Tik Tak sanoo kello TikTokille

Trumpin vaalikampanjan avaus Tulsassa lässähti pahemman kerran, kun nuoret masinoivat kansanliikkeen varaamaan lippuja tilaisuuteen, eivätkä ilmestyneet paikalle. Tuloksena oli puolityhjä areena, vaikka Trump oli etukäteen hehkuttanut osallistujien paljoutta. 

Kostohan siitä seurasi. Elokuun alussa Trump sanoi harkitsevansa palvelun kieltämistä Yhdysvalloissa vedoten sen tietoturvauhkiin. Kiinalaisilla viranomaisilla (ja sitä kautta puolueella) on Trumpin mukaan pääsy käyttäjätietoihin ja palvelua käytetään Kiinaa myötäilevän disinformaation levittämiseen. Trump antoi yhtiölle 45 vuorokautta aikaa.

Microsoft ilmoitti olevansa kiinnostunut yhtiön USA:n, Kanadan ja Australian liiketoimintojen ostamisesta, jolloin Trump puolestaan vaati kauppasummasta merkittävää osaa liittovaltiolle -- aivan kuin se olisi kaupan osapuoli, tai olisi jollain tavalla oikeutettu rahastamaan Microsoftin tekemää yritysostoa.

Ensinnäkin on käsittämätöntä, että presidentti Trumpilla on tällainen valta maassa, jota olemme tottuneet pitämään jonkinlaisena demokratian esikuvana. Meno muistuttaa enemmän itäisiä maita, joissa valta on keskittynyt hallitsijan käsiin. Kiina on kieltänyt Facebookin jo kauan sitten, ja olemme paheksuneet sitä. Harva osasi silloin ajatella, että samanlaisen kiellon voisi antaa myös Yhdysvaltojen presidentti.

On vaikea keksiä, miksi Microsoft olisi oikeasti kiinnostunut TikTokista. Yhtiö on kompuroinut kuluttajabisneksessä ja Nokialta ostetun puhelinbisneksen miljarditappiot ovat tuoreessa muistissa. Bing-hakukonetta on tekohengitetty vuosia surkealla menestyksellä ja selainsotakin päätyi tappioon (joskin uusi Edge haastaa Chromen lähinnä siksi, että monet ovat kyllästyneet Googlen ylivaltaan).

Microsoft tekee valtavia voittoja B2B-markkinoilla, pilvipalvelulla ja ohjelmistoilla. Miksi se lähtisi hankalille sosiaalisen median markkinoille, joilla Facebook (Instagram/Whatsapp) ja Twitter -kaksikkoa on vaikea lyödä? Ja Microsoftilla on jo "aikuisten" some, LinkedIn. 

TikTok kasvaa nopeasti, mutta hupivideoiden käyttäjät ovat nuoria ja saattavat kyllästyä palveluun nopeasti. Heidän käyttäjätietonsa eivät ole läheskään yhtä kiinnostavia ja kaupallisesti arvokkaita kuin jenkkien somejättien keräämät tiedot.

Joten miksi Trump haluaa nujertaa palvelun? Ehkä TikTok nähdään uhkana USA:n omille somepalveluille, koska ensi kertaa Kiina haastaa länsimarkkinoita omilla nettipalveluillaan. Wechat ja Alibaba saavat kukoistaa Kiinan omilla markkinoilla (Alibaban kuluttajaverkkokaupan sinkkupäivän myynti ylitti viime vuonna 20 miljardia euroa, enemmän kuin minkään länsikaupan), mutta länteen ei ole tulemista. TikTokin voi nähdä jatkumona pyrkimyksille pysäyttää Huawein eteneminen.

Jos TikTok halutaan torpata länsimarkkinoilla, Microsoft sopii hyvin sen ostajaksi. 

Me eurooppalaiset olemme taas kerran pelkkiä sivustakatsojia. Yhdysvallat kielsi jo kesällä TikTokin asentamisen valtionhallinnon koneisiin ja senaatti päätti yksimielisesti kieltää sovelluksen käytön liittovaltion työntekijöiltä myös omissa koneissaan.

Pitäisikö EU:n ryhdistäytyä ja kieltää vastaavasti Facebookin/Whatsappin asentaminen valtionhallinnon laitteisiin? Samat perustelut -- väärän tiedon levittäminen ja kansallinen turvallisuus -- käyvät yhtä hyvin jenkkipalveluihin. Pieni aste-ero toki on: USA väittää, että tiedot päätyvät suoraan Kiinan viranomaisille; me ainakin oletamme, että jenkeissä välissä on tuomioistuin, joka edes jollain tasolla seuraa NSA/CIA:n urkintakampanjoita. Snowdenin paljastusten jälkeen emme ole siitä lainkaan varmoja.

Alkamassa on kamppailu paitsi teknologian myös nettipalveluiden tuomasta vaikutusvallasta. 

Onko Kiinan takaovista todisteita?

Yhdysvaltojen päätös kieltää yritysten yhteistyö Huawein kanssa on järeä toimi, joka osuu syyttömiin suomalaisiin. Googlen osalta kielto tuntuu pelkältä kiusanteolta: ei ole edes väitetty, että älypuhelimet vakoilisivat käyttäjiä. Jos jotain urkitaan, se tapahtuu pilvipalveluista, jotka ovat edelleen USA:n hallinnassa. Huawein puhelinbisnekseen isketään, koska se menestyy liian hyvin, ja koska uudet puhelinmallit ovat parempia kuin USA:n omat iPhonet. Huawein puhelimia ei myydä Yhdysvalloissa, mutta muualla maailmassa ne nousivat kakkossijalle ja pudottivat Applen kolmanneksi.

Verkon aktiivilaitteiden osalta tilanne on erilainen. Mikäli runkoverkon reitittimeen tai 5G-tukiasemaan todella laitettaisiin takaovi, sen kautta voisi vakoilla liikennettä ja kyberhyökkäyksen sattuessa lamaannuttaa koko verkon. Virallisen version mukaan Yhdysvallat on huolissaan juuri tästä vaihtoehdosta. Mutta onko se totta? Onko siitä mitään todisteita? Jos on, miksei niitä julkaista?

Loogisesti ajateltuna kiinalaisten kannattaisi lisätä laitteisiin takaovia. Kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta, kaikki keinot ovat sallittuja. Takaoven löytäminen on liki mahdotonta, sillä se voidaan toteuttaa koodinpätkänä, joka aktivoidaan esimerkiksi tietyllä bittisekvenssillä. Ilman tuota herätettä takaovi on täysin näkymätön. Takaovi voidaan toteuttaa myös pienellä elektronisella komponentilla, mutta silloin sen paljastumisen vaara on ilmeinen.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi viime syksynä takaovista, jotka oli löydetty Kiinassa alihankintana valmistetuista emolevyistä, ja joita käytettiin mm. Applen ja Amazonin palvelinkeskuksissa. Juttu oli melkoinen skuuppi -- harmi vain, ettei kukaan ole pystynyt vahvistamaan havaintoja.

Se ei kuitenkaan estänyt Bloombergia tarttumasta uudelleen aiheeseen. Pari viikkoa sitten Italian Vodafonen väitettiin löytäneen jo kymmenen vuotta sitten Huawein laitteista takaovia. Tämäkään uutinen ei ollut kovin vakuuttava; esimerkiksi Register-verkkojulkaisu ampui sen alas samantien. Uutisointia ihmettelivät muutkin.

Mikään ei silti lannista Bloombergia. Tuoreessa kolumnissa kirjoittaja ylistää Trumpin päätöstä ja hehkuttaa, miten teknologian kylmässä sodassa tarvitaan uhrauksia Kiinan uhkan torjumiseksi. Kolumnisti siteeraa nimetöntä kansallisen turvallisuuden virkailijaa: "One U.S. national security official told me that China would be able to bring U.S. cities to a standstill “with the push of a button” if American cell towers were outfitted with Huawei equipment." Tällainen pelottelu on tietenkin roskaa.

Äskeittäin hollantilainen sanomalehti uutisoi uudesta Huawein takaovesta, lisään linkin tähän kun löydän tai kun asia varmistuu. No nyt löytyi: de Volkskrant -lehden uutinen 16.5.2019: Huawei mogelijk betrokken bij Chinese spionage in Nederland. Nähdäkseni tästä ei ole uutisoitu muualla, joten tieto on yhä epävarma.

Mitä otsikon kysymykseen tulee, niin "jury is still out" sanoisi amerikkalainen.

Takaoven paljastuminen olisi paha isku laitetoimittajan luotettavuudelle. Itse uskon, että takaovet toteutetaan mieluummin ohjelmointivirheinä, jotka voidaan myöhemmin selittää parhain päin. Ja tämän pelin amerikkalaiset osaavat kiinalaisiakin paremmin. Jostain syystä Ciscon reitittimistä löytyy usein vakaviakin ohjelmointivirheitä, tuorein niistä pari viikkoa sitten: Sinister secret backdoor found in networking gear perfect for governement espionage.

Kuten tiedustelussa ja verkkovakoilussa yleensäkin, elämme varjojen maailmassa. On luultavaa, että niin amerikkalaisten kuin kiinalaistenkin laitteissa on piilotettuja toimintoja. Konkreettisia todisteita ei paljasteta, koska samalla vaarantuisi oma toiminta. Todisteet on voitu saada urkinnalla tai tavalla, joka paljastaisi liikaa omasta toiminnasta.

Me suomalaiset emme ole lännen tiedustelun sisäpiirissä, joten me saamme tiedon luultavasti viimeisten joukossa. Suojelupoliisin varoituksesta päätellen jotain tietoja on kuitenkin tihkunut.

Sopassa on mukana aimo annos kauppa... ei kun teknologiasotaa, jolla kiinalaisia yritetään estää harppaamasta lännen ohi teknologiseen johtoon. Sen vaikutukset olisivat niin suuria, että likaisetkin keinot ovat lännen näkökulmasta hyväksyttäviä.

USA:n Huawei-teknologiasota iskee lujaa myös suomalaisiin

Yhdysvaltojen päätös kieltää jenkkifirmoilta yhteistyö Huawein kanssa iskee rajusti meihin suomalaisiin. Se muistuttaa myös, miten vapaan kilpailun Yhdysvalloissa yritykset ovat tarvittaessa valtion talutusnuorassa. Kun Trump käskee, Google ei voi muuta kuin totella. Turha siis pilkata Huaweita läheisistä suhteista Kiinan johtoon. Yhdysvalloissa yksi mies tuntuu olevan vaikutusvaltaisempi kuin koko Kiinan kommunistinen puolue.

USA pakottaa Googlen lopettamaan Android-palvelut Huaweille. Samalla loppuvat käyttöjärjestelmän päivitykset ja monien tuttujen ohjelmien käyttö tulevissa puhelinmalleissa. Youtube, Gmail ja Google Maps ovat mobiilisovelluksia, joita ilman länsimaisen puhelimenkäyttäjän on vaikea olla. Puhumattakaan tietoturvapäivityksistä, jotka jatkossa tulevat pitkällä viiveellä. Niin pitkällä, että yritysten on pakko luopua Huawei/Honor-puhelinten käytöstä. Yksityisille käyttäjille tällä ei liene suurta merkitystä, sillä Androidin turva-aukot eivät ole yhtä vaarallisia kuin Windowsin tai Macin aukot.

Huawein puhelinbisnes ottaa lukua tämän jälkeen, mikä on Trumpin tarkoituskin. Mutta isku toimii myös toiseen suuntaan. Nykymaailmassa kaikki on sidoksissa toisiinsa, joten yhteistyön kieltäminen rankaisee myös jenkkien omaa teollisuutta. Komponenttien kymmenen miljardin euron vuosittaiset toimitukset jäävät tekemättä, puhumattakaan mahdollisista kostotoimista. Voi  vain kuvitella mitä tapahtuisi, jos Kiina kieltäisi Foxconnilta yhteistyön Applen kanssa. iPhonet jäisivät tehtaisiin.

Käynnissä on globaali valtataistelu, jossa Huawein puhelimet ovat vain yksi pelinappula. Talvella Trump oli huolissaan, miten Yhdysvallat on hävinnyt 5G-kilpailun ja kehotti maansa yrityksiä panostamaan jo 6G-kehitykseen, jotta sama ei toistuisi.

Mikäli Kiinasta tulee johtava 5G-maa, asialla on suuri psykologinen vaikutus. Olemme tottuneet siihen, että länsi sanelee teknisen kehityksen. Kiinan tehtävänä on valmistaa laitteet halvalla ja yrittää pärjätä kilpailussa tekollisuusvakoilun avulla. Nyt Kiinasta itsestään onkin tulossa kehittäjä ja innovaattori. Sitä ylivoimaa ei kurota aseilla umpeen.

Toinen uhka liittyy kyberturvallisuuteen. Valta ei enää kasva kiväärin piipussa vaan näyttöruuduilla ja reitittimissä. 5G-tekniikalla Kiina saa etulyöntiaseman kriittisiin tietoverkkoihin. On vain loogista, että tätä asemaa myös käytetään hyödyksi. USA on itse tehnyt samoin.

Tietoverkkoprofessori vähätteli Helsingin Sanomien haastattelussa Huawei-kiistan vaikutuksia (Googlen rajoitukset Huawein puhelimiin voivat vielä koitua kiinalaisvalmistajan eduksi). Itse olen toista mieltä. Jo pelkkä Googlen sovellusten puuttuminen tulevista puhelimista romahduttaa niiden kysynnän.

Huawei app store - se englanninkielinen versio (ihan tosi!).

Huaweillä on oma sovelluskauppa, josta voi ladata Facebookin ja muita yleisiä sovelluksia. Web-selaimella kauppa näyttää kiinalaiselta, mutta puhelimen kautta katsottuna käyttöliittymä on suomeksi. Se ei tosin paljon lohduta, sillä suomalaisten arjessa välttämättömiä sovelluksia ei ole tarjolla. Ei löytynyt tuikitärkeitä pankkisovelluksia, Parkman-pysäköintiohjelmaa, HSL-lippusovellusta, Hesari, Maikkaria, Yle Areenaa eikä Reittiopasta.

Huawei AppGallery. 

Ulkopuolisen sovelluskaupan käytössä on merkittävä tietoturvariski. Huawei ei pysty tarkistamaan sovellusten puhtautta samoin kuin Google, jolta siltäkin pääsee ajoittain läpi urkinta- ym. ohjelmia.

Eikä kyse ole pelkistä sovelluksista, vaan ekosysteemistä. Eurooppalaisesta näkökulmasta Huawei on pelkkä laitevalmistaja. Esimerkiksi Google Authenticatorin kaltaista sovellusta ei voi tulla, koska Huaweillä ei ole samanalaista luottamusta. Ja ilman Authenticatoria muutamat verkkopalvelut lakkaavat toimimasta.

Yhdysvallat on voinut perustella 5G-verkkojen hankintakieltoa tietoturvalla, mutta Googlen palvelujen katkaisu on pelkkää kiusantekoa ja härskiä painostusta.

USA:n toimet nakeravat myös amerikkalaisten omien tuotteiden ja palvelujen uskottavuutta. Jos presidentti pystyy näin helposti kieltämään yrityksen kansainvälisen toiminnan, voiko yrityksiin luottaa? Vaarassa ovat myös eurooppalaiset, sillä Trump on uhannut vastatoimilla niitä EU-maita, jotka aikovat kaikesta huolimatta ostaa Huawein verkkotekniikkaa.

Elämme nyt kriittisiä aikoja. Jos kauppasota tästä laajenee, koko it-sektorille voi aiheutua suurta vahinkoa. Kumpikaan osapuoli ei halua antaa periksi eikä menettää kasvojaan.

On väärin puhua kauppasodasta, sillä se liittyy lähinnä tulleihin. Soija tai autot ovat fyysisen maailman tuotteita. Yhdysvallat on aloittamassa Kiinan kanssa teknologiasotaa, joka on paljon strategisempi ja vaarallisempi peli.

Siinä ei ole kyse tulleista eikä rahasta, vaan tulevaisuuden teknologiasta ja sen antamasta vallasta.

Huawei on vain Kiina-ilmiön jäävuoren huippu

Huawei on noussut uudenlaisen Kiina-ilmiön keihäänkärjeksi. Yhdysvallat varoittaa länsimaita hankkimasta Huawein verkkolaitteita ja tukiasemia, koska epäilee yhtiön olevan maan johdon määräysvallassa. Asia ei ole uusi, mutta nyt siitä on noussut kansainvälinen kohu. Huawein perustajan tyttären pidättäminen Kanadassa Iranin vientikiellon rikkomisesta on nostanut kiistan uudelle, poliittiselle tasolle.

Uskon, että Yhdysvalloilla on tiedustelutietoa, jonka perusteella varoitukset on annettu. Tätä tukee se, että maan läheisimmät kumppanit ovat ryhtyneet konkreettisiin tekoihin Huawein torppaamiseksi. British Telecom purkaa verkostaan Huawein 4G-laitteita, Norjassa Huaweitä ei päästetty 5G-kilpailuun; Kanada harkitsee samaa. Suomeen näin salainen tiedustelutieto päätyy viimeisenä, joten meillä operaattorit joutuvat luottamaan kiinalaisyhtiöiden vakuutteluihin. Operaattoreilla on lainmukainen velvollisuus huolehtia verkkojensa turvallisuudesta, mutta vaatimus ei voi kattaa salaista tiedustelutietoa.

Julkista näyttöä kiinalaisten epäreilusta toiminnasta ei ole. Tiedetään kuitenkin, että Kiina paaluttaa asemiaan tulevaisuuden markkinoista päättäväisesti ja keinoja kaihtamatta mm. Afrikan luonnovaroista kilpaillessaan. Se voi veljeillä vapaasti diktaattorien kanssa ja lahjoa päättäjiä kaivossopimusten saamiseksi, koska kotimaan kansalaismielipiteestä ei tarvitse välittää.

Yhdysvalloilla on tähän asti ollut etulyöntiasema teknologisen kehityksen veturina ja internetin ykkösmaana. Laitteisto on kiinalaisten salainen ase: 90 % tietotekniikasta valmistetaan Kiinan tehtaissa. Olisi vain loogista käyttää strategista kilpailuetua hyödyksi ja painostaa laitevalmistajat lisäämään emolevyille sekä prosessoreihin piilotettuja toimintoja. Niitä voitaisiin käyttää tietoliikenteen salakuunteluun tai mahdollisen kriisin hetkellä tiedon sabotointiin. Laitetasolle upotettuja takaovia tai vakoilutoimintoja on mahdotonta havaita ohjelmallisesti.

Yhdysvalloilla on pitkä kokemus vastaavasta toiminnasta. Se on hyödyntänyt laitetoimituksia ja nettipalveluita omien etujensa ajamiseen. Siksi se tietää muita paremmin, mitä vaaroja Kiinan kehitykseen liittyy. Yhdysvallat pelkää joutuvansa pian maistamaan omaa lääkettään.

Huawei on pelkkä jäävuoren huippu. Se on nostettu tikun nokkaan, koska juuri nyt operaattorit tekevät suuria investointeja 5G-verkkoihin, ja Huawein tarjooma on erittäin kilpailukykyistä. Laitteet ovat teknisesti edistyksellisiä ja (ilmeisesti Kiinan valtion rahoituksella) myös edullisia. Nyt tehdyt hankintapäätökset vaikuttavat mobiiliverkkojen turvallisuuteen ainakin kymmenen vuoden ajan.

Yhdysvallat pelkää Kiinan teknovakoilua monella muullakin rintamalla. Joitakin valvontakameroita on kielletty ja viranomisten käyttämien DJI:n lennokkien on epäilty vakoilevan kriittistä infrastruktuuria. Muutama vuosi sitten Lenovon tietokoneet olivat epäiltyjen listalla ja niiden hankinta valtionhallintoon kiellettiin. Ja kun Motorola myi 2010 verkkoliiketoimintansa, kaupat tehtiin Nokian kanssa, vaikka Huawei tarjosi 100 miljoonaa dollaria enemmän.

Samaan sarjaan kytkeytyy viimekesäinen episodi, jossa EU julisti Yhdysvalloilta saamiensa tietojen perusteella Kaspersky Labin tietoturvaohjelmat "haitallisiksi". Lännessä pelätään Kiinan lisäksi myös Venäjän urkintaa. Taaskaan meille ei kerrota perusteluita eikä näytetä todisteita. Olemme pimennossa.

Onko meillä mitään todisteita Kiinan epäreilusta pelistä? Viime lokakuussa Bloomberg pudotti uutispommin väittämällä, että Supermicron valmistamista emolevyistä olisi löytynyt vakoilusiruja. Supermicro on taiwanilaisten perustama yritys, jonka pääkonttori on Piilaaksossa ja tehtaat Kiinassa. Yhtiön emolevyjä käytetään erityisesti datakeskuksissa, mm. Amazonilla ja Applella sekä valtion omissa yksiköissä aina CIA:ta myöten. Vakoilusirulla näissä laitteissa olisi järisyttäviä seurauksia.

Apple, Amazon, Supermicro sekä kansallisen turvallisuuden virasto tutkivat asiaa, mutta eivät löytäneet mitään todisteita. Eri asia on, kertoisivatko ne löydöistään siinäkään tapauksessa, että vakoilulaitteita löytyisi. Bloomberg ei ole vetänyt uutistaan takaisin, mutta ei myöskään esittänyt omia todisteita sen tueksi. Kaikki perustuu luottamuksellisiin lähteisiin.

Sen sijaan Bloomberg julkaisi toisen uutisen, jonka mukaan Kiinan tiedustelu oli velvoittanut alihankkijat asentamaan vakoilulaitteita SuperMicron alihankkijoiltaan tilaamiin emolevyihin. Tiedot olivat peräisin israelilaiselta tutkijalta. Ilmeisesti vakoiluosa oli emolevyjen Ethernet-portissa eikä Supermicro ollut ainoa valmistaja, jonka laitteisiin tällaisia lisäyksiä oli tehty. Bloombergin mukaan Yhdysvaltojen NSA oli käyttänyt itse samanlaista tekniikkaa.

Jotain on selvästi tekeillä ja kyse on todella isoista asioista: vakoilusta, kybersotaan valmistautumisesta sekä kansallisesta turvallisuudesta. Meille suomalaisille epäluulo on hyväksi, sillä se parantaa Nokian ja Ericssonin asemia 5G-laitekilpailussa.

Yksittäisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan Huawei- tai Honor-älypuhelimestaan. Sen vakoilu ei ketään kiinnosta. Mutta kun kyse on valtiotason asioista tai yritysten tuotekehityksestä, kannattaa lähteä siihen, ettei mobiililaitteisiin voi aukottomasti luottaa. Kannattaa käyttää vahvoja salaustekniikoita (ei niitäkään amerikkalaisilla ohjelmilla) ja pyrkiä käsittelemään salaista tietoa perinteisin menetelmin, ilman verkkoja.

Olemme astuneet uuteen aikakauteen, jossa teknologia liittyy oleellisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kamppailuun talousmahdista ja vaikutusvallasta.

Länsimaiset arvot ovat tuoretta tekoa

Muut kuin länsimaat ovat melkoisen takapajuloita. Kansalaisilla ei ole sananvapautta, ei tasa-arvoa, ei oikeuksia. Lännessä kaikki on paremmin, mutta meilläkin kehitys on hämmästyttävän nuorta. Muutama esimerkki Suomesta:

- Vielä 1960-luvun naiset pääsivät iltaisin ravintolaan vain miehen seurassa.

- Naiset saivat äänioikeuden jo 1906, mutta USAssa vasta 1920 ja Sveitsissä 1971.

- Homous oli rikos vuoteen 1971 ja sairaus vuoteen 1981 asti.

- Jumalanpilkka on ollut rangaistavaa (kuolemanrangaistus vuoteen 1823 asti, poistettiin vasta 1889), kun taas lasten ja vaimon kurittaminen vähintäänkin hyväksyttyä ellei jopa suositeltavaa ("joka vitsaa säästää se lastaan vihaa").

Näin tuoretta on kehitys lännessä, missä on sentään satojen vuosien demokratian perinne. Ei kannata odottaa, että rakenteet ja arvot muuttuisivat hetkessä muuallakaan. Edes vaurastuminen ei takaa arvojen muuttumista; tuore uutinen kertoo miten Japanissa lapsipornon hallussapito on yhä sallittua ja miten sen tuotanto jopa kasvussa.

Kaikki on niin suhteellista. Siksi olen itse varovainen muita tuomitessani. Asiat näyttävät aivan toisilta, kun vaihdamme osia.

Kristinuskoa on viety Afrikkaan ja Aasiaan. Moni on maksanut lähetyskäskyn toteuttamiseksi kirkollisveroa tai laittanut rahaa kolehtiin. Emme kuitenkaan halua, että muut tulevat levittämään uskontoaan Eurooppaan.

Terroristit ovat kamalia, mutta kun USA hyökkäsi (toisen kerran) Irakiin (noin 100 000 siviiliuhria), se johtui vain väärästä tiedustelutiedosta, eikä hyökkääjiä rangaistu. Kansaa sortavista diktaattoreista pitää päästä eroon, jos ne eivät myy meille öljyä.

Eilen radiossa kuultu vertaus: muslimit eivät pysty elämään sovussa vaan taistelevat aina keskenään. Eurooppa (joka piirsi Lähi-Idän valtioiden rajat viivottimella ja loi siinä pohjan monille konflikteille) on itse käynyt kaksi maailmansotaa ja tuottanut mm. keskitysleirit, Hitlerin, Stalinin sekä Mussolinin. Tunnemme tapahtumat vain historiankirjoista, mutta niistä on yllättävän vähän aikaa. Leirien rauniot ovat avoinna turisteille Saksassa ja Puolassa, ja sodan kokeneet isovanhempamme elossa.

Sotilasvallankaappausten seurauksena Kreikka ja Portugali olivat sotilaiden hallussa 1970-luvulle asti, osin myös Espanja kenraali Francon kautta. Helposti unohtuu, millainen rauhanprojekti EU on ollut. Euroopan rauha ja demokratia on todella nuorta. Ehkä tekniikan nopea kehittyminen hämärtää aikakäsitystämme -- alamme odottaa, että kaikki muukin muuttuisi yhtä nopeasti.

Tuorein muutosvoima liittyy internetiin ja taivaskanaviin. Voi vain kuvitella, millaisen paineen nämä lännessä kehitetyt järjestelmät aiheuttavat eri maiden omille tuhatvuotisille perinteille ja arvoille. Porno, homous, jumalan- ja kuninkaanpilkka, vapaa tiedonvälitys ja länsimaiden maalliset ajatukset ovat äkkiä tulleet kaiken kansan saataville. Tilanne on varmasti tulenarka ilman länsimaisia pilkkavideoitakin.

Entä jos vastaavat vaikuttamisen välineet olisi keksitty Kiinassa? Nyt ne tuputtaisivat kiinankielistä sisältöä ja kiinalaisia arvoja kaikille suomalaisille, uhaten meidän omia perinteitä ja ajattelutapoja. Miten suhtautuisimme asiaan -- vaikea kuvitella vai? Odotetaan 10-20 vuotta, niin internetin seuraaja saattaa tulla Kiinasta. Kiinalaiset omistavat jo nyt suomalaisia radioasemia ja tuottavat maastaan kertovia myönteisiä ohjelmia. Huhu kertoo, että vanhan ja arvokkaan WSOY:n talon käytävillä Helsingin Bulevardilla liikkuu kiinalaisia ostajia.

Henkinen valta seuraa aina taloudellista valtaa. Ja rahaa Kiinalla riittää.

Parasta alkaa valmistautua. Tsai tsien!