Sain eilen yhteydenoton taas uudelta pankkihuijauksen uhrilta. Hän ei halunnut tapaustaan julkisuuteen, joten en erittele sitä tarkemmin. Tällä kertaa kyse oli kuitenkin puhelinhuijareista, joista toinen soitti ensin vieraan pankin nimissä ja sitten toinen oman pankin "turvaosastolta". Vakuuttavalla suomenkielisellä esiintymisellä he saivat uhrin kuittaamaan rahansiirtoja ja menettämään eläkeläiselle suuren, viisinumeroisen summan rahaa siirtona toiseen EU-maahan.
Luultavasti soittajat ovat samoja kuin taannoin poliisihuijauksista kiinni saadut. Tuntuu ihmeelliseltä, että kaikista varoituksista huolimatta ihmiset menevät halpaan. Mutta soittajat ovat ammattilaisia ja esiintyvät vakuuttavasti. He jopa lavastavat taustalle ääniä ja tapahtumia, jotka tukevat heidän tarinaansa.
Uskon, että melkein kuka tahansa voisi mennä lankaan, eikä vika ole iäkkäissä ihmisissä. Nuoremmat uskovat, kun lapsi lähettää Whatsappissa viestin ja kertoo puhelimensa kärsineen vesivahingon tai vahingoittuneen muusta syystä.
 |
| Joku menee tähänkin huijaukseen. |
On helppo nauraa hyväuskoisuudelle, kun niistä lukee netistä tai median uutisista, mutta kohdalle osuessaan tilanne on toinen.
Hymy hyytyy, jos rikollinen saa tilin tyhjennettyä ja otettua vielä limiitin täydeltä lainaa. Pankki toteaa, että vika on asiakkaassa, eikä aio korvata mitään. Asianajaja olisi kallis ja oikeudenkäynnin kuluriski hurjan suuri. Tiedät olevasi yksin pankkia vastaan, rahasi menettäneenä. Tiedät myös, ettei poliisi saa nettirikollisia kiinni. Tilanne on erittäin ahdistava.
Rahaliikenteen siirtämistä seteleistä pankkiin perusteltiin paremmalla turvallisuudella. Vaihtoehtoa sähköiselle itsepalvelulle ei enää anneta. Nyt näyttää siltä, että digitaalisessa muodossa on omat riskinsä.
Rikoksen uhrilla on vähän auttajia. Rikosuhripäivystys voi lohduttaa ja korvauskiistan voi viedä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (www.fine.fi) arvioitavaksi. Se antaa suosituksen, jota pankki yleensä noudattaa. FINE arvioi, onko uhri ollut tavallisen vai törkeän huolimaton. Joskus kyse voi olla muutamasta huijausviestin sanasta.
Vika on tietenkin rikollisessa, ei uhrissa. Myös uhrin on noudatettava huolellisuutta verkkopankkia käyttäessään. Mutta miten korkealle tämä raja asetetaan. Kuinka paljon ihmisen pitää osata torjua ammattimaisia huijareita? Mitä voi edellyttää lapsilta, aikuisilta tai vanhuksilta?
Ruotsissa korkein oikeus antoi toissa vuonna päätöksen pankkien korvausvastuusta. Pääsääntö on, että pankki korvaa vahingon uhrille. Jos uhri on ollut törkeän huolimaton, hänen oma vastuunsa voi nousta 12 000 kruunuun asti (noin 1200 euroa).
Konekäännös viimeisestä kappaleesta: "- Tässä on kyse erittäin taitavista huijareista. Tavallisten ihmisten valmistautuneisuudelle, epäluuloisille ja asiantunteville on rajansa. Pankeilla on myös suuri vastuu siinä, että ne eivät ole onnistuneet luomaan riittävän turvallisia järjestelmiä."
Yhdysvalloissa New Yorkin yleinen syyttäjä on haastanut Citibankin oikeuteen, koska tämä ei ole pystynyt suojelemaan asiakkaitaan hakkereilta ja huijareilta. Kuulostaa kovin tutulta: "The lawsuit argues that New York customers lost millions of dollars — in some cases their entire lifesavings — to scammers and hackers because of Citi’s weak security and anti-fraud measures. According to the NY AG, Citi does not do enough to prevent unauthorized account takeovers, illegally refuses to reimburse fraud victims and “misleads” customers about their rights after their accounts are hacked."
Ja vielä: "For example, in October 2021 a New Yorker had $40,000 stolen from her retirement savings account after being tricked by a text message purporting to be from Citi but was actually from a scammer who changed her password and transferred money."
CNN:n uutisen mukaan pankkihuijauksissa on koettu parissa vuodessa "industry-wide surge". Se on havaittu myös Suomessa. Kaikki pankit etsivät nyt ratkaisua miten tasapainoilla palvelun ja toisaalta asiakkaan suojelun sekä valvonnan kustannusten keskellä.
Lisäys 8.2.2024: Tämän uhrin tarina avattuna nyt Ilta-Sanomissa.
