Bitcoin päihitti Trumpin

Sattumaa tai ei, Bitcoinin kurssi lähti selvään nousuun syksyllä 2017 kun Yhdysvaltojen vaalikampanja tiivistyi. Trump valittiin ja kurssi romahti, mutta nousi Trumpin kaudella vielä uudelleen. 

Trump ei itse kryptoista piitannut. Kesällä 2019 hän sanoi kryptojen mahdollistavan kaikenlaisia laittomuuksia. 

Kesällä 2019 Trump tyrmäsi kryptot.

Viime vuoden heinäkuussa, siis viisi vuotta myöhemmin, ääni kellossa oli täydin muuttunut. Trump oli valmis haalimaan äänestäjiä mistä tahansa ja libertaarien arvoja kannattavat bitcoin-maksimalistit ottivat Trumpin hehkutuksen ilolla vastaan.

Viisi vuotta myöhemmin: Bitcoin nousee pilviin!

Kun Trump sitten tuli valituksi, Bitcoinin kurssi lähti nopeaan nousuun. Monet alkoivat odottaa, että Trump määrää valtion hankkimaan strategisen miljoonan kappaleen reservin (n. 5 % kaikista) Bitcoineja.

Pari päivää ennen virkaanastujaisia Trump yllätti kaikki: hän julkaisi omaa ja vaimonsa nimeä käyttävät "meemikolikot". $TRUMP kolikoista vain 20 % on kierrossa, Trump ja lähipiiri omistavat niistä 80 %. Tämä tietää laskennallisesti miljardien rahansiirtoa Trumpille.

Varmaan laillista, mutta kun se tehdään presidentin nimissä, temppu herätti valtavasti kritiikkiä ja jätti bitcoinistit tyhjän päälle. Hätäisimmät ehtivät myydä bitcoinejaan ehtiäkseen mukaan $TRUMPiin, kunnes sen arvosta hävisi puolet yhtä nopeasti kuin oli syntynytkin.

Sisäpiiri ehti rahastaa $TRUMP meemikolikolla.

Virkaanastujaisissa ja presidentin määräyksiä kirjoittaessa odotettiin, mitä Trump sanoo bitcoineista. Ei mitään. Kurssi valahti pettymyksen myötä alle 100 000 euron, mutta on tänään noussut takaisin sen yli.

Bitcoinissa heiluntaa Trumpin vuoksi. 

Ironista kyllä, Trump tuli osoittaneeksi juuri sen, mihin bitcoinia tarvitaan. Kun kyse on rahasta, älä luota poliitikkojen lupauksiin! Luota mieluummin koodiin ja matematiikkaan. Ne eivät valehtele eivätkä huijaa. Vapaasti määrittyvä kurssi on aina oikealla tasolla.

Siksi Bitcoin houkuttaa jatkossakin, Trump ei.

Lisää huijauksia kryptovaluutoilla - ammattilainenkin voi mennä vipuun

Onecoin, Wiseling, Microsoftin tukipuhelut... nykyinen globaali nettimaailma on täynnä huijauksia, ja uusia tunkee niin ovista kuin ikkunoista.

Kuvailemani huijaussoitto-tapaus herätti kommentteja siitä, miten helppoa on huijata tietotekniikkaa tuntemattomia maallikoita tai eläkeläisiä. Ei kannata koskaan aliarvioida huijareita! Myös it-ammattilaiset voivat mennä vipuun, varsinkin jos huijari sattuu iskemään juuri, kun uhri on jostain syystä alttiina ja haavoittuvainen.

Esimerkki Bitcoin-huijauksesta löytyy Sankari.net-sivulta (Sanna + Kari): http://sankari.net/wallets.html. Tässä tapauksessa uhria ei voi syyttää osaamattomaksi, sillä Sanna Roine on pitkän linjan it-ammattilainen, hänellä on iki-osoite ja viestissään hän kertoo kirjoittaneensa web-sivujen html-koodin Emacsilla käsityönä! 

Jos ei tämä riitä osoitukseksi ammattilaisuudesta niin mikä sitten? Ja ammattilaisiakin voidaan huijata. 

Sanna ja Kari ovat dokumentoineet huijauksen sähköpostiviesteineen ja jopa puhelutallenteineen sivulleen. Tarina ei avaudu ihan helposti, mutta tiivistettynä kyse on siitä, että Sanna huijattiin ostamaan 1.8.2017 Bitcoineja noin 160 000 euron arvosta. Niiden muuttaminen takaisin euroiksi ei sitten onnistunutkaan. Nyt Sanna joutuu seuraamaan hampaita kiristellen 72 Bitcoinin pottia lohkoketjussa (arvo 41 000 euron kurssilla 2 950 000 euroa). "All my money I have ever earned and had during my life is in bitcoins unreachable. The money is inheritance of my mother, my sold appartment, inheritance of my uncle, sold stocks."

Tässä tapauksessa on kaksi oleellista asiaa: 1) kuka tahansa voi tulla huijaukseksi, myös it-ammattilainen, ja jos niin käy 2) viranomaiset ovat voimattomia auttamaan. Traficomin CERT on ilmoittanut bitcoin-osoitteen abuse-listalle, mutta sen voi tehdä itsekin. Suomen poliisi (rikosilmoitus) on lopettanut tapauksen tutkinnan, koska sillä ei ole toimivaltuuksia. Sanna kertoo, etteivät viranomaiset edes vastaa hänen viesteihinsä.

Pientä toivoa tuo sivun lopussa mainittu Britannian viranomaisten reagointi asiaan. Ehkä varat vielä joskus saadaan palautettua oikeille omistajille.

===

Aivan erillisenä asiana vielä esimerkki toisesta Bitcoin-huijauksesta, joka näyttää poskettomalta jo lyhyen perehtymisen jälkeen. Aitojen kryptovaluuttojen nousu on vetänyt mukanaan suuren joukon huijareita ja vastaavia tuottosivustoja on noussut kuin sieniä sateella.

Mactradex lupaa kryptovaluutoille huimia tuottoja, sillä "Mactradex LIMITED is involved in cloud mining, which enables our company to earn Bitcoins and other currencies without mining hardware, software, electricity, or bandwidth" - siis tuottoja ilman kuluja. Sounds legit!

24 % päivätuottoja?

Poskettomien tuottojen lisäksi epäilyksiä saattaisi herättää sellainen yksityiskohta, että vaikka katuosoite on Broadwayllä New Yorkissa, puhelinnumerossa on Cookos-saarten maakoodi. Jep jep.

===

Kolmas poimintani tuli sähköisesti. Henkilö kertoi sosiaalisessa mediassa käymästään pitkästä keskustelusta, jossa ilmeisen valeprofiilin takaa oli suositeltu ostamaan Terra-Luna-kryptovaluuttaa. Arvon uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa moninkertaisesti.

On mahdoton tietää, onko suosittelutoiminta järjestelmällistä ja koordinoitua, vai ainoastaan yhden hurahtaneen omaa toiveajattelua. Valeprofiilin käyttö saa kuitenkin epäilemään, ettei suosittelijalla ole ihan puhtaita jauhoja kryptolompakossaan.

Terran arvo oli vielä muutama kuukausi sitten selvästi alle dollarin, tuorein noteeraus on 7,92 dollaria. Näitä pump-and-dump-valuuttoja riittää, joten ei pidä antaa lyhytkestoisen arvonnousun hämätä.

Suomen kallein auto oli Bitcoin-Tesla

Elon Musk ilmoitti eilen 8.2.2021 ostaneensa Teslalle 1,5 miljardin dollarin arvosta Bitcoineja. Tiedon tultua julki kurssi nousi yli 10 % ja eurokurssi on yöllä käynyt jo yli 39 000 eurossa. Elämme outoja aikoja.

Muskin ilmoitus toi mieleeni asian, mistä kirjoitin jo vuosi sitten Onecoin-kirjassani (s. 157). 

Tammikuussa 2015 joku osti suomalaisesta autokaupasta Tesla P85 -auton ja maksoi 140 000 euron arvoisen auton Bitcoineilla. Ostohetkellä Bitcoinin kurssi oli noin 380 euroa, joten hinnaksi tuli  noin 368 Bitcoinia. Tänään niiden arvo olisi 14,4 miljoonaa euroa! Näin laskien siitä tuli epäilemättä Suomen kallein auto, jonka rinnalla Rytsölän veljesten vuoden 2000 Lamborghinit näyttävät halvoilta kauppakasseilta.

Vertaus on kiinnostava, sillä Bitcoin ja Tesla ovat aina kuuluneet yhteen. Varsinkin nörttipiireissä molemmat kulkevat käsi kädessä, edustavat uutta maailmaa ja uutta taloutta aivan kuten internet-huuman aikoihin vuosituhannen vaihteessa. 

Autokauppias kommentoi tuolloin tapausta: "Sekä Tesla että Bitcoin edustavat uutta ajattelua, ja monille it-alan kavereille Bitcoin on jumala. Sinänsä hauskaa, että joitakin vuosia sitten kumpaakaan, Teslaa tai Bitcoinia, ei ollut olemassa."

Mitähän Teslan Bitcoineilla ostanut ajattelee nyt? Epäilen tietäväni, kenestä oli kyse. Hänelle on tullut niin kalliita kilometrejä, että ne olisi voinut päällystää 50 euron seteleillä. 

Vaan mistäpä sitä olisi arvannut Bitcoinin hintaräjähdyksen, vaikka olisi Tesla-nörtti ollutkin. Ja jos piti sitkeästi omistuksensa, vaikka kurssi kävi tammikuussa 2019 alimmillaan noin kolmessa tuhannessa eurossa, on nykyisen yli 10-kertaisen arvon ansainnut.

2500 euron burgeri tuli kalliiksi (Bitcoin)

Bitcoinin voimakas arvonnousu on synnyttänyt monia uskomattomia tarinoita -- kuten uutisen miehestä, jolla on vielä kaksi mahdollisuutta muistaa salasanansa oikein ja pelastaa 198 miljoonan dollarin omaisuus. Olisiko kannattanut kirjoittaa salasanat muistiin, tai tässä tapauksessa jopa käyttää heikkoa salasanaa?

Oma tarinani on vaatimattomampi, mutta opettava yhtä kaikki.

Kokeilin Bitcoinia keväällä 2013 ja asensin lompakko-ohjelman uuteen, edulliseen ZTE:n 3G-malliin. Yksi ensimmäisistä Bitcoineja hyväksyneistä kaupoista oli Helsingin keskustassa sijainnut Vegemesta. Ostin sieltä testimielessä 0,0831 Bitcoinilla kasvishampurilaisen. Bitcoinin kurssi oli noin 115 euroa, joten ostoksen arvoksi tuli noin 9,70 euroa.

Burgerin osto toukokuussa 2013, arvo tänään n. 2500 euroa. 

Lompakkoon jäi vielä 0,1169 Bitcoinia, runsaat kymmenen euroa. Puhelin jäi laatikkoon, kunnes muistin sen vuonna 2017 Bitcoinin arvon raketoitua ylöspäin. Käynnistin puhelimen, mutta viiden vuoden säilytyksen aikana sen muisti oli tyhjentynyt ja puhelin halusi aloittaa Androidin asentamisen. Samalla oli haihtunut salainen avain, jota olisi tarvittu Bitcoinien siirtämiseen pois puhelimesta. Tämän päivän kurssilla (30 000 euroa) tappioksi tuli noin 3300 euroa. Auts. Burgerin hinta tämän päivän kurssilla olisi sekin noin 2500 euroa.

Saldo näkyy edelleen lohkoketjussa.

Kaikki Bitcoin-siirrot tallentuvat pysyvästi lohkoketjuun. Toukokuun 17. päivä 2013 klo 11.59 saldoksi jäänyt 0,1169 Bitcoinia näkyy edelleen ketjussa, mutta ilman siihen liittyvää salaista avainta merkinnälle ei voi tehdä mitään. Ja Bitcoinin turvallisuuden takeena on juuri se, ettei salaista avainta voi jälkikäteen murtaa. 

Harmittaa vähän -- mutta ei niin paljon kuin monia muita, joiden nykyarvoltaan jättimäisestä omaisuudesta on jäljellä vastaava lohkoketjun merkintä. 

Bitcoin on varsinainen harminpesä. Monia harmittaa, että osti aikoinaan liian vähän tai myi Bitcoinit liian aikaisin. Jälkiviisaana on helppo tietää, miten olisi kannattanut menetellä.

Tänään kukaan ei osaa varmasti sanoa, mikä on Bitcoinin kurssi viiden vuoden päästä tai mitä toista kryptovaluuttaa nyt kannattaisi ostaa.

Bitcoin nousu hämmentää asiantuntijoita

Bitcoinin jatkuva kurssinousu, jopa yli 10 prosenttia päivässä, on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Se on herättänyt myös median ja seuraavana tulevat poliitikot. Kaikki kysyvät, miten jokin virtuaalinen valuutta voi muka nousta tällä tavalla? Eikö se pitäisi kieltää?

Täydellistä kieltoa on vaatinut Nobel-palkittu Joseph Stiglitz. Monet pankkiirit ja rahamaailman vaikuttajat varoittavat koskemasta Bitcoiniin ja odottavat sen täydellistä romahdusta. Samalla toiset odottavat arvon nousevan 100 000 dollariin.

Nordea-pomo Casper von Koskull tylyttää Bitcoinia absurdiksi rakennelmaksi. Erityisesti häntä harmittaa se, että pankkialaa säädellään ja valvotaan pilkuntarkasti samalla kun Bitcoin saa rehottaa kaiken valvonnan ulkopuolella: ”Jos bitcoinin annetaan olla ilman kontrolleja olemassa samalla, kun käytämme miljardeja pankkialan valvontaan, niin minusta se on kyllä vitsi, että annamme jonkin bitcoinin kaltaisen jatkaa olemassaoloaan… En ymmärrä sitä, se on absurdia”, von Koskull sanoi.

Koskull on oikeassa. Poliitikot ja viranomaiset ovat nukkuneet Bitcoinin ohitse, sillä nopeat teknologiset muutokset tulevat heille aina yllätyksenä. Bitcoinin laajamittaisella käytöllä olisi vakavia seurauksia yhteiskuntien toimintaan. Tuskin osaamme edes kuvitella, mitä paluu käteiseen -- tällä kertaa digitaalisena -- käytännössä merkitsisi. Onneksi Bitcoinin käytöstä ei ole mitään merkkejä. Kukaan ei halua käyttää valuuttaa, jonka arvo nousee (tai laskee) liian nopeasti. Vuosi sitten yritin huonolla menestyksellä ostaa Bitcoineilla jotain Helsingin kaupoista.

Viranomaisia ei kiinnostanut edes Onecoin. Kryptovaluutan nimissä sai vapaasti huijata 20 000 suomalaista ilman, että KRP olisi tutkinut asiaa alkua pidemmälle. Bitcoinissa on sentään se hyvä puoli, että raha on "todellista" ja vapaasti vaihdettavaa. Mutta Koskullin mainitsema ristiriita sääntelyn ja valvonnan määrässä on kiistaton fakta.

Viranomaisten puolustukseksi on sanottava, ettei heillä ole juurikaan keinoja Bitcoinin sääntelyyn. Piratismia on yritetty kieltää verkossa 20 vuoden ajan vaihtelevan huonolla menestyksellä. Samalla ainakin Kiina, Japani, Viro ja Venezuela pohtivat oman kryptovaluutan luomista.

Todellisten ja huijattujen kryptovaluuttojen laaja kirjo sekä erilaiset kolikkoannit (ICO) ovat luoneet digitaalisen Villin lännen, jossa pieni osa rikastuu onnekkaasti ja valtaosa menettää rahansa.

Ehkä pankkiväkeä harmittaa myös se, että Bitcoin mahdollistaa rahansiirrot maasta toiseen ilman pankin apua. Tähän asti remittance-bisnes on ollut niille tuottoisaa.

Koskullin ja Stiglitzin jyrkkiä kantoja kuullessani tulee mieleen 1970-luvun loppu, kun ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat markkinoille. Sen ajan isot tietokonevalmistajat nauroivat laitteille ja ihmettelivät, mitä käyttöä niille olisi ("Kuka nyt haluaisi tietokoneen kotiinsa!", naureskeli Digitalin pääjohtaja Ken Olsen Bostonissa 1977). Bitcoin ei ole mikrotietokone, mutta jotain samaa tässä on. Olemme ison asian kynnyksellä.

Mikä on Bitcoinin oikea arvo? Turha kysyä ainakaan finanssialan ammattilaisilta. He ovat aivan pihalla jo perinteisessä rahataloudessa ja ajavat siksi autoaan sumussa, kuten Hesarin Tuomas Niskakangas osuvasti kuvasi 3.12.2017: "Sijoitusmarkkinoilla eletään kummallista aikaa, joka saa parhaat asiantuntijatkin hämilleen". Jos rahataloustiede ei pysty selittämään edes nykyisiä korkojen ja pörssikurssien liikkeitä, miten se voisi selittää Bitcoinin kaltaisen aivan uudentyyppisen hyödykkeen käyttäytymistä?

Bitcoin on yksi esimerkki digitalisaation yllättävistä vaikutuksista. Sähköinen, valtioista ja pankeista riippumaton käteinen, on jotain sellaista, millä ei ole aiempaa vertailukohtaa. Siksi on mahdotonta arvioida sen "oikeaa" arvoa. Sata dollaria, tuhat dollaria ja nykyiset 15 000 dollaria ovat kaikki yhtä oikeita.

Bitcoinia voi ajatella (hyvin riskipitoisena) sijoitusinstrumenttina, joka on ensi kertaa yhteinen koko maapallolle. Sitä voi ostaa ja myydä kaikkialla, reaaliajassa, yhtäläisin ehdoin. Pörssi on auki 24/7. Mitään tällaista ei ole ennen ollut. Kyse on kuin teknologisen maailmantalouden osakkeesta, jonkinlaisesta Super-Applesta, jota noteerataan kaikilla markkinoilla.

Osakkeeseen verrattuna "Super-Apple" on reilu, sillä kenelläkään ei ole sisäpiiritietoa. Bitcoinissa toteutuu markkinoiden toive täydellisestä markkinainformaatiosta kaikkien osapuolten kesken. Miten se vaikuttaa -- siinäpä tutkittavaa ekonomisteille!

Kuviota tietenkin hämärtää se, ettei "Super-Applella" itsellään ole liiketoimintaa lainkaan. Sen arvo perustuu lähes yksinomaan odotuksiin.

Yksi odotuksista on se, että jos dollari tai euro menettävät arvonsa, Bitcoin on valtioiden ulkopuolinen turvasatama. Toinen odotus on se, että tätä todellista kansanosaketta on ehtinyt hankkia vasta pieni joukko ihmisiä. Osakkeiden määrä on hyvin rajallinen, joten tuleva kysyntä ajaa kurssia yhä vain korkeammalle. Trumpin juuri ilmoittamat huimat veronalennukset kasvattavat USA:n valtionvelkaa 140 miljardilla dollarilla joka vuosi, mikä sataa Bitcoinin kurssiin.

Mikään puu ei kasva taivaisiin. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten tämä kaikki päättyy. Luultavasti kuitenkin eri tavalla kuin tämän päivän finanssiviisaat uskovat.

Lisää kommentteja maailmalta: "Bitcoin voi turmella Etelä-Korean nuorison" pelkää maan pääministeri - ei kai se nyt sentään rock-musiikkia ole?

Asiallinen huolenaihe on Bitcoin-futuureilla käytävä kauppa ja sitä kautta romahduksen vaikutus reaalitalouteen: Bitcoin voi romahtaa 75 % päivässä.

Finanssivalvonta julkaisi marraskuussa yleisen varoituksen virtuaalivaluutoista ja ICOista. Valuutan osalta varoitus on suunnilleen sama kuin kesällä 2013, jolloin aloin itse seurata Bitcoinia. Onecoin ei näytä kuuluvan Fivan valvonnan piiriin.

Bitcoin jatkossa nolla vai 100 000 euroa?

Yle Puheen Juuso Pekkisen keskusteluohjelmat ovat kiinnostavia ja aihevalikoima niin laaja, että niitä kuunnellessa tutustuu aivan uusiin, mielenkiintoisiin asioihin.

Viime viikolla aihe oli kuitenkin tuttu: Bitcoin sijoitusinstrumenttina. Otsikolla Onko Bitcoin kupla? keskustelivat Aalto-yliopiston rahoituksen laitoksen professori Markku Kaustia ja Prasos-yrityksen toimitusjohtaja Henry Brade. Ohjelma löytyy vielä podcastina.

Tunnin keskustelusta poimin muutaman kiinnostavan aiheen.

Ensinnäkin: onko Bitcoinin nykyinen arvo noin 3600 euroa perusteltu vai onko kyse kuplasta? Koska Bitcoin poikkeaa täysin aiemmista spekulointikohteista (tulppaanit, rautatiet ym), vastausta on mahdoton antaa. Arvo ei perustu mihinkään, joten ei voi sanoa, onko kyse kuplasta vai ei. Omasta mielestäni tämän voi kääntää myös toisin: Bitcoinin jokainen arvo on yhtä perusteltu.

Toinen kiinnostava kysymys liittyi Bitcoinin arvonnousuun käyttäjämäärien lisääntyessä. Professori Kaustian mielestä valuutan arvo ei riipu sen käyttäjien määrästä. Kasvava käyttömäärä vähentää volatiliteettia (arvon heilahteluja), mutta ei vaikuta arvoon. Dollari ei vahvistu suhteessa euroon siksi, että USA:n väkiluku kasvaa tai dollarin käyttö maailmalla lisääntyy.

Brahe oli toista mieltä, ja tässä tullaan lähelle Onecoinia: hänen mielestään käytön lisääntyminen nostaa Bitcoinin arvoa. Onecoinissa "käytettävyys" (ymmärrettynä verkoston koon ja valuuttaa hyväksyvien kauppapaikkojen määränä) oli tärkeimpiä perusteluita luvatulle arvonnousulle.

Omasta mielestäni molemmat ovat oikeassa. Dollarin tai euron arvo ei vahvistu käyttäjien lisääntyessä, mutta Bitcoin ei olekaan perinteinen valuutta. Sen arvo määräytyy odotuksista. Rahaa häviää koko ajan (esim. unohtuvat salasanat, hajoavat kiintolevyt) kierrosta, joten siitä vallitsee niukkuutta, joka vain lisääntyy käytön yleistyessä.

Jos Bitcoinia käytetään vain maksuihin, arvolla ei ole merkitystä. Pienikin rahamäärä riittää, jos raha kiertää nopeasti. Ja niinhän Bitcoin tekee, sillä nopeiden kurssimuutosten vuoksi kukaan ei halua säilyttää sitä muutoin kuin sijoitusmielessä. Maksuna saadut Bitcoinit vaihdetaan heti perinteiseksi valuutaksi.

Mielestäni tähän kysymykseen ei ole selvää vastausta. Viime kuukausien huima arvonnousu kertoo spekuloinnista, joka taas perustuu tulevaisuuden odotuksiin. On vähän epäselvää, millaisia ne odotukset ovat. Mikä on lopulta se ongelma, jonka Bitcoin ratkaisee?

Molemmat keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että 10 vuoden päästä Bitcoinin arvo on joko nolla tai sitten huomattavasti nykyistä korkeampi, esimerkiksi 100 000 euroa. Nykyisellä 3600 euron tasolla se ei varmaankaan tule olemaan.

Katsotaan siis tilannetta 10 vuoden päästä uudelleen!

Vielä yksi ilkeä pointti: kun Onecoin-huijaus alkoi, Bitcoinin kurssi oli noin 200 euroa. Onecoin-louhinta alkoi 0,5 euron tasolta ja lienee yhtiön ilmoituksen mukaan nyt 16 euroa. Kurssi on siis 32-kertaistunut. Samaan aikaan Bitcoinin arvo on noussut 18-kertaiseksi.

Kahdella kryptovaluutalla on kuitenkin oleellinen ero: Bitcoineja on aina voinut vaihtaa vapaasti ja kurssi on määräytynyt markkinoilla. Jos olisi ostanut helmikuussa 2015 Bitcoineja 5000 eurolla, potin arvo olisi nyt 90 000 euroa.

Onecoinin kurssi on noussut enemmän, lisäksi on voinut tulla splittejä tai verkostopalkkioita. Helmikuussa 2015 hankitun 5000 euron "koulutuspaketin" Onecoinien arvo olisi nyt nimellisesti 160 000 euroa. Valitettavasti tämä on pelkkää virtuaalivoittoa, koska Onecoineja ei pysty muuttamaan euroiksi.

Ottaisitko mieluummin 90 000 oikeaa euroa vain 160 000 virtuaalista Onecoin-euroa? Minä ainakin tiedän, kumman valitsisin.

Sorry vaan kaikki Onecoin-fanit, mikäli teitä vielä on jäljellä.

Bitcoin ohittaa pankit tuottoisassa remittance-bisneksessä

Pankit hyödyntävät sumeilematta vierastyöläisten ahdinkoa ja perivät suuria prosenttipalkkioita vierastyöläisten kotimaihinsa lähettämistä rahansiirroista. Western Union on tunnetuimpia remittance-rahansiirtopalvelujen tarjoajia.

Tähän kryptovaluutta tuo merkittävän parannuksen: työntekijä voi vaihtaa saamansa palkan bitcoineiksi, lähettää ne kotimaahansa vaikka sähköpostilla, ja siellä perhe vaihtaa rahat takaisin paikalliseen valuuttaan. Siirto toteutuu lähes saman tien ja melkein ilman kuluja (joskin paikalliset rahanvaihtajat ottavat tietysti osansa vaihtokurssissa, suojaten sillä itseään kurssi- ja korkoriskeiltä).

En tiedä, missä määrin vierastyöläiset osaavat hyödyntää bitcoineja, mutta tekniikka toimii jo tänään. Ei tarvitse jäädä odottamaan jotain tulevaisuuden kryptovaluuttaa. Pikaisella googlauksella esimerkiksi Pakistanista löytyy tällaisia Bitcoin-välittäjiä:

Pakistanilaisia Bitcoin-pörssejä.

Rahansiirron kulut muodostuvat Bitcoinien osto- ja myyntikurssien erotuksesta, mutta ovat silti halvemmat kuin Western Unionilla. Ja jos taloustilanne sallii, saadut varat voi säilyttää ja jopa kuluttaa suoraan Bitcoineina, jolloin takaisinvaihtokurssia ei tarvita lainkaan.

Suomessa euroja voi vaihtaa Bitcoineiksi ja takaisin automaateissa, jollainen on esimerkiksi Helsingin Kampin keskuksessa (pohjakerroksessa, lähellä bussien lähtöpaikkaa). Vaihdon voi tehdä myös nettipalveluissa, jolloin ilmoitetaan pankkitilin numero.

Onecoin lupaa mahdollistaa vastaavat rahansiirrot joskus tulevaisuudessa:

Onecoin tarjoaa rahansiirrot joskus tulevaisuudessa.

Ilmeisesti kukaan ei ole kertonut, että kaikki tämä on jo mahdollista. Pankkeja ei tarvita tänäkään päivänä.

Leikkeen viimeisessä kappaleessa perustellaan, miksi Onecoin olisi parempi: siinä jokaiseen kolikkoon lisätään tieto omistajasta, joten rahaa ei voi käyttää laittomiin tarkoituksiin ("kuten rikollisuuteen erikoistuneessa bitcoinissa").

Olisi kiinnostavaa tietää, miten Onecoin aikoo varmistaa jokaisen afrikkalaisen tai aasialaisen henkilöllisyyden, näillä kun tuskin on kovin luotettavia henkilöpapereita. Vierastyöläisellä paperit ovat luultavasti olemassa, mutta kun kolikko siirtyy kotimaahan, se täytyy nimetä vastaanottajan mukaan, koska jatkossa kyse on hänen kolikostaan -- ja kukas hänen henkilöllisyytensä varmistaa? (Luultavasti koko ajatus henkilötiedoista lohkoketjussa on puppua, mutta tulipa kuitenkin pohdittua).

Entä kuinka moni haluaisi käyttää rahaa, jossa jokaiseen kolikkoon on ikuistettu omistajan nimi? Lohkoketjun ansiosta kaikki ikinä tehdyt transaktiot ovat julkisia, joten tiedot rahansiirron osapuolista ovat nähtävissä vielä vuosienkin päästä.

Onko tämä etu vai haitta? Jokainen voi itse päätellä. Bitcoinissa ketju on avoin, mutta osapuolia ei tiedetä, joten toiminta muistuttaa käteisen käyttöä.

Tällä hetkellä Onecoin perii rahan kotiutuksista tiettävästi 30 euron käsittelymaksun. Se tekisi pienten summien siirrosta yhtä kalliita kuin Western Unionin kautta.

Kryptovaluutta on rahaliikenteen digitalisaatiota puhtaimmillaan. Jos siis haluat ohittaa pankit ja siirtää rahaa maasta toiseen, ei tarvitse odottaa tulevaisuuden kryptovaluuttoja -- homma toimii jo tänään.

Bitcoin ei kelpaa oikeissa kaupoissa

Onecoinissa itsensä kryptokuningattareksi nimittänyt Ruja Ignatova muistutti viikko sitten Bangkokissa, ettei Bitcoinista ole maksuvälineeksi, koska suoritusten läpimenoaika on 10 minuuttia.

Tämä on ihan roskaa, joten päätin käydä kokeilemassa, miten maksut tänään sujuvat. Varmaan paremmin kuin runsaat kolme vuotta sitten, jolloin ostin ensi kertaa kivijalkamyymälästä älypuhelimen Bitcoin-lompakolla.

Silloista Vegemestaa ei kuitenkaan enää ole. Ilmeisesti vegaaniruuasta ei tullutkaan niin suurta hittiä kuin yrittäjä silloin kehuskeli.

Bitcoin-maksujen pioneeri on lopettanut.

Bittiraha.fi-sivulta löytyy lista muista Bitcoineja hyväksyvistä kaupoista:

Bitcoineja hyväksyvät kaupat Helsingissä.

Lähdin K-kauppa Manskuun, jossa kassakoneen takana istuu keski-ikäinen mies, ehkä kauppias itse? Kun kysyn Bitcoin-maksusta hän yllättyy ja alkaa etsiä tablet-konetta jostain kassan alta. Sitä ei kuitenkaan löydy. Sanoo, ettei kukaan ole kysynyt Bitcoinia ainakaan puoleen vuoteen, ja siksi maksujen vastaanottolaitekin on hukassa. Hän kuitenkin lupaa selvittää asian, kun tulen seuraavan kerran.

Manskun K-kauppa: tablet hukassa.

No, ei se mitään: kartalla on toinenkin K-kauppa. Pietarinkatu on Punavuorta, jossa asuu varmaankin nörttejä ja hipstereitä. Kassan takana on nuori tyttö, joka ei ole koskaan kuullutkaan Bitcoineista. "Ei niillä varmaan voi maksaa", hän arvelee.

K-kauppa Pietari: "Mikä on Bitcoin?"

Kolmas yritys: Iso-Roobertinkadulla on baari, jossa rahan pitäisi kelvata. Se on ilmeisesti lopettanut, sillä paikka on täysin remontissa.

Point Bar - täällä ei makseta nyt euroillakaan.

Viimeinen yritys: Albertinkadun shooting club, joka oli listalla jo kolme vuotta sitten. Liekö syynä vanha ampumavälikohtaus vai mikä, mutta paikka on muuttanut nimensä. Ulkona kyltti kertoo, että ampujat päästetään sisään 10 minuuttia ennen vuoroa. Painan summeria, mutta mitään ei tapahdu.

Osuva (entinen HSC) ei vastaa summeriin.

Neljästä yrityksestä huolimatta en ole pystynyt käyttämään yhtään Bitcoinia, eikä tilanne ole kolmessa vuodessa juurikaan muuttunut. On johtopäätösten aika.

Kivijalkamyymälöissä ei selvästikään ole tarvetta uudelle maksuvälineelle. Ja miksi olisi, kun käteisen lisäksi voi maksaa luotto- ja pankkikorteilla? Mikä olisi digirahan lisäarvo kauppiaalle, jonka pitäisi integroida aivan uusi järjestelmä kassaansa (juuri se hukassa ollut tabletti) ja opettaa henkilökunnalle, mistä on kyse.

Bitcoinin arvonvaihtelut tekevät sen käytöstä epävarmaa. Miksi ladata rahaa sähköiseen lompakkoon, kun sen arvo voi laskea tai nousta? Kurssiriskin vuoksi eurot kannattaa vaihtaa Bitcoineksi juuri ennen maksua ja sen jälkeen takaisin euroiksi. Tässä ei ole paljon järkeä.

Bitcoinilla olisi käyttöä siellä, missä veloitetaan nopeasti pieniä summia, kuten esimerkiksi pysäköinnissä. Parkmanin sovellus hoitaa pysäköintimaksut helposti ja laskuttaa kerran kuussa luottokorttia, mutta se vaatii sopimuksen eikä siten sovi turistille tai vieraassa kaupungissa satunnaisesti liikkuvalle.

Asiaa voi miettiä myös Onecoinin kannalta. Mitä lisäarvoa Onecoin toisi maksamiseen? Se tekee maksamisen vielä vaikeammaksi, koska jokainen kauppa vaatii oman sovelluksen. Bitcoinissa riittää sentään lompakko-ohjelma, jolla voi maksaa kaikille rahaa hyväksyville.

Vielä suurempi este on Onecoinin arvon jatkuva nousu, jonka tavoitteeksi Ruja on asettanut 25 euroa (nyt kaiketi 6,95 euroa, vaikea sanoa kun kurssi ei enää ole julkinen). Kuka haluaisi käyttää rahoja, joiden arvon uskoo nousevan nelinkertaiseksi? Tänään tehty 10 euron ostos (edellyttäen, että Onecoinista voisi saada vaihtorahaa, tästä ei ole varmaa tietoa) olisi jonkin ajan päästä 40 euron arvoinen, jolloin ostaja kärsisi 30 euron laskennallisen tappion.

Bitcoin-lompakko odottaa kulutusta.

Se, mihin Onecoin sopisi, olisi rahansiirto maasta toiseen -- mutta tässä käytössä Bitcoin on ylivoimainen ja toimii jo tänään. Palaan siihen erillisen kirjoituksen muodossa. Samoin palaan maksamisen viemään aikaan heti, kun löydän jonkun oikeasti BTC-rahaa hyväksyvän kauppiaan.

Satoshi Nakamoto on australiainen

Tänään jysähti todellinen it-uutispommi: australialainen Craig Wright ilmoitti olevansa salaperäinen Satoshi Nakamoto, joka vajaat kymmenen vuotta sitten kehitti Bitcoin-virtuaalirahan. Kaikki nämä vuodet Nakamoton henkilöllisyyttä on arvuuteltu, mukana on ollut myös villejä teorioita NSA:n tai jonkin valtiollisen tahon osuudesta. Lohkoketju on niin nerokas keksintö, että sen takaa olisi voinut löytyä kuka tahansa.

Nyt näyttää siltä, että teologian tohtori ja it-yrittäjä Craig Wright on oikea mies. Vääriä hälytyksiä on ollut useita, tunnetuimpana (ja noloimpana) niistä Newsweekin tutkiva journalismi, joka päätyi yllättävään lopputulokseen: Satoshi Nakamoto on oikeasti... Satoshi Nakamoto.

Eipä ollut, joten asia olisi voinut jäädä ikuiseksi salaisuudeksi. Ilmeisesti tämä joulukuussa esitelty henkilö on kuitenkin aito ja oikea kehittäjä. Ehkä hänet paljasti verottaja, joka heti epäilystä kuultuaan kiirehti etsimään miehen miljoonan Bitcoinin eli runsaan 400 miljoonan euron omaisuutta. Niistä lankeaa takuulla muhkeat jälkiverot, joita ei voi maksaa suoraan Bitcoineina.

Nakamoton löytymisen pitäisi olla hyvä uutinen, sillä se antaa Bitcoinille uskottavuutta. Ja juuri sitä valuutta nyt tarvitsee, sillä talven huonot uutiset ovat vielä muistissa. Tammikuussa keskeinen Bitcoin-kehittäjä Mike Hearn ilmoitti luopuvansa Bitcoineista ja piti rahaa epäonnistuneena kokeiluna. Transaktioiden kasvava määrä uhkaa tukkia protokollan, eikä yhteisö pääse yksimielisyyteen siitä, miten ongelma pitäisi ratkaista.

Hearnin luopuessa valuutoistaan kurssi putosi tammikuun lopussa 360 dollariin. Vapun tienoilla kurssi kävi korkeimmillaan 470 dollarissa, joten markkinat ovat uskoneet asiaan kehittäjää enemmän.

Tämän päivän uutinen aiheutti kurssiin selvän, mutta arvoltaan pienen pudotuksen:

Kurssi putosi 452 eurosta 441 euroon.

Tunnetusti markkinat ovat aina oikeassa -- silti on vaikea nähdä, miksi Nakamoton löytyminen olisi kielteinen asia.

Päinvastoin, vain hänellä on auktoriteettia määrätä, mihin suuntaan teknistä kehitystä viedään ja miten pullonkaula poistetaan. Vaihtoehtoja useita, tähän asti ongelmana on ollut yhteisen tahtotilan puuttuminen. Siksi Nakamoton löytyminen tapahtui juuri oikealla hetkellä -- olettaen, että Wright oikeasti on Nakamoto. Sekään ei ole vielä aivan varmaa.

Bitcoinin kannalta olisi toivottavaa, että Wright olisi oikea mies. Spekulaatioiden loppuminen olisi hyväksi kaikille. Lisäksi kesällä uusien kolikoiden louhintavauhti puolittuu, mikä todennäköisesti nostaa jo louhittujen kolikkojen arvoa.

Onecoinin joulukirje mainostaa Bitcoinia

Joulupäivänä Onecoinin markkinointikirje keskittyi Bitcoinin kurssinousun hehkuttamiseen, kas näin:

Onecoin ratsastaa Bitcoinin maineella.

Onecoinin strategia on aina ollut sama: kehutaan Bitcoinin loistavaa arvonnousua ja annetaan rivien välistä ymmärtää, että sama on vasta tulossa Onecoinille.

Tällä kertaa kirjeessä on myös suora viittaus Onecoinin arvonnousuun. Tämän hetkisellä "kurssilla" 4,35 euroa Onecoin on suorastaan halpa, on vain ajan kysymys milloin sen arvo nousee 50, 100 ja 1000 euroon. Amazing, todellakin!

Onecoin-kolikkoja syntyy 2,1 miljardia kappaletta, joten 50 eurolla koko valuutan arvoksi tulisi 100 miljardia euroa, 100 eurolla 200 miljardia euroa ja 1000 eurolla 2000 miljardia euroa. Näissä luvuissa ei tietenkään ole mitään järkeä, mikä jokaisen mukaan huijatun pitäisi itsekin ymmärtää. "Nykykurssilla" (joka on vain yhtiön itsensä kertoma luku) arvo olisi jo käsittämättömät 9,1 miljardia euroa.

Mainoskirjeessä kehutaan laajasti Bitcoinin valoisaa tulevaisuutta, joka sinällään on ristiriidassa Onecoinin oman tulevaisuuden kanssa. Jos Bitcoin menestyy, mihin toista kryptovaluuttaa tarvittaisiin? Mikä olisi se kilpailuetu, jota hämäräperäisen bulgarialaisen yhtiön valuutta voisi tarjota?

Mainoskirjeessä viitattu Reutersin uutinen spekuloi Bitcoinin arvon nousevan ensi vuonna jopa tuhanteen dollariin ja edelleen nelinkertaistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä (nykyinen arvo noin 400 dollaria). Tärkeimpinä syinä pidetään kolikoiden syntyvauhdin puolittumista kesällä 2016 sekä kryptovaluutan yleisen tunnettuisuuden lisääntymistä.

Reutersin arvio tulevasta kehityksestä on perusteltu, mutta kyse on kuitenkin vain arviosta. Bitcoinien hankkiminen sijoitusmielessä on iso riski. Toisaalta on niin kuin Ocean's eleven -elokuvan alkuperäisversiossa (Kovat kaverit) sanotaan:

Et voi rikastua, ellet ota riskiä.

Tätä lausetta Onecoin-uskovaiset itsekin toistavat mielellään. On kuitenkin eri asia, sijoittaako rahojaan avoimeen ja julkiseen kryptovaluuttaan vai hämäräperäisen yhtiön suljettuun rahaan, jonka historia on täynnä epämääräisiä lupauksia ja kyseenalaisia "koulutuspaketteja". Kun Onecoin-kuvio romahtaa, on suuri vaara menettää rikoshyötynä mahdolliset voitotkin. Bitcoinissa ainoa riski on kurssilasku.

Jos uskot kryptovaluuttoihin, hanki mieluummin Bitcoinia kuin Onecoinia. Niinhän Onecoinin oma mainoskirjekin suosittelee tekemään.

Bitcoin arkipäiväistyy

Olen seurannut Bitcoinia parin vuoden ajan. Aiheen ympärillä on riittänyt monenlaisia uutisia ja valuutan kurssi on vaihdellut rajusti. Tuhannen euron huippukurssista on pudottu runsaan 200 euron tasolle, mille arvo näyttää vakiintuneen.

Bitcoinin dollarikurssi kahden vuoden ajalta.

Kurssikehitystä tärkeämpi tieto on rahansiirtojen lukumäärä. Se on koko kahden vuoden ajan ollut tasaisessa kasvussa.

Bitcoin-rahansiirtojen määrä kahden vuoden ajalta.

Graafi kertoo bitcoinin käytön lisääntyvän koko ajan.

Yksi osoitus virtuaalivaluutan arkipäiväistymisestä ovat automaatit, joista voi ostaa bitcoineja tai käänteisesti vaihtaa bitcoineja oikeaksi rahaksi. Tällöin bitcoin toimii kuten mikä tahansa ulkomaanvaluutta.

Esimerkiksi Espoon Innopoli 2:n aulassa on jo jonkin aikaa ollut automaatti, johon syötetyt setelit vaihtuvat bitcoineiksi ja siirtyvät käyttäjän ilmoittamaan lompakkoon.

Automaatissa voi vaihtaa seteleitä bitcoineiksi.

Muut Suomen automaatit löytyvät tästä listasta. Tällä hetkellä ainoa kaksisuuntainen automaatti (rahat bitcoineiksi, bitcoinit rahaksi) löytyy Helsingin Kampin ostoskeskuksesta. Kovin usein rahaa ei kannata vaihtaa, sillä automaatti ottaa viiden prosentin vaihtopalkkion.

Oikeita kauppoja, joissa voi maksaa bitcoineilla, tulee koko ajan lisää. Nettisivuilla rahansiirrot käyvät vielä helpommin, esimerkiksi Edward Snowdenin tukirahastoon voi lahjoittaa osoitteella 1snowqQP5VmZgU47i5AWwz9fsgHQg94Fa.

Virtuaalista rahaa saa myös konkreettisina kolikkoina. Esimerkiksi puolen bitcoinin (arvo noin 100 euroa) kolikko näyttää tältä:

Puolen bitcoinin kolikko.

Tässä yhteydessä "kolikko" on hieman harhaanjohtava käsite. Rahan varsinainen arvo on sen kääntöpuolella olevassa hologrammitarrassa. Kun tarra avataan nähdään osoite, jolla kolikon rahamäärä saadaan käyttöön. Tarran avaamisen myötä itse kolikko menettää arvonsa.

Ratkaiseva tekijä bitcoinin käytettävyydelle ovat sitä tukevat älypuhelinten lompakko-ohjelmat. Uudet versiot ovat helppokäyttöisiä ja kehittyneitä.

Bitcoin-lompakko-ohjelma Android-puhelimessa.

Bitcoinin kannalta keskeinen tekijä on hajautettu lohkoketju, joka mahdollistaa virtuaalisen rahan lisäksi muitakin sovelluksia. Esimerkiksi saksalainen ascribe hyödyntää ideaa sähköisten sisältöjen omistajuuden todistamiseen. Teoksista lasketut tiivisteet voidaan tallentaa lohkoketjuun, joka takaa niiden aitouden ja muuttamattomuuden, ja tätä kautta tekijä pystyy todistamaan oikeutensa teokseen.

Bitcoinin vanavedessä on syntynyt joukko muita virtuaalivaluuttoja, mutta ne ovat jääneet marginaaliin. Niitä voi louhia tietokoneella, mutta omia lompakko-ohjelmia, automaatteja tai kauppoja ei ole.

Bitcoinin varjolla ratsastava Onecoin on oma lukunsa. Jos rahan aitouden ja siirtojen peruuttamattomuuden takaava lohkoketju on yhden yhtiön hallussa, koko virtuaalivaluutan idea ja uskottavuus romahtaa -- muista tekijöistä puhumattakaan.

Lisäys 18.5.2015: Jos haluat lahjoittaa rahaa bitconeina, näytä tätä kuvaa lompakko-ohjelmalle:

tai käytä osoitetta 18XdRN46UvrHtteFyMejND7af5CBUe5A1o. Näppärää. 

OneCoin uhkaa oikeustoimilla, käsitys huijauksesta vahvistuu

Epäilevä kirjoitukseni OneCoin-kryptovaluutasta on saanut verkoston reagoimaan. Eilen Bulgariasta saapunut sähköposti vaatii blogitekstin poistamista. Viestissä vedotaan tekijänoikeuksiin ja varoitetaan, että Nevertheless we do not tolerate aggressive behavior and harmful usage of our mark; business scope; websites and its content.

Vastineessani totean, että olen käyttänyt lähteinä vain verkoston julkisilla web-sivuilla olevia materiaaleja sekä Youtubeen laitettua webinaaria. Näiden käyttöön soveltuu tekijänoikeuslain sitaattipykälä. Suomen lain mukaan yrityksen kunniaa ei voi loukata, joten kunnianloukkauspykälä ei liioin tule kyseeseen.

Sähköposti päättyy uhkaukseen jatkotoimista:

> In relation to the above, we hereby kindly ask you to remove 
> immediately the article in question. In case you are not willing to 
> comply with our request, and to contact us personally, to discuss in 
> an appropriate manner the allegations in your article, we will be 
> forced to take the appropriate measures to protect our legitimate 
> rights and interests.

Viestin on allekirjoittanut Irina, jonka nimen alla lukee Head of Legal and Compliance Department.

Teksti on tyypillistä juristienglantia. Viestin uskottavuutta vähentää kuitenkin se, että lähettäjän sähköpostiosoite on com-loppuisessa domainissa, jolla ei ole web-sivuja. Domainilla ei liioin näytä olevan mitään tekemistä OneCoinin kanssa. 

Jos henkilö esittäytyy lakiosaston päälliköksi ja yritys suunnittelee maailmanlaajuista kryptovaluuttaa, luulisi hänen sentään käyttävän yhtiön sähköpostiosoitetta ja nimen löytyvän yhtiön web-sivulta. 

Pienellä vaivalla viestistä selviää muitakin epäilyttäviä yksityiskohtia, joiden vuoksi pelotteluksi tarkoitettu sähköposti pikemminkin vahvistaa käsitystä siitä, että OneCoin on huijausta.

Alkuperäisen blogi-kirjoitukseni lopussa on monia kommentteja, joissa puolustellaan OneCoinia ja väitetään minun esittävän perusteettomia syytöksiä. Kaikki puolustelevat kirjoitukset on jätetty nimettöminä. Verkoston itsensä nimittämä "maajohtaja" on asioinut kanssani sähköpostilla, mutta hänkin vetoaa siihen, ettei ole yhtiön palveluksessa eikä voi antaa julkisia lausuntoja sen puolesta. Vain Ruja Ignatova voi kommentoida yhtiön asioita.

Lisää johtopäätöksiä voi vetää seuraavista yksityiskohdista.

• Kaikessa materiaalissa vedotaan Bitcoinin menestykseen ja käytännössä luvataan saman toistuvan OneCoinin kohdalla. Lupaukset nopeasta rikastumisesta ja satojen prosenttien vuosituotoista houkuttelevat, mutta herättävät epäilyksiä. Kun OneCoinin tilalle vaihtaa WinCapitan, tekstit näyttävät kovin tutuilta. WinCapitassa verkoston jäsenet seurasivat valuuttakaupan tuottoja mittarilla, josta eivät ymmärtäneet mitään. OneCoinissa vastaava rooli on kolikkojen louhintanäytöllä.
• OneCoin käyttää termejä "louhinta" ja "poolit", jotka ovat peräisin Bitcoinista, ja vaikuttavat siten uskottavilta -- mutta kun raha on yhtiön itsensä luomaa, louhinta ja poolit menettävät merkityksensä. Yhtiö voi tahallaan hidastaa rahan luomista, mutta sitä ei tarvitse louhia eikä laskentakeskuksia tarvita mihinkään. Vertaus palapeliin on teknisesti virheellinen ja koko "louhinta" puhdasta hämäystä.
• Yhtiö suunnittelee maailmanlaajuista kryptovaluuttaa, mutta sen web-sivut ovat vain suomeksi, venäjäksi, bulgariaksi ja kiinaksi. Miksei yhtiöllä ole toimintaa Saksassa, Ranskassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa? Miksi juuri suomalaiset kuuluvat siihen armoitettuun joukkoon, jotka pääsevät laittamaan rahojaan nopeasti kasvavaan kryptovaluuttaan?
• Onko vain sattumaa, että rahan "louhinta" aloitettiin Hongkongista, jossa juuri paljastui suuri Bitcoin-huijaus? Onko vain sattumaa, että AGC-kolikoissa on milligramma Dubain pankissa olevaa kultaa, ja että seuraava toimisto aiotaan perustaa Dubaihin? 
• Miksi www.tulevaisuudenmaksuvaluutta.com sekä www.onecoin-finland.com on rekisteröity anonyymisti Tšekistä?
• Verkostossa on 2500 suomalaista, mutta miksi kukaan heistä ei halua esiintyä asiassa omalla nimellään ja kuvallaan? Facebook-sivulta https://www.facebook.com/OneCoin1 löytyy tosin kuvia 7.2.2015 tilaisuudesta ja sen osallistujista, mutta ilman nimiä.
• Miksi yhtiön viralliset sivut www.onecoin.eu näyttävät sivujen sabway.biz kopiolta?
• Mihin muuhun kuin rahastukseen tarvitaan 100-5000 euron "koulutuspaketteja", kun valuutan "louhivat" tietokoneet?
• Tapahtumakalenterissa on kaksi tapahtumaa: Ruja Ignatovan Suomen-vierailu 7.2.2015 sekä info-tilaisuus 5.2.2015 Jyväskylässä Palokan ABC-asemalla (kansainvälinen kryptovaluutta, really?)
• Monissa kohdissa puhutaan OneCoin-kolikkojen auditoinnista. Kukaan ei ole osannut selittää, mitä hienolta kuulostava termi tässä yhteydessä tarkoittaa.
• Maksuvaluuttasivulla lukee "Kehittyneempi algoritmi (SCRIPTI)". Tällä ilmeisesti tarkoitetaan Scrypt-algoritmia, joka on sama kuin monissa muissakin Bitcoinin rinnalle syntyneissä vaihtoehtovaluutoissa (altcoin). Algoritmi ei ole kehittyneempi vaan sama kuin muissakin, eikä edes sen nimeä ole osattu kirjoittaa.
• Strategia OneCoinin levittämiseksi maailmanlaajuisen käyttöön on vähintäänkin epämääräinen ja perustuu vain suuriin lupauksiin.

Jokainen voi itse vetää johtopäätökset. Oma neuvoni on pysyä tästä kaukana. Minulla on pelissä vain oma maineeni ja olen erehtynyt ennenkin, mutta OneCoiniin uskovat ovat panneet likoon omat (ja pahimmassa tapauksessa muidenkin) rahat. Heillä ei ole varaa erehtyä.

Verkostomalli perustuu ovelaan psykologiaan. Mukaan houkutellut ihmiset puolustelevat järjestelmää kuin omaansa, koska eivät halua myöntää erehtyneensä, ja koska kritiikki vaikeuttaa uusien jäsenten värväämistä, joista heidän omat tulonsa riippuvat. Lisäksi ihmisellä on suuri tarve uskoa helpon rikastumisen mahdollisuuteen. Näitä molempia huijarit ovat ennenkin käyttäneet hyödykseen. Emme näköjään ole oppineet mitään WinCapitasta.

Maajohtaja on ilmoittanut, että verkosto etsii Helsingistä tiloja ja avaa koulutuskeskuksen huhtikuussa. Kesään mennessä olemme varmaan viisaampia OneCoinin suhteen.

Lisäys klo 15: Sekä Onecoin-Finland että Tulevaisuudenmaksuvaluutta -sivut ovat hävinneet verkosta.
Lisäys klo 16: Sivut ovat taas ilmestyneet näkyviin.

OneCoin - verkostohuijaus kryptovaluutalla

Pyramidipelit ja verkostohuijaukset näyttävät olevan ehtymätön luonnonvara. Uusi tulokas alalla on OneCoin, joka ratsastaa kryptovaluutta Bitcoinin menestyksellä. OneCoin haisee vahvasti vedätykseltä. Koska kotimainen media ei ole käsitellyt aihetta, surffasin viikonloppuna hetken aiheen tiimoilta.

OneCoin on ajankohtainen juuri nyt, sillä rahanlouhinta alkoi tammikuussa ja lauantaina 7.2.2015 järjestettiin Marina Congress Centerissä markkinointitilaisuus, jossa uskovaisille luvattiin suuria tuottoja ja loistavia tulevaisuuden näkymiä. Pääpuhujaksi oli saatu OneCoinin äiti, bulgarialainen tohtori Ruja Ignatova.

OneCoinilla on suomalaiset sivut. Katsoin niiltä viime lokakuussa pidetyn tunnin mittaisen suomenkielisen webinaarin Youtubesta (siitä on näköjään uudempikin versio, jossa lukuja on paranneltu).

Webinaarin perusteella OneCoin on virtuaalinen kryptovaluutta, jonka päälle on rakennettu rahastuksen mahdollistava verkostomalli. Odotettu arvonnousu perustuu uusiin jäseniin, joten kyse on lähinnä pyramidipelistä -- siinä ensimmäiset rahastavat myöhemmin tulevien kustannuksella ja viimeisille jää käteen pelkkä mustapekka.

Webinaarissa esitetyt bittirahan historia, poolit ja block chainit ovat teknisesti aivan oikeita ja kuulostavat maallikon korvaan uskottavalta. Homma menee kuitenkin metsään siinä vaiheessa, kun virtuaalivaluutalle luvataan arvonnousua ja mainostetaan OneCoinin olevan alkuperäistä Bitcoinia kehittyneempi, koska OneCoin on alusta pitäen hallittu.

Oikea bittiraha "louhitaan" käyttäjien omilla koneilla. OneCoinissa louhinnan tekevät yhtiön supertietokoneet, mutta jäsenet voivat ostaa tokeneita tulevia virtuaalikolikkoja vastaan. Viimeistään satojen ja tuhansien eurojen hintaisten tuotepakettien pitäisi saada hälytyskellot soimaan.

Webinaarin pitäjän nimimerkki "miljunaari" vihjaa jotain.

Tyypillistä on, että mukaan lähtijöille maalataan ruusuista tulevaisuutta -- mitä aikaisemmin lähtee mukaan, sitä enemmän hyötyy. OneCoinin tapauksessa vertailukohtana on Bitcoinin arvonnousu.

OneCoin ja ennuste tulevasta.

Verkoston jäsen voi myydä bittirahan "tokenit" heti ja ansaita tuhansia, tai säästää ne ja odottaa, kunnes OneCoin listautuu pörsiin ja valuutta vapautetaan julkiseen käyttöön, jolloin voitot ovat huimia.

Verkoston jäsenen rikastumisstrategiat.

Totta on, että Bitcoinin arvo nousi 0,1 dollarista hetkeksi jopa tuhanteen euroon. Sen jälkeen hinta on valunut alaspäin ja on nyt 200 dollarin tuntumassa. Tästä ei kuitenkaan voi vetää mitään johtopäätöksiä OneCoinin suhteen.

Bitcoinin kurssikehitys.

Bitcoin oli kryptovaluutoista ensimmäinen. Runsas vuosi sitten kiinalaisten kiinnostus virtuaalivaluuttaa kohtaan heräsi ja Bitcoinin kurssi raketoi, mutta sen jälkeen kurssi on palannut kohti maanpintaa. Bitcoinin kurssi määräytyy täysin tarjonnan ja kysynnän perusteella ja sitä voi kuka tahansa louhia lisää (tosin louhinta ei ole ollut kannattavaa enää pitkään aikaan). Tämä tekee Bitcoinista "reilun".

Bitcoinin tekniikalla syntyi nopeasti kymmeniä muitakin kryptovaluuttoja, kuten LiteCoin, Feathercoin, DogeCoin, VertCoin, DevCoin ja TerraCoin. Niistä suosituin on ollut LiteCoin, koska Bitcoinista poiketen sitä voi louhia jopa ilman tehokasta näytönohjainta omalla PC:llä. LiteCoinin kurssi kävi korkeimmillaan kymmenessä dollarissa, mutta on tällä hetkellä alle kaksi dollaria. OneCoinin keskeinen väite siitä, että louhinnan vaikeutuminen automaattisesti nostaisi hintaa, on täysin virheellinen.

Suuria lupauksia, tietenkin.

On perusteetonta odottaa, että verkoston jäsenille myytävä OneCoin seuraisi millään tavalla Bitcoinia tai muitakaan vapaasti vaihdettavia kryptovaluuttoja. Jos OneCoinin arvo nousee, kyse on puhtaasti uusien jäsenten pyramidiin tuomasta rahasta ja hyväuskoisten spekulaatioista. Ajatus omasta MasterCardista, joka liittyisi OneCoin-valuuttaan, on puhdasta fantasiaa.

Viime lokakuun webinaarissa kerrottiin, että rahan luominen alkaisi Helsingissä joulukuun alussa 2014 (Youtube-videon kohta 36:30 eteenpäin). Websivuilla kerrotaan kuitenkin nyt muuta:

Arvonnousua saa ehkä odottaa pitkään...

Yhtä luotettavia ovat muutkin OneCoin-lupaukset.

OneCoin eroaa vain vähän WinCapitasta. Silti lauantaina Marina Congress Centerissä oli sali täynnä ihmisiä kuuntelemassa lupauksia ja ostamassa kalliita aloituspaketteja. Tästä herää monia kysymyksiä. Onko kansaa lupa huijata? Eikö mikään viranomainen kiinnostu asiasta? Entä media?

Todennäköisesti OneCoinin Suomen-osaston takana on samoja henkilöitä kuin aiemmissakin huijauksissa. Onko vain sattumaa, että OneCoinin AGC-kolikoissa mainitaan Dubaissa oleva kulta?

Niin kauan kuin ihmisillä elää unelma helposta rikastumisesta huijarit saavat touhuta rauhassa. Järkevät pitävät rahansa itsellään ja jos uskovat kryptovaluuttoihin, ostavat Bitcoineja vapailta markkinoilta.

Kirjoituksen jatko täällä.

Taas tuli ansaittua 0,25 dollaria tekemättä mitään

Ansaitsin parissa tunnissa 0,25 dollaria tekemättä mitään. Iltapäivällä Bitcoin-lompakkoni arvo oli 82,51 USD, nyt jo 82,76 USD. On tämä rikastuminen nykyään helppoa!

Bitcoin-innostus meni itseltäni ohi, koska en ottanut sitä ajoissa vakavasti. Muistissa painoi yhä 1990-luvun eCash, jonka piti toimia internetin sähköisenä rahana. Sen suomalaiset edustajat ennustivat, että tulevaisuudessa jokainen voi rahastaa web-sivujensa kävijöiltä muutamia eCash-senttejä, jolloin niistä kertyy isoja summia.

Ajatus kuulosti jo silloin mahdottomalta ja toden totta, eCash kuoli nopeasti. Lompakkooni mätäni muutamia kymmeniä euroja. Se teki varovaiseksi.

Bitcoin on teknisesti kehittyneempi ja sen toteutustapa on suorastaan nerokas. Bitcoinilla voi siirtää rahaa maasta toiseen ilman pankkien tai muiden välikäsien apua. Pienellä kikkailulla Bitcoinin saa anonyymiksi, jolloin ostajan ja myyjän ei tarvitse lainkaan kohdata toisiaan. Mainio valuutta hämäräpuuhiin ja veronkiertoon siis.

Bitcoinin hurjat kurssiheilahtelut kertovat kuitenkin perustavaa laatua olevasta ongelmasta. Valuutan "arvo" on täysin spekulatiivinen ja siihen sijoitetut oikeat rahat voivat kadota nopeammin kuin Kreikan konkurssissa. Kuka haluaa maksaa Bitcoineilla kun ei tiedä, minkä arvoinen ostos huomenna on?

Mahdollisuus ansaita 0,25 dollaria parissa tunnissa tekemättä mitään (ja 20 dollaria vajaassa viikossa) riittänee pitämään kurssin liikkeessä jatkossakin. Niin kauan kuin volatiliteetti on tätä tasoa, se kiinnostaa spekulantteja, jotka yrittävät myydä kalliimmalla kuin itse ostivat. Ja niin kauan kuin valuutta kiinnostaa spekulantteja, harva haluaa käyttää sitä oikeisiin ostoksiin. Takaisinkytkentä on valmis.

Toisaalta kaikilla Bitcoinien ostajilla on samat tiedot arvoon vaikuttavista tekijöistä (ts. niitä ei ole), ja siksi heilahtelujen pitäisi lopulta tasaantua. Ehkä vaihtokurssin muutokset heijastelevatkin jatkossa yksin Bitcoinin saamaa mediahuomiota. Mitä useampi kuulee tästä uudesta mahdollisuudesta rikastua, sitä useampi haluaa ostaa kolikoita, ja tarjonnan ollessa rajoitettua hinta nousee... kunnes epäusko tai kielteinen uutisointi taas pudottaa kurssin.

Toinen kiinnostava näkökulma liittyy tietoturvaan. Kun raha on vain bittejä, nettirosvojen haittaohjelmat ottavat sen äkkiä maalitaulukseen. Bittirahasäilöihin on murtauduttu ja troijalaiset louhivat uutta rahaa koneen omistajan sitä tietämättä. Miksi enää varastaa pankkitunnuksia kun voi viedä suoraan rahaa?

Bitcoin on vain yksi sähköisen rahan tekniikka. Perimmäinen kysymys on kuitenkin tämä: voiko netissä toimiva virtuaaliraha, jota ei ole sidottu mihinkään, koskaan olla riittävän vakaa toimiakseen oikeana maksuvälineenä?

Jos vastaus on kyllä, maailman rahatalous voi mullistua yhtä paljon kuin media itsessään on mullistunut. Jos vastaus on ei, uudetkin virtuaalivaluutat kokevat lopulta eCashin kohtalon.

(Lisäys klo 21:50 - lompakossa nyt 83,71 USD eli kokonainen taala virtuaalirahaa ansaittu blogitekstin kirjoittamisen jälkeen. Uusi WinCapita on syntynyt?)