Helsingin Sanomat kirjoitti viime sunnuntaina kiinnostavan kuvauksen siitä, miten Suomi pysähtyisi laajan sähkökatkon sattuessa. Jutun mukaan Suomi ajautuisi kolmessa tunnissa sekasortoon, kun mikään ei toimisi. Mielestäni Hesarin arvio on turhan varovainen, sillä se ei huomioinut tietoliikenteen katkeamisen vaikutuksia täysimääräisesti.
Eilen 23.9.2014 järjestettiin Rovaniemellä Valve 2014 -harjoitus, jossa testattiin sähkökatkosta toipumista vesivoiman avulla. Harjoitus jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, sillä jännitettä ei saatukaan palautettua suunnitellulla tavalla. Ongelmaksi nousi ilmeisesti ns. siemensähkö, jota ilman sähköllä toimivia jakeluverkon ohjauslaitteita ei pystytä ohjaamaan.
Suunnitellut 15-45 minuutin katkokset venyivät paikoin yli tunniksi, joten siemensähkö oli haettava harjoituksen ulkopuolelta. Jos kyse olisi ollut todellisesta katkosta, ulkopuolista apua ei välttämättä olisi ollut saatavissa ja toipuminen olisi voinut kestää jopa vuorokauden. Onneksi nyt ei ollut kova pakkanen, mutta entä jos olisi ollut tammikuu? Ironista kyllä, samana päivänä Joensuussa sattui laaja sähkökatkos, joka ei ollut harjoitus.
Tapahtuma osoitti harjoituksen tarpeellisuuden. Edes harjoituksesta toipuminen ei onnistukaan suunnitellulla tavalla. Saivartelija voisi väittää, että harjoitus epäonnistui, koska se jouduttiin keskeyttämään. Fingrid itse kutsuu harjoitusta tietenkin onnistuneeksi. Pääasia, että kokemuksista opittiin ja uusi harjoitus järjestetään.
Huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden kannalta tässä on paljon pohdittavaa. Suomi on haavoittuvampi kuin arvaammekaan. Tosipaikan tullen tapahtumatketjut ovat arvaamattomia ja niin mutkikkaita, ettei niitä pystytä ennakoimaan -- eikä siten myöskään harjoittelemaan.
Eilen 23.9.2014 järjestettiin Rovaniemellä Valve 2014 -harjoitus, jossa testattiin sähkökatkosta toipumista vesivoiman avulla. Harjoitus jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, sillä jännitettä ei saatukaan palautettua suunnitellulla tavalla. Ongelmaksi nousi ilmeisesti ns. siemensähkö, jota ilman sähköllä toimivia jakeluverkon ohjauslaitteita ei pystytä ohjaamaan.
Suunnitellut 15-45 minuutin katkokset venyivät paikoin yli tunniksi, joten siemensähkö oli haettava harjoituksen ulkopuolelta. Jos kyse olisi ollut todellisesta katkosta, ulkopuolista apua ei välttämättä olisi ollut saatavissa ja toipuminen olisi voinut kestää jopa vuorokauden. Onneksi nyt ei ollut kova pakkanen, mutta entä jos olisi ollut tammikuu? Ironista kyllä, samana päivänä Joensuussa sattui laaja sähkökatkos, joka ei ollut harjoitus.
Tapahtuma osoitti harjoituksen tarpeellisuuden. Edes harjoituksesta toipuminen ei onnistukaan suunnitellulla tavalla. Saivartelija voisi väittää, että harjoitus epäonnistui, koska se jouduttiin keskeyttämään. Fingrid itse kutsuu harjoitusta tietenkin onnistuneeksi. Pääasia, että kokemuksista opittiin ja uusi harjoitus järjestetään.
Huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden kannalta tässä on paljon pohdittavaa. Suomi on haavoittuvampi kuin arvaammekaan. Tosipaikan tullen tapahtumatketjut ovat arvaamattomia ja niin mutkikkaita, ettei niitä pystytä ennakoimaan -- eikä siten myöskään harjoittelemaan.











