maanantai 26. kesäkuuta 2023

Rytsölän Lamborghinit antoivat kasvot vuoden 2000 IT-huumalle

Yle on julkaissut kiinnostavaa kesäkuunneltavaa. It-kupla.net palaa ajassa 2000-luvun alkuun ja nettiyhtiöiden pörssikuplaan. Olin itsekin yksi haastatelluista. Ja muistoja tosiaan riittää!

Vuosituhannen vaihde oli monin tavoin huimaa aikaa. Neuvostoliitto oli romahtanut, Suomi avautui länteen ja liittyi EU:hun, raha vaihtui markoista euroiksi. EUNet oli aloittanut internet-yhteyksien myynnin kuluttajille 1990-luvun alussa ja Yhdysvalloissa puhuttiin tiedon valtatiestä, joka siirtäisi bisneksen verkkoon. Netscapen pörssilistautuminen käynnisti sijoitusbuumin, jollaista aiemmin ei oltu nähty. 

Vuosi 2000 oli sama kuin tulevaisuus, ja se näytti lupaavalta. Ei puhuttu ilmastonmuutoksesta eikä edes sodista. Hetken aikaa maailmassa tuntui vallitsevan rauha. Kosovon sota oli päättynyt kesäkuussa 1999 ja seuraava iso konflikti oli alkamassa vasta syyskuussa 2001.

Seurasin itse vuosituhannen vaihtumisen tapahtumia näköalapaikalta, ensin Tietokone-lehden avustajana ja kolumnistina, sitten itsekin it-yrittäjänä. Vuosituhannen vaihteessa toimin Saunalahden Serveri/Jippii hallituksen jäsenenä sekä vt. viestintäjohtajana. Sain omin silmin nähdä, miten yhtiö listataan pörssiin huuman ollessa kuumimmillaan. Vain taivas oli rajana. Ne olivat hienoja vuosia.

Saunalahti syntyi monen pienen nettioperaattorin yhdistymisestä vuonna 1998. Yksi suurimmista yhtiöistä oli Jaakko ja Antti Rytsölän vuonna 1995 perustama DLC. Reetta Arvila ja Päivi Leino ovat kehystäneet it-huuman Rytsölöiden ympärille, mikä onkin luonteva valinta. Kaikki tuon ajan eläneet muistavat veljekset ja heidän ökyautonsa, keltaisen ja sinisen Lamborghinin.

Nettihuumasta muistellaan hurjia bileitä, ilmaista cokista ja yrityksiä, jotka palkkasivat nuoria töihin valikoimatta heitä kummemmin. Tärkeintä oli saada kasvatettua yrityksiä mahdollisimman nopeasti, jotta sijoittajien mielenkiinto pysyi yllä. Sijoittajia kiinnostivat tarinat, eivät talousluvut.

Lähes kaikki se, mitä 2000-luvun alussa puuhattiin, on sittemmin toteutunut. Suomi ei vain ole enää ykkönen juuri missään muussa kuin joissain mobiilipeleihin liittyvissä asioissa. Itse en kutsuisi aikaa it-kuplaksi, pikemminkin kyseessä oli sijoittajien kupla. Suomessa oltiin aidosti nettipalvelujen ja mobiilialan edelläkävijöitä. Periaatteessa Google tai Facebook olisivat voineet tulla meiltä. Nokian taustatuki teki suurimmistakin visioista mahdollisia. Nokian tiedettiin olevan suomalainen firma, ja se tieto avasi ovia myös maailmalla.

On hieman yllättävää, miten vähän Nokian suuruuden ajoista nykyään puhutaan. Aivan kuin kännykkäbisneksen romahtaminen olisi ollut jonkinlainen häpeä, jota ei haluta muistella. IT-kupla.netissä Nokia mainitaan monta kertaa, mutta se on silti vain sivuroolissa. Ehkä joku toimittaja tekee vielä vastaavan sarjan yhtiöstä, jolla oli ainutkertainen asema Suomen teollisuushistoriassa. Huipputekniikan suunnannäyttäjä, jonka puhelimia ihasteltiin kaikkialla maailmassa. Mobiilia tietoyhteiskuntaa tultiin katsomaan kaikkialta maailmasta. Nokia teki avainhenkilöistään, mutta myös siihen sijoittaneista taviksista (ja jopa Pukkilan kunnasta) rikkaita. Yhtiön liikevaihto oli suurempi kuin Suomen valtion budjetti. BKT:sta Nokian osuus oli neljä prosenttia. Vastaaviin lukuihin on tuskin koskaan ylletty missään muussa maassa.

Tätä kirjoitusta varten kaivoin esiin omat muistelmani noilta ajoilta. Saunalahti listautui pörssiin nettihuuman ollessa huipussaan huhtikuussa 2000. Jippii oli aluksi matkapuhelinliittymien brändi, sitten myös portaali ja lopulta koko yhtiön nimi. Nimeä piti vaihtaa, sillä sauna-alkuiset sanat eivät kansainvälisillä markkinoilla yhdistyneet mitenkään internetiin. Saunalahden serveri oli jotain niin suomalaista, ettei se avautunut edes kaikille suomalaisille (ei, mitään palvelinta ei ollut yhdessäkään Suomen monista Saunalahdista - nimi oli mainostoimiston keksimä).

Jippii! Huikea tarina IT-kuplasta ja vuosien oikeuspiinasta (Docendo 2013).

Uusmediayhtiöt saivat paljon julkisuutta ja ne arvostettiin poskettoman korkealle. Icon Medialab, Satama... olihan niitä. Sarjassa uusmedian romahdus tuntuu tulleen kaikille asianosaisille yllätyksenä, mutta lukujen järjettömyys oli kaikkien nähtävissä. Operaattoribisnes oli sen sijaan todellista ja ilman epäonnistuneita yrityksiä laajentua Saksan markkinoille Jippii olisi menestynyt hyvin. Varsinkin gsm-numeron siirrettävyys räjäytti potin toteutuessaan vuonna 2003.

Ei Jippiille huonosti käynyt. Kurssi tosin romahti muutamaksi vuodeksi, mutta Elisan ostettua yhtiön kurssi on tänään tuplasti korkeammalla kuin kevään 2000 listautumisessa. Lisäksi tulevat Elisan maksamat osingot, joista on kertynyt toinen mokoma arvonnousua lisää.

Uutisoinnissa kerrotaan Rytsölöiden ansainneen kymmeniä miljoonia ja menettäneen kaiken. Miljoonat olivat kuitenkin markkoja, eivät euroja. Tämän päivän it-miljonäärien rinnalla Rytsölät ansaitsivat vain taskurahoja. Tässäkin suhteessa maailma on nyt ihan toinen kuin 20 vuotta sitten.

Pörssilistautumisen yhteydessä Saunalahden omistajat myivät osakkeitaan markkinoille. En löytänyt enää tarkkoja lukuja, mutta vuosikertomuksen mukaan Jaakko Rytsölä omisti vielä 28.2.2001 yhteensä 2 148 262 Jippiin osaketta kurssin ollessa 2,70 euroa. Potin arvo oli siis 5,8 miljonaa euroa. Elokuun 2001 puolivälissä tullut romahdus pakotti Rytsölän myymään kaiken. Jos hän olisi pitänyt nämä osakkeet, niiden arvo olisi nyt noin 25 miljoonaa euroa.

Kaikki ei siis todellakaan ollut kuplaa, vaan esimakua tulevasta. 

Rytsölän veljesten Lamborghinit olivat mahtava PR-temppu. Kuten Suomeen hyvin sopii, ökyauton ostamalla he ansaitsivat ikuisen paikan Suomen it-historiassa, vaikka Rytsölöiden rooli Saunalahdessa oli silloin jo käytännössä loppunut. Ainakin Jaakko ajoi BMW M5 -tehomallia, taisi hänellä olla Ferrarikin, mutta ne eivät herättäneet intohimoja. Vain Lamborghinit huomattiin.

Miten olisi mahtanut käydä, jos Rytsölät olisivat tehneet kuten minä ja tyytyneet Porscheen? Kuka silloin olisi jäänyt it-huippuvuosien ikoniksi, jonka kautta tarinoita nyt kerrottaisiin?

perjantai 16. kesäkuuta 2023

Huijaussivut jatkavat kalasteluaan

Viime aikoina on tullut vastaan monia sivuja, jotka on kopioitu Omavero, Omakanta tai Kelan sivuista johonkin kansainväliseen domain-osoitteeseen. Kun sivun kautta kirjautuu, kysytään pankkitunnistuksen tiedot. Suomalainen erikoisuus -- pankkitunnuksilla viranomaispalveluihin -- muodostaa tässä ylimääräisen riskin. Varsinkaan mobiililaitteen näytöllä osoiteriviin ei tule kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiota ja vähän sinne päinkin oleva osoite menee läpi. 

Tässä www.suomi-omavero.net näyttää aivan Omaverolta, joskin kirjautumissivulla on vain kolme pankkia:

Kirjautuminen huijaussivun kautta on vaarallista

Erikoinen yksityiskohta liittyy mobiilivarmenteeseen. Sen kalastelusta ei ole hyötyä rikollisille. Huijauksen voikin usein tunnistaa siitä, että mobiilivarmenne ei ole vaihtoehtona tai ainakaan se ei hiirellä klikattaessa tee mitään.

Domain-rekisterien tiedot ovat julkisia, joskin GDPR-aikana henkilötiedot on peitetty ja rikolliset ovat jo aiemmin käyttäneet välikäsiä oikeiden yhteystietojen piilottamiseen. Domain-nimen välittäjän tiedot kuitenkin näkyvät. Olen muutaman kerran lähettänyt sähköpostilla ilmoituksen abuse@<välittäjä>, ja joskus sivu on jopa hävinnyt. 

Yleensä ei kuitenkaan tapahdu mitään, tai sitten välittäjä alkaa pyytää lisätodisteita siitä, että brändiä on loukattu. Ei ole ajateltu jonkun väärentävän viranomaisten sivuja. Tällaisen lisätietopyynnön lähetti suomi-omavero.net domainin välittänyt ownregistrar.com:

Lisätietopyyntö

Olin ilmoittanut, että sivu on kopio Suomen verottajan sivusta ja tarjonnut siihen linkin, joten väärennös oli helppo havaita vaikka suomea ei ymmärtäisikään. 

En lähtenyt todistamaan, että Omaveron brändiä on loukattu, eikä se olisi minulle ollut edes mahdollista. Yön aikana suomi-omavero.net sisältö oli yllättäen muuttunut feikki-uutissivustoksi (tunnistautumisen alasivu oli kuitenkin yhä olemassa). Näin domain saadaan pidettyä valmiina seuraavaa huijauskampanjaa varten.

Feikki-uutissivusto

Uutissivusto on feikki, sillä uutiset on kopioitu eri lehdistä (mm. Länsi-Savo, MTV...) ja ne ovat viime vuodelta - kuitenkin sivustolla niihin on laitettu tämän vuoden elokuun päiväys. Ne ovat siis uutisia tulevaisuudesta. 

Kansalaisia on neuvottu ilmoittamaan poliisille, kyberturvallisuuskeskukselle sekä asianomaisille viranomaisille havaitsemistaan verkkovaaroista. Jos poliisi tai KTK vaatisi huijauksen lopettamista domainin välittäjältä, sillä olisi enemmän vaikusta kuin rivikansalaisten viesteillä. Tähän ei kuitenkaan ole resursseja, joten huijaussivuista on turha ilmoittaa poliisille. Ilmoitus Kelaan, Verottajalle, Kantaan tai pankille yleensä tuottaa tulosta, sillä niiden tietoturvaosastoilla on oma lehmä ojassa. (Katso myös lisäystä tekstin lopussa)

Toisaalta domain-nimet tulevat ja menevät, joten vaarallisuuden aikaikkuna on kapea. Huijauskampanjat ovat lyhytkestoisia; domainit on yleensä avattu vasta päivää tai paria aikaisemmin. Sivut voivat jäädä elämään verkkoon kampanjan loputtua, mutta vaikka niihin syöttäisi tunnuksensa, mitään ei tapahdu.

Asia on hankala myös domain-välittäjän kannalta. Kukaan ulkomailla ei voi tietää, mitä "suomi-omavero" tarkoittaa. Kerran ostetun ja maksetun domainin sulkeminen on juridisesti vaikeaa, koska se vaatisi todisteita sopimusrikkomuksesta tai laittomasta toiminnasta. Pelkän nimen osalta kyseeseen tulee lähinnä tavaramerkkirikos. Ja näitä kaikkia pitäisi tulkita kaiketi välittäjän maan mukaan (usein näkyy olleen Hollanti tai Saksa, EU-maita sentään). 

Jos sivun sisältöä muutetaan, sivun laittomuus katoaa. Pelkkä osoite suomi-omavero.net ei riko mitään lakeja, eikä sitä voi vaatia poistettavaksi. Feikit uutiset voivat toki olla tekijänoikeusrikkomuksia ja disinformaatiota.

Miten siis toimia? Jos törmäät netissä viranomaisten tai pankkien valesivuun, ilmoita siitä aidon sivun suomalaiseen ylläpitoon ja unohda sen jälkeen koko juttu. Tärkeintä on, että itse pysyt tarkkana ja luet osoiterivin aina huolellisesti ennen käyttöä.

Lisäys klo 15: Kyberturvallisuuskeskus ilmoitti TwitterissäMoi, huijauksista tai haitallisista sivustoista on hyvä aina ilmoittaa viranomaisille. Teemme Kyberturvallisuuskeskuksessa päivittäin alasajopyyntöjä erilaisille sivustoille internetissä. Pääsääntöisesti tekemämme alasajopyynnöt tuottavat hedelmää. 

Ilmoitus kannattaa jättää tällä lomakkeella: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoita

Lisäys klo 21: "Uutissivusto" on poistunut ja tilalla on taas kalastelusivu.

Suomi-omavero.net on taas huijauskäytössä

Kirjautumissivu vie aidon näköiseen Nordean sivuun. Vain osoiterivin tutkiminen paljastaa huijauksen:

Nordean kirjautumisen huijaussivu.

Lisäys 28.6.2023: Tällä kertaa domain-välittäjä perui domainin ilmoitusteni perusteella, kun ei saanut yhteyttä varaajaan. 

"We have suspended the domain" - great!

Nyt osoite suomi-omavero.net antaa enää virheilmoituksen, kuten pitääkin. Seuraavaa huijausta odotellessa.