Laitanko saunan päälle vai katsonko elokuvan suoratoistona?

Yle uutisoi tänään Aalto-yliopiston tiedon, jonka mukaan elokuvan katselu 4K-tarkkuudella mobiilidatan yli vastaa sähkönkulutukselta saunan lämmittämistä. Äkkiseltään näin suuri sähkönkulutus tuntuu epärealistiselta. Tiedetään, että digipalvelut haukkaavat yhä enemmän sähköä, mutta että elokuvan katselu vastaisi jo sähkökiukaan käyttämistä?

Tiedon takana on Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner, joka ihmettelyn jälkeen avasi laskelmaansa Twitterissä näin: "Ficom: "mobiilidata vie 220W/Gt" . Google: "4K vaatii n. 40Mbps eli 5MB/s". 5MB x 3600sek x 2h= 36GB x 220W = 7920W. Olkaa hyvä."

Manner huomioi pelkän mobiilin datasiirron. Palvelimet, runkoverkko ja katseluun käytetty laite (kuten iso televisio) tulevat tähän päälle.

Tiedetään, että mobiilidatan siirto kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin vastaavan datamäärän siirtäminen kuidussa, mutta että sähkökiukaan verran? Se tuntuu uskomattomalta.

Mobiilidatan sähkönkulutuksen arvo 220 W/Gt on vuodelta 2018. Sen jälkeen verkkotekniikat ovat kehittyneet ja varsinkin 5G on huomattavasti energiatehokkaampi kuin 4G. Mutta silti.

Yksi mahdollinen virhelähde sisältyy keskiarvon laskentaan. Mobiili tukiasema vie sähköä silloinkin, kun kaikki käyttäjät ovat nukkumassa eikä bittejä kulje lainkaan. Jos yksinkertaisesti jaetaan siirretty datamäärä kulutetulla sähköllä saadaan kyllä keskiarvo, mutta ei tietoa datasiirron tehokkuudesta. Toisin sanoen, jos 100 gigabittiä siirtyy 1 kWh:lla, se ei tarkoita että 10 gigabittiä siirtyisi 100 Wh:lla tai 1000 gigabittiä 10 kWh:lla. 

Netistä löytyy useita laskelmia Netflix-käytön energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä. Ne ovat kuitenkin lähinnä kuituverkon lukuja ja huomattavasti alhaisempia kuin sähkökiukaan n. 8 kW teho. Suomalaisten kiinteähintaiset liittymät mahdollistavat suurten datamäärien siirron mobiilisti, mikä harvassa maassa olisi mahdollista.

Ehkä tätä voisi lähestyä tukiaseman näkökulmasta. Tyypillinen 4G-tukiasema toimii itse sähkökiukaan teholla, siis noin 5-10 kW. Jotta Aalto-yliopiston laskelma pitäisi paikkansa, kukin tukiasema voisi palvella vain yhtä katselijaa kerrallaan, ts. koko tukiaseman kapasiteetti olisi 4K-elokuvan vaatima 30-40 Mbps. Tämä ei selvästikään voi pitää paikkaansa. Arvelisin, että jo vanhalla 4G-tekniikalla tukiasemassa riittää tehoa vähintään kymmenen katselijan palvelemiseen. Käytännössä 4K-tarkkuuden datavirta lienee 15-30 Mbps, eli vielä alempi.

Haarukoin tätä vielä toista kautta. Kun omaan taloon ei saanut valokuitua, otin kiinteän 5G-liittymän. Se tarjoaa 350 Mbps nopeuden. Lupauksen mukaisesti kaista on kiinteä eikä hidastu käyttäjämäärien kasvaessa. Toistaiseksi lupaus näyttää pitäneen. 

Voisin laittaa suuren datalatauksen luuppiin (tai ajaa jatkuvasti nopeustestiä), jolloin pystyisin käyttämään 350 Mbit/s = 160 Gt/h. Tämän siirtäminen 220 Wh/Gt tehokkuudella aiheuttaisi operaattorille 32 kWh energiankulutuksen joka tunti. Kun vielä naapurit tekisivät saman, saisimme ajettua operaattorin konkurssiin pelkillä sähkölaskuilla. 

Tietotekniikan kasvava sähkönälkä on tärkeä aihe, jota olen itsekin käsitellyt mm. Tivin kolumnissani. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta ainakin suuruusluokan pitäisi olla oikein, jotta se ohjaisi kuluttajia kestäviin valintoihin.

Lisäys: Tästä löytyy Nokian dataa 5G:n energiankulutuksesta: Nokia 5G Energy Efficiency Revolution White Paper Tiivistettynä (s. 8) nykyisten mobiiliverkkojen kulutus 0,17 kWh/Gt, 5G:n myötä kulutus putoaa kymmenesosaan (pienissä soluissa jopa sadasosaan).

Joka tapauksessa tietotekniikan lisääntyvä sähkönkulutus on asia, johon täytyy kiinnittää huomiota. On optimistista ajatella, että kaikki virtuaalinen on ympäristön kannalta harmitonta ja vain lihatuotanto/fyysinen liikkuminen aiheuttavat päästöjä.

Lisäys 2: Kaikkien selvitysten jälkeen voisi kai tiivistää, että 4K-leffan katselu mobiilidatalla kuluttaa runsaasti sähköä -- ja valtaosa tästä sähköstä kuluu, vaikka et edes katsoisi sitä leffaa.

Lisäys: linkki alkuperäiseen Aalto-yliopiston tiedotteeseen

Lisäys 28.12.2022: Jaahas, tämä valeuutinen on taas tullut Hesariin ja on vieläpä luetuimpien joukossa. Elokuvan katsominen mobiili­liittymän kautta vastaa jopa saunan lämmitystä - ei vastaa. Meidän piti olla mobiilitekniikan osaajia. Odottaisin Nokian, operaattorien tai Aalto Yliopiston oikaisevan virhekäsitystä.

Lisäys 29.12.2022: Hesari on muokannut juttuaan ja lisännyt linkin marraskuiseen Traficomin laskelmaan, jonka mukaan "energiankulutus kiinteässä verkossa on 0,05 kilowattituntia (kWh) ja matkaviestinverkossa 0,12 kWh siirrettyä gigatavua (Gt) kohden". Näin 14 gigatavun 4K-elokuvan siirtoon kuluisi 1,68 kWh. Nämä luvut ovat laskennallisia arvoja, joissa on mukana verkon peruskulutus silloinkin, kun mitään dataa ei edes siirretä tai verkossa liikkuu vain puheluita. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon tukiaseman sähkönkulutus LISÄÄNTYY siitä, että joku asiakas siirtää 14 gigatavua 4G- tai 5G-verkoissa. Tämä olisi se oleellinen tieto, jota en ole missään nähnyt. 

Lisäys 30.12.2022: Uusi kirjoitus samasta aiheesta. 

Nokian kymmenen surkeaa vuotta

Huomenna 11.2.2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Stephen Elopin puheesta Lontoon sijoittajatapahtumassa. Vähän aiemmin Elop oli pitänyt henkilökunnalle puheen, jossa hän vertasi yhtiön tilaa palavaan öljylauttaan. Ongelmat olivat niin pahoja, että oli pakko hypätä kylmään veteen ja toivoa parasta. 

Applen iPhone oli yllättänyt yhtiön täysin. Elop ilmoitti 11.2. Nokian valitsevan Microsoftin Windows Phone -alustan, mikä myöhemmin osoittautui virheeksi. Syyskuussa 2013 Nokia myi puhelinliiketoiminnan Microsoftille. Suomessa vallitsi maansuru, kun entinen kansallinen ylpeys oli musertunut. Lopullinen niitti tuli toukokuussa 2016, kun Microsoft luopui puhelimista.

Nokian hallituksen puheenjohtaja, aiemmin F-Securen perustanut Risto Siilasmaa, oli 2013 avainasemassa puhelintoimintojen myymisessä. Hän lievitti kansalaisten surua lupaamalla, että tästä syntyisi "uusi Nokia", joka laajentuisi uusille aloille. "Nyt alkaa uusi kausi", lupasi Siilasmaa 3.9.2013.

Nokian taival vuoden 2013 jälkeen on kuitenkin ollut yhtä rämpimistä. Yhtiö myi halvalla karttabisneksen 2015, vaikka vielä 2014 se kertoi rakentavansa ekosysteemiä älyautoille. Nokia yritti laajentua digitaalisen terveysbisneksen markkinoille ja palata kuluttajabrändiksi. Sitä varten ostettiin huhtikuussa 2016 ranskalainen Withings, joka kuitenkin myytiin jo 2018 pois. Lupaavista näkymistä huolimatta seikkailu terveysbisnekseen jäi lyhyksi. Myös virtuaalikamera Ozo sai mennä.

Huhtikuussa 2015 osti itsensä verkkovalmistajien ykköseksi ostamalla Alcatel-Lucentin verkkoyhtiön huimalla 15,6 miljardin euron hinnalla. Sen jälkeen Nokiasta tuli yhä selvemmin verkkoinfraan keskittyvä yhtiö.

Matkapuhelinten "vanha Nokia" oli kotimaisen median silmätikkuna. Ehkä huikea menestys vähän kismittikin toimittajia, olihan Nokia aivan liian iso kansainvälinen jätti pieneen Suomeen ja optiomiljonäärit herättivät kateutta. Yrityssalaisuuksien suojaamiseen tarkoitettu laki sai pilkkanimen "Lex Nokia", ja koko laki vesittyi muistakin syistä.

Uuden Nokian tarpomisesta ja lupausten pettämisestä media on ollut hiljaa. Ehkä verkkoyhtiö ei enää kiinnosta suurta yleisöä eikä harvalukuiseksi käynyttä mediaa. Nokian kohtalo kiinnostaa lähinnä työntekijöitä ja meitä osakkeenomistajia.

Kävin läpi vanhoja uutisia 2013-2020 ja yllättäen niissä suhtauduttiin hyvin positiivisesti Nokian mahdollisuuksiin. Edes toistuvat lupausten pettämiset eivät herättäneet mediassa kritiikkiä. "Nokia on taas valmiina valtaamaan markkinat", otsikoi Hesari 19.3.2018, "Ilo pitkästä itkusta: matkapuhelinten myynti näyttää jälkikäteen viisaalta päätökseltä - Nokia pesee kirkkaasti Ericssonin", kehui Hesarin pääkirjoitus 28.10.2016. 

Vanha Nokia kaatui yllätykseen. Kukaan ei uskonut, että Applen helppokäyttöisestä iPhonesta voisi tulla menestys, eihän siinä ollut edes 3G-verkkotekniikkaa. Nokia oli myöhässä, kun se lähti panostamaan kolmanteen kilpailevaan ekosysteemiin eikä Androidiin. Tieto Symbianin hautaamisesta ennen kuin uudet tuotteet olivat saatavilla oli paha virhe.

Uuden Nokian vaikeuksille ei löydy mitään järkevää syytä. Kaikki paukut pantiin verkkoihin ja 5G-tekniikka yleistyi juuri kuten ennustettiin. 5G-verkkoja nousee nyt kaikkialle maailmaan. Siitä paikasta olisi pitänyt tehdä maali. Kaiken järjen mukaan Nokian pitäisi olla 5G-markkinajohtaja ja tehdä miljarditulosta, etenkin kun Huaweita kampitetaan kansainvälisillä rajoituksilla.

Sen sijaan Nokia on kertonut ongelmista toisensa jälkeen ja lopettanut osingonmaksun. Jotain on mennyt pahasti pieleen yrityskaupassa ja tuotekehityksessä. Ehkä toimittajat joskus kaivavat syitä julkisuuteen.

Silloin kannattaa haastatella hallituksen puheenjohtajana 2012-2020 toiminutta Risto Siilasmaata. Hänen luulisi tietävän, mikä johtamisessa meni pieleen. Lokakuussa 2018 ilmestyneessä kirjassaan Paranoidi optimisti - näin johdin Nokiaa murroksessa hän "kertoo Nokian vaikeista vuosista ja paljastaa keinot, joilla Suomen tärkein yritys nostettiin uuteen kukoistukseen" (takakannen teksti). 

Nokian pörssikurssi viiden vuoden ajalta puhuu omaa kieltään.

Uusi kukoistus ei näy ainakaan pörssikurssissa. Nokian arvosta on viidessä vuodessa sulanut kolmannes. Tarvittiin Wallstreetbetsin vedätys, jotta Nokian kurssi osoitti edes hetken elonmerkkejä.

Paranoidi optimismi ei riittänyt Nokiassa. Nyt ruorissa ovat uudet miehet ja naiset. Toivottavasti he onnistuvat edellistä johtoa paremmin. Heidän muistelmakirjansa tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa.

Nyt hymyilyttää: 5G toi vihdoin laajakaistan kotiin

Asun Espoossa melko lähellä Kehä I:tä. Alueen taloihin ei saa valokuitua, nopein nettiyhteys on ollut Elisan muutama vuosi sitten tarjoama VDSL, jonka 50/10 Mbps (50 megabittia "alas", 10 megabittiä "ylös") nopeus riittää ehkä normikuluttajalle mutta ei tehokäyttöön. Sekin oli parannus aiempaan, sillä ainakin 10 vuotta piti kituutella 15/1 Mbps ADSL-yhteydellä. Sitä ennen oli tarjolla vain ISDN (64 kbps + 64 kpbs).

Mobiilidata on tietenkin aina vaihtoehtona, mutta sekä Elisan että DNA:n liittymien nopeudet vaihtelevat aivan liikaa kuormituksen mukaan, jotta niitä voisi käyttää mihinkään tärkeään (kuten korona-ajan videoneuvotteluihin). Olen mittaillut nopeuksia useaan kertaan, mm. 4G-mobiilidata kovilla etätyön vuoksi (3/2020), 4G-data sopii yökukkujalle (10/2019), Myös DNA 4G kyykkää iltaisin (11/2019), Mobiilidata vs. kiinteä VDSL-yhteys (11/2017) ja Elisa 4G-mobiilidata mittauksia (11/2017).

Sivumennen sanoen on kohtuutonta, ettei LVM ole puuttunut operaattorien myymiin 4G-liittymiin, joiden nopeus putoaa iltaisin luvattoman heikoksi eikä täytä edes laajakaistan määritelmää.

Mutta nyt hymyilyttää! DNA lähetti kuukausi sitten tarjouksen ns. FWA-liittymästä (Fixed Wireless Access, kiinteä langaton yhteys) tuotenimellä Koti 5G. Siinä asiakkaalle varataan kiinteä kaista tukiasemasta joko 400 tai 1000 megabitin nopeudella. Vaikka mobiilidatan käyttö jatkossa lisääntyy, tämän nopeuden pitäisi säilyä ennallaan.

Kiinteä langaton edellyttää, että tukiasema on melko lähellä, mielellään näköetäisyydellä. Kyseessä on siis last mile -ratkaisu, eli kotiin tuleva yhteys korvataan langattomalla 5G-tekniikalla. Tukiasemaan asti yhteys tulee normaalina valokuituna.

Asentaja kävi eilen kiinnittämässä 5G-vastaanottimen talon seinään ja veti siitä kaapelin sisälle taloon. Nyt sen perässä on pari uutta Asusin ax-tason (Wifi 6) tukiasemaa ja tuloksena on vihdoin riittävän nopea (no, ylös-kanava on vielä hidas, mutta siitä lisää muualla) nettiyhteys. 

Olen toistanut nopeustestiä monta kertaa ihan vain ihastellakseni lukemia. Aina ne saavat suun hymyyn. Nopeuden lisäksi myös verkkoviive (ping) on merkittävästi aiempaa parempi.

334/54 Mbps vetää suun hymyyn.

Myös Elisa tarjoaa vastaavaa palvelua ja olisi pitänyt ostaa palvelu heiltä, jotta vanha Elisaviihde-palveluni olisi saatu samaan pakettiin. Elisa ei kuitenkaan mainostanut palveluaan alueella ja niinpä DNA sai asiakkuuden.

Tulen seuraamaan Koti 5G:n toimivuutta jatkossakin ja raportoin asiasta Bittimittari-tekniikkablogissani. Kirjoittelen sinne myös yhteyden teknisestä toteutuksesta. 

Mutta nyt taidan ajaa nopeustestin taas kerran, ihan vain huvin vuoksi!

Lisäys 14.12.2020: Bittimittari-blogissani tarkempia tietoja Koti 5G-liittymän toimivuudesta ja mittaustuloksia.

Huawei-kiistassa ei ole kyse enää takaovista

"Huawein 5G-verkossa Kiinan valtionpoliisi pääsee taskuusi", pelotteli demokraattijohtaja Nancy Pelosi maansa Nato-liittolaisia kiinalaisen Huawei-yhtiön vakoilusta. Epäasiallinen heitto kertoo, miten vakavasti ja tunteenomaisesti Yhdysvallat suhtautuu asiaan. Kiinan uhka riittää yhdistämään jopa demokraatit ja republikaanit, mikä on nykyoloissa harvinaista

Meille eurooppalaisille Pelosin lausahdus kertoo, ettei tässä ole enää kyse vakoilusta vaan Kiinan tulevasta asemasta lännen taloudellisena kilpailijana. Kiina on Yhdysvalloille uusi Venäjä. Kiina ei enää tyydy rooliinsa kopioijana ja koko maailman tehtaana, vaan on noussut teknologisen kehityksen kärkeen ja uhkaa ensi kertaa lännen johtoasemaa. Kiina on paitsi 5G-laitteiden valmistaja, myös niiden suurin käyttäjä. Eikä Applella ole vielä yhtään 5G-iPhonea.

Teknologian myötä tulee valtaa vaikuttaa muuhunkin kehitykseen, muistellaan vain paljonko Yhdysvallat on vaikuttanut maailmaan internetin kehittäjänä.

5G-verkkojen kautta tapahtuva vakoilu on hyvä keppihevonen Kiinan vastustamiselle. Asiassa on monta kysymysmerkkiä. Uutistoimisto Reuters kertoi toukokuussa 2019, miten Yhdysvallat muka heräsi 5G-uhkaan vasta Australiassa alkuvuodesta 2018 järjestetyn kyberturvaharjoituksen jälkeen. Mitä siellä on oikein mahdettu harjoitella? Eihän laitteita vielä olekaan. Ovatko NSA/CIA:n henkilöt täysin epäpäteviä, jos tällainen uhka tulee heille yllätyksenä? Uutisen on pakko olla ankka, tai ainakin tahallista informaatiovaikuttamista.

USA:lta perätään todisteita Huawein takaovista. Se on turhaa. Vaikka todisteita olisi, niitä ei kerrota julkisuuteen, koska vastapuolen ei haluta tietävän, mitä itse tiedetään. Lisäksi USA joutuisi paljastamaan tehneensä itse samanlaisia jekkuja.

Vähän väliä on uutisoitu löydöistä, jotka eivät sitten olekaan olleet uskottavia. Viime viikolla "savuava ase" oli viranomaiskuunteluun tarkoitettu liitäntä, johon USA väitti Huaweilla olevan pääsyn. Deutsche Telekom ja Vodafone kuitenkin ilmoittivat, ettei niillä ole mitään näyttöä yhdenkään valmistajan luvattomasta pääsystä verkkoihinsa.

Olisi loogista, että Huawein laitteisiin olisi upotettu hätätilanteita (esim. kyberhyökkäys) varten jonkinlainen kill-switch tai tehty tahallisia ohjelmointivirheitä. Niitä on mahdotonta todistaa suuntaan tai toiseen. Eikä sillä ole edes merkitystä, sillä jos laitteisiin halutaan salattuja toimintoja, ne tuodaan myöhemmin softapäivitysten yhteydessä. Tai käänteisesti: tiukassa tilanteessa softapäivitykset jätetään antamatta. Riippuvuus teknologiasta antaa tekijälle kiristyskeinon, jonka käytöstä Trump on itse antanut esimerkkejä kieltämällä Android-toimitukset Huaweille ja lopettamalla Adoben ohjelmien toiminnan Venezuelassa.

Tätä valta-asemaa USA pelkää. Se kuuluu vain lännelle, ja siitä halutaan pitää kiinni.

Sopivasti viime viikolla paljastui myös, että NSA omisti salaa sveitsiläinen Crypto AG:n ja vakoili sen asiakkaiden salaamaa dataliikennettä.

Huawei Europe retwiittasi uutisen, joka kertoo NSA:n vakoilusta.

Länsimaina hyväksymme, että USA vakoilee meitä, olemmehan samalla "hyvisten" puolella. Jos Kiina pääsee vastaavaan asemaan, se levittää maailmalle myös omia arvojaan ja suvaitsemattomia otteitaan. Tätä taustaa vasten on helppo yhtyä amerikkalaisten huoliin.

Mutta miten luotettava on USA:n tiedustelun tulevaisuus? Trump nimitti kansalliseksi tiedustelujohtajaksi Saksan suurlähettilään Richard Grenellin, jolla ei ole lainkaan tiedustelutaustaa, mutta sitäkin paremmat välit Trumpiin. Hänen nimityksensä on herättänyt runsaasti kritiikkiä.

Eurooppa on kahden tulen välissä. Olemme riippuvaisia Yhdysvaltojen sotilaallisesta tuesta, mutta talous on riippuvainen Kiinasta. Ilmapiirin kiristyessä tulee olemaan mahdotonta tasapainoilla näiden välissä. Kun toiselle kumartaa, tulee pyllistäneeksi toiselle.

Onneksi meillä on yksi valttikortti: Ericsson ja Nokia. Se kortti kannattaa pelata hyvin.

Onko Kiinan takaovista todisteita?

Yhdysvaltojen päätös kieltää yritysten yhteistyö Huawein kanssa on järeä toimi, joka osuu syyttömiin suomalaisiin. Googlen osalta kielto tuntuu pelkältä kiusanteolta: ei ole edes väitetty, että älypuhelimet vakoilisivat käyttäjiä. Jos jotain urkitaan, se tapahtuu pilvipalveluista, jotka ovat edelleen USA:n hallinnassa. Huawein puhelinbisnekseen isketään, koska se menestyy liian hyvin, ja koska uudet puhelinmallit ovat parempia kuin USA:n omat iPhonet. Huawein puhelimia ei myydä Yhdysvalloissa, mutta muualla maailmassa ne nousivat kakkossijalle ja pudottivat Applen kolmanneksi.

Verkon aktiivilaitteiden osalta tilanne on erilainen. Mikäli runkoverkon reitittimeen tai 5G-tukiasemaan todella laitettaisiin takaovi, sen kautta voisi vakoilla liikennettä ja kyberhyökkäyksen sattuessa lamaannuttaa koko verkon. Virallisen version mukaan Yhdysvallat on huolissaan juuri tästä vaihtoehdosta. Mutta onko se totta? Onko siitä mitään todisteita? Jos on, miksei niitä julkaista?

Loogisesti ajateltuna kiinalaisten kannattaisi lisätä laitteisiin takaovia. Kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta, kaikki keinot ovat sallittuja. Takaoven löytäminen on liki mahdotonta, sillä se voidaan toteuttaa koodinpätkänä, joka aktivoidaan esimerkiksi tietyllä bittisekvenssillä. Ilman tuota herätettä takaovi on täysin näkymätön. Takaovi voidaan toteuttaa myös pienellä elektronisella komponentilla, mutta silloin sen paljastumisen vaara on ilmeinen.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi viime syksynä takaovista, jotka oli löydetty Kiinassa alihankintana valmistetuista emolevyistä, ja joita käytettiin mm. Applen ja Amazonin palvelinkeskuksissa. Juttu oli melkoinen skuuppi -- harmi vain, ettei kukaan ole pystynyt vahvistamaan havaintoja.

Se ei kuitenkaan estänyt Bloombergia tarttumasta uudelleen aiheeseen. Pari viikkoa sitten Italian Vodafonen väitettiin löytäneen jo kymmenen vuotta sitten Huawein laitteista takaovia. Tämäkään uutinen ei ollut kovin vakuuttava; esimerkiksi Register-verkkojulkaisu ampui sen alas samantien. Uutisointia ihmettelivät muutkin.

Mikään ei silti lannista Bloombergia. Tuoreessa kolumnissa kirjoittaja ylistää Trumpin päätöstä ja hehkuttaa, miten teknologian kylmässä sodassa tarvitaan uhrauksia Kiinan uhkan torjumiseksi. Kolumnisti siteeraa nimetöntä kansallisen turvallisuuden virkailijaa: "One U.S. national security official told me that China would be able to bring U.S. cities to a standstill “with the push of a button” if American cell towers were outfitted with Huawei equipment." Tällainen pelottelu on tietenkin roskaa.

Äskeittäin hollantilainen sanomalehti uutisoi uudesta Huawein takaovesta, lisään linkin tähän kun löydän tai kun asia varmistuu. No nyt löytyi: de Volkskrant -lehden uutinen 16.5.2019: Huawei mogelijk betrokken bij Chinese spionage in Nederland. Nähdäkseni tästä ei ole uutisoitu muualla, joten tieto on yhä epävarma.

Mitä otsikon kysymykseen tulee, niin "jury is still out" sanoisi amerikkalainen.

Takaoven paljastuminen olisi paha isku laitetoimittajan luotettavuudelle. Itse uskon, että takaovet toteutetaan mieluummin ohjelmointivirheinä, jotka voidaan myöhemmin selittää parhain päin. Ja tämän pelin amerikkalaiset osaavat kiinalaisiakin paremmin. Jostain syystä Ciscon reitittimistä löytyy usein vakaviakin ohjelmointivirheitä, tuorein niistä pari viikkoa sitten: Sinister secret backdoor found in networking gear perfect for governement espionage.

Kuten tiedustelussa ja verkkovakoilussa yleensäkin, elämme varjojen maailmassa. On luultavaa, että niin amerikkalaisten kuin kiinalaistenkin laitteissa on piilotettuja toimintoja. Konkreettisia todisteita ei paljasteta, koska samalla vaarantuisi oma toiminta. Todisteet on voitu saada urkinnalla tai tavalla, joka paljastaisi liikaa omasta toiminnasta.

Me suomalaiset emme ole lännen tiedustelun sisäpiirissä, joten me saamme tiedon luultavasti viimeisten joukossa. Suojelupoliisin varoituksesta päätellen jotain tietoja on kuitenkin tihkunut.

Sopassa on mukana aimo annos kauppa... ei kun teknologiasotaa, jolla kiinalaisia yritetään estää harppaamasta lännen ohi teknologiseen johtoon. Sen vaikutukset olisivat niin suuria, että likaisetkin keinot ovat lännen näkökulmasta hyväksyttäviä.

Mobiilidatan nurja puoli

Suomi on syystäkin ylpeä asemastaan mobiilidatan ykkösmaana (kts. esim. Forbesin tuore juttu). Käytämme selvästi enemmän mobiilidataa asukasta kohti kuin yksikään toinen maa. Käyttö lisääntyy kaikkialla, joten olemme edelläkävijöitä.

Suomi on ykkönen -- mutta sillä on varjopuolensa.

25 vuotta sitten olimme vastaavalla tavalla ykkösiä nettiliittymien määrässä per 100 asukasta. Jossain vaiheessa Islanti taisi olla edellä, mutta johtoasema oli varhaisen tietoyhteiskunnan ylpeydenaihe ja toi Suomelle kansainvälistä mainetta.

Mobiilidatassa on kuitenkin nurja puoli: tukiasemien kapasiteetti ei riitä huippukysynnän aikaan. Kaupungissa yhteydet ruuhkautuvat iltaisin, kun perheenjäsenet haluavat katsoa videoita netistä. Maaseudulla ruuhka iskee mökki- tai metsästyskauden alkaessa.

Pahimmillaan nettiyhteydet ovat yksinkertaisesti tukossa. Asuinalueellani Espoossa DNA:n 4G toimi eilisiltana seuraavilla nopeuksilla. Luvut on mitattu 4G reitittimestä, joka jakaa yhteyden wifi-verkkona eri laitteille. Kuvat on otettu Macin selaimesta.

Kello 18 tärkein nopeus (download) on vielä kohtuulliset 8,58 megabittiä sekunnissa.

Klo 18

Kello 19 nopeus on romahtanut alle kahteen megabittiin. Tällä nopeudella Yle Areenan tai Netflixin katselu alkaa jo olla vaikeaa.

Klo 19

Kello 20 nopeus samaa naurettavaa kahden megabitin tasoa.

Klo 20

Kello 21 nopeus alkaa jo hieman kohota, ehkä ensimmäiset lastenohjelmien katselijat ovat jo sulkeneet padinsa ja menneet nukkumaan? 

Klo 21

Kello 22 yhteys oli taas ihan jumissa, nyt myös upload (omalta koneelta verkkoon) oli pudonnut surkeaksi:

Klo 22

Viimeinen mittaus kello 23 näyttää nopeuden nousseen peräti kolmeen megabittiin sekunnissa:

Klo 23

Helposti tulee mieleen epäily, että omissa laitteissa täytyy olla vikaa -- wifi-verkon signaali on huono tai kone niin onneton mopo, ettei se jaksa ajaa Speedtest.net -testiä.

Mutta testiohjelman ajaminen kello viisi kertoo, ettei vika ole omissa laitteissa:

Klo 5

Kello viideltä aamulla data kulkee täyttä vauhtia, sillä mitä operaattorit liittymissään lupaavatkin. Joten ei, kyse ei ole omista laitteista.

Yhden operaattorin yksittäisistä mittauksista ei voi vetää liikaa johtopäätöksiä. Mutta kun monet muutkin kertovat netin olevan illalla käyttökelvottoman hidas pelaamiseen tai videon katseluun, on selvää ettei kaikki ole kunnossa. Luultavasti mobiilidatan kysyntä on kasvanut liian nopeasti, eikä operaattoreilla ole tarpeeksi tukiasemakapasiteettia, tai sen taakse vaadittavaa kuituyhteyttä. Niinpä tukiasemasta tulee pullonkaula. Mittasin asiaa vuosi sitten samansuuntaisin tuloksin, ja silloin DNA oli alueellani nopein operaattori. 

Ilkeästi voisi sanoa, että operaattorit myyvät nyt ala-arvoista tuotetta. Se ei vastaa asiakkaan odotuksia, vaikka onkin ehkä muodollisesti "jopa 50 megabittiä sekunnissa" -mainoslauseiden tasolla. Tällaisiin lukemiin soisi kuluttajaviranomaisen tai LVM:n puuttuvan. 

Kyse on nimittäin laajemmasta ilmiöstä: suomalaisten nettiyhteydet näyttävät nyt hyvältä tilastossa, mutta ovat hiekalle rakennettuja. Epäluotettavat yhteydet ovat pullonkaula uusien palveluiden kehittämiseen. Kuka voisi luottaa terveyspalveluaan tällaisen netin varaan?

Historiallisista ja nokiallisista syistä mobiilidata on varastanut Suomessa kaiken huomion. Langallisten kuituyhteyksien kehittäminen ja markkinointi on jäänyt liian vähälle, mistä johtuen asiakkaat eivät halua maksaa niistä. Rajoittamaton mobiilidata näyttää halvalta, mutta toimii miten sattuu.

Moni asiakas odottaa 5G:n tuovan parannusta asiaan. Ei tuo. Sen solukoot ovat vielä paljon pienemmät, joten tukiasemia tarvittaisiin jokaiseen kadunkulmaan, ja niiden taakse vastaava määrä operaattorin omaa runkoverkkoa.

Suomalaisten mobiilidata näyttää tilastoissa hienolta, mutta sillä on likainen salaisuus.