keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Nokian kymmenen surkeaa vuotta

Huomenna 11.2.2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Stephen Elopin puheesta Lontoon sijoittajatapahtumassa. Vähän aiemmin Elop oli pitänyt henkilökunnalle puheen, jossa hän vertasi yhtiön tilaa palavaan öljylauttaan. Ongelmat olivat niin pahoja, että oli pakko hypätä kylmään veteen ja toivoa parasta. 

Applen iPhone oli yllättänyt yhtiön täysin. Elop ilmoitti 11.2. Nokian valitsevan Microsoftin Windows Phone -alustan, mikä myöhemmin osoittautui virheeksi. Syyskuussa 2013 Nokia myi puhelinliiketoiminnan Microsoftille. Suomessa vallitsi maansuru, kun entinen kansallinen ylpeys oli musertunut. Lopullinen niitti tuli toukokuussa 2016, kun Microsoft luopui puhelimista.

Nokian hallituksen puheenjohtaja, aiemmin F-Securen perustanut Risto Siilasmaa, oli 2013 avainasemassa puhelintoimintojen myymisessä. Hän lievitti kansalaisten surua lupaamalla, että tästä syntyisi "uusi Nokia", joka laajentuisi uusille aloille. "Nyt alkaa uusi kausi", lupasi Siilasmaa 3.9.2013.

Nokian taival vuoden 2013 jälkeen on kuitenkin ollut yhtä rämpimistä. Yhtiö myi halvalla karttabisneksen 2015, vaikka vielä 2014 se kertoi rakentavansa ekosysteemiä älyautoille. Nokia yritti laajentua digitaalisen terveysbisneksen markkinoille ja palata kuluttajabrändiksi. Sitä varten ostettiin huhtikuussa 2016 ranskalainen Withings, joka kuitenkin myytiin jo 2018 pois. Lupaavista näkymistä huolimatta seikkailu terveysbisnekseen jäi lyhyksi. Myös virtuaalikamera Ozo sai mennä.

Huhtikuussa 2015 osti itsensä verkkovalmistajien ykköseksi ostamalla Alcatel-Lucentin verkkoyhtiön huimalla 15,6 miljardin euron hinnalla. Sen jälkeen Nokiasta tuli yhä selvemmin verkkoinfraan keskittyvä yhtiö.

Matkapuhelinten "vanha Nokia" oli kotimaisen median silmätikkuna. Ehkä huikea menestys vähän kismittikin toimittajia, olihan Nokia aivan liian iso kansainvälinen jätti pieneen Suomeen ja optiomiljonäärit herättivät kateutta. Yrityssalaisuuksien suojaamiseen tarkoitettu laki sai pilkkanimen "Lex Nokia", ja koko laki vesittyi muistakin syistä.

Uuden Nokian tarpomisesta ja lupausten pettämisestä media on ollut hiljaa. Ehkä verkkoyhtiö ei enää kiinnosta suurta yleisöä eikä harvalukuiseksi käynyttä mediaa. Nokian kohtalo kiinnostaa lähinnä työntekijöitä ja meitä osakkeenomistajia.

Kävin läpi vanhoja uutisia 2013-2020 ja yllättäen niissä suhtauduttiin hyvin positiivisesti Nokian mahdollisuuksiin. Edes toistuvat lupausten pettämiset eivät herättäneet mediassa kritiikkiä. "Nokia on taas valmiina valtaamaan markkinat", otsikoi Hesari 19.3.2018, "Ilo pitkästä itkusta: matkapuhelinten myynti näyttää jälkikäteen viisaalta päätökseltä - Nokia pesee kirkkaasti Ericssonin", kehui Hesarin pääkirjoitus 28.10.2016. 

Vanha Nokia kaatui yllätykseen. Kukaan ei uskonut, että Applen helppokäyttöisestä iPhonesta voisi tulla menestys, eihän siinä ollut edes 3G-verkkotekniikkaa. Nokia oli myöhässä, kun se lähti panostamaan kolmanteen kilpailevaan ekosysteemiin eikä Androidiin. Tieto Symbianin hautaamisesta ennen kuin uudet tuotteet olivat saatavilla oli paha virhe.

Uuden Nokian vaikeuksille ei löydy mitään järkevää syytä. Kaikki paukut pantiin verkkoihin ja 5G-tekniikka yleistyi juuri kuten ennustettiin. 5G-verkkoja nousee nyt kaikkialle maailmaan. Siitä paikasta olisi pitänyt tehdä maali. Kaiken järjen mukaan Nokian pitäisi olla 5G-markkinajohtaja ja tehdä miljarditulosta, etenkin kun Huaweita kampitetaan kansainvälisillä rajoituksilla.

Sen sijaan Nokia on kertonut ongelmista toisensa jälkeen ja lopettanut osingonmaksun. Jotain on mennyt pahasti pieleen yrityskaupassa ja tuotekehityksessä. Ehkä toimittajat joskus kaivavat syitä julkisuuteen.

Silloin kannattaa haastatella hallituksen puheenjohtajana 2012-2020 toiminutta Risto Siilasmaata. Hänen luulisi tietävän, mikä johtamisessa meni pieleen. Lokakuussa 2018 ilmestyneessä kirjassaan Paranoidi optimisti - näin johdin Nokiaa murroksessa hän "kertoo Nokian vaikeista vuosista ja paljastaa keinot, joilla Suomen tärkein yritys nostettiin uuteen kukoistukseen" (takakannen teksti). 

Nokian pörssikurssi viiden vuoden ajalta puhuu omaa kieltään.

Uusi kukoistus ei näy ainakaan pörssikurssissa. Nokian arvosta on viidessä vuodessa sulanut kolmannes. Tarvittiin Wallstreetbetsin vedätys, jotta Nokian kurssi osoitti edes hetken elonmerkkejä.

Paranoidi optimismi ei riittänyt Nokiassa. Nyt ruorissa ovat uudet miehet ja naiset. Toivottavasti he onnistuvat edellistä johtoa paremmin. Heidän muistelmakirjansa tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa.

38 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Olen usein sanonut, että tyhmintä mitä olen tehnyt, oli että en sijoittanut Nokiaan 90-luvun alussa. Fiksuinta, mitä olen tehnyt, oli että en sijoittanut Nokiaan myöhemminkään.

Nimetön kirjoitti...

Mitens Nokian matkapuhelinpatentit? Nehän alkavat vanhentua ja niistä tuleva rahavirta ehtyy. Verkkopuolella varmasti patentoidaan myös, mutta ei varmasti samassa mittakaavassa mitä matkapuhelintuotannossa.

Matkapuhelinala kaipaa muutakin kuin iphonea. Turvalliset laitteet olisivat varmasti rahasampo ja tiettyä ongelmaa aiheuttaa vain tiedustelupalveliuden vaatimukset pääsystä niihin.

Nimetön kirjoitti...

"Turvalliset laitteet", jotka maksavat enemmän kuin tavalliset, ja joissa on vähemmän ominaisuuksia kuin tavallisissa laitteissa, ovat pieni niche-markkina, joka ei taatusti kiinnosta suurta yleisöä.

Nimetön kirjoitti...

Puhun nyt vain omasta puolestani, mutta olet Petteri oikeassa siinä että Nokian kohtalo ei kiinnosta enää muita kuin työntekijöitä ja osakkeenomistajia.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Se on kyllä vahinko, sillä kuten Huawein tapaus on osoittanut, 5G-verkot ovat strategisesti tärkeitä koko Euroopalle - ei yksin Suomelle. Vaikkei jokaisella enää olekaan Nokian luuria taskussa, luulisi "kotimaisen" verkkotekniikan ja siihen liittyvän tietoturvan kiinnostavan.

Nimetön kirjoitti...

Ei tämä Nokiankaan maine tietoturvan saralla mitenkään tahraton ole:
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000001627888.html
"Nokian älypuhelimet välittävät sähköpostin käyttäjätunnuksen ja salasanan Nokialle, kun asetukset tehdään ensimmäisen kerran."

Muutenkin nokialaiset ovat kunnostautuneet pikemminkin kansalaiskyttäyksen kuin tietosuojan saralla. Ei ole tainnut Ollilan satelliittiseurantaan perustuva tievero vieläkään hautautua lopullisesti: https://www.is.fi/autot/art-2000000693549.html
"Jorma Ollila: Uusi vero Suomen autoilijoille"
"Niin sanottu Ollilan työryhmä on julkaissut ehdotuksensa liikennemaksujen keräämiseen."

Petteri Järvinen kirjoitti...

Nokian salasana taisi liittyä silloiseen tapaan päivittää sähköpostia puhelimeen.

Ollilan puuhailut gps-seurannassa olivat hänen henkilökohtaisia, ymmärtääkseni keskusta-taustasta seuranneita projektejaan.

Nimetön kirjoitti...

Petterille:

Voisitko hieman päivittää Koronavilkun tilannetta. Hyvin iso prosentti sen ladanneista on lopettanut käytön ja useampi tartunnan saanut ei enää laita koodia Koronavilkkuun.

Uutisointia Koronavilkusta on monenlaista:

https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000006627569.html

https://www.is.fi/digitoday/art-2000007796302.html

Mitä sain asiantuntijalta kuulla näistä tartuntaryppäistä eri puolilta maata, niin Koronavilkusta on niiden torjunnassa/selvittämisessä ollut täysin mitätöntä.

Olisi kiva tietää aktiivisten Koronavilkun käyttäjien määrä. Latausmäärä ei kerro yhtään mitään.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Koronavilkku ja sen tiedot ovat THL:n käsissä, joten ulkopuolisen on paha sanoa asiasta enää mitään. Ennen ladattujen avainten määrä kertoi sentään jotain, mutta kun avaimet yhdistettiin muiden maiden avaimiin, ei niitäkään lukuja kannata enää ulkopuolisen seurata.

Jari kirjoitti...

Se selkeä mullistus, jonka Nokia sai koskaan globaaleilla markkinoilla aikaan, olivat 2110-puhelimet ja muut aikalaiset. Voi sitä riemua, kun värikuorien sisällä oli yht'äkkiä tietotekniikkaa. 2110 oli todellinen älypuhelin, jossa 4 rivinen näyttö ja 2 "soft-key"-painiketta mahdollisti suhteellisen tehokkaan käytön. Tämän kehityksen piti jatkua vuosituhannen lopulla, jolloin perustettiin WAP. Vakaasta aikomuksesta todistaa sekin, että 7110-malliin lanseerattiin "navi-roller", alkeellinen osoitinlaite listan skrollaukseen. WAP sitten epäonnistui, ja viimein tuli 2006 tuli tehokkaampi käyttöliittymä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nokia_2110
"It also features a "revolutionary" new user interface featuring with two dynamic softkeys"

https://en.wikipedia.org/wiki/Nokia_7110
"The navi-roller was used in place of the familiar up and down buttons, allowing the user to rapidly scroll through lists of options; depressing the roller selected the currently highlighted option."

Tosin edelleen on meitä, jotka arvostavat WAP-tyyppistä käyttöliittymää.
https://www.youtube.com/watch?v=l_RGpHcqMIs&t=8m18s

Petteri Järvinen kirjoitti...

Itselläkin oli 7110 vuosituhannen alussa ja se oli erittäin näppärä & käteensopiva puhelin. Naviroller oli loistokeksintö. Pelkkänä puhelimena se menisi edelleen hienosti, mutta kun nykyään puhelimessa pitää olla kaikki tietokoneen toiminnot.

Jari kirjoitti...

7110 näytti silti koomiselta internetpäätteeksi. Jos Nokialla olisi tuolloin ollut isompi värinäyttö, niin ehkä wap olisi edelleen valtavirtaa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/30/isosti-rummutettu-wap-jai-mobiilipalveluiden-isoisaksi

Petteri Järvinen kirjoitti...

Niinpä - WAPilla ostettu animoitu sadetutkan kuva 7110 mustavalkoisella pikselinäytöllä oli kyllä melkoinen ahaa-elämys! Ei tule mitään sen aikaisella tekniikalla. Kuului samaan sarjaan kuin digitv:n paluukanava kodin puhelinlinjalla ja modeemilla.

henris42 kirjoitti...

ROTFL noista WAP jutuista. Kivi-paperi-sakset tyyliset mobiilipelit tulee mieleen, Riot-E jne. Kaverilla oli sentään brontosaurus siinä pääruudulla ikonina - mikä sen sympaattisempaa!

Mut eikö noi paluukanavat ole vieläkin lähinnä vitsi. Netflixillä oli se yksi sarja hiljan mutta ei toiminut Elisan päätelaitteella.

Petteri Järvinen kirjoitti...

WapIT:illa oli se hauska tekstinäyttö Kampin aukiolla, johon pystyi lähettämään viestin kännykästä. Tulihan sitäkin kokeiltua. Ja autopesu maksettiin tekstiviestillä. Hurjan edistyksellistä siihen aikaan.

Paluukanavana on nykyään Hybridi-tv, mutta se toimii käytännössä vain antenniverkossa. https://www.digita.fi/antennitv/hybriditv/hybriditv-palveluiden-kaytto

Markus kirjoitti...

Eihän nokiaa voi haukkua yrityksen puutteesta. Monet keksinnöt olivat tietysti edellä aikaansa, kuten surullisenkuuluisa pelipuhelin n-gage.

Mutta se into ja pöhinä, joka kyseisenkin aparaatin ympärillä oli, oli se mitä suomi tarvitsisi edelleen, jotta tämä entisestään vajoaisi (voiko enää tietysti euroopan pohjalta enää vajota?).

Täällä on ihan turha höpistä jostain mustavalkopikselinäytöstä ja jos nokialla olisi ollut värinäyttö, se olisi ollut se iphone. Tulee muistaa, että silloin samaan aikaan ja myöhemminkin oli valtavasti laitteita, joissa oli värinäyttö. Esimerkiksi lähes kaikki kämmentietokoneet viisi vuotta myöhemmin. HP:n ipaqit, palmit, yms. Nämähän oli suoraan sanoen taskutietokoneita. Miksi nämä sitten ei ole iphoneja? Jos se siitä värinäytöstä vain kiinni oli?

Minun ensimmäinen älypuhelimeksi luokiteltava kapine taskussa oli samsungin omnia 2. Siitä on se kymmenen vuotta. Tuli vain pikkasen iphonen jälkeen ja oi jumpe kuinka paljon kehittyneempi laite tuo samsungi oli kuin iphone konsanaan. Oled-näyttö, windows mobile 6.5 taisi olla. Sehän oli aito taskutietokone. Niin. Vähän liiankin taskutietokone. Siinä oli jopa windowsin regedit (rekisterieditori), jolla sai ronkittua joka pikku yksityiskohtaa.

Se myös oli laitteen virhe. Sama virhe joka nokiallakin oli. Siinä oli hirveä määrä kaikkea nippeliä ja säätöä, mutta ei ollut tavallisen käyttäjän näkökulmasta kovinkaan käyttäjäystävällinen. Sen ajan touchwiz-käyttöliittymä oli se ensimmäinen jonka minun kaltainen guru kytki pois. Hidas ja laginen. Ei ollut animaatiot mitenkään sujuvia sen ajan taskulaitteiden näytönohjauksella.

Kuitenkin vasta noin seitsemän vuotta myöhemmin ensimmäisen iphonen julkistuksen ja tuon omnian jälkeen, ne nokian lumiatkin läpikäyneenä vasta alkoi elämä muuttua siten, että älypuhelimesta tuli se ensisijainen tietotekninen laite, jota käyttää kotona ja muualla lähes kaikkeen. Oli se urheilutuloksien lukeminen tai netin selailu. Tämä on se joka jyräsi vanhan teksti-tv:n. Ei siinä pelkästä näytöstä ollut kiinni vaan tarvittiin myös maailmanlaajuinen verkko, jolla se kaikki toimi.

Kuitenkin, jotta siihen pisteeseen päästiin. Tarvittiin sitä ihan kaikkea intoa ja pöhinää ja kaikki ne hukatutkin sadat miljardit niin rahat kuin työtunnitkin, jotta tämä nykyinen maailma syntyi. Ei siis voi haukkua nokiaa. Se tekee juuri sitä mitä pitääkin. Yrittää ja erehtyy. Joskus aniharvoin onnistuu. Tuota ilmiötä tarvitaan suomeen paljon enemmän. Sen puute on suomen ongelma. Yrittämisen puute. Riskinoton puute.

Täytyy muistaa, että kukaan meistä ammattilaisistakaan ei nähnyt etukäteen, että maailma muotoutuu tähän nykyiseen. Tämähän on oikeasti aika scifiä. Jokaisen taskussa on lätty joka on täysiverinen tietokone, 4K videokamera, huippuluokan still-kamera (ei nyt sentään järkkäri kuitenkaan), video ja musiikkisoitin. Maksuväline. Samalla tämä on aiheuttanut valtavan työttömyyden kun enää erikseen ei tarvita kamera ja musiikkisoitin tehtaita. Tosin luonto kiittää kun kaikki tarvittava on sullottu vain yhteen härpäkkeeseen kymmenen sijaan.

Markus kirjoitti...

Mitä muuten tulee siihen pelipuhelimeen, nokiankin virhe sen lisäksi että oli edellä aikaansa ei myöskään nähnyt tulevaa.

Että jokaikinen puhelin tulee olemaan, oli se halpa tai kallis, se pelipuhelin. Vaikka n-gage olisi jopa onnistunut. Se olisi kuitenkin epäonnistunut.

Ei ollut minkäänlaista tilannetta, jossa se olisi onnistunut.

Koska nokiallakaan ei ollut sitä ennustajaeukkoja joka etukäteen näki, että joka ikisestä puhelimesta tulee pelipuhelin ja olisi ennemminkin pitänyt perustaa se ekosysteemi...

Mutta ei sitä nähnyt ne kamera ja musiikkisoitin valmistajatkaan.

Markus kirjoitti...

Niin ja lisään muuten vielä yhden asian jonka nokia näki ihan oikein.

Se kamera puhelimessa.

Muistan muinoin kun itsekin naureskelin asialle, nähdessäni ensimmäisiä niitä virityksiä, että eihän tuosta tule koskaan mitään. "Kamera kamerana ja puhelin puhelimena".

Noh en naura enää.

Jari kirjoitti...

Puhelimen mustavalkoinen (96 x 65 pikselin ja 6 rivin näyttö) oli normi, jota ei noissa Elävän arkiston pätkissäkään kyseenalaistettu. Haluttiin pieniä puhelimia ja edullista käyttöä. Esimerkiksi 240 x 320 pikselin mustavalkoinenkin 2.4 tuuman näyttö olisi ollut jotain muuta. Tämä jälkiviisautena.

Markus kirjoitti...

Minä väitän, että nokian siihen aikaan pahin kilpailija ericsson taas kaatui nimenomaan näyttöihin.

Ericssonhan kilpaili puhelimen pienentämisen kanssa. Sillä käyttöliittymänä oli pitkään vain yhden kahden rivin näyttö jota ohjattiin oudoilla sivunuolilla. Oli myös se "yes" ja "no" nappula sekä latausliittimet jotka muodostui oudoista muovilirpakkeista, jotka aina hajosi. Laturi piti silleen oudosti taivuttaa luuriin kiinni.

Ironisesti tuolloin juuri nokia paransi asioita huomattavasti. Näytöt oli monirivisiä. Nokia kehitti jopa "navi" käyttöliittymän sen kuuluisan "yhden napin". Mutta kuitenkin nokialla oli rivinäyttö ja ylösalas nuolet. Ei sivuille. "Venttikympissä", sekä sen jälkeläisissä oli uskomattoman hyvä ja selkeä intuitiivinen käyttöliittymä. Nokia ei silleen kilpaillut laitteen koon kanssa, myöhemminhän ne kaikki pieneni.

Samoin latausliitin oli sellainen kuin kuulokkeissakin. Tökkäset pyöreän pistokkeen puhelimen pohjaan ja luuri lataa!

Jostain syystä nokia hukkasi tämän idean. Sen vei se apple. Käyttöliittymä meni .... noh symbianiksi.

Markus kirjoitti...

Näyttökeskustelu on kyllä todella outo, koska nokia oli näyttönsä kanssa sen aikakauden ajatuksella ihan oikeassa.

Täytyy muistaa, että värinäytöt oli silloin suoraan sanoen surkeita. Ei ne olisi sopinut puhelinlaiteeen sisään ja ne olisi syönyt akun alta aikayksikön. Siitä osoituksena siihen aikaan ainoat kuluttaja-laitteet joissa oli värinäyttöjä. Eli kannettavat pelikonsolit. Atari Lynx, sega game gear yms. Näytöt oli paksuja, ne perustui pieneen loisteputkeen. Valkoista lediä ei tuolloin ollut vielä käytettävissä. Toisekseen ne oli kalliita.

Miksi laittaa puhelimeen näyttö joka kohottaa laitteen hintaa rajusti.

Näytön hinta merkitsee myös. Näitä graafisia näyttöjähän oli siihen aikaan mm. philipsillä (esimerkiksi philips sparks, sekä esimerkiksi benefonilla). Juttu vain oli, ettei se näyttö antanut mitään erikoista. Kolhoja kaikkea hidastavaa animaatiota.

Nokia siis oli siten oikeassa kun se näki todella hyvän balanssin sen ajan teknologiassa, suhteessa hintaan, suhteessa siihen mikä ihmisille riittää. Se onnistui käyttöliittymässään todella hyvin. Silloin 90-luvun aikakautena. 2000-luvulla nokia hukkasi juuri tämän asian mutta 90-luvulla nimenomaan muotoilulla ja käyttöliittymällä nokia jyräsi kaikki kilpailijansa.

Jari kirjoitti...

2000-luvulla nokia hukkasi juuri tämän asian mutta 90-luvulla nimenomaan muotoilulla ja käyttöliittymällä nokia jyräsi kaikki kilpailijansa.

Nokia hukkasi asian jo 1998, kun perusti WAP:n 90-luvun tekniikalle.

Nimetön kirjoitti...

Nokian nousu alkoi aikoinaan Telesten ostosta. Siellä kehitettiin puolijohde- ja mikroprosessoriohjattu MD110-keskus. Nokia siis aloitti verkkotegnologioilla ja on nyt palannut juurilleen. Rönsyilyä on ollut pitkin matkaa, ylä- ja alamäkiä. Se, mikä kaatoi hyvin tuottaneen matkapuhelinbosneksen oli pöhötauti. Tuotekehityksen ja operatiivisen johdon väliin luotiin keskivertomanagereiden muuri, joka sanoi, ettei noin voi tehdä tai ettei tuosta mitään tule. Juonittelemalla vietiin lemmikkihankkeita eteenpäin ja silloin alettiin tehdä virhevalintoja. Toivottavasti nykynokian ongelma ei ole samanlainen. Loppuun sijoitusvitsi: Jos 2002 sijoitti kymppitonnin Nokiaan tai keppanaan, niin 2007 sai tyhjistä pulloista enemmän, kuin Nokian osakkeista. Ja välissä oli ollut hauskempaa...

Markus kirjoitti...

Ehkä nimettömän ylemmän kertoma kertoo jotain koko suomalaisuudesta.

Hieman narsistinen kansa. Kiusaajakansa. Kateellinen kansa.

Ei tällaisilla meriiteillä tosiaan pystytä nokian kaltaista firmaa hengissä pitämään.

Eikä ilmeisesti kokonaista valtiotakaan. Sama pöhötauti se koko maata vaivaa tällä hetkellä.

Samoin kuin se aivottoman keskenään räksyttämiseen keskittyvän "muurin" olemassaolo, jota taas yhtä täysin aivoton korkein johto ei näe. Mutta hei - management by perkele. Ei se minnekään kadonnut ole.

Suomalaiset ihmettelee kun eivät pärjää EU:ssa. Ei sitä ihmetellä tarvitse. Ne on sielä älykkäitä ja pysyy tällaisesta sakista niin kaukana kuin mahdollista. Onneksi tämä on tällainen saareke täällä nurkassa. Hyöty tietysti otetaan mutta ei olla kaveria. Eikä ole kyllä mitään syytä ollakaan.

Täällä on liian suuret luulot, eikä näillä luuloilla pärjätä kansainvälisessä bisneksessä.

Minäkin lisään tähän. Nokian tarina on kuin lottovoitto joka hassattiin viimeistä kolikkoa myöden baarissa ja bileissä täysin sokeina todellisuudelle ja tämän jälkeenkin kun kaikki on hassattu, eletään edelleen kuin seitsemän elvistä - velaksi kuvitellen vieläkin olevamme se rikas lottovoittaja.

Niin. Suomalainen.

Kun joskus suomalainen huomaa mitä tämä kaikki oikeasti tarkoittaa, voi alkaa se oikea korjausliike. Siihen asti nähdään kaiken maailman vastaamoja ja onecoineja.

Täällä pitäisi ihmisten alkaa kääriä hihat. Myöntää että ollaan ihan paskoja nykyisin jo lähes ihan kaikessa. Mutta ei pohjaltakaan enää alaspäin voi vajota joten pitäisi suunnata ylöspäin.

Tällä hetkellä tehdään kuin pohjois-koreassa. Selitellään olevamme maailman paras ja onnellisin. Tosin nyt sekin vaihe alkaa olla jo loppunu kun oikeasti on varmasti loppunut ne aiheet missä sitä ollaan. Sitten vain ollaan vaiettu.

Nimetön kirjoitti...

Latailin tässä muutama viikko sitten Nokian Internet Tablet N800:n akun ja kokeilin sen toimintaa huvikseni vanhoja muistellen! Laite oli, sanoisinko, kohtuullisen "etevän" tuntuinen vielä tänäkin päivänä Linuxiin pohjautuvine Maemo-käyttäjärjestelmineen.

Laitteessa pystyi silloin aikoinaan pitämään mm. puhelinluetteloa, mutta soittaminen tapahtui blutoothin avulla varsinaisella puhelimella - ihmettelin jo silloin, miksei laite voisi toimia suoraan puhelimena, tuskin olisi ollut isokaan tekninen ongelma?!

Silloin aikoinaan oli muuten maininta jossain lehtijutussa, että myös Steve Jobs olisi hankkinut Nokian Internet Tabletin - ehkäpä sen aikaisemman mallin. Ainakin minulla herää väkisin ajatus, että olisiko Steve ihmetellyt samaa kuin minäkin ;).

Petteri Järvinen kirjoitti...

Minullakin on N800 - ja iso joukko muita Nokian legendaarisia tai muuten vain merkittäviä malleja. Löytyy myös MyOrigo, joka kuulemma myös oli Applen inspiraationa iPhonelle. Täytyykin kirjoittaa näistä Nokian malleista ihan oma bloggaus, niissä oli paljon kaikkea mielenkiintoista.

Markus kirjoitti...

Itsekin heitän tähän mielestäni nokian parhaimman tuotoksen.

Ehdottomasti Nokia N9 (meego).

Se ei ollut täydellinen ominaisuuksiltaan verrattuna nokian muuhun katalogiin. Kuitenkin, se taisi olla sen paras piirre. Siinä ei ollut kaiken maailman muovilirpakkeisia saranoita ja kansia (niin kuin aikaisemmassa 900 oli), samoin taas ohjelmistossa ei ollut niitä kaiken maailman "saranoita ja kansia", niinkuin symbianissa oli.

Itse asiassa yhdistelmä N9 ja lumia 800 näytti todella hyvältä. Oli nokian oma ja windows luuri samaan aikaan ja molemmat toimi hienosti.

Kyse kuitenkin oli koko ajan ekosysteemistä ja siinä nokialla ei ollut mitään osaamista (ne karmeat ovi-viritykset), ja microsoft ei saanut kilpailijoita kelkkaansa. Kilpailijat kun oli päättänyt ettei kolmatta enää tarvita. Tarkemmin, google ei koskaan tuonut palveluita lumioille - saman ongelman kanssahan huaweikin paini, eli oikeastaan nokia (matkapuhelimet) tuhoutui samaan johon huawein kaltainen kolossikin kaatui. Sen tappoi google (tai Trump) ei microsoft (tai Elop).

Jari kirjoitti...

Markus: Kyse kuitenkin oli koko ajan ekosysteemistä ja siinä nokialla ei ollut mitään osaamista (ne karmeat ovi-viritykset), ja microsoft ei saanut kilpailijoita kelkkaansa. Kilpailijat kun oli päättänyt ettei kolmatta enää tarvita. Tarkemmin, google ei koskaan tuonut palveluita lumioille - saman ongelman kanssahan huaweikin paini, eli oikeastaan nokia (matkapuhelimet) tuhoutui samaan johon huawein kaltainen kolossikin kaatui. Sen tappoi google (tai Trump) ei microsoft (tai Elop).

Puhelinmarkkinat muistuttavat hyvin paljon tietokoneiden markkinoita. Molemmissa hallitsi alussa Applen suljettu järjestelmä. Rinnalle tuli näennäisen avoin käyttöjärjestelmä, joka otti monopolin aseman. Tietokoneissa se on Microsoftin Windows, puhelimessa Googlen Android.

Kumpikin järjestelmä tulee esiasennettuna ja liittyy olennaisesti laitteeseen. Kumpikin perustuu graafiseen käyttöliittymään, joka tarjoaa helpon lähestymisen. Käsittääkseni iso ero on sen sijaan siinä, että älypuhelimissa sovellukset ovat todella hallitsevia. Et voi käyttää Whatsappia tai Facebookia ulkopuolisilla sovelluksilla.

Jari kirjoitti...

Toisin sanoen Whatsapp edellyttää suljettua lähdekoodia. Erikoisinta tässä on, että Android on avointa koodia, mutta sen sovellukset suljettuja.

Nimetön kirjoitti...

Mikä karmeinta niin Facebookia ei saa uninstalloitua kokonaan pois esim. Sony puhelimista, sen voi disabloida mutta se ei disabloi kaikkea eli FB App installeria, FB App Manageria eikä Facebook servicea. En käsitä miksi Sony Ericson on noin tehnyt mutoin kuin että facebook on maksanut tai vielä typerämpää olisi jos Sony ei olisi saanut facebook appia siihen kuin ehdolla ettei sitä voi uninstalloida.

Seuraava puhelin ei ole Sony, vaan joku ei-kiinalainen jossa ei ole mitään kytkyjä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ilmeisesti sama kikka kuin läppäreissä aikoinaan: softavalmistajat maksavat laitevalmistajille, jotta nämä asentavat ohjelmia valmiiksi. Sonyn oma ohje sanoo suoraan, että kaikkia ei voi poistaa: https://www.sony.com/electronics/support/articles/SX673801.

Markus kirjoitti...

Taulutelevisioissa on myös tällaista raivostuttavaa tapaa.

LG:n televisio sentään antaa asentaa ja ottaa pois ulkopuolisia ohjelmia miten tahtoo. Ne kyllä ilmestyy alanauhaan mutta ne saa pois. Samoin television reunassa vilkkuu iso mainos silloin tällöin milloin mistäkin palvelusta.

Samsungissa taasen on pakotetusti asennettuja ohjelmia, kuten uusimpina apple tv ja disney+. Nämä siis vain on ilmestynyt television ostamisen jälkeen, eikä niissä ole poistomahdollisuutta. Onneksi ne saa piilotettua. Samoin samsungissakin alapalkissa vilkkuu silloin tällöin jokin mainos.

Jopa apple on hairahtunut tälle tielle. Nykyisin kun ostaa uuden iphonen, vilkkuu ensimmäisenä ties mistä palveluista (arcade, apple tv+) "jotka on kolme kk/vuoden ilmaisia" mainoksia ruudulla. Ei sentään kuitenkaan ole kolmannen osapuolen pakotettuja ohjelmia vielä. Vain ne applen omat.

Aikoinaan kun osti tuotteen, sai tuotteen, eikä tuotetta viljeltynä pakkomainoksilla.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Lisämyynti vanhoille asiakkaille on edullista ja tehokasta, siksi jopa Apple syyllistyy siihen. Ikään kuin huippuhintaiset laitteet eivät riittäisi, sen pitää tyrkyttää vielä omia maksullisia palveluitaan. Asiakkaita voi ärsyttää, kun kaikki tekevät samoin eikä merkin vaihtamisesta ole mitään apua.

Markus kirjoitti...

LG:n taulutelevisiosta sain mainoksen pois.

Kikka oli ovela ja ihan kokeilua. Televisio ilmoitti, että käyttöehdot päivittyy ja ne pitää hyväksyä. Tällä kertaa en vain täpännyt rastia "hyväksy" vaan oikeasti jopa vilkaisin niitä.

Sielä oli viisi-kuusi täppää (en muista tarkkaan), mutta yksi niistä oli jotain mainontaan liittyvää. Tämän lisäksi oli ne hirveät varoitukset, että jos käyttöehtoja ei hyväksy, television smart-ominaisuudet saattavat lakata toimimasta. Mietin mielessäni, että jos minä olen ostanut ja maksanut smart-televisiosta rahaa liikkeeseen, ei heillä ole kyllä kellään mitään oikeutta vaatia minua hyväksymään jotain ehtoja jälkikäteen, jotta voisin laitetta käyttää siten kuin se minulle on myyty ja siten kuin sen olen ostamalla valinnut. Ainakaan uhkailla muuttuvilla ehdoilla. Että kaupan käynnin aikaiset ehdot on ehkä eri asia.

Kuitenkin. Otin täpän mainonta kohdasta pois ja hyväksyin kaiken muun. Televisio toimii hienosti samoin smart-ominaisuudet mutta se kirottu mainosbanneri on loistanut sen jälkeen poissaolollaan...

Tästäkin voisi olla tutkivan journalismin aihetta, että jo maksetun tuotteen ominaisuuksia muutellaan kaupan käynnin jälkeen miten huvittaa ja asiakasta uhkaillaan tuotteen käyttökelvottomuudella, jos asiakas ei hyväksy alati muuttuvia ehtoja. Että mahtaako ihan laillista tuollainen olla. Tosin uskoisin, että ei se ole kuin vain uhkailua.

Jari kirjoitti...

Markus: Tästäkin voisi olla tutkivan journalismin aihetta, että jo maksetun tuotteen ominaisuuksia muutellaan kaupan käynnin jälkeen miten huvittaa

Tuohan on älytuotteiden idea, että tuote muuttaa itseään ja määrittää itse miten sitä käytetään. Pitäisikö tuotteen älykkyys olla asiakkaan etu? Esimerkkinä muinainen Windows 98 -probleema, jossa selain asennettiin kiinteästi käyttöjärjestelmään. (Varmasti löytyy vanhempiakin esimerkkejä?)

Tyhmästä tuotteesta esimerkkinä teksti-tv. Sitä voi selata millä tahansa laitteella, mutta sen käyttö on aina samanlaista. Sillä on tiukasti määritelty rajapinta. (Määritys ei koske semantiikkaa, eli ei puutu sivujen sisältöihin.)

Tyhmyys on tavallaan avoimuutta. Puhutaan avoimesta datasta, joka on koneellisesti käsiteltävässä muodossa. Datan hyödyntäminen on asiakkaan päätettävissä. Tälläinen data ei kuitenkaan kiinnosta suurta yleisöä, joka haluaa älykkyyden valmiina pakettina.

KaiOS-käyttöjärjestelmä, johon HMD Globalin uudet Nokialaiset ovat panostaneet, on oma valintani "tyhmäksi" puhelimeksi. Vaikka ladatut sovellukset ovat aika heppoisia, niin noista löytyy yhteystietojen vieminen bluetoothilla .vcf-tiedostona, synkronoitu kalenteri (CalDav) ja omatekoinen teksti-tv. Kirjoittelen niistä Pyoliälyllä-blogissani.

Markus kirjoitti...

Jari.

En nyt ihan tuotakaan tarkoittanut.

Minä tarkoitin, että voiko käyttöehtoja ehdotella aina uhkaavaan sävyyn kerta toisensa jälkeen hyväksytettäväksi.

Se ensimmäinen kerta on jo ihan muinainen tapa. Kun käynnistän vaikka sen windows 98 asennuksen tai tuliterän uuden älypuhelimen ekaa kertaa, se käyttöehtojen hyväksyminen on siinä. Tämä nyt on yleisesti hyväksyttyä, että ohjelmistotuotteen käyttöehdot pitää myös hyväksyä. Mutta ongelma tuli siinä, kun ainakin juuri LG:n älytelevisiossa säännönmukaisesti silloin tällöin pitää niitä ehtoja hyväksyä.

Analogianahan tuo olisi kuin pankki lähettäisi aina muutaman vuoden välein uudet sopimusehdot jo sovittuun pankkilainaan. Ei ole tapahtunut. Sopimusehtojen muutos vaatii molempien osapuolien hyväksynnän.

Nyt älytelevisio-esimerkissä minua uhkaillaan puolen vuoden välein sillä, ettei laite toimi jos en hyväksy sitä aina uusinta rimpsua. Nehän saa ehdotella moisessa ihan mitä muutoksia tahansa ja muunnella siten laitetta ihan miten tahansa.

Onhan silläkin merkitystä, miten olen laitteen ostanut. Jos olen ostanut laitteen televisiona niin fine. Saan sen "tyhmän television". Mutta minä oikeastaan painotin ostotilanteessa enemmän sitä ihan kaikkea muuta. Kuten noita smart-ominaisuuksia. Gigantin myyjä vannoi, että kaikki haluamani palvelut toimii.

Voiko niitä poistella toiminnasta vuosi jälkeenpäin kun myydessä myyjä (olkoonkin vaikka tietämättömyyttään) vannoi, että moiset toimii. Ei siinä mitään poikkeamista puhuttu, eikä myöskään siitä, että minun pitää alistua hyväksyä kaiken maailman aina muuttuvia käyttöehtoja.

Tämä maailmahan on nykyisin ylösalaisin verrattuna vanhaan "käyttöehdot tuli arkeen" - maailmaan. Vanhassa maailmassa kun käyttöehdot tuli vakioksi, tietokoneen keskinmääräinen palveluaika katsottiin muutamaksi hassuksi vuodeksi. Kodintekniikan taasen kymmenen+ vuodeksi. Nykyaikana tietokone palvelee sen kymmenen+ vuotta, mutta taasen nämä muut aparaatit, kuten vaikkapa televisio ei ilmeisesti palvele kuin sen muutaman vuoden (ne smart-ominaisuudet siis). Kuluttajansuoja-käytänteissä kuitenkin edelleen ollaan tuossa vanhassa ajassa. Tietokoneessa käyttöehdot on ok ja kuvitellaan koneen kestävän muutaman vuoden ja televisiossa käyttöehdot on ihan uutta ja sen pitäisi edelleen palvella sen kymmenen vuotta. Näin asikkaan oletukset menee. Mutta televisioistakin kuitenkin tuli enemmän tietokoneita kuin televisioita.

Jari kirjoitti...

Markus, älypalveluiden sopimusehdot ovat varmasti lapsenkengissä. Itse olen pessimistinen. Esimerkiksi laitteen käyttöliittymä voidaan muuttaa toisen näköiseksi, joten miten valvotaan, että saavutettavuuden standardit pysyvät samalla tasolla? Käytännössä laite on riippuvainen ekosysteemistä, ja ekosysteemi tuppaa muuttumaan. Sopimusehtojen on vähintäänkin pakko olla todella mukautuvia. Miten helppoa ennen olikaan osoittaa laitteen toimintahäiriö, kun elämä oli vielä staattista.

Markus kirjoitti...

Jari

Minä hainkin lähinnä asian juridista puolta suhteutettuna siihen, mitä tavallinen asiaa ostava asiakas ostotilanteessa voi olettaa niin historiaan perustuen kuin nykyisyytenkin. Ilmeisesti asiakas ei ole ainoa tietämätön asiassa vaan myyjätkin lipsauttelee kaikenlaista.

En siis hae asiaa niuhoituksena. Tottakai minä hyväksyn ne ehdot.

Kysymys koko ajan olikin, että onko minun pakko hyväksyä ehtoja. Onko valmistajalla oikeus poistaa niitä ominaisuuksia, joita minulle on myyty ja varsinkin kun erikseen vielä olen asian sellaisena ostanut. Olen kuitenkin maksanut asiasta.

Tietysti minä olen teknisesti valveutunut ihminen, joka tietää, että kun ostan älypuhelinta, se "takuu" asiaan kestää sen pari-kolme vuotta. Taasen tietokoneissa asia on jopa muuttunut reilusti takavuosia paremmaksi. Oletus on se pari-kolme vuotta mutta laitteet venyy softallisestikin jopa kymmeneen (jos pelejä ei lasketa mukaan). Kymmenen vuotta vanhassa yrityssarjan kannettavassa toimii uusin windows kymmenen nettiselaimineen päivineen hienosti. Videot pyörii ja ohjelmat toimii napakan nopeasti. Tämä kehitys on siis äärimmäisen positiivista. Eikä siis vain rahassa vaan myös luonnon kannalta. Itsekin kirjoittelen tätä tekstiä vuoden 2011 Elitebook-kannettavalla, johon olen lähinnä vaihtanut SSD:n vanhan kovon tilalle ja lisännyt muistia.

Kuitenkin juuri nimenomaan televisioissa asia on saanut todella pahaa takapakkia siihen suhteutettuna mitä asiakas olettaa ostavansa, mitä myyjä olettaa myyvänsä ja mikä se todellisuus on. Jo hyvinkin uusissa laitteissa (2014?) näkyy ilmoituksia, että netflixiä ei voi enää käyttää tai youtube ei enää suostu asentumaan. Kuitenkin kun asiakkaana nimenomaan televisiota ostaa, voisi tavallisena tallaajana jo lähtökohtaisesti olettaa ostavansa laitetta joka palvelee sen kymmenen plus vuotta. Se siis tarkoittaa KAIKKIA ominaisuuksia, eikä vain pelkkää telkkarinkuvaa. Eli laite rapautuu pikkuhiljaa aikojen kuluessa aina vain pikkasen enemmän käyttökelvottomammaksi. Ei ihmiset ole tottunut siihen eikä luonto todellakaan kiitä jos noin isomassaiset ja volyymiset laitteet muuttuu muutamassa vuodessa "kaatopaikkatavaraksi" vain jonkin softallisen helposti vältettävissä olevan sähläilyn vuoksi. Kuitenkin myyjä myi television kuin se olisi myynyt niitä kymmenen vuotta sitten, jolloin myyjäkin luotti siihen, että televisio palvelee pitkään. Eli myyjä lupasi asioita joita ei voi pitää? Mutta asia oli ilmiselvästi tietämättömyyttä.