SUPO: Venäjä vakoilee suomalaisia datakeskusten kautta

Helsingin Sanomien heinäkuinen uutinen hätkähdytti: Venäjä käyttää Suomen datakeskuksia vakoiluun. Jutussa siteerattiin Supolta saatuja tietoja, jonka mukaan Venäjä ja Kiina käyttävät Suomessa sijaitsevia datakeskuksia kybervakoiluun.

Herää epäilys, että joku on ymmärtänyt jotain väärin. Ainakin termin "datakeskus" käyttäminen tässä yhteydessä on harhaanjohtavaa, ottaen huomioon miten tulenarka termistä on tullut. Datakeskusten sähkönkulutus, verotus ja ympäristövaikutukset ovat koko ajan esillä Suomen mediassa.

Suora sitaatti Hesarin jutusta: "Lähettämässään sähköpostissa supo kirjoittaa, että suomalaisten datakeskusten tehdyn kybervakoilun määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi koko 2020-luvun ajan." Lauseesta puuttuu selvästi jotain, eikä sitä ole korjattu ainakaan nettiversioon. Huolimatonta työtä Hesarilta, mutta nykyään valitettavan yleistä mediassa.

Juttua lukemalla itselle syntyy käsitys, että kyse ei ole varsinaisista datakeskuksista vaan pikemminkin hosting-palveluista. Kuka tahansa voi vuokrata tilaa konesalista ja alkaa myydä sitä eteenpäin rikollisten käyttöön. Myös oman konesalin perustaminen on helppoa, eikä toiminta ole luvanvaraista. 

Yleensä datakeskuksella tarkoitetaan kuitenkin isoa, tähän tehtävään rakennettua konesalia, jossa toimii rakennuttajan omia palvelimia. Hostingin ja datakeskuksen raja on veteen piirretty viiva, mutta likimain sama kuin kioskilla ja ostoskeskuksella. Kioskia ei pidä kutsua ostoskeskukseksi, vaikka siellä onkin tarjolla erilaisia tuotteita eri valmistajilta.

Juttu sisältää huolestuttavan tiedon ns. bullet proof -hostingpalveluiden leviämisestä Suomeen. Saksassa ja varsinkin Hollannissa on jo pitkään toiminut rikollisia yrityksiä, jotka tarjoavat palvelintilaa hakkerien, piraattien, lapsipornon levittäjien ym. käyttöön. Yritykset eivät halua puuttua laittomuuksiin eivätkä tuntea asiakkaitaan, joten palveluista maksetaan käteisellä tai kryptovaluutoilla. Tietoliikenteestä ei pidetä lokeja, joten poliisi ei pääse tutkimaan epäiltyjä rikoksia.

Tällaista toimintaa ei saa päästää leviämään Suomeen datakeskusten vanavedessä. Lain on velvoitettava hosting-operaattorit tuntemaan asiakkaansa ja sulkemaan heidän palvelunsa, mikä toiminta havaitaan laittomaksi. Kirjoitin tähän liittyen asiasta jo vuosi sitten. 

Datakeskuksista on tarpeeksi ongelmia ilman, että niitä sotketaan vakoiluun ja kyberhyökkäyksiin.

Luoko datakeskus turvallisuutta? – Suomesta uhkaa tulla digiajan Kiina (kolumni)

Neljätoista vuotta sitten Suomessa oltiin pettyneitä, sillä Facebook kertoi rakentavansa suuren datakeskuksen Pohjois-Ruotsin Luulajaan. Yhtenä vaihtoehtona oli Oulu, mutta alhaisempi sähkövero käänsi vaa’an Ruotsin eduksi.

Ilmeisesti Facebook oli tyytyväinen valintaansa, sillä vähän myöhemmin keskusta laajennettiin. Talvella 2019 Oulussa ilmestyvä Kaleva kertoi (14.2.2019), että kaksi prosenttia koko Ruotsin teollisuuden sähköstä kuluttava datakeskus on Luulajan kaupungin ylpeys, jota oululaiset voivat vain kadehtia.

Suomalaiset nielivät pettymyksensä ja lähtivät kilpailemaan tulevista keskuksista omaa sähköveroa alentamalla.

Kymmenessä vuodessa digitalisaatio ja tekoäly ovat siivittäneet datakeskukset hurjaan lentoon. Veroalen seurauksena Suomella on nyt positiivinen ongelma. Kaikki haluavat rakentaa datakeskuksia juuri Suomeen, eikä se ole enää yksinomaan hyvä asia.

Julkinen keskustelu käynnistyi keväällä TikTokista. Sen rakentama keskus olisi kokoaan merkittävämpi, sillä mitä laajemman fyysisen jalansijan kiistanalainen kiinalaispalvelu saa, sitä vaikeampi sen toimintaa EU-alueella on jatkossa rajoittaa.

TikTok on kuitenkin pelkkä sivujuoni. Datakeskusbuumi on tullut niin nopeasti, etteivät poliitikot ole pysyneet mukana kehityksessä. On korkea aika arvioida datakeskusten laaja-alaisia vaikutuksia, ennen kuin ne täyttävät Suomen padel-hallien ja pienvarastojen tapaan.

Valtaosa datakeskuksista on pohjimmiltaan vain halleja, joihin rakentaja tai vuokraaja voi tuoda mitä laitteistoa tahansa. Sitten on Facebookin ja Googlen kaltaisia toimijoita, jotka ostavat vanhoja teollisuusalueita ja rakentavat kaiken infran itse.

Yhteistä molemmille on, että keskukset ovat salaperäisiä mustia laatikoita, joihin ulkopuolisilla tarkastajilla tai toimittajilla ei ole asiaa. Emme tiedä, mitä dataa halleissa käsitellään. Google on saanut oman hallinsa ylle jopa virallisen drone-lentokieltoalueen pitämään uteliaat loitolla.

Keväällä 2022 Venäjän hyökkäys avasi suomalaisten siniset ja luottavaiset silmät. Huomattiin, ettei kriittisiä huoltovarmuustietoja kannata jakaa avoimesti kuntien nettisivuilla.

Merikaapelien tärkeys paljastui viimeistään silloin, kun kiinalaislaivat katkoivat niitä ankkureillaan. Murtoja vesitorneihin ja tukiasemiin ei koskaan virallisesti selvitetty.

Emme halua toistaa samoja virheitä datakeskusten suhteen, joten spekuloidaan mieluummin etu- kuin jälkikäteen.

Datakeskukset ovat kriittinen osa globaalia taloutta. On toisaalta suuri luottamuksen osoitus Suomea kohtaan, että kansainväliset yhtiöt haluavat rakentaa niitä maahamme. Toisaalta juuri siksi keskuksilla on turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.

Kansainvälisen kriisin aikana datakeskuksia voitaisiin käyttää sähköverkon tai internetin tahalliseen horjuttamiseen. Siksi on oleellista, että tiedämme hallin rahoittajan, rakennuttajan ja käyttäjän.

Ukrainassa ei ole datakeskuksia, joten emme tiedä, mikä rooli niillä olisi mahdollisessa aseellisessa konfliktissa.

Jos halutaan vahingoittaa länsimaista taloutta, keskukset ovat helppo maali. Hukkalämmön talteenoton vuoksi keskukset sijoitetaan lähelle asuinkeskuksia, mikä kasvattaisi oheisvahinkoja.

Toisaalta juuri keskukset voivat olla syy, mikä saa länsimaat puolustamaan Suomen alueellista koskemattomuutta.

Ainakin isoimmat toimijat voivat kriisitilanteessa siirtää keskuksen toiminnan maasta toiseen. Data liikkuu vilkkaasti, eikä sen sijainnilla ole juuri merkitystä. Sinäkään et tiedä, mistä maasta pilvestä käyttämäsi tiedostot tulevat.

Ehkä merikaapelit ovat lopulta tärkeämpiä kuin datavarastot. Mutta nekin tarvitsevat suojelua.

Kunnat kilpailevat uusista datakeskuksista, koska niille voi myydä muuten arvotonta maata. Keskusten rakentaminen työllistää ja rakennuksista peritään kiinteistöveroa.

Koko Suomen kannalta datakeskukset ovat huonoa bisnestä. Ne eivät kehitä paikallista osaamista, koska kyse on datan alkutuotannosta. Siihen riittää kylmyys ja halpa sähkö.

Keskusten alta kaadetaan metsää ja niitä varten rakennetaan voimalaitoksia muualle Suomeen. Tämä kaikki ei tee hyvää maabrändille.

Suomesta uhkaa tulla digiajan Kiina, johon muut maat ulkoistavat energiasyöpöt ja päästöjä tuottavan teollisuutensa.

Nyt tarvitaan ideoita ja kansallinen strategia, jotta Suomi ei jää digitalouden maatalousmaaksi.

Julkaistu Tivi-lehdessä 6/2025

TikTok datakeskus Suomeen - onko se ongelma?

Vappuaattona tullut yllättävä uutinen siitä, että TikTok avaisi datakeskuksen Suomessa, nosti esille tärkeän aiheen, joka ei muutoin olisi noussut julkiseen keskusteluun. Syytä olisi, sillä datakeskuksista on tullut villiä bisnestä. Kunnat myyvät mieluusti maata datakeskuksen rakentajille, mielessään ainakin rakennusaikaiset työpaikat ja tulevat kiinteistöverot. Se, mikä on hyväksi kunnalle, ei välttämättä ole hyväksi koko Suomelle.

Ensinnäkin TikTok. Vaikka datakeskuksen rakentaminen ei ole luvanvaraista, Hyperco varmasti tiesi, miten kiistanalainen yritys TikTok on. Vappuaattona ulkomailta tullut epämääräinen tieto TikTokin tulosta Suomeen ei riitä. Asia olisi pitänyt julkistaa ajoissa.

Datakeskus itsessään ei ole tietoturvaongelma. Kyse on laajemmasta politiikasta. Mitä paremmin TikTok ehtii juurtua EU:n alueelle, sitä vaikeampi palvelua on myöhemmin kieltää. Voiko Suomi edes käsitellä asiaa neutraalisti, jos yhtiöllä on jo keskus Suomessa?

Juuri nyt kiinalainen TikTok ei kuulosta kovin pahalta, mutta entä jos Kiinan paikalle vaihdetaan Venäjä? Kuinka moni haluaisi nyt myöntää luvan venäläiselle datakeskukselle Suomen maaperällä? Kiina ja Venäjä ovat liitossa, joka tähtää avoimesti lännen valta-aseman syrjäyttämiseen. Miltä TikTok datakeskus näyttää muutaman vuoden päästä, jos Kiina on hyökännyt Taiwaniin ja EU kohdistaa siihen pakotteita?

Tammikuussa Yhdysvallat kielsi kiinalaisen TikTokin. Trump pystyi omalla määräyksellään antamaan palvelulle 75 vuorokautta lisäaikaa kauppaneuvottelujen käymiseksi, mutta kauppoja ei ole tehty.  Tällä hetkellä TikTok toimii Trumpin laittomasti antamalla luvalla. Ennen pitkää sen USA-toiminnot siirtyvät osittain amerikkalaisen yrityksen omistukseen. EU ei vastaavaan pysty, koska meillä ei ole yritystä, joka voisi omistaa EU-TikTokin. Mutta jollain tavalla EU:n pitää reagoida.

Oma käsitykseni on, ettei TikTok palveluna juurikaan eroa läntisistä vastineistaan. Sen algoritmi on kuitenkin erittäin koukuttava, mikä avaa mahdollisuuden vaikuttaa nuorten ajatteluun ja maailmankuvaan Kiinalle myönteisellä tavalla. Eikä nuorison ajan tuhlaaminen ja keskittymiskyvyn pilaaminen sekään haittaa Kiinaa, pikemminkin päinvastoin. On myös mahdollista, että TikTok laajenee uusille aloille, kuten vaikkapa Facebook on tehnyt. 

TikTok haluaa EU-maahan, jotta GDPR-tietosuojavelvoitteet on helpompi täyttää. Kaikki perustuu kuitenkin valheeseen. Sillä, missä maassa henkilötiedot sijaitsevat, ei ole käytännössä merkitystä. Sinäkin luultavasti käytät pilvestä tiedostoja, etkä edes tiedä, missä maassa ne sijaitsevat. Suuria tietomassoja ei kannata siirtää Kiinaan, mutta silloinkin operointi voidaan tehdä etäyhteydellä ja siirtää vain tulokset.

Datakeskukset ovat sikäli huonoa bisnestä, että ne eivät juurikaan vaadi paikallista osaamista. Suomalaisten tehtäväksi jää lähinnä vartiointi, siivous ja ylläpito. Operointi tapahtuu pääkonttorista tai Kiinasta, ja sinne menevät myös taloudelliset voitot, kun palvelu myydään takaisin suomalaisille mainosten tai tietojen urkinnan avulla.

Juuri Espooseen valmistunut atNorthin datakeskus, "vain" 15 MW.

Kun datakeskuksia alkaa olla paljon, pitää huomioida niiden vaikutus sähköverkkoon. Esimerkiksi Microsoftin kolmen uuden datakeskuksen (Espoo, Vihti, Kirkkonummi) yhteenlaskettu tehontarve on noin 600 MW, mikä on liki puolet Olkiluoto 3:n tuotannosta (1600 MW). Kuinka monta datakeskusta Suomi pystyy pyörittämään, jotta sähköä riittää kaikkialle myös talven pakkasöinä? Tänään keskipäivällä Suomen kokonaiskulutus oli noin 7500 MW, mutta kylmänä talvipäivänä se tuplantuu.

Kokonaisteho on vain yksi asia. Valtaosa tuotannosta tapahtuu rannikoilla, mistä sähkö pitää siirtää sisämaan keskuksiin. Siirtoverkosta voi muodostua pullonkaula. Lisäksi sähköä tuotetaan yhä enemmän tuulesta ja auringosta, joiden teho vaihtelee suuresti, eikä verkossa ole riittävästi inertiaa tasapainottamaan tuotannon ja kulutuksen heilahteluja. Datakeskus ei jousta. Jos sähköstä tulee pulaa, TikTok-videot eivät hidastu eikä palvelu saa takkuilla. Joku muu joustaa, tai sitten datakeskus käynnistää omat massiiviset dieselgeneraattorinsa.

Datakeskusten lisäksi sähköstä kilpailevat jatkossa myös vihreän teollisuuden hankkeet, kuten terästehtaat ja vedyn tuotanto. Jos hankkeet toteutuvat, ne voivat lisätä kulutusta 2000 megawatilla.

Sitten on vielä imago-ongelma. Haluaako Suomi profiloitua kylmäksi ja autioksi maaksi, joka sopii lähinnä matalan osaamisen ja jalostusarvon tuottajaksi - varastoimaan toisten tietoja ja mahdollistamaan sen tuottoisa liiketoiminta? Henkilötietojen kerääminen, kissavideoiden säilyttäminen tai tekoälyn komentaminen tuottamaan hassuja kuvia ei ole kovin hyödyllistä energiankäyttöä muutenkaan. Tuleeko Suomesta "digiajan Kiina", jonne muut EU-maat ulkoistavat sähkönsyöpöt tekoälypalvelut, jotta ne itse pääsevät hiilineutraaleiksi?

Tarvitaan datakeskusstrategia, jossa Suomi laatii kansalliset linjaukset datakeskuksille ja niiden pelisäännöille. Kuinka paljon Suomen kannattaa houkutella lisää keskuksia? Mitä tehdään sähköverolle? Entä jos datakeskus lopettaa ja sen hukkalämmön varassa elänyt asuinalue jää ilman kaukolämpöä? Pitääkö datakeskukset velvoittaa osallistumaan omilla generaattoreillaan sähköverkon tukemiseen? 

Paljon pienemmistäkin asioista on laadittu strategioita.

Kohu Yango -taksisovelluksesta on täynnä kysymyksiä

Helsingin Sanomat uutisoi toissapäivänä, miten venäläisen Yandexin taksisovellus haluaa tavallista enemmän oikeuksia käyttäjän älypuhelimeen. Vaikka yhtiön kotipaikka on Hollannissa, on mahdollista (suorastaan luultavaa) että henkilötietoja päätyy Venäjälle.

MTV pisti vielä paremmaksi. Sen uutisessa siteerattiin Liettuan varapuolustusministeriä, jonka mukaan valtavat määrät henkilötietoja siirtyy hyvin kryptattuna Venäjälle jonnekin Jekaterinburgin lähistölle. Ohjelma myös jatkaa GPS-tietojen lähettämistä senkin jälkeen, kun käyttö on lopetettu.

"Vaikka käyttäjä lopettaisi Yandex-taksisovelluksen, se pysyy aktiivisena".

Tämä kaikki herättää kysymyksiä. On täysin mahdollista, että venäläinen taksisovellus urkkii käyttäjien älypuhelimia ja välittää tietoja Venäjälle ties mihin tarkoituksiin.

Tiedetään, että Uber-sovellus on urkkinut puhelimista tietoja, joiden perusteella matkan hintaa on nostettu esimerkiksi niin, että kun akku on lähes lopussa, Uber näyttää kyydille kalliimman hinnan, koska silloin asiakas on silloin valmis maksamaan enemmän saadakseen auton heti.

Muutama vuosi sitten Uberin sovellus keräsi niin paljon tietoa, että koodiin perehtynyt tutkija kutsui sitä haittaohjelmaksi. Uber "soitti kotiin" ja välitti tietoja, joihin se ei ollut pyytänyt edes lupaa: soittohistorian, käytetyt wifi-tukiasemat, sijainnit, laite-id:t, jopa lähistöllä kuuluneet wlan-verkot tunnuksineen ja taajuuksineen. Sitten hakkeri murtautui Uberiin, varasti 57 miljoonan käyttäjän tiedot ja kiristi niillä rahaa. Uber maksoi hakkerin hiljaiseksi ja pimitti tapahtuneen, kunnes se vuoti julkisuuteen 2017 ja johti mm. toimitusjohtajan potkuihin.

Uutisen esittämillä tiedoilla vastaava johtopäätös Yangosta on kuitenkin ennenaikainen.

Uutistekstin mukaan Yangon taksisovellus "ottaa haltuunsa valtavan määrän käyttäjädataa". Ilmeisesti tällä tarkoitetaan, että sovellus pyytää oikeuksia mm. osoitekirjaan, sosiaaliseen mediaan ja tekstiviesteihin. Uutinen ei kerro toimiiko sovellus, jos oikeuksia ei anna. Joillekin oikeuksille löytyy perusteluita, esimerkiksi sijaintitieto on tarpeellinen ja matkan voi ehkä jakaa sosiaalisen median kautta ystäville. Vanhemmissa Android-versioissa oikeuksien luokittelu on epätarkkaa, jolloin lupakysymys näyttää epätarkalta.

Uutisen mukaan sovellus jatkoi aktiivisena lopettamisen jälkeenkin ja lähetti "erittäin hyvin kryptattua dataa jonnekin EU:n ulkopuolelle". Toisaalta "todellisuudessa käyttäjädataa siirrettiin kryptattuna Venäjälle". Jos data oli kryptattua, mistä tiedettiin sen olevan käyttäjädataa? Monet sovellukset keräävät ns. telemetriatietoa sovellusten käytöstä, tunnetuimpana Windows 10:stä noussut kohu.

On myös epäselvää, mitä sovelluksen lopettaminen tässä tarkoittaa. Mobiilisovelluksia ei yleensä tarvitse lopettaa, vaan ne jäävät tausta-ajoon ja käyttöjärjestelmä huolehtii niiden hallinnasta itse. Joissakin sovelluksissa on erityinen lopetuskomento. Jos Yango näyttää loppuvan, mutta jättää silti itsensä taustalle, toiminta herättää epäilyksiä.

Tiedonsiirto oli "jäljitetty" jonnekin Jekaterinburgin ja Moskovan tienoille. Heikkoa on venäläisten osaaminen, jos eivät pysty tämän paremmin siirron kohdetta piilottamaan. Siihen riittäisi datan kierrättäminen vaikka Mäntsälän datakeskuksen kautta. Tai sitten Latvia oli saanut tiedusteluapua esimerkiksi NSA:lta, jota se ei voinut julkisesti kertoa.

Epämääräiset väitteet herättävät kysymyksiä. Liettuan varapuolustusministeri kehottaa Suomen kyberturvallisuuskeskusta ottamaan yhteyttä, jotta he voivat jakaa tietonsa suomalaisille. On hyvin erikoista, että viranomaisten välinen yhteydenpito tapahtuu tv-uutisten kautta, mutta toivottavasti Suomen viranomaiset tarttuvat pyyntöön ja selvittävät asian.

"Ottakaa yhteyttä meidän kuberturvallisuuskeskukseemme".

Ehkä kyseessä on Venäjän salakavala urkintasovellus, ehkä uutisankka. Suomalaisilla on oikeus tietää. Sitä edellyttää myös kansallinen tavoite kyberturvallisuuden vahvistamisesta ja GDPR-lain valvonta.

Kyberturvallisuuskeskus vetoaa siihen, ettei heillä ole resursseja yksittäisen sovelluksen tutkimiseen. Ei varmaan olekaan, mutta F-Securen toimisto on Salmisaaressa ja Nixu muutaman kilometrin päässä Otaniemessä. Ennen Kyberturvallisuuskeskus oli kivenheiton päässä näistä, mutta muutti äskettäin toiselle puolelle Helsinkiä Kumpulaan. Muitakin alan yrityksiä löytyy. Eikö heiltä voi ostaa konsultointia asiassa?

PS. Suuri Yandexin datakeskusta työllistää Suomessa vain 17 henkilöä. Ei Suomen kannata lisätä hiilidioksidipäästöjä ja alentaa sähköveroa ainakaan työllisyyssyistä. Mukana voi tulla myös yllättäviä seurauksia, kuten nyt kiista siitä, pitääkö tietosuoja-asiaa selvittää yhtiön pääkonttorin vai datakeskuksen sijaintimaassa. Jatkossa datan sijaintiin voi liittyä myös kansallisen turvallisuuden ja juridiikan kysymyksiä.

Muokattu 14.11.2018

Lisäys 22.11.2018: Tietoturvatutkijan mukaan Yangossa on sisäänrakennettu puheentunnistusominaisuus, joka lähettää dataa Venäjälle. Kiinnostavaa. Kuuntelisiko ohjelma salaa puhelimen ympärillä tapahtuvia keskusteluja? 

Mediakriittisesti Googlen datakeskuksesta

Ylen uutissivulla osui silmiini kiinnostava otsikko: Selvitys ylistää Suomea - huippupaikka Googlelle ja sen kilpailijoille. Tekstissä kerrotaan mm. että "Oxford Research -yhtiön raportti pitää Suomea loistavana paikkana ulkomaisille palvelinkeskuksille". Uutisen tekstissä kehutaan Googlen toimintaa ja Haminan palvelinkeskusta.

Kiinnostukseni heräsi, sillä uutisen oli kirjoittanut Yle Kymenlaakson aluetoimitus. Halusin tutustua alkuperäiseen raporttiin, mutta jutussa ei ollut raportin nimeä saati linkkiä siihen. Siispä tekemään itse mediakriittistä taustatyötä, joka Ylen toimittajalta oli jäänyt tekemättä.

Googlaus paljasti, että komeasta nimestään huolimatta Oxford Research on pohjoismainen yritys, jolla ei ole mitään tekemistä Englannin Oxfordin kanssa. Kotisivulla http://www.oxfordresearch.fi/ osoitteeksi kerrotaan Heikinkatu 7, Kotka. Siis kaupunki Haminan vieressä.

Henkilöstösivulla on vakuuttava galleria naamakuvia, mutta laskujeni mukaan henkilöistä vain kolme on suomalaisia -- samat nimet, jotka mainitaan raportin kirjoittajina. Voisi päätellä, että Oxford Researchin Suomen-yksiköllä on kaksi toimistoa (Kotka, Helsinki) ja kolme työntekijää.

Yhtiön kotisivulta selviää myös, miksi toimittaja oli jättänyt raportin lähteen linkittämättä. Ylen uutisen teksti on copy/pastettu lähes suoraan yhtiön tiedotteesta. Toimittaja ei kaikesta päätellen ole edes tutustunut selvitykseen. Ilmeisesti hän ei myöskään ole ollut paikalla Haminassa, missä selvitys on tänään esitelty pääministerin vierailun yhteydessä.

Kotisivun tekstistä Oxford Research toteuttaa  arviointeja ja analyysejä sekä tarjoaa strategisia konsultointipalveluja. Me myös jaamme karttunutta tietoamme eteenpäin erilaisissa seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Oxford Research yhdistää syvällisen akateemisen osaamisen, vankan strategisen näkemyksen ja erinomaiset viestintäkompetenssit syntyy vaikutelma, että kyse on lähinnä viestintä- ja lobbaustoimistosta. Johtopäätöstä tukee myös selvityksessä oleva lause: We are documenting and developing knowledge through analyzes, evaluations and investigations, providing political and strategic stakeholders with a better basis for their decisions.

Herää epäilys, että lobbarit ovat vedättäneet Ylen toimittajaa. Selvimmin se käy ilmi otsikosta:

Ylistystä Suomelle... Suomesta.

Ei ole suurikaan yllätys, että suomalaisten itsensä tekemä selvitys ylistää Suomea. Ja kun raportin avaa, alkusivulla lukee This report is prepared by Oxford Research and commissioned by Google. Google siis kehuu selvityksessä itseään ja antaa ymmärtää olevansa myös "selvityksen" rahoittaja.

Huolimaton uutisointi osuu kiusalliseen aikaan, sillä Ylen uutistyö on juuri saanut kritiikkiä yksisarvisista ja uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen on puolustanut yhtiön uutistyötä.

Ja näin lobbaus leviää eteenpäin uutisena: Tutkimus - Datakeskukset tuovat Suomeen tuhansia työpaikkoja kirjoittaa Turun Sanomat. Selvitys on jossain vaiheessa muuttunut tutkimukseksi, ja loppulause kertoo vielä miten Oxford Researchin raportti luovutettiin tänään Haminassa pääministeri Alexander Stubbille (kok) ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakalle (kok). He tuskin tiesivät, että kyse on Googlen maksamasta lobbauksesta.

Mediakriittisyys jää yhä useammin lukijalle. Kaikkia raportteja, selvityksiä tai Ylen uutisia ei kannata niellä purematta. On aina varminta etsiytyä alkuperäisen uutisen lähteelle tarkistamaan taustat.

Microsoftin mysteerikeskus on... jossain

Eilen tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Nokia ilmoitti myyvänsä matkapuhelintuotannon Microsoftille. Silloin kerrottiin, että Microsoft rakentaisi noin 200 miljoonan euron datakeskuksen Suomeen, todennäköisesti Ouluun tai Kajaaniin. Tuolloin 4.9.2013 julkaistu Digitodayn uutinen kuvaa hyvin asiaa:

Microsoft ilmoitti datakeskushankkeesta Nokian puhelintoimintojen oston yhteydessä. Yhtiö totesi, että Suomi on valittu sijaintipaikaksi uudelle suurelle datakeskukselle, joka palvelee yhtiön Euroopan asiakkaita. Datakeskuksen rakentamiseen ja operoimiseen sijoitetaan ”yli neljännesmiljardi dollaria” seuraavien muutamien vuosien aikana. Euroissa tämä merkitsee vähintään 190 miljoonan sijoitusta Suomeen. Investointi voi lähivuosina kasvaa paljon suuremmaksikin.

Sen jälkeen datakeskuksesta ei kuulunut mitään. Vielä heinäkuussa työministeri Ihalainen oli sitä mieltä, että keskus kannattaisi perustaa Ouluun:

Oulu on ollut yksi potentiaalinen kandidaatti datakeskukselle siitä lähtien, kun Microsoft hankkeestaan puhui ensi kerran. Se tapahtui viime syksynä Nokia-kaupan julkistuksen yhteydessä. Myös Kajaani on mainittu mahdollisena sijoituspaikkana, mutta Microsoft ei ole spekulointiin osallistunut. Äskettäin yhtiö sentään paljasti, että datakeskus on ihan oikeasti tulossa ja sen on tarkoitus avautua elokuussa.

Maanantaina Kauppalehti tiesi kertoa, että datakeskus on todellakin avattu elokuussa, mutta se on salainen. Sijainnista kerrotaan vain, että se on jossain Uudellamaalla.

Microsoft on kommentoinut asiaa lyhyellä kirjallisella lausunnolla, johon ilmeisesti Kauppalehden uutinenkin perustui.

Kerroimme viime syksynä suunnitelmastamme investoida datakeskuskapasiteettiin Suomessa. Investointi datakeskukseen, servereihin ja verkkoihin on arvoltaan useita satoja miljoonia dollareita. Suomen datakeskus on edistynyt suunnitelman mukaisesti, ja voimme kertoa että se sijaitsee Uudellamaalla. Datakeskus on nyt täysin varusteltu sekä kytketty verkkoon. Datakeskuksessa tullaan ylläpitämään palveluita ja eurooppalaiset asiakkaamme voivat hyödyntää Microsoftin pilvipalveluita Pohjois-Euroopan ja Länsi-Euroopan alueella.

Odotin, että jokin media olisi selvittänyt asiaa, mutta kun niin ei näytä käyneen, esitän itse muutamia kysymyksiä.

Miten Microsoft voi kaikessa hiljaisuudessa rakentaa satojen miljoonien dollarien arvoisen datakeskuksen kenenkään -- edes ministerin -- tietämättä? Voiko Suomessa tehdä 190 miljoonan euron teollisen sijoituksen ilman, että asia paljastuu edes ministerille?

Oman keskuksen rakentamisen sijaan Microsoft on voinut ostaa kapasiteettia jostakin valmiista keskuksesta, mutta kenellä olisi 190 miljoonan edestä ylimääräistä kapasiteettia? Ja voivatko Microsoftin palvelut todella pyöriä muiden omistamissa laitteissa?

Google on investoinut satoja miljoonia euroja Haminan datakeskukseen ja toiminut hyvin avoimesti (olkoonkin, että Haminan lähellä keskukseen johtavat tienviitat, joissa ei lue mitään : -).

Herää myös epäilys, onko datakeskusta oikeasti edes olemassa? Miksi Microsoft mainitsi vuosi sitten kaksi pientä kaupunkia nimeltä mutta ei nyt "turvallisuussyistä" kerro muuta kuin läänin?

Ilmeisesti jotain on Microsoftilla muuttunut vuoden aikana. Ehkä satojen miljoonien suunnitelma on vaihtunut pienten askelten etenemiseksi, vaikka Microsoftin omasta tiedotteesta ("on nyt täysin varusteltu") saakin toisenlaisen käsityksen.

Suunnitelmien muuttumisessa ei ole mitään väärää, mutta asian piilottelu herättää epäluuloja koko datakeskusbisnestä kohtaan. Vaadimme valtiolta tietosuojaa ja avoimuutta, joten onko oikein että datakeskusten rakentajat voivat toimia täysin salassa? Onko Suomesta todellakin tulossa Tietosuojan Sveitsi, kuten jotkut ovat halunneet?

Lisätty klo 16:30 toimittaja Lehdon pohdintoja asiasta. 

Suomesta datakeskusten Kiina?

Suomeen on mahdollisesti tulossa jälleen uusi datakeskus, joka on niin suuri, että Googlen Haminan-yksikkö kalpenee sen rinnalla. Uuden keskuksen sähköntarve olisi peräti 900 GWh vuodessa.

Suomi houkuttelee maahan datakeskuksia, koska meillä on tarjota vakaa kallioperä, rauhalliset olot, telealalla selkeä lainsäädäntö -- ja ennen kaikkea halpaa sähköä. Energia maksaa meillä puolet siitä mitä Keski-Euroopassa.

Datakeskukset ovat tervetulleita varsinkin Pohjois-Suomeen ja entisille teollisuuspaikkakunnille, missä suuret hallit odottavat uutta käyttöä. Valitettavasti datakeskusten työllistävä vaikutus on vähäinen, sillä laitokset eivät juurikaan tarvitse henkilökuntaa. Ylläpito tehdään etähallintana toisesta maasta. Suomessa tarvitaan lähinnä vartijoita, sähköasentajia ja perustason IT-osaamista, sekä tietenkin työmiehiä rakennusvaiheessa.

Olemme tyytyväisiä, kun ulkomaiset IT-jätit tuovat koneensa Suomeen. En ole nähnyt missään kokonaisanalyysiä datakeskusten vaikutuksista. Ehkä sellainen kannattaisi tehdä? Pitäisi listata hyödyt ja haitat datakeskuksen koko elinkaaren ajalta.

Vaarana on, että Suomesta tulee datakeskusten Kiina, johon kehittyneet maat tuovat haitallisen teollisuutensa halvan sähkön perässä. Samalla, kun muu teollisuus pyrkii alentamaan omaa kulutustaan, datakeskusten suuri kulutus on tärkeän keskuksen merkki ja siten hienoa Suomelle.

Uusimman keskuksen energiakulutus olisi samaa luokkaa Suomen sähköjunien tai kesäasuntojen energiankulutuksen kanssa. Muutama sellainen, niin joudumme rakentamaan uuden ydinvoimalan pelkkiä datakeskuksia varten.

On myös vaara, että datakeskusten lisääntyneen kulutuksen myötä joudumme tinkimään muusta energiankulutuksesta, jotta CO2-vähennysten tavoitteet saavutettaisiin.

Datakeskusbisnes on viime kädessä energian myyntiä. Työllistävä vaikutus on vähäinen ja oma jalostusarvo nolla. Aiemmin Suomea kritisoitiin siitä, että veimme puutavaraa maasta emmekä kehittäneet siitä korkeamman lisäarvon tuotteita. Datakeskuksiin verrattuna raakapuun vientikin on hyvää bisnestä, sillä puut kasvavat itsestään takaisin.

Sähköstä peritään energiaveroa, jonka tuotto jää Suomeen. Suurimmat, yli viisi megawattia kuluttavat datakeskukset haluttaisiin saada teollisuuden maksaman alemman veron piiriin, mikä houkuttelisi lisää suuria keskuksia. Veronalennuksen kustannus valtiolle olisi noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Jostain syystä datakeskuksia käytetään perusteluna sille, miksi Suomen ei pitäisi säätää tiedustelulakia. Väitetään, että verkkotiedustelu karkottaisi keskukset Suomesta. Kyse on ilmeisesti suomalaisten omasta päättelystä, sillä en ole nähnyt datakeskuksia perustavien yritysten ottaneen koskaan kantaa asiaan. Kansainvälisiä jättejä kiinnostavat sähkön hinta ja maan turvallisuus. Urkintaa ne kohtaavat joka tapauksessa, viimeistään heti kun bitit ylittävät Suomen rajan.

Vaikka Suomella ei olisi verkkotiedustelua lainkaan, datavirrat ulkomaille kulkevat Ruotsin läpi, jossa FRA seuraa niitä. Eikä FRA estänyt Facebookia rakentamasta omaa keskustaan Luulajaan.

Tiedustelulailla voi kuitenkin olla epäsuoraa vaikutusta datakeskuksiin, sillä osaltaan ne joko tukevat tai nakertavat käsitystä Suomesta tietoturvallisena maana. Tämä on imagoasia.

On myös mahdollista, että datakeskusten läheisyyteen syntyy jatkossa paikallista osaamista. Vielä sitä ei ole näkynyt.

Koska vaikutuksia löytyy molempiin suuntiin, olisi hyvä saada asiasta tarkempi selvitys ennen kuin myymme maamme ja energiamme muiden käyttöön.