Lähetä robotti kauppaan ja mene itse perässä

Vanhan sanonnan mukaan kun laittaa lapsen hoitamaan kauppa-asioita, saa mennä kohta itse perässä. Lause tuli mieleen, kun testasin läheisen Alepan Starship robottikuljetuksia.

Ajatus on hauska ja sitä on tullut muutaman kerran demonstroitua kylässä käyneille lapsille, joita itsekseen liikkuva kuljetusvaunu huvitta suuresti. Turhaan ei sanota, että elintarvikekauppa on nettikaupan vaikeinta alaa. Monta ryppyä pitäisi vielä oikoa, ennen kuin Starship alkaa kilpailla lähikaupan kanssa.

Sillä lähikaupan kanssa se joutuu kilpailemaan. Palvelu ulottuu muutaman kilometrin säteelle paikallisesta Alepasta. Ei siis mitään salamannopeita drone-kuljetuksia syrjäseuduille, vaan yksi uusi tapa palvella esikaupunkialueiden kuluttajia. 

"Unohtuiko maito? Minä noudan" lupaa mainos. Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta sen toteuttaminen käytännössä on yllättävän vaikeaa.  

Elintarvikkeiden valinta puhelimella on hidasta (kuvat aiemmasta tilauksesta Otaniemessä).

Olen tehnyt robotti-Alepasta muutamia koetilauksia. Viimeksi tilasin lapsille kaksi juomapulloa. Verkkokaupan käyttö tuotteiden selaamiseen älypuhelimella on kömpelöä, mutta kun palvelu on sidottu mobiilisovellukseen, niin minkäs teet. Tällä kertaa sattui virhepainallus maksun kanssa. Käynnistin vahingossa Nordea Walletin pankin ID-ohjelman sijaan, minkä seurauksena maksu epäonnistui lukuisten yrittämisten ja buuttausten jälkeenkin ("havaittu monta samanaikaista maksuyritystä"). Lopulta jokin aikalaskuri täyttyi ja pystyin maksamaan tilauksen. Se ei kuitenkaan ollut palvelun vika.

Kun tilaus oli saatu perille, Starship antoi sille 55 minuutin toimitusajan. Siinä ajassa lapset olisivat jo hermostuneet. Aika-arvio tosin puolittui nopeasti, kunnes tuli uusi ilmoitus "Robot fleet is experiencing rush - arrival estimate has been extended by 17 minutes". 

Suojatietä ylittävä robotti on ainakin alkuvaiheessa jokseenkin symppis näky.

Ihan niin kauaa siinä ei tainnut mennä, kun lopulta puhelimeen tuli ilmoitus kuljetuksen lähestymisestä ja menimme lasten kanssa odottamaan. Pettymys oli kuitenkin suuri, sillä vain toinen lapsista sai juomansa. Mountain Dew'iä ei ollut, vaikka verkkokaupassa niin luki. Olin rastittanut luvan korvata tuotteita toisilla, mutta se olisi vaihtanut pullon vain isompaan samanlaiseen. Verkkokaupan ja tilausten kerääjän välillä ei ole yhteyttä, joten tuotepuutteet paljastuvat vasta kun robotti on jo lähtenyt kaupasta. Silloin on itselle myöhäistä korjata tilausta.

Robotti perillä, kansi avautuu älypuhelimella.

Alepaan on noin 10 minuutin kävelymatka. Olisin hakenut juomat nopeammin itse ja lapset olisivat saaneet valita siitä, mitä oikeasti on tarjolla.

Robottitoimituksista voi olla iloa esimerkiksi liikuntaesteisille (joskin toimitus pitää hakea kadulta) tai lapsiperheille, kun se maito oikeasti on unohtunut, eikä pieniä lapsia halua jättää yksin kotiin odottamaan kaupassakäynnin ajaksi. Tai jos itsellä on ruuanlaitto tai leipominen kesken. Mutta kiire ei saa olla ja tuotteiden on parasta olla perusvalikoimasta, jotta niitä varmasti on saatavilla.  

Talviliukkailla robotti voisi säästää liikkumisen vaivan ja estää kaatumiset, mutta lumi haittaa robottiakin. Viime talvi oli niin paha, ettei läheisillä kaduilla pystynyt liikkumaan kunnolla edes jalkaisin tai autolla.

Suurin hyöty olisi, jos robotti toisi kaivatun toisen viinipullon. Ensimmäisen loputtua uutta ei parane lähteä hakemaan sen paremmin autolla kuin pyörälläkään. Mutta siihen, että robotti kuljettaisi alkoholia, on vielä matkaa. Sääntelyongelmien lisäksi se altistaisi robotit vahingonteolle. Alkon omat jakelurobotit saattaisivat päätyä ihan muualle kuin piti.

Robotit rivissä Otaniemen Alepan edustalla.

Joka tapauksessa on kiinnostava nähdä, millaisen markkinaraon Starship-kuljetukset itselleen löytävät. Sääliksi käy vain kauppiaita, joiden on koko ajan tarjottava uusia palveluita asiakkailleen ilman, että kustannuksia saa siirtää hintoihin.

Starship-kuljetukset ovat toistaiseksi ilmaisia, mutta ennen pitkää niistä aletaan periä muutama euro.

Autoilijan gps-seuranta on kuin zombie - se nousee taas haudasta

Autoilijan gps-seuranta ja veron määrääminen ajettujen kilometrien sijaan teiden perusteella on kuin zombie: se nousee aina vain haudasta ja palaa kummittelemaan keskusteluihin.

Tänä syksynä zombien herätti valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Liikenteen päästöjä pitäisi vähentää, joten ajamisesta halutaan tehdä kalliimpaa. Jotta kalleus ei rankaisisi maaseudun asukkaita, ajamista pitäisi halventaa siellä ja kustannuksia nostaa kaupungeissa, missä on mahdollista käyttää joukkoliikennettä.

Ymmärrän hyvin, miksi keskusta halua halventaa autoilua maaseudulla. Vastaavasti vihreät haluavat kallistaa sitä kaupungeissa, joten heille kelpaisi myös tietullit. Molemmat ovat nyt hallituksessa, joten yhteinen tahto on helppo löytää. Mutta ensin kannattaa palauttaa mieliin, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Helsingin kaupunki päätti selvittää tietullien käyttöönottoa jo 2009. Muutama vuosi myöhemmin Liikenne- ja viestintäministeriö perusti Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollilan vetämän hankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää satelliittipaikannukseen perustuvaa kilometriveroa koko Suomeen. Autoilijoiden seurannasta kaavailtiin jopa matkapuhelinten kaltaista uutta vientimenestystä Suomelle. 

Työryhmä julkaisi loppuraportin joulukuussa 2013 ja suositteli paikannusjärjestelmään siirtymistä, mutta hanke tyrmättiin laajasti ja seuraava hallitus hautasi koko asian.

Nyt on uusi hallitus ja uudet... ei kun vanhat kuviot. Autoilijoiden gps-seuranta on taas noussut esille.

Luin vanhat blogikirjoitukseni aiheesta vuosilta 2009-2015 (tunnus: ruuhkamaksu) ja koin vahvan deja-vu-elämyksen: tämä kaikki on koettu aiemminkin. En toista vanhojen blogitekstien perusteluita, miksi gps-seuranta on huono ratkaisu. Keskityn siihen, mitä on tapahtunut vuoden 2013 raportin jälkeen.

Vuonna 2017 lehdet kertoivat LVM:n suunnitelmasta, jonka mukaan autoilijoiden gps-seuranta mahdollistaisi uusien palveluiden kehittämisen, niiden joukossa paikkaan sidottu mainonta. Lisäksi "autoilijoiden seurantaa valmistellaan, eikä valvonnan kohteilta ole tarkoitus kysyä mitään". Vaikka Ollilan raportti tyrmättiin, ministeriö on jatkanut kuolleen hankkeen tekohengitystä ja siksi zombie pomppaa jälleen pystyyn.

Vuoteen 2013 verrattuna kansalaisten herkkyys kaikenlaiselle uudelle valvonnalle on moninkertaistunut. Miten autoilijoiden jatkuva seuranta saataisiin läpi eduskunnasta, kun jo Koronavilkku-sovellus herätti paljon epäluuloja -- vaikkei se edes käyttänyt paikannusta? Mitä kaikkea liikkumistiedoilla voitaisiin tehdä, jos ne joutuisivat vääriin käsiin? Miten helppoa järjestelmän huijaaminen olisikaan?

Vuonna 2015 hyväksytty ja 2018 voimaan tullut GDPR-tietosuoja-asetus saattaa sekin vaikuttaa. Riittääkö hyvin henkilökohtaisten (käynnit sairaalassa, kirkossa tai esim. salarakkaan luona) tietojen käsittelyperusteeksi verottaminen, kun aiemmin on selvitty niitä ilmankin?

Seitsemän vuotta sitten ei osattu ennustaa sähköautojen nopeaa kehitystä. Ne vähentävät joka tapauksessa päästöjä. Mutta päästöt eivät olekaan paikannuksen ainoa perustelu: sähköautoja ei voi verottaa polttoaineesta polttomoottorin tavoin, eikä sähkön hintaa voi nelinkertaistaa verotuksella (kuten bensan), joten valtio tarvitsee uuden tulolähteen. Autoilun verottaminen pelkästä ajamisesta tarjoaa tähän keinon. 

Seitsemän vuotta tästä eteenpäin meillä saattaa olla robottiautoja. Vaikka itse suhtaudun niiden tuloon epäilevästi, seurannan suunnittelijoiden pitää katsoa 10-20 vuotta tulevaisuuteen. 

Voi miettiä, mitä tapahtuisi, jos jokainen voisi mobiilisovelluksella tilata itsekseen liikkuvan auton kotiovelle aina kyytiä halutessaan, ja antaa auton viedä, samalla kun itse tekee vaikka töitä tai nauttii kahvia takapenkillä.

Se johtaisi joukkoliikenteen kuolemaan. Kuka lähtisi hikiseen bussiin viruksia levittämään, jos vaihtoehtona olisi henkilökohtainen kyyti omassa rauhassa aina kun sitä tarvitsee? Robottiautoilusta on tehtävä niin kallista ja hankalaa, jotta se ei tuki liikenneväyliä eikä tapa joukkoliikennettä. Palataan siis jälleen liikkumisen seurantaan ja verottamiseen.

Ei käy kateeksi päättäjiä. Monet vaikeat päätökset odottavat heitä lähivuosina. Meidän kriitikoiden tehtävänä on etsiä heikkouksia liian ruusuisista visioista ("robottiautot mullistavat arjen ja kaupunkisuunnittelun, kun parkkipaikkoja ei enää tarvita") sekä vaatia, että päätökset tehdään todellisilla asia-argumenteilla eikä perusteettomasti esim. päästöihin vetoamalla.

Lisään tähän vielä valokuvan kameroista, joita oli ilmestynyt Kehä I:n päälle.

Valvontakameroita Kehä I:n päällä.

Taustalla näkyvät pääkaistojen kamerat ovat vanhempaa perua, mutta etualalla näkyvät kaksi kameraa ovat mielestäni tuoreita -- en ole ainakaan huomannut niitä aiemmin. Miksi erkanemiskaistoilla on omat valvontakamerat? En keksi muuta käyttöä kuin rekisterikilpien koneellisen valvonnan. Tietokoneen on helppoa nähdä, kuka on poistunut Pitäjänmäen tai Vermon liittymistä.

CES teknologiamessut - poimintoja tulevaisuudesta

Tammikuussa Las Vegasissa järjestettävät CES teknologiamessut antavat esimakua tulevaisuudesta. Alunperin kulutuselektroniikan messuina (Consumer Electronics Show) aloittanut tapahtuma on laajentunut kaikkeen teknologiaan, ja kattaa kaiken robottiautoista aina hassuihin innovaatioihin asti. Seuraavassa muutama poiminta messujen valtavasta tarjonnasta.

CES 2020 Las Vegas messualue, rekisteröintiteltta ja monorail-juna.

CES 2020 Las Vegas Convention Center.

Tänä vuonna eniten huomiota saivat Neon-virtuaalihahmot. Niiden kehittäjä on viime vuonna perustettu, Samsungin rahoittama startup-yritys Neon.life.

Aitoja ihmisiä - vai tekoälyä ja grafiikkaa?

Osastolla oli rivi näyttöjä (kuvassa vain kaksi), joissa esiintyi täysin aidon näköisiä ihmisiä. Valokuva ei tee oikeutta hahmojen ulkonäölle. Mallinnukset olivat niin tarkkoja, että punamekkoisen naisen kasvonpiirteet, hiukset, korut ja kankaan laskokset näyttivät täysin aidoilta. Ja kuitenkin kyse oli tietokonelaskennan luomista hahmoista.

Neon virtuaalihahmoja.

On vaikea sanoa, mitä Neon.life-hahmot ovat. Yhtiö ilmoittaa vuokraavansa niitä yrityksille, jotka voivat käyttää hahmoja esimerkiksi tuote-esittelijöinä. Yhtiön mukaan hahmot ovat yksilöllisiä, niillä on persoonallisuus, muisti ja tunteet. Ne ovat kuin keinotekoisia ihmisiä.

Aika näyttää. Vaikutelma oli kuitenkin hämmentävä. Kuulin ohimennen muutaman messuvieraan kutsuvan niitä sanalla "spooky". Olemme tottuneet avatar-hahmoihin, mutta tietokoneen näytöllä ne on helppo erottaa ihmisistä. Entä jos hahmo on luonnollisen kokoinen ja niin aito, ettemme pysty sanomaan, onko kyseessä ihminen vai tekoäly?

Vasemmalla ihmisen kasvokuva, oikealla tietokoneen luoma hahmo. Vaikea erottaa kumpi on kumpi.

Esittelijän mukaan kaikki hahmot on luotu tietokoneella ja pilvilaskennalla. Messuosastolla pyörivät näytöt olivat etukäteen laskettuja demoja, joissa pyörivät samat liikesarjat, mutta muutaman kerran päivässä pidetyssä demossa esittelijä näytti, miten hahmoa voi ohjata.

Keinoihmisen koodia ja ominaisuuksia.

Yhtiön esittelijä kytki tietokoneensa kaapelilla näyttöön (kuva) ja määritteli hahmon hymyilemään toistuvasti. Hahmo totteli kuin robotti. "A new kind of life", sanoo yhtiö itse -- todellakin. Mieleen tuli Westworld ja sen robotit.

Sitten maanläheisempiin keksintöihin. Samsung esitteli Sero-television, joka kääntyy vaaka-asennosta pystyyn moottorilla. Pystynäyttö sopii hyvin puhelimella kuvattujen valokuvien ja videoiden katseluun.

Samsungin näyttö kääntyy moottorilla vaaka- ja pystyasentoon.

Demossa näyttö kääntyi aina, kun esittelijä käänsi puhelintaan. Näin kuvat näkyivät aina oikein.

Televisioissa 8K eli nelinkertainen 4K (ja 16-kertainen HD) on uusinta uutta. Kaikki valmistajat esittelivät 8K-televisioita. Jopa valvontakamera (Bosma), videotykki (Panasonic) ja drooni (Sharp) olivat päivitettyjä uuteen tarkkuuteen. Droonilla oli tehty koelento, jossa kuva siirtyi 5G-datasiirtona maahan. Ei ole vaikea arvata, että tätä tullaan käyttämään kesällä Tokion olympialaisissa.

8K on uusi 4K (Skyworth).

Vielä yksi televisiojuttu: LG esitteli vuosi sitten uudenlaisen OLED R -television, joka nousi lattiakotelosta kuin itsekseen. Kuvittele laatikko, josta vaakasuuntainen rollup-kangas nousee itsestään pystyyn. Näyttöpinta on siis kangas, joka kiertyy kotelossa rullalle.

Tänä vuonna R-malli oli saanut hinnan: vaatimattomat 60 000 dollaria. Uutena oli tullut mahdollisuus kattoasennukseen, joten televisio laskeutuu katosta valkokankaan tavoin.

20 OLED R -televisiota.

R-malli lienee maailman kallein televisio, ja LG:n osastolla oli niitä peräti 20 kappaletta. Viisi laskeutui katosta, viisi nousi lattiasta, ja samat toiselle puolelle. Yhteensä siis 20 televisiota, yhteishinnaltaan yli miljoona dollaria!

Rullanäytön kuvanlaatu on tietenkin erinomainen, kun OLED-televisioissa aina.

Bosch esitteli autoihin suunniteltua älykästä aurinkolippaa. Niinkin yksinkertaisen laitteen voi varustaa älyllä.

Älykäs aurinkosuoja autoon.

Aurinkolippa on normaalisti läpinäkyvä, mutta pienen kameran avulla se tarkkailee ajajan pään asentoa ja pimentää lipasta kohdat, joista valo paistaa kuljettajan silmiin. Näin näkyvyys säilyy myös lipan läpi.

Sonyn auto oli yllätys. Se osoittaa, miten sähköautojen tulo ja digitalisaatio häivyttävät toimialojen rajoja. On vielä epävarmaa, tuoko Sony koskaan autoaan myyntiin, mutta S-Vision -niminen auto kuvastaa tulevaisuutta: Tesla tuskin on ainoa uusi autovalmistaja. Digitalisaation myötä vanhat autovalmistajat menettävät asemiaan uusien kustannuksella.

Sonyn sähköauto.

Sonyn sähköauto on tietenkin varustettu uusimmalla viihde-elektroniikalla matkustajien mukavuuden lisäämiseksi. Kojelauta koostuu pelkistä näytöistä.

Samsung demosi Ballie-nimistä kotirobottia, joka on kuin Star Wars -elokuvasta. Greipin kokoinen keltainen pallo seurasi esittelijän perässä ja välitti videokuvaa lattiatasolta.

Ballie on uusi greipin kokoinen kotirobotti.

Ballie osoittaa, ettei tulevaisuuden robotin tarvitse muistuttaa ihmistä vaan muotoilu voi olla jotain täysin uudenlaista. Yhtiön oma demo Ballien toiminnasta löytyy täältä.

Älypuhelinten langaton lataus on yleistynyt jo vuosia sitten, nyt samanlainen Ki-standardi tuo langattomuuden myös keittiökoneisiin.

Keittiökoneita ilman sähköjohtoa.

Pöytätasoon upotettu langaton lähetin siirtää jopa 2200 watin tehon esimerkiksi kahvin- ja vedenkettimeen sekä tehosekoittimeen, kun se asetetaan pöydällä oikeaan kohtaan. Laitteeseen ei tarvita edes virtakytkintä.

Viimeisenä vielä messujen hauskin laite: Segway S-Pod.

Segway S-Pod

Laite on pyörillä liikkuva kaukalo, jota matkustaja ohjaa pienellä joystickillä tai itseään kallistamalla. Innoitus laitteeseen oli saatu Jurassic World -elokuvasta. Jonain päivänä tällaisia liikkuu huvipuistoissa tai ostoskeskuksissa, varsinkin vanhempia ihmisiä kuljettaen.

Tulevaisuuden rollaattori?

Valokuva ei tee oikeutta laitteen toiminnalle. S-Pod on ketterä ja veikeä, koska se tasapainoilee kahden pyörän varassa. Huippunopeus on peräti 40 kilometriä tunnissa.

Ehkä tässä on tulevaisuuden rollaattori? Tai ainakin pyörätuoli.

Esittelen CES-messujen tarjontaa valokuvin ja videoin esityksissäni. Jos aihe kiinnostaa yrityksessäsi, ota yhteyttä.