopa työelämän sähköpostien kääntämiseen.

Silloin on syytä olla varuillaan, koska Google Translate tarjoilee välillä melkoisia ylläreitä. Taustalla on "tekoäly", jolla ei ole mitään tekemistä älyn kanssa. Translate ei ymmärrä tekstiä eikä osaa kääntää sitä. Sen sijaan se poimii valmiista tiedostoista sopivia sanoja ja pätkiä, joiden se arvelee liittyvän asiaan.

Useimmiten käännös menee oikein, mutta joskus tuloksena on ihan käsittämättömiä virheitä. Ne ovat erityisen vaarallisia siksi, että käännös näyttää onnistuvan hyvin, mutta vasta tekstin lukeminen ajatuksella paljastaa, mitä on tapahtunut.

Tässä on helppo tapaus: jostain syystä Translate tulkitsee Bitcoiniin liittyvän louhija-termin henkilönimeksi ja laittaa siihen jopa ison alkukirjaimen:

Termistä "louhija" tulee englanniksi sukunimi Louhija.
Vaikea keksiä, mistä Translate poimii tuon Louhijan, eihän sukunimi sentään kovin yleinen ole. Mieleen tulevat lähinnä Banerjee-Louhija sekä Aku Louhimies.

Sukunimistä puheenollen: joskus Vuorinen kääntyy sanaksi Mountains, vaikka yleensä isolla alkukirjaimella kirjoitetut nimet siirtyvät käännökseen sellaisinaan.

Paljon kummallisempi virhe näkyy tässä:

Häntäpäässä muuttuukin kärkisijaksi.
Kun alkuperäisestä tekstistä poistetaan listan-sana, käännöskin menee oikein:

Yhden sanan poisto saa käännöksen toimimaan.
Tekoäly ja koneoppiminen ovat niin keinotekoisia, että pienikin muutos lähtödatassa voi aiheuttaa suuren eron lopputulokseen. Tämä on kuin koneoppimisen oma perhosefekti. Oppiminen ei ole todellista eikä sitä voi verrata ihmisen oppimiseen, älystä nyt puhumattakaan.

Sitten todella vaarallinen esimerkki:

Translate vaihtaa päiväyksen.
Alkuperäisen tekstin päiväys 2.11.2016 vaihtuu käännöksessä amerikkalaiseen muotoon 11/24/2016, missä on yli kolmen viikon ero. Entä jos kyseessä olisi vaikka sopimusteksti, jota lähettäjä ei lue riittävän huolellisesti?

Tässäkin pieni muutos vaihtaa ohjelman toiminnan aivan toiseksi.

Pieni muutos ja kaikki toimii.
Kuvasta muutosta on mahdoton havaita, mutta kyse on siitä, että päiväys on loogisesti samalla rivillä ensimmäisen lauseen kanssa (ts. kova rivinvaihto on poistettu). Ilmeisesti Googlen "tekoäly" harhautuu poimimaan väärän vastineen, jos rivi alkaa päiväyksellä. Go figure.

Kääntäjän toimintaa voi parantaa ilmoittamalla virheistä. Päivämääräyksen kohdalla onkin kaksi vaihtoehtoa:

Haluatko auttaa Googlea -- tai meitä kaikkia?
Jostain syystä Goole on valinnut sen väärän vaihtoehdon, minkä ihmiset voivat korjata, ja näin opettaa tekoälyä paremmaksi. Pitäisikö meidän auttaa Googlea? Kiinnostava kysymys. Autammeko samalla GAFA-jättiläistä vai itseämme?

Vielä yksi muistutus: Translateen ei kannata lähettää käännettäväksi liikesalaisuuksia eikä liian yksityisiä tekstejä. Emme voi olla varmoja, mihin tekstit päätyvät, ja tarjoaako Google niistä jotain lausetta käännöksenä vieraalle henkilölle.


perjantai 21. helmikuuta 2020

Huawei-kiistassa ei ole kyse enää takaovista

"Huawein 5G-verkossa Kiinan valtionpoliisi pääsee taskuusi", pelotteli demokraattijohtaja Nancy Pelosi maansa Nato-liittolaisia kiinalaisen Huawei-yhtiön vakoilusta. Epäasiallinen heitto kertoo, miten vakavasti ja tunteenomaisesti Yhdysvallat suhtautuu asiaan. Kiinan uhka riittää yhdistämään jopa demokraatit ja republikaanit, mikä on nykyoloissa harvinaista

Meille eurooppalaisille Pelosin lausahdus kertoo, ettei tässä ole enää kyse vakoilusta vaan Kiinan tulevasta asemasta lännen taloudellisena kilpailijana. Kiina on Yhdysvalloille uusi Venäjä. Kiina ei enää tyydy rooliinsa kopioijana ja koko maailman tehtaana, vaan on noussut teknologisen kehityksen kärkeen ja uhkaa ensi kertaa lännen johtoasemaa. Kiina on paitsi 5G-laitteiden valmistaja, myös niiden suurin käyttäjä. Eikä Applella ole vielä yhtään 5G-iPhonea.

Teknologian myötä tulee valtaa vaikuttaa muuhunkin kehitykseen, muistellaan vain paljonko Yhdysvallat on vaikuttanut maailmaan internetin kehittäjänä.

5G-verkkojen kautta tapahtuva vakoilu on hyvä keppihevonen Kiinan vastustamiselle. Asiassa on monta kysymysmerkkiä. Uutistoimisto Reuters kertoi toukokuussa 2019, miten Yhdysvallat muka heräsi 5G-uhkaan vasta Australiassa alkuvuodesta 2018 järjestetyn kyberturvaharjoituksen jälkeen. Mitä siellä on oikein mahdettu harjoitella? Eihän laitteita vielä olekaan. Ovatko NSA/CIA:n henkilöt täysin epäpäteviä, jos tällainen uhka tulee heille yllätyksenä? Uutisen on pakko olla ankka, tai ainakin tahallista informaatiovaikuttamista.

USA:lta perätään todisteita Huawein takaovista. Se on turhaa. Vaikka todisteita olisi, niitä ei kerrota julkisuuteen, koska vastapuolen ei haluta tietävän, mitä itse tiedetään. Lisäksi USA joutuisi paljastamaan tehneensä itse samanlaisia jekkuja.

Vähän väliä on uutisoitu löydöistä, jotka eivät sitten olekaan olleet uskottavia. Viime viikolla "savuava ase" oli viranomaiskuunteluun tarkoitettu liitäntä, johon USA väitti Huaweilla olevan pääsyn. Deutsche Telekom ja Vodafone kuitenkin ilmoittivat, ettei niillä ole mitään näyttöä yhdenkään valmistajan luvattomasta pääsystä verkkoihinsa.

Olisi loogista, että Huawein laitteisiin olisi upotettu hätätilanteita (esim. kyberhyökkäys) varten jonkinlainen kill-switch tai tehty tahallisia ohjelmointivirheitä. Niitä on mahdotonta todistaa suuntaan tai toiseen. Eikä sillä ole edes merkitystä, sillä jos laitteisiin halutaan salattuja toimintoja, ne tuodaan myöhemmin softapäivitysten yhteydessä. Tai käänteisesti: tiukassa tilanteessa softapäivitykset jätetään antamatta. Riippuvuus teknologiasta antaa tekijälle kiristyskeinon, jonka käytöstä Trump on itse antanut esimerkkejä kieltämällä Android-toimitukset Huaweille ja lopettamalla Adoben ohjelmien toiminnan Venezuelassa.

Tätä valta-asemaa USA pelkää. Se kuuluu vain lännelle, ja siitä halutaan pitää kiinni.

Sopivasti viime viikolla paljastui myös, että NSA omisti salaa sveitsiläinen Crypto AG:n ja vakoili sen asiakkaiden salaamaa dataliikennettä.
Huawei Europe retwiittasi uutisen, joka kertoo NSA:n vakoilusta.
Länsimaina hyväksymme, että USA vakoilee meitä, olemmehan samalla "hyvisten" puolella. Jos Kiina pääsee vastaavaan asemaan, se levittää maailmalle myös omia arvojaan ja suvaitsemattomia otteitaan. Tätä taustaa vasten on helppo yhtyä amerikkalaisten huoliin.

Mutta miten luotettava on USA:n tiedustelun tulevaisuus? Trump nimitti kansalliseksi tiedustelujohtajaksi Saksan suurlähettilään Richard Grenellin, jolla ei ole lainkaan tiedustelutaustaa, mutta sitäkin paremmat välit Trumpiin. Hänen nimityksensä on herättänyt runsaasti kritiikkiä.

Eurooppa on kahden tulen välissä. Olemme riippuvaisia Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta, mutta talous on riippuvainen Kiinasta. Ilmapiirin kiristyessä tulee olemaan mahdotonta tasapainoilla näiden välissä. Kun toiselle kumartaa, tulee pyllistäneeksi toiselle.

Onneksi meillä on yksi valttikortti: Ericsson ja Nokia. Se kortti kannattaa pelata hyvin.

tiistai 18. helmikuuta 2020

MTV3 antennista vain suttupiirtona

Pakko uskoa todeksi, että Suomen katsotuinta tv-kanavaa (yhtiön oman ilmoituksen mukaan 1-10/2019 10-54-vuotiaiden ryhmässä) voi antennitalouksissa katsoa vain 1960-luvulla kehitetyllä SD-tason PAL-järjestelmällä. Sentään digitaalisesti, mutta 20-26 tuuman putkitelevisioihin kehitetyllä tarkkuudella.

Nokia-menestyksessä paistatteleva Suomi halusi 2000-luvun alussa olla digitalisoinnin kärkimaa, minkä vuoksi antenniverkon digilähetykset aloitettiin elokuussa 2001 ensimmäisten joukossa. Tulos näin 20 vuotta myöhemmin on se, että kaupallisesti suosituinta tv-kanavaa voi antenniverkossa katsoa vain niin alhaisella tarkkuudella, että se särkee silmät nykyisillä 42-65 tuuman HD-taulutelevisioilla (hienommista 4K-malleista puhumattakaan).

Onneton tilanne on seurausta DNA:n päätöksestä lopettaa HD-kanavien antennijakelu. Vuoden 2020 alusta lähtien kanavapaikalla on näkynyt vain tiedote:

Ei enää MTV3-kanavaa teräväpiirtona antennikoteihin.
Jotain positiivistakin: digitalisoinnin yhteydessä mainostettu vuorovaikutteinen hybridi-tv toimii MTV3:n antennijakelussa (voit mm. äänestää Putousta kaukosäätimellä), mutta ei kaapeliverkossa. Huokaus.

Yle on jo pitkään lähettänyt omat kanavansa myös nettijakeluna. Tiedossani ei ole mitään tapaa, jolla Maikkarin saisi näkymään livenä netin kautta (ellei ole jonkin valokuituverkon asiakas, jolloin operaattorilta voi ostaa sekä avointen että maksullisten tv-kanavien verkkoversiot). Maikkarin omasta Katsomo-palvelusta voi katsella joitakin ohjelmia vain jälkilähetyksinä.

Ellei Digita ota Maikkaria HD-jakeluunsa, antennikatsojat saavat tyytyä jatkossakin suttupiirtoon. Vanhusten kohderyhmässä se ei ehkä haittaa, mutta 10-54-vuotiaiden ryhmässä varmasti.

Kyse on tietenkin rahasta. Nykyisessä kanavapaljoudessa Maikkarilla ei ilmeisesti ole varaa maksaa Digitalle HD-jakelusta eikä järjestää sitä myöskään itse netin yli. Silti väitän, että suttupiirto rokottaa katsojien määrää ja on imagohaitta, jolla silläkin on hintalappunsa.

Mutta jos trendi on se, että katsojat siirtyvät joka tapauksessa tilauspalveluihin ja avoimille tv-kanaville jäävät vain suurkuluttajat -- yleensä vanhukset -- niin sittenhän Maikkarin valitsema linja on ihan perusteltu.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Google-hakutulosten päivämuutos jopa 18 prosenttia

Googlen hakutulokset voivat vaihtua merkittävästi yhdessä vuorokaudessa. Testasin suomenkielisten numerosanojen osumat sunnuntaina 16.2.2020 ja uudelleen maanantaina 17.2.2020. Tuloksissa oli yllättävän suuria eroja.

Osumien muutos yhdessä vuorokaudessa (suomi).
Numero "yksi" näyttää pysyneen liki vakiona, mutta "neljä" on yleistynyt 42,9 miljoonasta 51,6 miljoonaan. Vielä suurempi muutos on sanojen "kuusi" ja "kymmenen" kohdalla, jossa muutokset ovat -18 % ja +22 %. Yllättäen sanojen kokonaismäärä muuttui vain vähän 457,10 miljoonasta 458,1 miljoonaan.

Miksi Goolge löysi sunnuntaina 21,4 miljoonaa sanaa "kymmenen", mutta maanantaina jo 26,1 miljoonaa? Kukaan ulkopuolinen ei tiedä. Todennäköisin selitys on, että eri päivinä ja eri kellonaikoina haut kohdistuvat eri palvelimille, joiden hakutietokannat ovat eri vaiheissa.

Myös englanninkielissä sanoissa on suurta vaihtelua:

Osumien muutos yhdessä vuorokaudessa (englanti).
Nyt suurin muutos on sanan "nine" kohdalla, noin -11 % (2060 miljoonasta 1840 miljoonaan). Sanojen kokonaismäärä on muuttunut peräti kuusi prosenttia (64710 miljoonasta 60770 miljoonaan).

Kiinnostavaa on, että aiempaan mittaukseen verrattuna sanan "one" määrä on laskenut selvästi.

Tulosten seuranta muistuttaa siitä, ettei Google ole suinkaan täydellinen hakukone. Siksi sen tuloksiinkaan ei kannata suhtautua kritiikittömästi. Mitähän luvut huomenna ovat? "Arvotaan tiistain lukemat..."

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

NewLife 0 vuotta

Ensimmäisen Onecoin-bloggaukseni vuosipäivinä olen kirjoittanut katsauksen tuoreisiin tapahtumiin.

Nyt tilanne on toinen, sillä kolikon takana oleva Onelife-verkosto on käytännössä kuollut ja korvattu uudella. Johto ja nimi ovat vaihtuneet, vain uhrit ovat pysyneet samoina. NewLife-verkosto jatkaa pahasti ryvettyneen Onecoinin perintöä ja yrittää puhaltaa henkeä jo hiipuneeseen huijaukseen. Verkoston uudet johtajat ovat vietnamilainen kapteeni Simon Le ja apukapteerni King Jayms, kotipaikka Trinidad ja Tobago.

Voisiko olla niin, että OneLife-toimintaa aletaan siirtää NewLife-nimelle, jotta vanhan nimen painolastista päästäisiin eroon?

NewLifen 3.2.2020 päivätty uutiskirje kääntää kaiken päälaelleen:
The incorrect information that was shared was to receive coins (cryptocurrency) that would increase in value, then cash out for Fiat currency when the exchange is launched (totally wrong information). Did you have that same experience?
Consequently, this communication, seeks to provide correct and sound information, news and updates. Ensuring that going forward, everyone who is part of this project would fully understand the goal and concept of the Company.
Let me first say we are sorry that the incorrect information was disseminated, but we intend to correct that and to ensure that henceforth the correct information about OneAcademy and our One Ecosystem is circulated and shared globally.
Tommi Vuorinen on siis jakanut virheellistä tietoa luvatessaan vuosien ajan kolikon muuttuvan pian vapaasti vaihdettavaksi ja siihen tehtyjen sijoitusten antavan hyvän tuoton. Ja miten kävikään ajatukselle tuoda pankkipalvelut pankittomille? Ei tuotu, heiltä vietiin rahat huijarien taskuihin.

Nyt oleellista onkin ekosysteemin kasvattaminen, kunnes saadaan 10 miljoonaa jäsentä ja miljoona kauppiasta. Siihen asti Onecoin toimii vain DealShaker-alustan sisäisenä leikkirahana, jolla voi ostaa tavaroita ja palveluita toisilta jäseniltä.

Tällaisella leikkirahalla ei ole mitään tekemistä kryptovaluutan kanssa. Viimeistään nyt verkoston jäljellä olevien jäsentenkin pitäisi ymmärtää tulleensa huijatuksi ja vaatia selityksiä Vuoriselta. Rahat takaisin tai rikosilmoitusta pöytään.

Moni onecoinisti on tyytymätön uusien kapteenien valitsemaan linjaan. He vaativat yhä pörssin avaamista, kuten luvattiin. Mahdollisuus käydä leikkirahalla kauppaa DealShakerissa ei paljon lämmitä. Mitä kauppias tekee saamillaan arvottomilla Onecoineilla? Eihän niitä voi viedä edes kirjanpitoon, kun niillä ei ole arvoa.

Pitkäaikaisia Onecoin-jäseniä ja johtajia (Arto Ylitalo, Markku Taipale) onkin vaihtanut Onecoinin hajoamisen toiseen haaraan. Veselina Valkova ja Habib Zahid ovat perustaneet Circle of Finance -nimisen kuvion (myös nimellä Invicta), jonka sisällöstä ei ole vielä tietoja. Verkoston voima ja luottamus omiin sponsoreihin on niin suurta, että moni jäsen on liittynyt kilpailevaan verkostoon, vaikka sen pitäisi tietää Onecoin-tilin jäädyttämistä ja rahojen menetystä. Ilmeisesti jäsenet eivät itsekään näe Onecoin-tileillään suurta arvoa, kun ovat valmiita riskeeraamaan kaiken. Ehto, jonka mukaan jäsen menettää jopa satojen tuhansien eurojen arvoisen position liittyessään kilpailevaan verkostoon on ilmiselvästi kohtuuton ja siten pätemätön, mutta sitä tuskin koskaan tullaan testaamaan oikeudessa, koska Onecoineilla ei ole arvoa.

Newlifen uusi johto ei näytä vakuuttavalta, jäsenlaskuri kasvaa nykyisellään vain 50-100 verran vuorokaudessa.

Yhdessä suhteessa Newlifen uusi johto jatkaa edeltäjiensä linjoilla: We are a Company that stands for transparency (huutonaurua!).

Lisäys 12.2.2020: Yahoo News siteeraa Coinrivetin uutista, jonka mukaan USA:n salainen palvelu alkaisi jahdata kryptovaluuttahuijareita -- ilmeisesti siis myös etsiä Ruja Ignatovaa. Ehkä vihdoin saamme tuloksia?

Lisäys 15.2.2020: Onecoinin arvoa ei ole nostettu yli vuoteen. Toisaalta Onecoinin teoreettisella arvolla ei ole merkitystä, koska valuuttaa voi käyttää vain sisäisesti ja silloin ostot ja myynnit kompensoivat toisiaan. Kiinnostava tilanne: valuutta, jonka arvolla ei ole merkitystä (koska vaihtokurssia ei pörssin puuttuessa ole eikä ilmeisesti myöskään tule).

tiistai 4. helmikuuta 2020

CES teknologiamessut - poimintoja tulevaisuudesta

Tammikuussa Las Vegasissa järjestettävät CES teknologiamessut antavat esimakua tulevaisuudesta. Alunperin kulutuselektroniikan messuina (Consumer Electronics Show) aloittanut tapahtuma on laajentunut kaikkeen teknologiaan, ja kattaa kaiken robottiautoista aina hassuihin innovaatioihin asti. Seuraavassa muutama poiminta messujen valtavasta tarjonnasta.

CES 2020 Las Vegas messualue, rekisteröintiteltta ja monorail-juna.
CES 2020 Las Vegas Convention Center.
Tänä vuonna eniten huomiota saivat Neon-virtuaalihahmot. Niiden kehittäjä on viime vuonna perustettu, Samsungin rahoittama startup-yritys Neon.life.

Aitoja ihmisiä - vai tekoälyä ja grafiikkaa?
Osastolla oli rivi näyttöjä (kuvassa vain kaksi), joissa esiintyi täysin aidon näköisiä ihmisiä. Valokuva ei tee oikeutta hahmojen ulkonäölle. Mallinnukset olivat niin tarkkoja, että punamekkoisen naisen kasvonpiirteet, hiukset, korut ja kankaan laskokset näyttivät täysin aidoilta. Ja kuitenkin kyse oli tietokonelaskennan luomista hahmoista.

Neon virtuaalihahmoja.
On vaikea sanoa, mitä Neon.life-hahmot ovat. Yhtiö ilmoittaa vuokraavansa niitä yrityksille, jotka voivat käyttää hahmoja esimerkiksi tuote-esittelijöinä. Yhtiön mukaan hahmot ovat yksilöllisiä, niillä on persoonallisuus, muisti ja tunteet. Ne ovat kuin keinotekoisia ihmisiä.

Aika näyttää. Vaikutelma oli kuitenkin hämmentävä. Kuulin ohimennen muutaman messuvieraan kutsuvan niitä sanalla "spooky". Olemme tottuneet avatar-hahmoihin, mutta tietokoneen näytöllä ne on helppo erottaa ihmisistä. Entä jos hahmo on luonnollisen kokoinen ja niin aito, ettemme pysty sanomaan, onko kyseessä ihminen vai tekoäly?

Vasemmalla ihmisen kasvokuva, oikealla tietokoneen luoma hahmo. Vaikea erottaa kumpi on kumpi.
Esittelijän mukaan kaikki hahmot on luotu tietokoneella ja pilvilaskennalla. Messuosastolla pyörivät näytöt olivat etukäteen laskettuja demoja, joissa pyörivät samat liikesarjat, mutta muutaman kerran päivässä pidetyssä demossa esittelijä näytti, miten hahmoa voi ohjata.
Keinoihmisen koodia ja ominaisuuksia.
Yhtiön esittelijä kytki tietokoneensa kaapelilla näyttöön (kuva) ja määritteli hahmon hymyilemään toistuvasti. Hahmo totteli kuin robotti. "A new kind of life", sanoo yhtiö itse -- todellakin. Mieleen tuli Westworld ja sen robotit.

Sitten maanläheisempiin keksintöihin. Samsung esitteli Sero-television, joka kääntyy vaaka-asennosta pystyyn moottorilla. Pystynäyttö sopii hyvin puhelimella kuvattujen valokuvien ja videoiden katseluun.

Samsungin näyttö kääntyy moottorilla vaaka- ja pystyasentoon.
Demossa näyttö kääntyi aina, kun esittelijä käänsi puhelintaan. Näin kuvat näkyivät aina oikein.

Televisioissa 8K eli nelinkertainen 4K (ja 16-kertainen HD) on uusinta uutta. Kaikki valmistajat esittelivät 8K-televisioita. Jopa valvontakamera (Bosma), videotykki (Panasonic) ja drooni (Sharp) olivat päivitettyjä uuteen tarkkuuteen. Droonilla oli tehty koelento, jossa kuva siirtyi 5G-datasiirtona maahan. Ei ole vaikea arvata, että tätä tullaan käyttämään kesällä Tokion olympialaisissa.

8K on uusi 4K (Skyworth).
Vielä yksi televisiojuttu: LG esitteli vuosi sitten uudenlaisen OLED R -television, joka nousi lattiakotelosta kuin itsekseen. Kuvittele laatikko, josta vaakasuuntainen rollup-kangas nousee itsestään pystyyn. Näyttöpinta on siis kangas, joka kiertyy kotelossa rullalle.

Tänä vuonna R-malli oli saanut hinnan: vaatimattomat 60 000 dollaria. Uutena oli tullut mahdollisuus kattoasennukseen, joten televisio laskeutuu katosta valkokankaan tavoin.

20 OLED R -televisiota.
R-malli lienee maailman kallein televisio, ja LG:n osastolla oli niitä peräti 20 kappaletta. Viisi laskeutui katosta, viisi nousi lattiasta, ja samat toiselle puolelle. Yhteensä siis 20 televisiota, yhteishinnaltaan yli miljoona dollaria!

Rullanäytön kuvanlaatu on tietenkin erinomainen, kun OLED-televisioissa aina.

Bosch esitteli autoihin suunniteltua älykästä aurinkolippaa. Niinkin yksinkertaisen laitteen voi varustaa älyllä.

Älykäs aurinkosuoja autoon.
Aurinkolippa on normaalisti läpinäkyvä, mutta pienen kameran avulla se tarkkailee ajajan pään asentoa ja pimentää lipasta kohdat, joista valo paistaa kuljettajan silmiin. Näin näkyvyys säilyy myös lipan läpi.

Sonyn auto oli yllätys. Se osoittaa, miten sähköautojen tulo ja digitalisaatio häivyttävät toimialojen rajoja. On vielä epävarmaa, tuoko Sony koskaan autoaan myyntiin, mutta S-Vision -niminen auto kuvastaa tulevaisuutta: Tesla tuskin on ainoa uusi autovalmistaja. Digitalisaation myötä vanhat autovalmistajat menettävät asemiaan uusien kustannuksella.

Sonyn sähköauto.
Sonyn sähköauto on tietenkin varustettu uusimmalla viihde-elektroniikalla matkustajien mukavuuden lisäämiseksi. Kojelauta koostuu pelkistä näytöistä.

Samsung demosi Ballie-nimistä kotirobottia, joka on kuin Star Wars -elokuvasta. Greipin kokoinen keltainen pallo seurasi esittelijän perässä ja välitti videokuvaa lattiatasolta.

Ballie on uusi greipin kokoinen kotirobotti.
Ballie osoittaa, ettei tulevaisuuden robotin tarvitse muistuttaa ihmistä vaan muotoilu voi olla jotain täysin uudenlaista. Yhtiön oma demo Ballien toiminnasta löytyy täältä.

Älypuhelinten langaton lataus on yleistynyt jo vuosia sitten, nyt samanlainen Ki-standardi tuo langattomuuden myös keittiökoneisiin.

Keittiökoneita ilman sähköjohtoa.
Pöytätasoon upotettu langaton lähetin siirtää jopa 2200 watin tehon esimerkiksi kahvin- ja vedenkettimeen sekä tehosekoittimeen, kun se asetetaan pöydällä oikeaan kohtaan. Laitteeseen ei tarvita edes virtakytkintä.

Viimeisenä vielä messujen hauskin laite: Segway S-Pod.

Segway S-Pod
Laite on pyörillä liikkuva kaukalo, jota matkustaja ohjaa pienellä joystickillä tai itseään kallistamalla. Innoitus laitteeseen oli saatu Jurassic World -elokuvasta. Jonain päivänä tällaisia liikkuu huvipuistoissa tai ostoskeskuksissa, varsinkin vanhempia ihmisiä kuljettaen.

Tulevaisuuden rollaattori?
Valokuva ei tee oikeutta laitteen toiminnalle. S-Pod on ketterä ja veikeä, koska se tasapainoilee kahden pyörän varassa. Huippunopeus on peräti 40 kilometriä tunnissa.

Ehkä tässä on tulevaisuuden rollaattori? Tai ainakin pyörätuoli.

Esittelen CES-messujen tarjontaa valokuvin ja videoin esityksissäni. Jos aihe kiinnostaa yrityksessäsi, ota yhteyttä. 

maanantai 3. helmikuuta 2020

Kobe Bryant oli maassaan yksi jeesuksista

Kauppalehden kolumnisti Emil Elo selittää hyvin, miksi koripallon supertähden Kobe Bryantin kuolema oli viikko sitten niin iso uutinen: Yhdysvalloissa urheilutähdet ovat liki ainoita koko maata yhdistäviä hahmoja, joihin kaikki voivat samaistua. Lisäksi he ovat tietenkin suuren koneiston tuotteistamia viihdyttäjiä, NBA:n liikevaihto on kuulemma 7 miljardia dollaria vuodessa.

Mutta mikä selitti Bryant-uutisoinnin Suomessa? Viikko sitten maanantaina verkko-Hesarin etusivulla Bryant nousi ykkösuutiseksi:
Bryant verkko-Hesarin ykkösuutisena.
Ilmeisesti uutinen nousi ykköseksi, koska sitä klikattiin niin paljon. Ykkösenä se näkyi myös minulla, vaikka en urheilua seuraakaan. Tästä voi päätellä, ettei Hesari personoi sisältöä itsenäisesti, mikä on hyvä asia. Haluan jatkossakin nähdä uutisia, jotka eivät liity aiempiin klikkauksiini tai kiinnostukseni kohteisiin.

Yhdeksän henkeä vaatinut helikopterionnettomuus oli traaginen onnettomuus, mutta ilman Bryantia asia olisi kuitattu Suomessa pikku-uutisella. Kuuluisan ex-koripallotähden kuolema kosketti myös monia suomalaisia, toisille nimi oli ihan vieras. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon.

Yhä useammin media uutisoi näyttävästi sellaisten henkilöiden kuolemasta, joista ei ole itse kuullutkaan. Ilmeisesti ihmiset elävät yhä enemmän omissa kuplissaan, eikä edes Suomessa ole enää sitä yhteinäisyyskulttuuria mihin kolumnisti Elo viittaa. Joidenkin mielestä on moukkamaista kysyä julkisesti, kuka ihmeen Avicii tai Bryant, mutta ainakin omalla kohdallani kysymys on vilpitön.

Yritin kysellä, mistä monet suomalaiset tunsivat Bryantin. Sain kuulla, että hän oli suuri ja menestynyt koripalloilija. Arvoitukseksi silti jäi, miksi suomalaiset samaistuivat häneen niin voimakkasti. Maailmalla koripallo on merkittävä laji, mutta Suomessa merkitys on pienempi. Ilmeisesti Bryant oli sinnikäs ja harjoitteli jatkuvasti, mutta pikemminkin yksilötähti kuin joukkuepelaaja. Kuten kolumnisti Elo hyvin osoitti, jenkeissä hänen tarinansa resonoi vahvasti paikallisiin oloihin (kansan yhdistäminen, mustan miehen nousu tähdeksi, valtavat palkkiot), mutta en vieläkään ihan ymmärrä, miksi hän oli niin merkittävä suomalaisille.

Vähän aiemmin menehtyi musiikkineuvos ja -pedagogi Klaus Järvinen, jonka vanhemmat katsojat muistavat television Levyraadista. Somessa joku rinnasti Järvisen ja Bryantin kuolemat. Kumpi ansaitsi isommat otsikot? Bryant oli paljon tunnetumpi, mutta suomalaisille Klaus Järvinen oli merkittävämpi. Hän vaikutti Suomen musiikkikulttuuriin ja koulutukseen. Paljon useampi oli tavannut Klasun kuin Bryantin.

Nykyään merkittävyys ja tunnettuisuus menevät helposti sekaisin. Suremme julkkisten menehtymistä, koska he ovat niin tunnettuja. Olemme silloin osa viihdeteollisuuden tuotteistusta, aivan kuten olemme osa Googlen ja Facebookin tuotteita niiden myydessä meidän tietojamme.

Julkisuuden korostuminen luo ristiriidan, sillä samaistumme paremmin ulkomaisiin viihdetähtiin kuin niihin lähellä oleviin henkilöihin, jotka kuitenkin vaikuttavat elämäämme. Elämme netin ja median luomassa maailmassa, jonka jokainen saa itse valita, ja joka poikkeaa yhä enemmän ympärillämme olevasta reaalimaailmasta. Konkreettinen arki erkanee havaitusta arjesta.

Bryantin kuoltua eräs jenkkitoimittaja hyllytettiin, kun hän muisteli Bryantin raiskaustapausta vuodelta 2003, jossa pelaaja ilmeisesti osti uhrin hiljaiseksi rahalla. Toimittaja ei maininnut Bryantin muista seikkailuista, vaikka syrjähyppyjä oli ilmeisesti yli sadan naisen kanssa ja vaimo haki välillä jo avioeroa uskottomuuden vuoksi.

Viihdekoneisto teki Bryantista sankarin ja urheilijoilla on muutenkin eri säännöt kuin muilla kuolevaisilla. Koska sankari.

Saako kuolleista puhua pahaa? Vanha ohje kielsi niin tekemästä (de mortuis nihil nisi bene), mutta se johtui siitä, että kuolleet eivät pystyneet puolustautumaan. Bryantin ja Jörn Donnerin kuoleman jälkeen esitettyjä kielteisiä kommentteja pidetään sopimattomina, koska ne loukkaavat omaisia. Luulen, että niin Bryantin kuin Donnerinkin omaiset saivat kestää paljon pahempaa palautetta henkilöiden eläessä, eivätkä surun keskellä edes seuraa somekommentointia.

Nykyään vallalla on ajatus, että netissä saa sanoa mitä tahansa ja jos toinen siitä loukkaantuu, omapahan on vikansa -- miksi tulla julkisuuteen, jos ei kestä kritiikkiä? Jos näin on, miksi edesmenneen julkkiksen arvostelu on tuomittavampaa kuin toimittajien, poliitikkojen, toimittajien tai toisten somekeskustelijoiden avoin pilkkaaminen?

Hienotunteisuus edesmenneitä kohtaan on kohteliasta käytöstä ja siten toivottavaa. Sama pätee muuhunkin nettikäyttäytymiseen.