Tilastojen mukaan nettihuijausten torjunta on kehittynyt parempaan suuntaan. Se ei kuitenkaan lohduta yksittäisiä huijausten uhreja. Edelleen saa lukea surullisia tarinoita ihmisistä, jotka ovat menettäneet säästönsä ja pankin vastaus on tyly: oma vikasi - olit törkeän huolimaton, emme korvaa mitään.
Silmiini osui Finanssivalvonnan pankkilautakunnan ratkaisu heinäkuussa 2025 sattuneesta tapauksesta. Työkyvyttömyyseläkkeellä pitkään ollut 60-vuotias uhri menetti 13 478 euron elinikäiset säästönsä. Hän oli hankkinut tunnukset vasta kahta kuukautta aiemmin.
FINEn ratkaisuseloste on pitkä ja tarkastelee asiaa juridisesta näkökulmasta. Kun olin nostanut tapauksen esiin sosiaalisessa mediassa, Verkkouutiset kirjoitti siitä hyvän kuvauksen ja yhteenvedon.
On selvää, että uhri teki virheitä. Vaikka hän oli kokematon digiasioissa, hän ei olisi saanut kirjoittaa tunnuksiaan huijarin viestiin, etenkin kun pankin lähettämä viesti selvästi varoitti asiasta.
Mutta oliko hän "törkeän huolimaton", kuten laki edellyttää? Harva uhri jaksaa lähteä riitelemään pankkia vastaan oikeudessa, joten meillä on hyvin vähän ennakkotapauksia, joissa oikeus olisi ottanut kantaa törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistöön. Käsite on peräisin verkkopankkien alkuvuosilta, jolloin PIN-koodin kirjoittaminen tunnuslukutaulukkoon ja sen säilyttäminen lompakossa oli törkeää huolimattomuutta. Samoin verkkopankin käyttö vahvasti päihtuneenä, jolloin virheitä oli helppo tehdä.
Tässä tapauksessa uhri ei ollut huolimaton, vana häntä erehdytettiin. Sitä ei mielestäni voi pitää törkeänä huolimattomuutena.
Pankit ovat pakottaneet asiakkaat verkkoon, eikä ilman pankkipalveluita pärjää. Siksi verkkopankeista pitää tehdä niin turvallisia, etteivät tavanomaiset huijaukset onnistu, tai ainakin pankkien pitää olla nykyistä armollisempia ja korvata vahingot. Se on kustannustehokkaan verkkobisneksen hinta, josta pankit ovat itse hyötyneet.
Niin kauan kuin voin luetella joukon suojakeinoja, jotka olisivat estäneet tämänkin huijauksen onnistumisen, pankit eivät voi vierittää kaikkea uhrien niskaan. Laki velvoittaa pankkeja huolehtimaan asiakkaiden varoista ja tunnistamaan oikeudettomat siirrot. Jos niin ei käy, pankit ovat itse huolimattomia.
On pankilta sydämetön ratkaisu olla korvaamatta sairaseläkeläisen säästöjä. Ehkä pankki on tehnytkin niin, pankkilautakunta ottaa kantaa vain tapahtumiin ja sen ratkaisu on pelkkä suositus. Pankit vetävät tiukkaa linjaa, koska niiden mielestä rikollisia ei saa palkita. Menetysten hyvittäminen vähentäisi asiakkaiden omaa huolimattomuutta ja lisäisi rosvojen intoa huijauksiin. Ne pelkäävät myös jälkikäteen tulevia vaatimuksia niiltäkin uhreilta, jotka ovat jo nuolleet haavansa kaikessa hiljaisuudessa.
Jokainen voi itse arvioida, onko tällainen toiminta pankeilta reilua tai oikeudenmukaista.
Toinen pirullinen juttu on eSIM, jonka väärinkäyttöön operaattorit eivät ole riittävästi varautuneet. Tunnistuksen ketjuttaminen niin, että huijatuilla pankkitunnuksilla saa siirrettyä liittymän tai hankittua uhrin puolesta mobiilivarmenteen, on vaarallista. Viranomainen voisi ohjeistaa asiasta.
Oma syyttävä sormeni osoittaa myös Yleen. Miksi 20.30 uutislähetyksen edellä ja sen perässä esitetään vain Ylen omien ohjelmien mainoksia, vaikka tietoiskut verkkopankeista olisivat paljon hyödyllisempää julkista palvelua.
(Tietääkö joku, mikä pankki tässä oli kyseessä, ja miten uhrin kävi?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti