Autojen käytettävyys heikkenee

Autojen käytettävyys on aina ollut esimerkillistä. Selkeät painikkeet ja mittarit, vuosikymmenten aikana vakioiksi muuttuneet periaatteet. Kun vuokraa auton, ei tarvitse lukea opaskirjaa pystyäkseen ajamaan vieraallakin merkillä.

Tietotekniikan tulo on murentanut vanhan selkeyden. Autoista on tullut tietokoneita, joissa opaskirja olisi tarpeen. Huomasin tämän kesällä, kun vuokrasin ulkomailla kaksi eri autoa.

Ensimmäinen oli Ford Puma. Ennen kuin lähtee ajamaan, on syytä kiertää auto ympäri ja tarkistaa, ettei autossa ole merkitsemättömiä kolhuja tai naarmuja, sekä kirjoittaa ylös matkamittarin lukema ja katsoa, että tankki on täynnä. 

Onko tankki täynnä vai ei?

Vasta jälkikäteen huomasin, että tankki ei todellakaan ollut täynnä, vaan vähän yli puolillaan. Miksi polttoainemittarista pitää tehdä niin vaikeaselkoinen, ettei siitä heti näe täyttöastetta?

Käyttöliittymä oli edellisen vuokraajan jäljiltä espanjaksi, mutta se oli helppo muuttaa. Vaihdevipu aiheutti hämmennystä, sillä se lipsahti helposti alimpaan sport-asentoon tavallisen D:n sijaan. Oikeanpuoleinen viiksi puuttui. Kun tilaa kerran on, miksei pyyhkimiä voi hallita omalla viiksellään?

Ärsyttävintä oli auton toistuva varoittelu muka väsymyksestä. Jos palasi omalle kaistalle ilman vilkkua, tuli huomautus. Pidemmän ajon jälkeen punainen varoitus, joka komensi lepäämään. Turhia ilmoituksia sai olla kuittailemassa yhtenään.

"Heikentyneen vireystilan" keltainen huomautus.

Mutta oli hyviäkin puolia: Carplay yhdisti puhelimen langattomasti isoon keskinäyttöön, jolloin Spotify, ChatGPT ja varsinkin Google Maps toimivat loistavasti.

Yhtä hienosti toimi auton oma nopeusrajoitusten tunnistus. Tarkasti se poimi kulloinkin voimassa olleen rajoituksen, eikä erehtynyt poistumiskaistojen tai lisäkilpienkään kohdalla. Todella hyödyllinen ominaisuus.

Ford Puma oli kevythybridi. Pieni kuvake kertoi, milloin auto käytti jarrutusta tai alamäkeä akun lataamiseen. Ominaisuus ei näkynyt bensapumpulla ja oli muutenkin rasittava, koska kaasujalka oli koko ajan jännittyneenä polkimella. Yhden polkimen ajo oli yksinkertaisesti rasittavaa.

Toinen auto oli Cupra. Pienestä koostaan huolimatta iso tavaratila ja jämäkkä ajaa. Käyttöliittymä oli entistä sekavampi. Olen vuokrannut autoja kymmeniä kertoja ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun en löytänyt mistään ajokilometrien määrää.

Mistä näkee kilometrien määrän??

Kokeilin kaikki kolme eri näyttövaihtoehtoa, mikään ei sisältänyt matkamittarin lukemaa. Polttoainemittari aiheutti hämmennystä koko vuokra-ajan. Nopealla vilkaisulla on helppo tulkita niin, että punainen palkki kuvastaa jäljellä olevan polttoaineen määrää, eli se on melkein lopussa.

Haluan lähteä tien päälle, en käydä läpi tutorialia.

Onneksi sentään ilmastointiasetuksia pystyi rajoitetusti säätämään ilman kosketusnäytön apua, tosin nämäkin "painikkeet" toimivat hipaisuperiaatteella.

App Updates?

Tietokone tai älypuhelin tuli mieleen, kun auto tarjosi sovelluspäivityksiä. Vuokra-autossa ohitin ne joka kerta, en halunnut sotkea auton toimintaa enkä perehtyä päivitysten ongelmiin.

10 000 km ylitys.

Kun ajokilometrien määrä ylitti 10 000, auto onnitteli saavutuksesta aivan kuin olisin voittanut videopelissä ("New challenge achieved!"). Ihan pöhköä.

Jossain vaiheessa ajokilometritkin ilmestyivät näkyviin, en vieläkään tiedä miten ja miksi. Cupra huomautti väsymyksestä vain muutaman kerran, ihan asiallisesti. Sen sijaan nopeusrajoitusten tunnistaminen toimi surkeasti. Välillä se kuvitteli näkevänsä vääriä rajoituksia tai poimi rajoituksen pieneltä rinnakkaistieltä. Ilmeisesti tieto perustui ainakin osittain karttadataan eikä kameroihin. Teslassa on sama ongelma, silti sen omistajat jaksavat kehua autoaan loputtomasti, mitä on vaikea ymmärtää.

Tunnistus oli ongelma, sillä Cuprassa oli mainio vakionopeustoiminto, joka asetti rajoituksen suoraan auton nopeudeksi. Luotettavasti toimiessaan olisi hieno juttu. 

Cuprassa oli ällistyttävä ongelma. Välillä ikkunan nostimen toiminta muuttui käänteiseksi. Kun minkä tahansa oven ikkuna oli osittain auki, yritys nostaa ikkuna kiinni saikin sen laskemaan. Tämä toistui, kunnes ikkuna oli kokonaan auki, ja vasta sitten sen sai nostettua ylös.

Oliko kyseessä softabugi? Vai oliko anturi niin herkkä, että se luuli jonkin jääneen ikkunan väliin ja turvasyistä alkoi laskea sitä? Mitään logiikkaa tässä ei ollut, ilmiö esiintyi aivan satunnaisesti. Nettikeskustelusta huomasin muiden Cupran omistajien valittaneen samasta ongelmasta.

En voi ymmärtää Teslan aloittamaa trendiä, jossa kaikki toiminnot laitetaan kosketusnäytön taakse. Sitä ei voi käyttää turvallisesti ajon aikana, koska katse täytyy siirtää tiestä näyttöön ja sormen tarkka kohdistaminen vaatii käden tukemista näytön reunaan. Miten onnistuu talvella hanskat kädessä? Mitä vikaa on perinteisissä painikkeissa, säätöpyörissä ja viisarinäytöissä? Muidenkin arkisten laitteiden kosketusnäytöt ärsyttävät käyttäjiä. 

Haitalliset kaistallapitoavustimet, vireyshälyttimet ja liikennemerkkien tunnistukset voi useimmissa autoissa kytkeä pois käytöstä, mutta asetusten pitäisi olla helppoja tehdä ja mielellään jäädä pysyväksi. Vuokra-autossa niiden tekemiseen ei ole aikaa eikä kiinnostusta.

Jos olet ostamassa uutta autoa, tee kunnollinen koeajo. Ei mitään keskustalenkkiä, vaan pidempi ajo maantiellä, jotta ehdit huomata turhat varoittimet ja haitalliset avustimet. 

Kunnes autovalmistajat palaavat käytettävyydessä pari askelta taaksepäin on parempi pysyä vanhassa autossa.

Hyvästit autoilun ilolle (kolumni)

Kolumni julkaistu Tivi-lehdessä 8.3.2024 otsikolla Osta auto nyt ennen kuin teslaantuminen valtaa markkinat – jälleenmyyntiarvo saattaa jopa nousta.

Moderni auto on täynnä pieniä tietokoneita, mutta itse ajaminen ei ole vuosien saatossa paljonkaan muuttunut. Hyvä niin, sillä autoilu on viimeinen vapauden linnake, jossa ihminen kokee vielä hallitsevansa asioita.

Auton käyttöliittymä on hyvin standardoitu ja liikennesäännöt melkeinpä kiveen hakattuja. Mitä enemmän kilometrejä jää taakse, sitä paremmaksi kuljettaja kehittyy. Vanha kokemus ei käänny ihmistä vastaan, kuten alati muuttuvassa digimaailmassa helposti tapahtuu.

Autoilu on kuitenkin uhattuna. Software Defined Vehicle eli sdv-ajattelu näkee auton teknisenä alustana, jolle toimintoja lisätään ja niitä muutetaan elinkaaren aikana ohjelmallisesti. Auto integroituu yhä tiukemmin muuhun digitaaliseen arkeen, jolloin mukana tulevat tietotekniikasta tutut riesat.

Uusissa autoissa mittarit on korvattu jättisuurta puhelinta muistuttavilla näyttöpinnoilla. Kytkinten sijaan toimintoja hallitaan kosketusnäytöltä, jotka jokainen valmistaja toteuttaa muista poikkeavalla tavalla.

Näyttö on keskeinen osa sdv-ajattelua, koska sitä on helppo muuttaa ohjelmallisesti. Kosketusnäyttöjen ergonomia ei kuitenkaan yllä perinteisten painikkeiden tasolle. Näytöissä on usein viiveitä ja käyttöliittymässä softabugeja, kun taas vanhoja nappuloita pystyi käyttämään rukkaset kädessä ja ilman, että katsetta piti irrottaa tiestä.

Osa bugeista ja rautaongelmista korjaantuu it-laitteista tutuilla päivityksillä. Muista siis jättää sähköauto paitsi latautumaan niin myös päivittymään. Ja kun päivitys on meneillään, autoa ei voi käyttää, joten please wait. Auton mennessä jumiin muista reboot.

Tammikuun CES-messuilla Volkswagen ilmoitti tuovansa ChatGPT:n uusiin malleihinsa jo tänä vuonna. Se opastaa auton käytössä ja tarjoaa juttuseuraa pitkällä matkalla.

Tekoäly tekee äkkijarrutuksia sekä nalkuttaa puolison tavoin pienistäkin ylinopeuksista ja kuljettajan vireystilasta. Nämä ominaisuudet ovat jatkossa pakollisia EU-maissa myytävissä uusissa autoissa.

Turvallisuuden kannalta ominaisuudet ovat ihan hyviä, mutta ne erehtyvät luvattoman usein.

Uutena piirteenä autoihin tulee kuukausimaksullisia palveluita, joihin olemme jo tottuneet Netflixin ja Spotifyn käyttäjinä.

BMW ilmoitti elokuussa 2022 tekevänsä penkinlämmittimistä maksullisen lisäpalvelun. Lämmitin asennetaan tehtaalla valmiiksi, mutta sen käyttö maksaa 18 euroa kuukaudessa. Ominaisuuden saattoi ”ostaa omaksi” 700 euron kertamaksulla.

Kohun jälkeen BMW päätyi hylkäämään idean, mutta maksutapa tekee varmasti paluun, sillä autotehtaan kannalta siinä on paljonkin järkeä. Tuotanto yksinkertaistuu, kun lisävarusteet rakennetaan jokaiseen autoon jo tehtaalla ja maksu peritään vasta, jos niitä haluaa käyttää.

Luvassa on tilauksia, salasanoja ja tietenkin hakkereita, jotka murtavat suojaukset saadakseen ominaisuudet käyttöönsä ilmaiseksi.

Autoasi varten tarvitset joka tapauksessa jälleen uuden mobiilisovelluksen, tilin ja salasanan. Niiden kautta valmistaja – ja jonain päivänä myös verottaja – voivat seurata liikkumistasi, laskuttaa siitä ja kohdentaa sinulle markkinointia.

Viis avaimista, mutta ethän unohda autosi salasanaa!

Porsche ilmoitti lopettavansa tänä vuonna Macan-mallin myynnin EU-maissa, koska se ei täytä uusia kyberturvallisuuden vaatimuksia. Mekaanisesti kestävä auto voi vanhentua ja muuttua turvattomaksi, kun valmistajan softapäivitykset loppuvat.

Digiriippuvuus tulee lyhentämään autojen elinkaarta tavalla, joka on tuttua puhelimista ja tietokoneista. Jos älyautoja olisi tehty jo 2000-luvun alussa, niissä olisi edelleen hakukoneena Altavista. Somepalveluna toimisi Myspace tai Irc galleria ja hallintasovellus toimisi Symbianissa.

Monet edellä kuvatuista ilmiöistä ovat jo arkipäivää Teslan omistajille. Enemmistö heistä on tyytyväisiä, mutta kaikkia kehitys ei miellytä.

Kannattaa toimia nopeasti ennen kuin kaikki autot teslaantuvat. Ostamalla auton nyt saa kulkupelin, jonka ylläpito ei vaadi insinörtin pätevyyttä ja jonka käyttöikä määräytyy mekaniikan eikä elektroniikan perusteella.

Hyvin pidettynä tällaisen auton jälleenmyyntiarvo saattaa jopa nousta vuosien mittaan.

Lisäyksiä 13.3.2024: Tuoreen uutisen mukaan Mersun digipalvelut lakkaavat pitkälti toimimasta 3G-verkon alasajon vuoksi.

Volkswagen myöntää mokanneensa ja palauttaa fyysiset napit autoihin (26.6.2023).

Twiitti auton kosketusnäyttöhelvetistä. 

Suomen kallein auto oli Bitcoin-Tesla

Elon Musk ilmoitti eilen 8.2.2021 ostaneensa Teslalle 1,5 miljardin dollarin arvosta Bitcoineja. Tiedon tultua julki kurssi nousi yli 10 % ja eurokurssi on yöllä käynyt jo yli 39 000 eurossa. Elämme outoja aikoja.

Muskin ilmoitus toi mieleeni asian, mistä kirjoitin jo vuosi sitten Onecoin-kirjassani (s. 157). 

Tammikuussa 2015 joku osti suomalaisesta autokaupasta Tesla P85 -auton ja maksoi 140 000 euron arvoisen auton Bitcoineilla. Ostohetkellä Bitcoinin kurssi oli noin 380 euroa, joten hinnaksi tuli  noin 368 Bitcoinia. Tänään niiden arvo olisi 14,4 miljoonaa euroa! Näin laskien siitä tuli epäilemättä Suomen kallein auto, jonka rinnalla Rytsölän veljesten vuoden 2000 Lamborghinit näyttävät halvoilta kauppakasseilta.

Vertaus on kiinnostava, sillä Bitcoin ja Tesla ovat aina kuuluneet yhteen. Varsinkin nörttipiireissä molemmat kulkevat käsi kädessä, edustavat uutta maailmaa ja uutta taloutta aivan kuten internet-huuman aikoihin vuosituhannen vaihteessa. 

Autokauppias kommentoi tuolloin tapausta: "Sekä Tesla että Bitcoin edustavat uutta ajattelua, ja monille it-alan kavereille Bitcoin on jumala. Sinänsä hauskaa, että joitakin vuosia sitten kumpaakaan, Teslaa tai Bitcoinia, ei ollut olemassa."

Mitähän Teslan Bitcoineilla ostanut ajattelee nyt? Epäilen tietäväni, kenestä oli kyse. Hänelle on tullut niin kalliita kilometrejä, että ne olisi voinut päällystää 50 euron seteleillä. 

Vaan mistäpä sitä olisi arvannut Bitcoinin hintaräjähdyksen, vaikka olisi Tesla-nörtti ollutkin. Ja jos piti sitkeästi omistuksensa, vaikka kurssi kävi tammikuussa 2019 alimmillaan noin kolmessa tuhannessa eurossa, on nykyisen yli 10-kertaisen arvon ansainnut.

Minulla on jo robottiauto - ainakin melkein

Ostin keväällä uuden auton. Olen ollut merkkiuskollinen yli 20 vuoden ajan, mutta pettymys huoltoihin sai minut vaihtamaan Skodaan. Kun auto on järkihintainen, lisävarustehinnastosta voi rastittaa useamman kohdan. Sieltä löytyykin kaikenlaista kivaa, kuten peruutuskamera, lasikattoluukku ja Android Auto/Carplay-yhteensopiva viihdejärjestelmä. Ratista langattomasti ohjattava älypuhelimen Spotify on mainio matkakumppani, samoin Pocket Casts -ohjelman toistamat podcast-puheohjelmat.

Pari lisävarustetta nousee ylitse muiden. Ensinnäkin automaattinen pysäköintitoiminto. Kun autoa ajetaan hitaasti eteenpäin, se tarkkailee sopivaa rakoa ja suorittaa taskupysäköinnin. Luksusautoissa toiminto on täysin automaattinen, jolloin kuljettaja voi nousta vaikka ulos autosta ja antaa sen pysäköidä itsensä. Kansanmalleissa kuljettajan tehtäväksi jää painaa kaasua, jarrua ja vaihdella P/D-vaihteiden välillä, mutta auto hoitaa ratin kääntämisen.

Itsestään pyörivä ratti antaa esimakua tulevaisuuden robottiautoista. Se huvittaa niin aikuisia kuin lapsimatkustajiakin. Vaikea sanoa, onko toiminnosta aidosti hyötyä -- välillä hirvittää seurata, miten läheltä edellistä auto ohjaa itsensä. Kesäkeleillä homma toimii, mutta talven liukkaus ja lumikasat saattavat ylittää automatiikan kyvyt. Vähänkin kokeneempi kuljettaja pysäköi mieluummin itse.

Ensimmäinen pysäköintikerta automatiikan kanssa sujui hyvin, toinen ei. Automatiikasta innostuneena unohdin ihmisen roolin prosessissa ja havahduin jarruttamaan vasta viime tipassa. Auto oli vähällä peruuttaa takana olevan keulaan. Automatiikka kääntää vain rattia, kaasu ja jarru jäävät ihmiselle.

Toinen lisälaite on automaattinen etäisyyden säilyttävä vakionopeudensäädin (Adaptive Cruise Assistant). Se on aivan loistava! Suosittelen jokaista valitsemaan sen seuraavaan autoonsa.

Automaattinen vakionopeudensäädin on loistava lisälaite!

Automatiikka laskee oman auton nopeutta niin, että etäisyys edelliseen säilyy riittävänä (säädettävissä portaittain). Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta asialla on suuri merkitys. Moottoritiellä nopeudeksi voi valita esim. 120 km/h eikä kaasuun tai jarruun tarvitse koskea ennen kuin tullaan perille. Kuljettajan tehtäväksi jää vain ratin kääntäminen. Siinä tuntee todellakin olevansa robottiauton kyydissä.

Automatiikka toimii mainiosti myös kehäteillä ja kaupunkiajossa. Jos katse harhautuu vaikka radioon (tai siihen älypuhelimeen, jota ei saa ajon aikana käyttää), auto jarruttaa automaattisesti edellisen hidastaessa aina täyteen pysähdykseen asti.

Epäilin, että eteenpäin suunnattu tutka harhautuisi esimerkiksi moottoritiellä ohitustilanteessa, tien kaartuessa tai vesisateessa, mutta virhetoimintoa ei ole tullut vastaan. Syksy- ja talvikelit ovat vielä näkemättä.

Tässäkin automatiikassa on vaaransa. Jos toiminto jää päälle ja tullaan risteykseen, josta edellinen auto kääntyy, tutka näkee tien vapaaksi ja lähtee kiihdyttämään.

Pysäköinti ja vakionopeus osoittavat pari asiaa. Ensinnäkin osa robottiautojen teknologiasta on jo olemassa ja hinnaltaan suorastaan edullista. Automaattipysäköinnin hinta oli 325 ja mukautuvan vakionopeuden 385 euroa (hinnat riippuvat myös valitusta varustetasosta).

Toiseksi ne muistuttavat automatiikan vaaroista. Kuljettajan on oltava hereillä ja muistettava toimintojen rajat, muutoin lisävarusteet heikentävät turvallisuutta parantamisen sijaan.

Kun tavallinen Skoda sisältää näin paljon automatiikkaa voisi kuvitella, että robottiautot ovat aivan kulman takana. Eivät ole. Tämän päivän Kauppalehdessä vakuutusala on huolissaan bisneksensä tulevaisuudesta, kun robottiautot mullistavat autoilun vakuuttamisen. Ei tarvitse olla, ainakin alkuvaiheessa vakuutuksia tarvitaan aiempaa enemmän.

Nykyinen avustettu ajo on vielä kaukana todellisesta automaattiajosta, eivätkä ne todellakaan mullista kaupunkeja vielä vuosikymmenen vaihteessa, vaikka futurologit niin uskovatkin. Palaan aiheeseen toisessa kirjoituksessa.

Volvon mittarissa 81000 km - romutukseen

Tuttavallani on Volvo, jolla on ajettu 81 000 kilometriä. Siitä hajosi automaattivaihteiston laatikko, eikä 16 vuotta vanhaan autoon saa enää varaosia. Sinänsä kyse on pienestä asiasta: vaihdelaatikon öljynsuodatin on tukkeutunut. Sitä ei kuitenkaan pysty vaihtamaan, vaan koko laatikko olisi uusittava.

Viime aikoina on puhuttu paljon tietokoneista, matkapuhelimista, tulostimista ja hehkulampuista, joiden käyttöikää valmistajat rajoittavat tarkoituksella bisneksen vauhdittamiseksi. Tehtaan kannalta on toki parempi, että asiakas ostaa uuden eikä korjaa vanhaa, mutta ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta tällainen bisneslogiikka on tuomittavaa.

Luulisi, että ruotsalainen autovalmistaja takaisi varaosien saannin riittävän pitkään. Laatumerkkinä pidetylle autolle 16 vuotta ei vielä ole korkea ikä, varsinkin kun kilometrejä on noin vähän. Saksalaisiin laatumerkkeihin varaosia saa pidempään. Kerrotaan, että 2/3 valmistetuista Porscheista on edelleen liikenteessä.

Auto tai tietokone, asiakkaan tilanne on aina sama. Ostohetkellä ei voi tietää, miten hyvin laite tulee toimimaan  ja miten pitkään varaosia on saatavissa. Kun tietoa ei ole, asiakas ei voi äänestää jaloillaan ja valmistajat käyttävät sitä hyväkseen.

Tuttavani noudatti Volvon huollon neuvoa ja antoi muutoin hyväkuntoisen autonsa romutettavaksi. Kestävää kehitystä arvostavan kannattaa miettiä kahdesti, ennen kuin valitsee Volvon.