Tietävätkö nettijätit meistä liikaa - vai liian vähän?

"Amerikkalaiset nettijätit tietävät kaiken mitä teemme ja ajattelemme. Ne keräävät meistä tietoa somepalveluista ja seuraavat nettikäyttöämme. Kaikki rekisteröidään ja myydään mainostajille, jolloin yksityisyytemme on mennyttä."

Näin meitä varoitetaan, mutta asiassa on paljon spekulointia. Emme todellisuudessa tiedä, miten tarkkaan seuranta profiloi meitä. Googlen hakukone tuntuu arvaavan jo puolesta sanasta, mitä haemme, mutta nettisivuilla näkyvät mainokset eivät tunnu osuvan lainkaan.

Jos nettijätit tuntevat meidät niin hyvin, miksei tietoa käytetä markkinoinnissa paremmin? Miksi mainokset eivät näytä kiinnostavilta, vaan pikemminkin laahaavat kaukana toimintamme perässä?

Ehkä yksi selitys on valtavien datamassojen käsittelyn vaikeudessa. Miljardien datapisteiden analysointi mielekkääksi tiedoksi on edelleen äärimmäisen vaikeaa, oli tekoälyä tai ei. Luultavasti suuret yritykset eivät itsekään tiedä, mitä kaikella datalla tekisivät ja miten sitä voisi hyödyntää. Ihmisen elämä ja tarpeet ovat liian monimutkaisia tekoälyn kaavamaisuudelle.

Kerettiläisesti voisin väittää, että meistä kerätään liian vähän tietoa. Annan käytännön esimerkin.

Sunnuntai-iltana 12.11.2023 tarvitsin muuntajan vanhaan Asusin läppäriin (ei omani, mutta lähipiirissä). Googlasin aikani, mutta Suomesta ei tuntunut löytyvän juuri kyseistä mallia. Lopulta ihan oikea laturi löytyi Saksan Amazonista, mistä sen tilasin. Tilaus luvattiin toimittaa perjantaiksi ja kas - se putkahti työpaikan postilaatikkoon juuri ilmoitettuun aikaan. Logistiikka toimi siis loistavasti. 

Tänään, 28.11.2023 on kulunut yli kaksi viikkoa googlauksesta, ja silti samat perhanan muuntajat kummittelevat eri nettisivuilla - ihan Hesaria myöten.

Asus-laturien muuntajat kummittelevat yhä mainoksissa.

Tätä samaa olen katsellut jo kaksi viikkoa. Nettimainostajat katsovat peräpeiliin ja sielläkin heidän näkymänsä tuntuu lumisateen samentamalta. Pitäisi ymmärtää, ettei yli kaksi viikkoa vanhaa tuote-googlausta kannata enää käyttää mainosten valintaan. Asus-läppärimainokset sivupalkissa liittynevät samaan kohdennukseen.

Kehittyneessä valvonnassa mainostaja saisi tiedon, että tilasin jo laturin, eikä ole mitään järkeä mainostaa niitä edelleen (ei varsinkaan noita kaikkia malleja, kun hain vain tiettyä mallinumeroa). 

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tämä tulos on ihan peruslaitteistolla. Windows 11, siinä Chrome-selain, ei mainosten esto-ohjelmia tai poikkeuksellisia suoja-asetuksia.

Esimerkkini valossa näyttää siltä, että nettijätit eivät tiedä meistä edes tarpeeksi, vaan tykittävät mainoksiaan hehtaaripyssyllä peräpeiliin tähtäämällä. Onko se sitten osoitus yksityisyydestä, mene ja tiedä, mutta ainakaan tämän nähdessäni en ole huolissani nettiseurannasta.

Vasta kun kaikki minulle näkyvät mainokset alkavat osua liian hyvin muutan mieleni. Ja voihan olla, että yhtiöt vain hämäyksen vuoksi näyttävät epärelevantteja mainoksia, jotta eivät paljastuisi.

Kielimallien kissanpäivät ohi? Mediat suojaavat sisältöjään koulutuskäytöltä

Kielimallit saivat lentävän lähdön, koska netistä löytyi valtavasti korkealaatuista sisältöä niiden kouluttamiseen. Mediayhtiöt ovat sallineet hakukoneiden vierailut, koska ne tuovat kävijöitä sivuille, mutta eivät huomanneet sisältöjensä olevan arvokkaita myös tekoälyn näkökulmasta.

Googlen, Facebookin ja OpenAI:n robotit louhivat tekstejä ja kouluttavat niillä tekoälyä, joka sitten vastailee käyttäjille ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Jatkossa tekoälystä tulee suurta bisnestä, mutta koulutusmateriaalin tuottajat eivätkä hyödy siitä mitään. Pikemminkin päinvastoin.

Mediayhtiöt ovat havahtuneet asiaan ja estäneet koulutusrobottien vierailut. Tämä tapahtuu vanhalla tekniikalla (robots.txt-tiedosto), jolla on aiemmin rajoitettu hakukoneiden indeksointia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien sisällön käyttöä rajoittavat nykyisin seuraavat rivit:

User-Agent: *
Disallow: /promo/
Disallow: /sivulaskuri
Disallow: /api/
Disallow: /rest/
Allow: /api/paid-article/
User-agent: ChatGPT-user
Disallow: /
User-agent: CCBot
Disallow: /
User-agent: GPTBot
Disallow: /
User-agent: Google-Extended
Disallow: /
Sitemap: https://www.hs.fi/sitemap/html/hs/sitemapindex.xml
Sitemap: https://www.hs.fi/rss/custom/news-sitemap.xml

Google-Extended viittaa Googlen Bardiin; Googlen perinteistä hakukonetta ei ole estetty. ChatGPT-user estää plugin-laajennukset ja GPTBot tavallisen ChatGPT:n. Pisin löytämäni rimpsu oli Keskisuomalainen-lehdellä, joka on estänyt myös koulutusdataa palveluna myyvän Omgilibotin.

Pikaisen kokeilun perusteella sivustonsa käytön ovat estäneet Iltalehti, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Keskisuomalainen, Aamulehti, Kauppalehti sekä Vauva.fi. Estoja ei ollut MTV Uutisilla, Ylellä eikä Suomi24-palvelussa. Viimeksi mainitussa on jopa teksti "All robots are welcome".

Eston vaikutus on helppo huomata, sillä ChatGPT ilmoittaa asiasta:

"En pysty avaamaan kyseistä uutisartikkelia, koska sen verkkosivusto estää..."

Yleensä eston huomaa vain epäsuorasti, kun ChatGPT ei osaa toteuttaa tehtävää, jonka pitäisi olla helppo, tai se antaa odotettua huonomman vastauksen.

Teknologiayhtiöt pääsivät jälleen yllättämään vanhat mediatalot. Ne hyödynsivät ilmaiseksi valtavan määrän korkeatasoista aineistoa. Jatkossa mediataloilla on oikeus vaatia maksua työnsä kaupallisesta hyödyntämisestä. Käsittääkseni maksuvelvollisuutta pohditaan lisättäväksi myös EU:n tekoälysääntelyyn. Aiemmin kielimallien kouluttajat ovat yllättäneet myös suomalaiset kirjakustantajat.

Jos sopimuksia ei synny, kielimallien kehittyminen lakkaa. Yhä suurempi osa nettiin päätyvästä materiaalista alkaa olla niiden itsensä tuottamaa, jolloin tekoäly kouluttaa itse itseään vanhalla tiedolla ja vanhoilla sanoilla. Se johtaa yleiseen laadun heikkenemiseen ja voi vahvistaa aineistossa olevia vinoumia.

Tekoälykehityksen ja käytön on oltava reilua ja eettistä koko elinkaaren ajan, koulutuksesta alkaen.

Lisäys 13.12.2023: Jatkossa mediat voivat saada korvausta aineistojensa koulutuskäytöstä.

Lisäys 28.12.2023: New York Times vaatii korvauksia aineistonsa opetuskäytöstä ja väittää ChatGPT:n ohittavan sen maksumuurin vastatessaan ajankohtaisiin kysymyksiin. https://www.hs.fi/talous/art-2000010083633.html  Jutun mukaan BBC, Reuters, CNN ja New York Times ovat estäneet sivujensa käytön uusiin tekoälyn koulutustarkoituksiin.

Lisäys 21.4.2024: Myös Yle on estänyt robottien vierailut. Rahalla varmaan ratkeaisi tämäkin.

Yle estää tekoälyn kouluttautumisen omalla sisällöllään.

Tekoälytalvi, kirjaimellisesti

Tekoälyn historiassa kehitysoptimismi on usein vaihtunut pettymykseen, kun tekniikka ei pystynytkään lunastamaan odotuksia. Erityisen ankara tekoälytalvi koettiin 80/90-lukujen vaihteessa, kun japanilaisten viidennen sukupolven tietokone -hanke oli epäonnistunut. Samoin oli käynyt asiantuntijajärjestelmille (expert system), joissa koneelle yritettiin siirtää lääkärin tai insinöörin osaamista. Konekäännöskin tuntui tuottavan vain huvittavia lauseita, joissa ei ollut mukana alkuperäisen tekstin ajatusta.

Tekoälytalvet tuntuvat kaukaisilta nykyisen tekoälyhuuman aikakaudella, mutta vähällä oli, ettemme eläisi juuri nyt sellaista. Helmikuussa 2020 VTT:n tutkimusprofessori arveli sellaisen olevan lähellä, ellemme muuta suuntaa.

Ilman generatiivista tekoälyä eläisimme luultavasti tällä hetkellä tekoälytalvea, joka olisi seurausta pettymyksestä robottiautojen hitaaseen kehittymiseen. Vajaat 10 vuotta sitten ennustettiin, että jo muutamassa vuodessa markkinoille tulisi itsestään ajavia autoja ja autonkuljettajien kouluttaminen kannattaisi lopettaa. Elon Musk lupasi jopa, että Tesla pystyisi ansaitsemaan hintansa takaisin toimimalla päivisin robottitaksina.

Vuonna 2018 Espoon Otaniemeen ilmestyi kyltti, joka varoitti liikkeellä olevista robottiautoista.

Varo - liikenteessä robottiautoja!

Otaniemessä kehitettiin robottiautojen tekniikkaa. Valmiita autoja ei kuitenkaan kuulunut myyntiin, joten kyltti sai rapistua. Tämän vuoden huhtikuussa otin tekoälykirjaani varten kuvan kyltistä, joka oli pahasti kärsinyt.

Robottiautoja... ehkä?

Kesäkuussa tunnettu teknologiakehittäjä Sensible 4 meni konkurssiin. Ehkä sen vuoksi kylttikin on nyt poistettu ja liikennemerkki on palannut vanhaan, robottiautoja edeltäneeseen tilaansa.

Talvi, mutta ei enää robottiautoja.

Tässä viimeisessä kuvassa se nyt on: tekoälytalvi mallia 2023 - mutta kuitenkin vain yhdellä tekoälyn monista sovellusalueista. Kestää vielä vuosia, ennen kuin robottiautot liikkuvat Suomen talvessa Otaniemeen asti, mutta monilla muilla rintamilla tekoäly jatkaa kehittymistään.

Mahdollisesti historia toistaa nytkin itseään ja ennen pitkää tulee uusi tekoälytalvi, kun odotukset tekoälyn kyvyistä osoittautuvat ylimitoitetuiksi.

OpenAI näyttää huonoa esimerkkiä tekoälyn vastuullisuudesta ja avoimuudesta

Perjantai-iltana 17.11.2023 kerrottiin, että OpenAI oli erottanut toimitusjohtaja Samuel Altmanin, joka on ollut yhtiön kasvot julkisuuteen ja myös yksi sen perustajista. Samalla hallituksen puheenjohtaja siirrettiin muihin tehtäviin, jolloin hänkin päätti erota. Myöhään lauantaina tilanne oli eskaloitunut sellaiseksi, että Altman olikin jo tekemässä paluuta ja koko hallitus vaihtumassa. Huhujen mukaan Microsoftin sana oli painanut yhtiön omaa kantaa enemmän.

Tällaiset käänteet herättäisivät epäluottamusta missä tahansa yhtiössä, mutta OpenAI ei ole tavallinen yhtiö. Se ei ole yhtiö ensinkään, vaan tekoälyn avoimuutta ja saatavuutta edistämään luotu säätiö, joka rahoitusta varten joutui kuitenkin yhtiöittämään osan toiminnastaan. Microsoft on rahoittanut kehitystyötä 12 miljardilla ja saanut etuoikeuden tekniikan käyttöön. Pörssilistautumisestakin on ollut puheita. Kyseessä ovat valtavat rahasummat, sekä nyt että varsinkin tulevaisuudessa.

Toiseksi OpenAI on kiistaton edelläkävijä tekoälytutkimuksessa. Juuri äskettäin se kertoi uusista ominaisuuksista, joiden suuri suosio pakotti yhtiön keskeyttämään uusien maksullisten käyttäjien rekisteröinnin. Vähän aiemmin väitettiin, että tekninen läpimurto olisi ensi kertaa yltänyt AGI-tasolle: tuottanut tekoälyn, joka pystyy oppimaan ihmisen tasoisesti useita erilaisia tehtäviä. Sam Altman kirjoitti 26.9.2023 Redditissä "AGI has been achieved internally". Vähän myöhemmin Altman perui kirjoituksensa ja väitti vain tuottaneensa meemin. Oikeasti hänen yhtiönsä ei ilmoittaisi AGI:sta Reddit-päivityksellä.

Pilailiko johtavan tekoäly-yhtiön toimitusjohtaja AGI-läpimurrolla?

Altmanin tapausta on ehditty verrata Applen perustajan Steve Jobsin kohtaloon. Jobs palkkasi kasvukivuista kärsineelle yhtiölleen toimitusjohtajan Pepsiltä vuonna 1983. John Sculley kuitenkin riitaantui Jobsin kanssa ja sai hallituksen puolelleen. Lopulta Jobsin täytyi vuonna 1985 erota omasta yhtiöstään. Sculleyn kaudella Applen ongelmat vain pahenivat ja lopulta 1997 Jobs kutsuttiin takaisin pelastamaan yhtiö tuholta, mikä sitten onnistuikin yli odotusten.

Apple oli kuitenkin vain yksi tietokonevalmistaja. OpenAI on jotain ihan muuta. Tekoäly-yhtiönä se on selvästi muita edellä ja sillä on tärkeä rooli ihmiskunnan tulevaisuuden arkkitehtina. 

Tekoälyn kehittäjiltä vaaditaan syystäkin avoimuutta ja eettisyyttä, onhan pelissä ihmiskunnan tulevaisuus. OpenAI:n sekoilut osoittavat, että kun miljardit pannaan peliin, juhlapuheiden arvot lentävät roskakoriin. Epäilemättä OpenAI:n ja Microsoftin välillä käydään nyt kiistaa siitä, miten nopeasti ja laajasti uusilla tuotteilla voidaan rahastaa ja kenelle rahat kuuluvat.

Tämä ei anna hyvää kuvaa alasta laajemminkaan. Toiminta ei ole yhtään sen avoimempaa kuin liiketoiminta yleensäkään ja arvojen sijaan työtä ohjaavat dollarit - silloinkin, kun väitetään täysin päinvastaista. Emme edes tiedä, kuka OpenAI:ssa oikeasti käyttää valtaa ja millainen sopimus yhtiöllä on Microsoftin kanssa. Sam Altman tuntuu itsekin puuhailevan monissa ulkopuolisissa projekteissa, vähän Elon Muskin tapaan. Eniten kummastusta on herättänyt Altmanin osallisuus Worldcoin-hankkeessa, jossa ihmisille luvataan kryptovaluuttaa vastineeksi heidän silmiensä iristen skannaamisesta. 

Uutinen Altmanin potkuilta kuulosti aluksi elokuvan juonelta. Juuri näin voisi olettaa käyvän, kun yhtiö huomaa tekoälynsä muuttuneen älykkääksi ja johto huomaa olevansa hankalassa tilanteessa. Pitäisikö tämä esitellä maailmalle vai pikemminkin piilottaa siltä? Miten superäly pidetään hallinnassa? Vai onko se jo karannut ja siksi käynnissä on syntipukkien etsintä ja rankaisu?

Elokuvat ovat elokuvia, todellisuudesta emme tiedä juuri mitään ja siksi voimme vain arvailla. Toivottavasti alkava viikko tuo lisäselvyyttä asioihin.

Kansalaisena datatalouden aikakaudella

Datasta on tullut uusi maksuväline, eikä meillä kansalaisilla ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä se. Amerikkalaiset palvelut keräävät meistä dataa, jota sitten käytetään mainosten kohdentamiseen ja palveluiden kehittämiseen - kenties johonkin muuhunkin, mitä emme osaa edes kuvitella. Cambridge Analytica -kohu osoitti, miten ulkopuolisetkin tahot voivat hyödyntää henkilötietoja uusilla, ovelilla tavoilla.

Tietojen keräämistä voi rajoittaa, mutta ei kokonaan estää. Olemme älypuhelinten ja nettipalveluiden vankeja. Sanotaan, että jos palvelu on ilmainen, sinä olet tuote, mutta ei se ihan niin yksinkertaista ole. Maksan Hesarista, ja silti se kohdistaa minulle mainoksia aivan kuten amerikkalaiset somepalvelutkin. Amazon profiloi maksavia asiakkaitaan, samoin Spotify ja Netflix, ja käyttää tietoja mainoksiin palvelun sisällä. 

Datataloudessa roolit sekoittuvat, eikä vanhan kaltaista jakoa enää ole. On pakko tunnustaa realiteetit: wanhaan maailmaan ei ole paluuta. Käyttäjän on kuitenkin syytä ymmärtää digiajan pelisäännöt: mihin luovutan tietojani ja mitä saan vastineeksi. Tarvittaessa luovutusta voi rajoittaa, kerätyt tiedot tarkistaa ja vaatia niiden poistamista.

Aihe on ajankohtainen juuri nyt, kun Facebook ja Instagram alkoivat tarjota maksullista versiota. Se ei ilmeisesti estä tietojen keräämistä, mutta poistaa kohdennetun mainonnan. Harva on valmis maksamaan tästä ilosta mobiilissa 150 euroa vuodessa, mikä voi hyvinkin olla mainosten tuotto yhtiölle ja siten maksuna kohtuullinen. Tietosi ovat ainakin sen arvoisia. Toisaalta maailmanlaajuinen palvelu ei toimi pelkällä pyhällä hengellä, joten hyödylliseksi koetusta palvelusta pitääkin maksaa.

Ihminen luopuu mieluummin tiedoistaan kuin rahoistaan. EU pyrkii suojelemaan kansalaisia, mutta viime kädessä ihmisellä on oltava oikeus myös luovuttaa tietonsa, jos itse niin haluaa. Ehkä EU yrittää sääntelyllä myös tukea kotimarkkinoiden nettipalveluita. Vaikka GDPR on ollut monella tavalla menestys, siitä ei ole tullut kilpailuvalttia eurooppalaisille yrityksille, koska muuallakin maailmassa tietojen hyödyntäminen koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin rahalla maksaminen. 

On siis opittava elämään datataloudessa. Siihen liittyen on hyvä tarkistaa, mitä tietoja palvelut meistä keräävät ja miten keräystä voi rajoittaa.

Ilmiselvien seurantamuotojen lisäksi Google ja Facebook tarkkailevat käyttäjän toimintaa ulkoisissa palveluissa, jotka sijoittavat pikselinsä (pätkä koodia) verkkosivuilleen. Kun hakee verkkokaupan sisällä tai Googlella jotain tuotetta, sen mainokset ilmestyvät Googlen myyminä muille nettisivuille tai Facebookin syötteisiin.

Facebookin asetuksissa on kohta Facebookin ulkopuolinen toiminta, joka listaa muista palveluista saatujen käyntitietojen (evästeet, seurantapikselit ym) määrän. 

Facebookin ulkopuolinen toiminta.

Seurannan voi tyhjentää tai katkaista palvelukohtaisesti. Toisaalta tiedot auttavat Facebookia mainosten lisäksi valitsemaan relevantteja päivityksiä, joten tiedoista voi olla hyötyäkin.

Yleisiä ohjeita datatalouden tietosuojan parantamiseen:

• Käytä palveluita tietokoneen selaimella, älä mobiilisovelluksella (äppi). Sovellus pystyy lukemaan sijainnin, osoitekirjan, kuva-arkiston, wifi-verkon tiedot, laitetunnukset ym. Selain ei tähän pysty.
• Älä luovuta osoitekirjaa palveluun, koska siinä menevät myös sellaisten henkilöiden tiedot, jotka eivät halua sosiaaliseen mediaan.
• Kirjaudu ulos palveluista käytön jälkeen. Pelkkä Facebookin ikkunan sulkeminen ei riitä. Kun kirjautuminen on voimassa, Facebookin mainosalgoritmi näkee toiminnan muissa nettipalveluissa.
• Kokeile eri selaimilla ja suojaohjelmilla. Chrome on luultavasti pahin, sillä Googlen bisnes perustuu juuri mainontaan.
• Käytä mahdollisuuksien mukaan selaimen yksityistä tilaa. Se rajoittaa evästeiden käyttöä ja tallentumista.
• Lue käyttöehdot ja rajoita palvelun asetuksia. Käytännössä nämä ovat vaikeita, sillä ehdot ovat vaikeasti tulkittavaa juristeriaa ja varaavat kaikki mahdolliset oikeudet palvelulle, vaikka niitä ei käytettäisikään. Ehdot saattavat myös muuttua. Sama pätee asetuksiin, joiden vaikutusta on hankala hahmottaa ja jotka lisääntyvät koko ajan.
• Tarkista puhelimessa oikeudet, joita mobiilisovelluksille on annettu. Poista esim. kamera, mikrofoni ja yhteystietojen käyttö sellaisilta, jotka eivät niitä tarvitse.
• Myös kotimaiset kivijalkakaupat tekevät keräävät tietoja bonuskorteilla ja kohdentavat mainontaa sen perusteella. Harkitse, mitä tietoja annat. Datatalous ei koske vain ulkomaisia yrityksiä, se on kilpailutekijä myös kotimaisilla yrityksillä.

SITRAn Digivalta-selvityksessä keväällä 2022 nousi esiin tieto, jonka mukaan Miapetra Kumpula-Natrin ostot kodinkoneliikkeestä olivat päätyneet Facebookin tietoon. Tämä on kiinnostava ja huolestuttavakin asia, sillä se yhdistää reaali- ja verkkomaailman. Miten paljon datatalous koskee kivijalkapalveluita?

Metalla on Yhdysvalloissa käytössä ns. offline conversion -tekniikka, jossa kauppiaat voivat lähettää Facebookiin tietoja suoraan omista asiakasjärjestelmistään. Näin selviää, miten tehokasta oma mainonta FB:ssä on, ja kuinka moni mainoksen nähnyt osti kyseisen tuotteen.

On kuitenkin epäselvää, onko tällainen ohjelma käytössä Suomessa - käsittääkseni ei. Jos tieto ostosta on mennyt Facebookille, se on saattanut siirtyä verkosta sähköisen kuitin, noutoilmoituksen tai haun seurauksena. USA:ssa tieto voi välittyä myös Google/Apple Payn -maksujen kautta.

Jos tiedät, että jokin suomalainen kivijalkakauppa välittää ostotietoja someyhtiöille, olisi kiinnostavaa kuulla asiasta. Siihen asti pidän asiaa huhuna. Ainakaan tiedot ostoista eivät siirry spontaanisti somejäteille.

Sen sijaan on varmaa, että tieto kaupassa käymisestä välittyy Googlelle sijaintitietojen perusteella, jos paikannuspalvelut on puhelimessa sallittu. Tiedoista ei kuitenkaan näe, ostettiinko jotain, eikä edes kauppa ole aina oikea.

Datatalouden aikakausi vaatii asiallista tietoa, jotta kuluttajat voivat itse tehdä valistuneita päätöksiä omasta ostokäyttäytymisestään. Data on arvokasta sekä ihmiselle että sitä hamuavalle yritykselle.

Facebook ja Instagram maksullisiksi - muuttuuko mikään?

Olen saanut paljon kyselyistä Instagramin ja Facebookin muuttumisesta maksulliseksi. Hinta 9,99 euroa (mobiilikäyttäjältä 12,99 koska Apple ja Google ottavat 30 % välistä) kuukaudessa on kova, koska sillä ainoastaan välttyy näkemästä kohdennettua mainontaa.

Tämä kysymys tulee ennen pitkää jokaiselle Metan palvelujen käyttäjille EU-alueella.

Tilauspohjaisuus on Metan vastaus EU:n vaatimuksiin ja koskee vain EU-alueen sekä Sveitsin käyttäjiä. Jos saman tunnuksen alla on useita tilejä, niistä joutuu 1.3.2024 alkaen maksamaan lisähinnan. Tilauspohjaisuudella Meta tarjoaa muodollisesti vaihtoehdon kohdennetulle mainonnalle. 

Kukaan ei voi enää väittää, että kohdennettu mainonta on palvelussa pakollista. Nyt palvelusta voi maksaa myös rahalla. Tuskin kukaan haluaa silti tehdä niin. Toivottavasti Meta julkistaa tulevaisuudessa jotain prosenttilukuja tilaajien määristä. Epäilen niiden jäävän todella pieniksi.

Maksullisuus ja sen korkeahko hinta on nerokas veto Metalta. Se myös osoittaa, miten vaikeassa asemassa EU on yrittäessään säännellä amerikkalaisia nettijättejä. Nyt käyttäjät saadaan suorastaan vaatimaan kohdennettua markkinointia. 

Metan muotoilu "While people are subscribed, their information will not be used for ads" ei suoranaisesti vastaa kiinnostavimpaan kysymykseen: kerätäänkö myös maksavista käyttäjistä tietoja entiseen tapaan, vaikka niitä ei käytetä markkinointiin? Luultavasti kerätään. Näkyykö palvelussa silti mainoksia? En tiedä.

Mainoksilla vai ilman?

Oleellista on tämä: jos ei maksa, kaikki jatkuu kuten ennenkin. Joku on vasta nyt tavannut käyttöehtoja ja löytänyt sieltä huolestuttavia lauseita, joissa Meta varaa itselleen pääsyn käyttäjän sisältöön ja puhelimeen. 

Juristeria on oma lajinsa, jota suomalaisen maallikon on vaikea lähteä tulkitsemaan. Meta haluaa tietenkin turvata oman selustansa ja varaa kaikenlaisia oikeuksia nykyisiä ja tulevia palveluita varten. Sovellus ei kuitenkaan pääse ääniin, kuviin, kameraan, kontakteihin tai muihin tiedostoihin ellei käyttäjä itse anna niihin lupia. Käyttöjärjestelmän oikeustasoja ei pysty ohittamaan. Tästä syystä en myöskään usko, että TikTok kerää muita somepalveluita enemmän tietoja käyttäjistään. Algoritmit ja mahdolliset nettilinkit ovat sitten eri asia. 

"Kokemuksesi pysyy samana"

Vaikka nyt valitsisit ilmaisuuden ja mainokset, voit muuttaa valintaa myöhemmin. Moni valitsee ilmaisuuden ajatellen, että 120 tai 156 euroa vuodessa on kova hinta (niin kuin onkin), tai että Meta tietää joka tapauksessa jo kaiken, joten yksityisyydestä maksaminen on turhaa.

Kaikesta huolimatta monet ovat toivoneet yksityistä Facebookia/Instagramia. Nyt sanat punnitaan. Kuinka moni oikeasti on valmis maksamaan yksityisyydestään? Ilmaiseksi sitä ei saa, koska palvelujen tekniikkakin maksaa. Kiinnostavaa nähdä, tuleeko EU:n ulkopuolisilta alueilta vaatimuksia saada sama vaihtoehto myös heille. Haluavat ehkä ensin katsoa, kuinka moni käyttäjä tähän tarttuu.

En ole koskaan suositellut luopumaan somepalveluista, koska ne voivat olla aidosti hyödyllisiä. Sen sijaan suosittelen käyttämään niitä selaimella eikä mobiilisovelluksella, koska selaimella ei voi profiloida käyttäjää läheskään yhtä tarkasti kuin erillisellä sovelluksella.

Jatkossa selainkäytöstä on vielä taloudellinenkin hyöty. Jos valitsee maksullisen version, säästää 3 euroa kuukaudessa.

Jos valitset maksamisen, tule sitten kertomaan, miltä näyttää mainokseton Facebook - vai häviävätkö ainoastaan kohdennetut mainokset? Entä huomaatko eroa Facebookin ulkopuolisissa palveluissa, jotka eivät enää juorua käynneistäsi verkkokaupoissa tai matkojen varauspalveluissa evästeiden avulla?

Linkki yhtiön omaan tiedotteeseen asiasta. 

Lisäys klo 16: vielä varmemmaksi vakuudeksi kävin tallentamassa Instagramin nykyiset käyttöehdot (24.8.2023) sekä uudet, 12.1.2024 voimaan tulevat uudet ehdot, ja vertailin niitä Wordissä. Jos käytät Instagramia nyt, olet hyväksynyt elokuun 2023 ehdot eikä niihin tule oleellisia muutoksia.

Ehdoissa on pieniä tekstimuutoksia.

Poikkeus ovat mainosrahoitteisuudesta kertovat kohdat ("Miten palvelumme rahoitetaan?"), joihin on tullut paljonkin muutoksia. Ne kuvastavat kuitenkin maksullista mallia, mutta eivät vaadi uusia oikeuksia sisältöön.

Uusi kohta kuvailee maksullisen palvelun ilman kohdennettua mainontaa.

Instagram ei siis ole vaatimassa uusia oikeuksia puhelimeesi ainakaan tämän sopimuksen perusteella. Oletan, että sama pätee myös Facebookiin, mutta tarkistin Instagramin koska siitä tuli enemmän kysymyksiä. Nopeasti luetut, liioittelevasti huhuja toistavat somepäivitykset eivät ole luotettava tietolähde.

Lisäys 17.11.2023: Helsingin Sanomien toimittaja testasi maksullista Instagramia ja huomasi, että vaikka perinteiset mainokset jäävät pois, "kaupallinen yhteistyö" -postaukset (siis mainokset) tulevat edelleen läpi. Myös yritysten postauksia omista tuotteistaan on vaikea erottaa mainoksista. Johtopäätös oli selvä: "Metan näennäinen uudistus tuntuu lähinnä käyttäjien huijaamiselta."

Luomuus kunniaan (kolumni)

(Kirjoitus julkaistu Tivi-lehden kolumnina marraskuussa 2023)

Generatiivinen tekoäly synnyttää napin painalluksella tekstiä, kuvia ja videoita. Yritykset ovat innoissaan tehokkuuden lisääntymisestä mutta asiassa on kääntöpuolensa: mitä enemmän tekoäly tuottaa määrää, sitä enemmän alamme arvostaa laatua ja aitoutta.

Ilmiö on tuttu elintarviketeollisuudesta. Tehtaat valmistavat koneellisesti tasalaatuista, mutta hajutonta ja mautonta ruokaa. Moni ostaa kaupasta luomua, vaikka se maksaa enemmän. Luomuelintarvikkeet on tuotettu lähellä, ne ovat maukkaampia ja uskomme, että ne ovat myös puhtaampia. Eivät välttämättä ole, mutta mielikuvat ratkaisevat.

Vastaavasti tekoäly tuottaa nopeasti ja kustannustehokkaasti yksilölliseltä näyttäviä asiakaskirjeitä, mutta saattaa jättää kirjeeseen virheitä tai käyttää epäaitoja fraaseja. Jos vastaanottaja huomaa lähettäjän koneeksi, hän kokee pettymyksen. Näinkö vähän yritys arvostaa minua ja asiakkuuttani?

Jotta voimme jatkossa erottaa ihmisen tekemän ja koneellisesti tuotetun sisällön toisistaan, tarvitsemme digiaikaan sopivan luomumerkinnän. Nettisivuihin, lehtijuttuihin ja kirjoihin pitää lisätä leima, joka kertoo niiden olevan perinteisin menetelmin valmistettuja.

Elintarvikkeiden kyljessä on lakisääteinen tuoteseloste ja lista käytetyistä lisäaineista. Ruuan ostajalla on oikeus tietää, mitä tuote sisältää. Sisällön ostajalla pitäisi olla sama oikeus.

Parhaillaan luova ala odottaa jännityksellä, mitä kaikkea uutta tekoäly saa irti vanhasta materiaalista. Johnny Cash on jo laitettu laulamaan Barbie Girl -hittiä ja Elvis Presley Baby Got Back -biisiä, vaikka molemmat laulajat ovat kuolleet aikoja sitten.

Ensi tammikuussa Göteborgin elokuvajuhlilla esitetään tekoälyn muokkaama versio vuonna 1966 valmistuneesta Ingmar Bergmanin elokuvasta Naisen naamio - Persona, jossa toista pääosaa esittänyt Liv Ullman poistetaan ja korvataan suomalaisella Alma Pöystillä.

”On suuri kunnia mennä luvalla sotkemaan mestariteosta”, kommentoi Pöysti hanketta Ilta-Sanomien jutussa.

Uudet kokeilut huvittavat ja kiinnostavat kuluttajia – kunhan he ovat tietoisia asiasta. Aina eivät ole, jolloin kyse on huijauksesta. Amazonista on jo löydetty e-kirjoja, joiden sisältö on epäluotettavaa eikä tekijäksi ilmoitettua henkilöä ole olemassakaan.

Tulevaa kehitystä ennakoiden olen alkanut lisätä omiin Powerpoint-esityksiini, sähköposteihini ja kirjoihini maininnan siitä, että ne ovat puhdasta luomua. En käytä Outlookin tyrkyttämiä automaattisia vastausvaihtoehtoja. Myös tämä kolumni on alusta loppuun luonnontuote eikä edes ideointiin tarvittu ChatGPT:tä.

Lokakuussa Adobe esitteli tälle ajatukselle käänteisen ratkaisun nimellä Adoben Content Authenticity Initiative. Siinä tekoälyn tuottama materiaali varustetaan tekijätiedoilla, jotka näkyvät nettisivulla hiirellä osoittamalla ja tallentuvat sisällön metatietoihin. Eräänlainen antiluomumerkki siis.

Tekoälyn merkitseminen voi tuntua saivartelulta. Mitä väliä sillä on, kuka teki sisällön, jos vastaanottaja on siihen tyytyväinen eikä koneen jälkeä erota ihmisestä? Mutta koneen ja ihmisen erolla on merkitystä silloinkin, kun se ei ole ilmeistä.

Jos tekoälyn kouluttamiseen aletaan käyttää sen itsensä tuottamaa materiaalia, ajan mittaan takaisinkytkentä vähentää informaation määrää ja heikentää kielimalleja. Siksi mallien koulutuksessa pitää suosia luomusisältöä ja minimoida tekoälyn osuus.

Asialla on merkitystä myös tekijänoikeuden kannalta. Vallitseva tulkinta on, että ellei lopputuloksesta voi tunnistaa alkuperäistä opetusmateriaalia, kyse on tekoälyn omasta tuotoksesta, eikä tekijänoikeudesta tarvitse maksaa.

Looginen seuraus on, että jos tekoäly tekee Powerpoint-esityksesi, se ei enää ole sinun esityksesi. Tekoälyn tuottama sisältö on vapaata riistaa, jota kuka tahansa saa ottaa omaan käyttöön ja levittää eteenpäin.

Leimaamalla työsi tulokset luomuksi varmistat, että tekijänoikeutesi siihen säilyy, ja että osaltasi tuet tekoälyn kehittämistä jatkossakin.