torstai 26. tammikuuta 2023

ChatGPT on valehtelusta huolimatta tekoälyn virstanpylväs, mutta hakukonetta se ei korvaa

Viime marraskuussa avattu ChatGPT (jostain syystä Hesari on päättänyt kirjoittaa sen Chat GPT) on tekoälyn virstanpylväs, jollaista alan tutkijat ovat odottaneet vuosikymmeniä. Harva enää muistaa, miten vielä 1990-luvulla tekoäly oli melkein kirosana, joka aina petti lupaukset ja johon kukaan ei halunnut koskea pitkällä tikullakaan. Nyt on kokonaan toinen ääni kellossa.

Kirjoitan parhaillaan kirjaa aiheesta, joten olen palauttanut mieleeni vanhoja tekoälyn merkkipaaluja. ELIZA, Kasparovin häviö shakissa, Jeopardy, Viides sukupolvi, Prolog ja monia muita. ChatGPT on tekoälyn iPhone-hetki: koko maailma pääsee itse ihmettelemään, miten lähelle inhimillistä keskustelua kone voi yltää. 

Ja kuitenkin se on niin kaukana. ChatGPT teeskentelee hyvin, mutta pohjimmiltaan se on vain ELIZAn tyttärentytär. Kielimalli käsittelee sana-alkioita ("sanakkeita") neuroverkolla ja tuottaa tekstiä, joka näyttää aivan ihmisen kirjoittamalta. Teksti heijastelee kaikkea sitä, mitä internetiin ja kirjoihin on vuosien varrella tallennettu. Sanoja "laskemalla" saadaan tulokseksi uusia sanoja, kokonaisia lauseita.

Itseäni hämmästyttää aina, miten ChatGPT antaa eri päivinä eri vastauksia. Kaksi samanlaista kysymystä tuottaa eri päivinä ihan eri tuloksen. Tänään tuloksena oli muutama rivi tekstiä, kun viime viikolla tekstiä tuli paljon enemmän, lisäksi se oli jaoteltu luetelmamerkeillä siistiksi listaksi. Mutta ei enää tänään. ChatGPT oli tänään eri tuulella kuin viime viikolla, sitä ei huvittanut olla yhä monisanainen. 

Hämmästyttävintä itselleni on ollut ChatGPT:n tuottama ohjelmakoodi, joka näyttää toimivalta ja Pythonin tapauksessa jopa elegantilta. Pascal, Fortran ja Basic näyttivät nekin toimivan, mutta suoraviivaisesti ja mekaanisesti. On selvää, että Pythonia on netissä valtavan paljon enemmän kuin näitä vanhoja kieliä, joten ohjelma vastailee paremmin. 

Ennen kuin ihailee liikaa ChatGPT:tä, on hyvä muistaa sen rajoitukset. Kunhan ohjelman kanssa ensin keskustelee aikansa, niin että se saa kiinni kontekstista, tulokset voivat olla hämmästyttävän hyviä. Kylmiltään esitetyt täsmäkysymykset saattavat antaa aivan hölmöjä vastauksia. 

Mikä on Suomen korkein rakennus?

Suomen korkein rakennus on tällä hetkellä Tornikeskus, joka sijaitsee Helsingissä. Se on 127 metriä korkea.

Englanninkieliset kysymykset antavat usein parempia tuloksia, mutta eivät aina:

What is the tallest building in Finland?

As of 2021, the tallest building in Finland is the KLP Työeläkeyhtiö, located in Helsinki. It stands at a height of 129 meters (423 feet).

Mikä ihme on KLP Työeläkeyhtiö? Kertokoon itse:

Mikä on KLP Työeläkeyhtiö?

KLP Työeläkeyhtiö on Suomessa toimiva eläkeyhtiö, joka hallinnoi useiden kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiden eläkevaroja. Yhtiö tarjoaa myös eläkevakuutuksia ja eläkevakuutusratkaisuja kuntien ja kuntayhtymien työntekijöille. KLP Työeläkeyhtiö on Suomen suurin kunta- ja kuntayhtymäeläkeyhtiö.

Mikä on KLP Työeläkeyhtiön rakennuksen katuosoite Helsingissä?

KLP Työeläkeyhtiön rakennuksen katuosoite Helsingissä on Eteläesplanadi 14.

Hätäisimmät ovat esittäneet, että ChatGPT:stä tulee Googlen syrjäyttävä hakukone, joka kertoo oraakkelin lailla vastauksia eikä anna pelkkiä linkkejä. Ei todellakaan. ChatGPT:n neuroverkon rakentaminen on erittäin raskas ja kallis operaatio, siksi sen tiedot loppuvat vuoteen 2021. Mallia voidaan ilmeisesti jollain tavalla päivittää, mutta käyttäjien opetuksia se muistaa vain istunnon loppuun asti. Seuraavalla käyttökerralla kaikki alkaa taas alusta. Ja koska ChatGPT ei ymmärrä mitään, se ei pysty erottamaan totuutta valheista. 

Nämä ovat rakenteellisia ongelmia, jotka eivät poistu päivityksellä tai syöttämällä malliin yhä vain lisää dataa. Tarvittaisiin kokonaan uusi tekniikka tai ainakin ChatGPT pitäisi laajentaa toisella ohjelmalla, joka hakisi ja tarkistaisi tietoja. Jää nähtäväksi, miten OpenAI ja Microsoft tässä etenevät.

Tekoäly on työkalu. Joudumme jatkossakin kantamaan itse vastuun tiedonhausta ja tietojen oikeellisuudesta. Eikä se on ole lainkaan huono asia. 

maanantai 23. tammikuuta 2023

Videot houkuttelevat somessa, miten käy lukutaidon?

En ole kovin aktiivinen Instagramissa, mutta olen käyttänyt sitä kuvien jakamiseen ja toisten ottamien kuvien ihasteluun. Itseä tyrkyttävät selfiet olen ohittanut nopeasti. Viime viikkoina olen kuitenkin turhautunut yhä lisääntyvään mainosten ja suositeltujen videoiden määrään. Ilmeisesti TikTokin vanavedessä Instagram on siirtynyt yhä enemmän videopalveluksi, koska sitä käyttäjät haluavat.

Laskin, että 100 näkemästäni postauksesta 55 oli kaverien (joita seuraan) julkaisuja. Lisäksi oli 25 mainosta ("sponsoroitu", yleensä videoita), 9 palvelun ehdottamaa videota ("koska katsoit jotain vastaavaa aiemmin") sekä 11 ehdotettua kuvajulkaisua muilta kuin kavereilta.

Itse valitsemani sisältö oli siis enää hieman yli puolet kaikesta. Varsinkin mainosvideoiden määrä tuntuu lisääntyneen nopeasti ja olevan päällekäypää. Tietenkin kyse on mainosrahoitteisesta palvelusta, mutta tähän asti se on tuottanut hyvin voittoa vähemmilläkin mainoksilla. Jos niitä lisätään liikaa, halu käyttää palvelua hiipuu.

Mobiilisovelluksessa voi valita vasemmasta ylänurkasta Seurataan, jolloin näytetään vain seurattavien julkaisuja. Selainversiosta en ole löytänyt vastaavaa valintaa.

Instagramin suosittelemat videot ovat yleensä hassuja kohelluksia, onnettomuuksia (silmiinpistävän usein Kiinasta) tai käden taitojen esittelyjä. Hauskoiksi tarkoitetut videot herättävät itsessä lähinnä ärtymystä. Miksi tuhlata aikaa sellaisten katseluun? Ja jos erehtyy jäämään katsomaan jotain videota, Instagram pitää sitä kiinnostuksen merkkinä ja alkaa tarjota lisää vastaavia.

Instagram suosittelee videota, jossa purettava siilo kaatuu työkoneen päälle. Onpa kiinnostavaa.

Lyhyet hupivideot vetoavat nuoriin, joilla sisällön kuluttamisen tavat ovat vasta kehittymässä. Joissakin kommenteissa katsojat tuntuvat itsekin harmittelevan, että tuhlasivat elämästään 30 sekuntia jonkin typerän videon katseluun. Sitä sietääkin ihmetellä. 

Videopätkät lisäävät lyhytjännitteisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Koulussa opetettavat asiat eivät ole lyhyitä videoita, vaan monimutkaisia kokonaisuuksia, joihin pitää käyttää aikaa ja vaivaa. Juuri siksi ne palkitsevat.

Videoiden varassa kasvanut sukupolvi on altis mielen manipuloinnille. Paras tai hauskin video jää mieleen riippumatta siitä, oliko sen kertoma asia totta vai täyttää roskaa. Videolla vakuuttavin, itsevarmin tai hauskin esiintyjä voittaa katsojat puolelleen. Videolla esitettyjä väitteitä on vaikea tarkistaa, eikä niitä edes muista jälkeenpäin. Tekijänoikeudetkin unohtuvat, kun omaan videoon lainataan pätkiä muista lähteistä lupia kyselemättä.

Sanotaan, että tekstimuotoisen viestinnän kulta-aika on ohi. Ihmiskunta palaa ajassa taaksepäin, kun tarinat ja niiden kertojat saavat yleisön huomion. Lukemisen sijaan katselemme ja kuuntelemme, ainakin toisella korvalla. Kirjoitettu teksti säilyy satoja tai tuhansia vuosia, videoiden elinaika on korkeintaan vuosia. Menetämme historian ja ajallisen perspektiivin tapahtumiin.

Videoiden katselu houkuttelee, koska se päästää katsojan niin vähällä. Mutta aivojen ei ole tarkoitus päästä vähällä, koska silloin ne surkastuvat. Lukeminen on hyvää harjoitusta, sillä se aktivoi aivoja ja mielikuvitusta. Yleensä romaaneista tehdyt elokuvat ovat pelkistettyjä ja latteita kirjan tapahtumiin verrattuna. Rikkaus on tekstissä, koska aivomme luovat sen itse.

Toivottavasti vanhemmat jaksavat rohkaista lapsiaan lukemiseen jatkossakin. Pelkän koululaitoksen tehtäväksi taitoa ei voi jättää.

Lisäys 24.1.2023: Osuikin heti silmään entisen sometyöläisen haastattelu, jossa mm. "Nyt se on aika lailla sitä, että some otetaan bussipysäkillä esille, sitä aletaan plärätä eikä sieltä haeta varsinaisesti mitään. Haluaisin palata siihen, että keskityttäisiin siihen mitä tehdään ja mitä luetaan – silloinkin, kun mennään sinne someen" ja "Kun se vauhti vaan kiihtyy ja kiihtyy, niin en halua olla luomassa sellaista maailmaa itselleni tai lapsilleni, missä keskittymiskyky on kahden sekunnin videon mittainen." Some-vallankumous on alkanut syödä lapsiaan, kirjaimellisesti.

sunnuntai 22. tammikuuta 2023

Nyt yli 600 kirkkoa drone-ilmakuvissa

Viime kesänä jatkoin syksyllä 2021 aloittamaani Suomen kirkkojen drone-kuvausta ilmasta. Syksyllä 2021 kuvasin pari sataa kirkkoa, viime kesänä runsaat 400 lisää, joten nyt sivullani https://petterij.kuvat.fi/kuvat/Kirkot/ on passikuva yli 600 kirkosta. Samalla tuli kuvattua kirkkoja myös sisältä sekä ilmasta eri suunnista, ympäristöä unohtamatta. Usein kirkot on rakennettu joko keskelle kylää tai lähelle vesistöä, jota pitkin kirkkokansan on ollut helppo saapua sanaa kuulemaan.

Drone-kuvatut kirkot Kunta 3D-kartalla, josta ne avautuvat valokuvina.

Avattava versio kartasta: https://demo.kunta3d.fi/Map.html?project=247.

Varsinkin kesäaikaan monet Suomen kirkoista ovat kauniita. Itse rakennukset eivät tietenkään vedä vertoja Keski-Euroopan katedraaleille, mutta ympäristöineen ne muodostavat kauniita kokonaisuuksia. Sopiva valaistus ja kuvakulma niin kirkkokuvat kelpaavat vaikka tauluiksi. Jos aika riittää, kokoan joskus kuvista kirjan tai näyttelyn. 

Jurvan kirkko (värejä muokattu).

Kirkkojen kuvaaminen on avannut itselleni uuden maailman. Niistä avautuu näkymä suomalaiseen historiaan ja menneisyyteen, jossa kansan on pitänyt pärjätä kulkutautien, katovuosien ja ankarien säiden armoilla. 

Kirkot kertovat myös Suomen muuttumisesta. Esimerkiksi Luhanka on nykyään pieni taajama (691 asukasta), mutta sen kirkko on kuin puinen katedraali. 

Luhangan kirkko.

Luhangan kirkko on rakennettu vuosina 1891-1893 ja siinä on 1500 istumapaikkaa -- siis yli tuplasti kunnan nykyinen asukasluku.

Kirkkojen istumapaikkoja ei ole numeroitu, joten paikkoja on mahdotonta laskea tarkasti. Suurin puukirkko on Kerimäellä, mutta "toiseksi suurimpia" itseään mainostavia on Suomessa useita. 

Drone surisee hetken, ennen kuin se nousee niin korkealle, että ääni hukkuu liikenteen meluun tai puiden suhinaan. Vain yhden kirkon luona henkilökuntaan kuuluva nainen tuli valittamaan ja sanoi, että "me emme pidä droneista". Siinä vaiheessa drone oli jo laskeutumassa ja kuvat otettu, joten nekin ovat mukana kokoelmassa.

Monet kirkot ovat kesällä auki (ns. tiekirkko). Sisällä on opas, yleensä paikallinen nuori, joka tietää kertoa kirkon historiasta. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista keskustella myös kylän ja nuoren omista näkymistä. Moni oli hakenut opiskelemaan ja odotti kesän jälkeen tietoa tulevasta opiskelupaikasta.

Elokuun puolivälissä kuvasin Rautjärven kirkon. Kunta sijaitsee niin lähellä itärajaa, että kuvausta varten piti tehdä lentosuunnitelma ja ilmoittaa se lennonjohdolle. Vähänpä tiesin, miten tärkeä kuvasta tuli.

Rautjärven kirkko 14.8.2022, tuhoutui tulipalossa 

Jouluaamuna 25.12.2022 kirkko tuhoutui täysin nopeasti edenneessä tulipalossa, joka osoittautui tuhopoltoksi. Tämä kuva lienee yksi viimeisistä ao. kirkon ilmakuvista.

Moni kirkko on tuhoutunut joko tahallisissa tai tahattomissa tulipaloissa. Kynttilät ja puulämmitys koituivat ennen monen kirkon kohtaloksi, joskus myös seurakuntalaisten. Viime vuosilta muistetaan Ylivieskan (2016), Kiihtelysvaaran (2018) ja Pyhän Olavin kirkon (1997) tuhopoltot sekä Porvoon kirkon 2006 saamat vakavat vauriot. Porvoon kirkko pystyttiin kuitenkin korjaamaan. Hieman yllättäen Rantasalmen kirkon kohtaloksi koitui salamanisku vielä niinkin myöhään kuin kesäkuussa 1984.

Tämän kesän tavoite on kuvata loput 200 kirkkoa, minkä jälkeen kokoelmassa olisi kaikkien Suomen evlut-kirkkojen drone-kuvat. Tehtävä on kuitenkin vaativa, sillä jäljellä olevat kirkot sijaitsevat saaristossa tai Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä välimatkat ovat pitkiä. Katsotaan miten käy. 

sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Mitä tapahtui suomalaisten kuolemille alkuvuodesta 2022?

Mediassa on ollut uutisia ylikuolleisuudesta. Maallikon on vaikea sanoa, mikä on totuus, mutta jotain pystyy näkemään Väestötietoviraston päivittäin julkaisemasta Suomen kansalaisten määrästä. Aloin seurata lukua kesällä 2021 tehdessäni Digiajan tietosuoja -kirjaa, ja olen kirjannut lukeman ylös lähes joka päivä sen jälkeen. 

Vuoden 2022 ensimmäisinä kuukausina väestönkasvu tuntui pysähtyneen täysin, huhtikuussa määrä jopa laski hieman.

Suomen väkiluvun kasvu kuukausittain 8/2021-12/2022.

Joulukuussa 2021 kasvu romahti, mikä ei ole ihmekään, sillä joulukuussa kuolleisuus on aina korkeinta. Jostain syystä myös tammi ja helmikuun sekä varsinkin huhtikuun luvut näyttivät minimaalista kasvua tai jopa vähenemistä (huhtikuussa -9 henkilöä). Toukokuusta alkaen luvut olivat taas normaalilla tasolla. 

Suomen väkiluku kasvaa lähinnä maahanmuuton vuoksi, syntyvyys on historiallisen pientä. Voi olla, että alkuvuodesta 2022 kansalaisuuden myöntäminen oli jumissa tai muuten tavallista vähempää. Joka tapauksessa erot ovat poikkeuksellisia ja pistävät maallikonkin silmään. Hesari kirjoitti ilmiöstä jo elokuussa

Mielenkiintoista nähdä, koetaanko 2023 alkukuukausina vastaava lasku, mutta toisaalta joulukuu 2022 on ihan toista kuin joulukuu 2021. Pelkkä kausivaihtelu ei siis selitä alkuvuoden 2022 kuoppaa. Selittääkö sen korona? Sitä en yritä itse edes arvioida. 

Toivottavasti kuopalle saadaan kuitenkin selitys.