Huono uutinen Suomen teräväpiirrolle (ja muita tv-murheita)

Viime viikolla kuultiin synkkä uutinen Suomen teräväpiirtoajalle: TV Viihde lopettaa toimintansa Suomessa.

TV Viihde oli antenniverkon kahdesta maksukanavaoperaattorista se, joka panosti erityisesti kuvanlaatuun eli teräväpiirtoon. Tiedotteen mukaan TV Viihteen lähetykset loppuvat vappuaattona. Tämän jälkeen Suomen HD-kenttä on ainakin antenniverkossa todella tuuliajolla.

TV Viihde on välittänyt myös Ylen, MTV3:n ja Nelosen HD-kuvaa antennikoteihin. Toiminnan lopppuessa kotien HD-kuva uhkaa hävitä kokonaan. Suomi, joka aikoinaan halusi digitalisoinnin edelläkävijäksi, on nyt pudonnut peräjänpitäjäksi.

Jatkossa Suomen antennimarkkinoilla on vain yksi maksu-tv-operaattori -- se, joka neuvoo asiakkaitaan välttämään HD-televisioita.

Ulkopuolisena tuntuu oudolta, että TV Viihde löi hanskat tiskiin juuri nyt, kun HD:n kysynnän pitäisi olla kasvussa. Kaupasta ei enää saa vanhoja DVB-T-telkkareita, kaikissa on HD-kuvan mahdollistava T2-viritin. Ensi kesänä on olympialaiset ja paljon muita urheilutapahtumia. Hintojen lasku suosii yhä suurempia tv-kokoja: aiempi 32 tuuman perusmalli on nyt kasvanut 42 tuumaan.

Mutta ehkä on niin, ettei peruskatsoja välitä teräväpiirrosta. Eihän se huomaa edes väärää kuvasuhdetta, jossa ihmiset näkyvät litistettynä. Sisältö ratkaisee.

Syy Plus TV:n HD-vastustukseen on digilaitteiden parituksessa, joka sitoo katselun alkuperäiseen laitteeseen. Se estää muistitikulle tallennettujen hd-ohjelmien katselun toisella televisiolla ja pc-pohjaisten omien digiboksien rakentamisen. Aiempaa korkeampia maksuja vastaan katsoja saa entistä vähemmän oikeuksia. Tärkein oikeus on tulla rahastetuksi.

FOX-kanavan tulo Suomeen vanhan SuomiTV:n paikalle tuskin on mikään ilouutinen liikenne- ja viestintäministeriölle. FOX ja CNN tulivat Suomeen, vaikka digitalisointiin lähdettiin juuri sen estämiseksi. FOX kuuluu Murdochin imperiumiin, jonka toiminnasta on viime löytynyt yhä uusia skandaaleita.

Viime lauantain radiohaastattelussa (Ylen Ykkönen 31.3.2012) MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara kertoi, miten vaikeaa SubTV:n lanseeraaminen oli. Kesti kuusi vuotta, ennen kuin SubTV teki ensimmäistä kertaa muutama euroa voittoa. Maikkarilta paloi 66 miljoonaa euroa, vaikka markkinointi oli käytännössä ilmaista oman MTV3-kanavan ansiosta. Oli hilkulla, ettei Subia lopetettu. SuomiTV teki kahdessa vuodessa 400 000 euron liikevaihdolla 16 miljoonan tappiot. Saa nähdä, miten pitkä piikki Murdochilta löytyy.

Vielä yksi kielteinen havainto: YLE ei enää ilmoita ohjelmatiedoissa, milloin sen esittämät ohjelmat ja sarjat ovat uusintoja. Katsoja huomaa vasta lopputeksteistä, että on katsellut vanhaa, ehkä jo aiemmin näkemäänsä ohjelmaa. Näin kävi viimeksi eilen sunnuntai-iltana 1.4.2012, kun Uutishuone-sarja alkoi uuden kierroksen illan parhaalla ohjelmapaikalla. Edes YLEn omilla ohjelmatietosivuilla ei mainittu, että sarja on uusinta muutaman vuoden takaa.

Ohjelmatiedoissa pitäisi mainita vähintäänkin sarjan valmistumisvuosi. Siitä jokainen voisi muistella, onko ehkä nähnyt ohjelman jo aiemmin.

Mutta ilmeisesti kanavien paljous (13 ilmaista antennikanavaa, joista 9 kaupallista -- and counting) on niin suurta, että kaikki sisältö pitää kierrättää moneen kertaan. Uusinnat ovat pääsääntö, ensilähetys poikkeus.

Ehkä ohjelmien perässä pitäisikin olla maininta vain silloin, kun kyseinen ohjelma esitetään ensimmäistä kertaa?

Lisäys klo 15:40: Digitodayn uutinen kertoo, että lätkän MM-kisat saa antennikodeissa näkymään teräväpiirtona DNA:n kortilla. Katselu tosin edellyttää antennin suuntaamista DNA:n mastoon ja monelle myös VHF-antennin hankkimista, koska niistä ehdittiin jo kerran luopua digisiirtymän vuoksi. Haluaisinpa saada jonkun digi-tv-hankkeen johtohahmon kommentoimaan nykyistä tilannetta! Itse kommentoin sitä ytimekkäästi: Suomen digi-tv sux.

Miksi Chrome asentaa itsensä käyttäjän datahakemistoon?

Tekninen postaus sunnuntaiaamun kunniaksi, nörttiasiaa.

Windows-sovellukset asentavat itsensä yleensä C:\Program Files -hakemistoon, johon tavallisella käyttäjällä on vain lukuoikeudet. Se estää haittaohjelmien tarttumisen järjestelmään ja on kaiken tietoturvan perusta niin Windowsissa, OSX:ssä kuin Linuxissakin.

Googlen Chrome -selain asentaa kuitenkin itsensä kone- ja käyttäjäkohtaiseen datahakemistoon C:\Users\\AppData\Local\Google\Chrome.

Tämä on pöhköä kahdesta syystä:

- Haittaohjelma voi tarttua selaimeen tai korvata sen vaikka kokonaan toisella ohjelmalla ilman, että käyttäjä huomaa mitään.

- Jos koneella on useita käyttäjiä, Chrome pitää asentaa jokaiselle erikseen (mikä on paitsi työlästä myös moninkertaistaa ohjelman viemän levytilan).

Chromen asennusvalinta tuntuu kummalliselta erityisesti siksi, että selainta pidetään tietoturvallisena. Ohjelmahakemistoon kirjoittaminen on ehdoton no-no ja sen pitäisi olla sallittua vain ylläpito-oikeuksilla.

Keksin Googlen outoon menettelyyn vain kaksi selitystä:

- Google on halunnut lisätä selaimensa suosiota varmistamalla, että peruskäyttäjä voi asentaa sen koneeseensa vaikkei hänellä olisikaan ylläpito-oikeuksia (hyi hyi Google!). Siksi Chrome on tietohallinnon kauhu.

- Selain voi päivittää itsensä automaattisesti ja huomaamattomasti.

Jälkimmäinen ranskalainen on esimerkki klassisesta mukavuus kertaa turvallisuus on vakio -periaatteesta. Tietojärjestelmästä voidaan tehdä joko tietoturvallinen tai käyttäjän kannalta mukava, mutta ei molempia samanaikaisesti.

Googlen menettely osoittaa myös, miten vaikeaa Windowsin tietoturvan kohentaminen on. Viisi vuotta sitten Vistassa käyttöön otettu UAC herätti käyttäjissä närkästystä ja moni kytki sen pois päältä, vaikka ilman oikeuksien tarkistamista tietoturvallisen käyttöjärjestelmän tekeminen on täysin mahdotonta. Google puolestaan rikkoo tärkeintä ohjelmointiperiaatetta sotkemalla käyttäjän datan ja koodin samaan hakemistoon. Aina, kun Microsoft yrittää parantaa asioita, sekä ohjelmien tekijät että niiden käyttäjät pyrkivät mitätöimään kehityksen.

Google ei ole aivan yksin. Samoin tekevät Opera-selain (C:\Users\petteri\AppData\Local\Programs\Opera) sekä Evernote-muistiinpano-ohjelma (C:\Users\petteri\AppData\Local\Apps\Evernote\Evernote).

Ubuntu ja Mac-käyttäjät: meneekö Chrome teillä oikeaoppisesti ohjelmahakemistoon? Kysyykö selaimen sisäinen päivitys ylläpitäjän salasanan vai miten päivitys on järjestetty?

---

Saman otsikon alle sopii käänteinen ongelma: pelit, jotka vaativat ylläpito-oikeuksia (admin) toimiakseen. Luulin, ettei näitä olisi tehty enää 1990-luvun jälkeen, mutta olin näköjään väärässä.

Asensin pojan koneeseen tuoreen (2010) World of Tanks -pelin (itse en pelaa koskaan). Pojalla on tietenkin koneeseensa vain peruskäyttäjän oikeudet, jotta hän ei sotke asetuksia eikä pysty asentamaan haittaohjelmia. Käsittämätöntä kyllä, peli kysyy aina käynnistyessään ylläpitäjän salasanan. Ilmeisesti vanhassa versiossa salasana tarvittiin vain Launcher-ohjelmaa varten ja pelin pystyi käynnistämään suoraan varsinaisesta ohjelmatiedostosta, mutta nykyversioissa tätäkään mahdollisuutta ei enää ole.

Turha syyllistää tietoturvaongelmista yksin käyttäjiä tai Microsoftia, jos ohjelmavalmistajat toimivat näin typerästi!

Kun julkinen WLAN ei avaudu iPhonella

Jos olet iPhone-käyttäjä, olet saattanut törmätä matkalla ikävään ongelmaan: olet maksanut lentokentän, hotellin tai konferenssitilan WLAN-verkosta (Wi-Fi), mutta tunnukset kysyttyään iPhone ei avaakaan nettiyhteyttä. Näyttö jää valkoiseksi tai palaa takaisin aloitussivulle.

Tämä erittäin kiusallinen ilmiö on osunut omalle kohdalle monta kertaa ulkomailla. Olen kuvitellut, että vika on tukiasemassa ja tyytynyt siihen.

Eilen Oslon Gardemoenin kentällä löysin vihdoin ratkaisun ongelmaan.

Kentällä on tarjolla ilmainen wlan-yhteys, tosin vain tunniksi. Yhteys pitää rekisteröidä käyttöön tekstiviestillä (hyvä syy siihen, miksi kannattaa pitää mukana vähintään kahta matkapuhelinta -- itselläni on joskus kolmekin :-).

Kun olin rekisteröinyt yhteyden, palvelu ilmoitti ratkaisevan tiedonjyvän:

(Huomaa hauska sana infokapsler -- päättelin sen tarkoittavan evästeitä norjaksi) Safarin evästeasetukset löytyvät iPhonen asetusten Safari-kohdasta. Omassa iPhonessani oli evästeet kieltävä asetus ("ei koskaan"), jonka vaihdoin ohjeen mukaiseksi:

Ja kas, yhteys alkoi toimia:

iPadissä kyseinen evästeasetus oli salli aina. En ole varma, olenko jossain vaiheessa itse muuttanut sitä, vai onko asetuksen oletusarvo tablet-koneessa eri kuin puhelimessa.

Oletko törmännyt iPhonen tai iPadin kanssa ongelmiin julkisten WLAN-verkkojen kanssa?

Lisäys klo 9.15: Googlaus löysi tällaisen tiedon: iOS 5 Disables Cookies & Breaks Loads of Sites. Lukijakommenteissa Matthias kirjoittaa jopa näin: I have actually seen that the setting has changed itself several times on my iPhone. I set it to from visited and at some point in the day or days it goes back to never.

Tv-kanavaluvat aikansa eläneitä

Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään myöntänyt uudet kanavatoimiluvat MTV:n maksullisille hd-kanaville (Canal+ First HD ja Canal+ Urheilu HD) sekä perustarkkuuden CNN-kanavalle.

Kaikki lupaa hakeneet saivat sen. Itse asiassa F-nipussa olisi ollut tilaa vielä yhdelle kanavalle, mutta kukaan ei halunnut sitä. Kovasti ovat ajat muuttuneet -- vielä 10 vuotta sitten toimiluvista kilpailtiin verisesti.

Uudet kanavat merkitsevät katsojille lisää valinnanvaraa. Jippii! Sitä tässä tarvitaankin: viime sunnuntaina kello 19 Nelosella alkoi Master Chef ja Subilla Top Chef. Molemmat täysin samanlaisia, kotimaisia tosi-tv-ohjelmia, jotka perustuvat ulkomailta ostettuun formaattiin. Yksipuolinen tarjonta on selvä merkki siitä, että vaihtoehtoja tarvitaan lisää (NOT!).

CNN:n tulo Suomen antennikoteihin on ironista sikäli, että yksi digi-tv-hankkeen keskeisistä perusteluista oli estää taivaskanavien vyöry Suomeen. Kävi täsmälleen päinvastoin: juuri digi-tv toi taivaskanavat kaikkien saataville. Vähän aiemmin kansainvälinen FOX osti Suomi-tv:n (jossa Suomea oli vain nimi).

Mutta mitäpä tässä vanhoja muistelemaan, katsotaan mieluummin tulevaisuuteen. Antennitaajuuksien kysyntä on romahtanut, joten ne eivät enää ole niukka resurssi, jonka käyttöä valtion pitäisi säännellä. Kun tarjonta ylittää kysynnän, ei ole mitään säänneltävää.

Looginen johtopäätös olisi, että tv-kanavatoiminta vapautettaisiin kokonaan ja historiallisesta lupakäytännöstä luovuttaisiin.

Haluaisitko perustaa oman tosi-tv-kanavan? Siitä vain yrittämään!

Google näyttää myös ruuhkatilanteen

Googlen kartta näyttää nykyään myös Suomen ruuhkatilanteen.

Näyttö tuntuu toimivan ainakin suuria kaupunkeja ympäröivillä pääväylillä. Jonot näkyvät punaisella, ruuhka keltaisella ja sujuva liikenne vihreällä. Esimerkiksi kehä II:n kohdalla oleva rakennustyömaa erottuu aamupäivälläkin kellertävänä pätkänä vihreiden välissä:

Vielä enemmän liikennetiedoista on hyötyä tien päällä. Näin tiedot näkyvät iPhonen kartalla:

Jos uudesta palvelusta on tiedotettu jotain, se ei ole osunut ainakaan omiin silmiini. Ilmeisesti data tulee suoraan Destian omista järjestelmistä? Maailmalla navigaattorivalmistajat keräävät ruuhkatietoa myös matkapuhelinten liikkumisen perusteella, mutta siitä ei tässä liene kyse.

Word 2007 bugi unohtaa paikan dokumentissa

Microsoft Word 2007:ssa on ikävä bugi, jota valmistaja ei jostain syystä vaivaudu korjaamaan. Olen asentanut kaikki Office-päivitykset, mutta tähän niillä ei ole vaikutusta: Word ei muista, mitä kohtaa dokumentista on viimeksi muokattu. Toiminto on erittäin hyödyllinen dokumenteissa, joissa on kymmeniä sivuja (kuten kirjan käsikirjoitus, kröhöm).

Kaikissa muissa versioissa (ja olen käyttänyt niitä kaikkia aina 1.0:sta lähtien) homma toimii painamalla Shift+F5. Word 2007:ssa se ei toimi, kun dokumentti kasvaa vähänkin pidemmäksi. Word 2010:ssa ominaisuus on taas kunnossa.

Mielenkiintoista kyllä, 2010-versio muistaa oman käsittelykohtansa. Jos tekstiä on välillä muokattu 2007-versiolla, sillä ei ole mitään vaikutusta. Jostain syystä tämä ominaisuus ei vain toimi 2007:ssa.

Hei Microsoft, eikö olisi aika korjata tämä kuntoon? Kyse ei voi olla isosta asiasta.

Nyt olisi korkea aika, sillä seuraavassa Office-versiossa (työnimi Office 15) toimintoa on näköjään edelleenkehitetty nimellä Resume Reading. "Welcome back! Pick up where you left off."

Nauhakäyttöliittymä, joka tuli 2007-versioiden myötä, jakaa edelleen käyttäjien mielipiteitä. Siinä on ongelmansa, mutta myös etunsa. Toimintojen määrän yhä kasvaessa ja näyttöjen suurentuessa vanha valikkorivi alkaa näyttää aneemiselta ja kömpelöltä. Kokeilkaa vaikka LibreOfficen uusinta 3.5-versiota. Ennen pitkää Open- ja LibreOfficen on pakko tehdä vastaava mullistus. Epäilen, että ne kopioivat Microsoftin idean.

Tässä jotain, minkä Microsoft voisi kopioida ilmaisista Officeista: niissä on parempi oikoluku. Paitsi, että oikoluku on lähes erehtymätön, se ei hyydy pitkissäkään dokumenteissa. Samaa ei valitettavasti voi sanoa Microsoftin Wordistä. Sekä 2007- että 2010-versiot kytkevät oikoluvun pois käytöstä jo ennen kuin dokumentti kasvaa edes 50-sivuiseksi. Ja se on tosi vähän, kun muistia koneessa on kahdeksan gigatavua.

Toivottavasti tämä on vihdoin korjattu 15-versiossa. Siihen asti käytän ilmaisia Officeja oikolukuun.

Oletko törmännyt bugeihin tai ongelmiin Wordin kanssa? Onko jotain, missä Open- tai LibreOffice toimii selvästi paremmin? (Ei väittelyä nauhakäyttöliittymästä, kiitos).

Facebook tuhosi helikopterit... vai tuhosiko sittenkään?

Ilmainen uutistarjonta pakottaa toimitukset työskentelemään korkeapaineella ja hutiloiden.

Otetaan vaikka tämä uutinen: Facebook-kuvat johtivat neljän Apachen tuhoon Irakin sodassa. Uutisen mukaan sotilaat olivat vuonna 2007 kuvanneet taisteluhelikoptereita Irakissa ja laittaneet kuvat Facebookiin. Kuvissa oli ollut mukana älypuhelimen lisäämä koordinaatitieto, jonka perusteella Irakin armeija tuhosi kopterit kranaatti-iskussa.

Mutta hetkinen... tämähän tapahtui vuonna 2007? Eihän silloin edes ollut Facebookia! Tai oli, mutta sillä oli vain vähän käyttäjiä. Itse liityin palveluun lokakuun alussa. Silloin Facebookissa ei ollut kuvien julkaisutoimintoa eikä mitään paikkatietoon liittyvää.

Kyse saattoi olla jostain toisesta verkon kuvapalvelusta, mutta kuinka monella sotilaalla oli silloin älypuhelin? Apple oli julkistanut iPhonen vuoden 2007 alussa ja sen toimitukset alkoivat vasta myöhään keväällä.

Entä Irakin armeija? Tuskin se USA:n helikoptereita tuhosi, kun maa oli vallattu jo neljä vuotta aikaisemmin.

Alkuperäinen uutinen on omituinen ja siitä suomenkielisen uutisen tehnyt iltapäivälehden toimittaja on kiireessään sotkenut asiat lopullisesti. Onneksi mukana on sentään linkki alkuperäiseen amerikkalaiseen uutiseen. Sekään ei valaise asiaa riittävästi. Herää epäily, että "uutisen" taustalla on sotilaille tarkoitettu varoitus.

Tekstistä saa käsityksen, että Facebook julkaisisi automaattisesti älypuhelimella otettujen kuvien sijaintitiedot. Niin ei sentään käy. Päinvastoin, Facebook ei käytä edes jpeg-kuvissa valmiina olevia metatietoja. Vaikka koordinaatit olisivat mukana, Facebook poistaa ne. Voi tietysti olla, että Facebook käyttää sijaintia sisäisesti, mutta julkaistavista kuvista ne joka tapauksessa poistetaan.

Jos kuviin haluaa sijaintitiedon, se pitää itse merkitä. Sijainnin voi kertoa kuvaa otettaessa tai lisätä jälkikäteen. Jälkeenpäin lisättynä sijainnin voi valehdella minne haluaa. Laitoin juuri omalle sivulleni ottamani kuvan toimistosta, jonka siirsin keskelle Pariisia.

Joten ei huolta: ellei itse kerro sijaintiaan, Facebook ei sitä paljasta. Säästyy niin yksityisyys kuin taisteluhelikopteritkin.