Joulusauna ja 4K-elokuva mobiilidatalla revisited

Joulun alla yleismediaan on palannut vanha väite, jonka mukaan 4K-tasoisen elokuvan katselu suoratoistona kuluttaa tukiasemassa yhtä paljon sähköä kuin saunominen, siis noin 10 kWh. Viimeksi tätä toisti Helsingin Sanomat (Elokuvan katsominen vastaa jopa saunan lämmitystä). Helsingin Uutiset pisti joulun alla vielä paremmaksi: sen mukaan teräväpiirtoleffan katsominen vastaa saunan lämmittämistä. Lisäksi kuvateksti väittää pöhkösti että "Striimauspalveluiden käyttäjä voi säästää pitkän pennin, jos hän on valmis pudottamaan kuvanlaatua." Kuvanlaatu ei vaikuta mitään kodin sähkönkulutukseen (paitsi 4K HDR -sisältö).

Saunarinnastus on peräisin Aalto yliopiston viime keväänä julkaisemasta analyysistä, jonka pointti oli siinä, että nettisivuista tulee yhä raskaampia, jolloin mobiilidatan käyttö lisääntyy kuin varkain. Se kuormittaa operaattorien sähkölaskua ja ympäristöä. Asialle pitäisi tehdä jotain. Itse analyysissä ei saunaa mainita, mutta STT:n uutisessa kylläkin: "Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla."

Media tarttui kiinnostavassa aiheessa vain kiuasvertaukseen. "Elokuvan katsominen voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin saunan lämmitys" jäi elämään, vaikka aiheuttikin runsaasti keskustelua somessa ja bloggasin aiheesta itsekin. Analyysin tehnyt professori olisi voinut pehmentää sanomaa, mutta sen sijaan hän perusteli sitä yksinkertaisella jakolaskulla: 40 Mbit/s (5 Mt/s) kahden tunnin ajalta = 36 Gt siirrettyä dataa. Ficomin ilmoituksen mukaan mobiiliverkon koko kulutus vuonna 2020 oli 220 Wh/Gt. Siispä 36 gigatavun siirtämiseen vaadittiin 7920 Wh eli noin 8 kWh. 

Tivi-lehti kävi kesäkuun lopussa läpi laskelman. Netflixin mukaan 4K-elokuvan bittivirta on vain 7 gigatavua tunnissa, eli kahden tunnin elokuvalta 14 gigatavua. Lisäksi Elisa ilmoitti oman verkkonsa energiatehokkuudeksi kyseisenä vuonna 120 Wh/Gt. Nykyisissä 5G-verkoissa luku on vieläkin alempi. Neljällätoista gigatavulla ja 120 wattitunnilla päästäisiin lukemaan 1,68 kWh, mikä on alle neljäsosa alkuperäisestä väitteestä.

Sekin lienee yläkanttiin. Jos halutaan tietää, paljonko 4K-elokuvan katselu oikeasti kuluttaa, pitäisi tietää paljonko tukiaseman kulutus LISÄÄNTYY kun joku liittymäasiakas katsoo elokuvaa. Oletettavasti tukiasemaverkosto vie paljon sähköä silloinkin, kun verkossa vain puhutaan (joskin puheliikenteen osuus kapasiteetista on pieni) tai kun valtaosa asiakkaista on unten mailla. Myös datan vastaanottaminen puhelimista vaatii energiaa. Tukiaseman kulutus ei putoa koskaan nollaan. 

Maksimikäytöllä tukiasema vie noin 10 kW tehoa. Jos väite sähkösaunan tasosta pitäisi paikkansa, 4K-elokuvan katselun aikana kapasiteettia ei riittäisi kenellekään muulle. Jo tämä riittää osoittamaan, ettei väite voi pitää paikkansa.

Myös älypuhelin toimii tukiasemana, kun se lähettää dataa takaisin päin verkkoon. Oletetaan, että älypuhelin pystyy lähettämään nopeudella 100 Mbit/s eli 12,5 megatavua sekunnissa. Tunnissa siirtyisi 45 gigatavua, siis parikin elokuvaa. Ehkä akku hyytyisi ennen tunnin täyttymistä, mutta joka tapauksessa: jos puhelin pystyy siirtämään tällaisia datamääriä akun varassa, miten tukiasemalta samaan voisi kulua sähkökiukaan verran?

Vain operaattorit tietävät, paljonko 4K-elokuvan datasiirto kasvattaa tukiaseman kulutusta. Aalto yliopisto voisi selvittää asiaa oikeasti, eikä vain pitää kiinni alkuperäisestä laskennallisesta arvosta, joka kyllä herättelee miettimään tietotekniikan sähkönkulutusta, mutta antaa väärän kuvan asiasta. Toisaalta sähköä kuluu myös palvelinkeskuksiin ja pieni määrä myös televisioon, joka elokuvan näyttää. Näitä lukuja ei missään laskelmassa ole huomioitu. Ilmiö itsessään on todellinen. Kaikki digitaalinen ja virtuaalinen ei ole automaattisesti vihreää.

Kun asiasta nyt taas nousi keskustelua, Telian Twitter-tiimi ilmoitti oman arvionsa: https://twitter.com/teliafinland/status/1608429680889053185. Sen mukaan 4K-katselu lisää 4G-tukiaseman kulutusta noin 0,3 kWh, 5G-verkossa lisäkulutus on vielä pienempi. Näin kulutus on enää 1/30 sähkökiukaasta. Nyt aletaan olla jo järkevissä lukemissa.

Monilla sivuilla käytetään nykyään automaattisesti käynnistyvää videota. Yksittäisen videon siirto vie ehkä puoli megatavua, mutta kun uutissivuilla voi olla miljoona sivulatausta, turhaan siirtyvän datan määrä onkin jo 500 gigatavua. Ja videoita on useilla sivuilla, jolloin siirto kertautuu. Turhan sähkönkulutuksen lisäksi ne kuluttavat hermoja.

Lisäys 30.12.2022: Elisan twiitti vahvistaa Telian lukemat: "Merkittävä osa mobiiliverkon energiankulutuksesta syntyy siitä, että ylipäätään on kuuluvuus, ja videon katselu nostaa tätä peruskulutusta vain hyvin pienen määrän. Modernin 5G-teknologian kyky siirtää dataa/kulutettu energiayksikkö on merkittävästi parempi kuin vanhempien verkkosukupolvien. Vanhentuneista yhteysteknologioista, kuten 3G:stä luopuminen parantaa siten mobiiliverkon tiedonsiirtokyvykkyyttä suhteessa energiakulutukseen ja edistää siten kestävää kehitystä." - eiköhän nyt voida lopettaa tämän disinformaation levittäminen 4K-elokuvasta ja saunomisesta. 

Laitanko saunan päälle vai katsonko elokuvan suoratoistona?

Yle uutisoi tänään Aalto-yliopiston tiedon, jonka mukaan elokuvan katselu 4K-tarkkuudella mobiilidatan yli vastaa sähkönkulutukselta saunan lämmittämistä. Äkkiseltään näin suuri sähkönkulutus tuntuu epärealistiselta. Tiedetään, että digipalvelut haukkaavat yhä enemmän sähköä, mutta että elokuvan katselu vastaisi jo sähkökiukaan käyttämistä?

Tiedon takana on Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner, joka ihmettelyn jälkeen avasi laskelmaansa Twitterissä näin: "Ficom: "mobiilidata vie 220W/Gt" . Google: "4K vaatii n. 40Mbps eli 5MB/s". 5MB x 3600sek x 2h= 36GB x 220W = 7920W. Olkaa hyvä."

Manner huomioi pelkän mobiilin datasiirron. Palvelimet, runkoverkko ja katseluun käytetty laite (kuten iso televisio) tulevat tähän päälle.

Tiedetään, että mobiilidatan siirto kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin vastaavan datamäärän siirtäminen kuidussa, mutta että sähkökiukaan verran? Se tuntuu uskomattomalta.

Mobiilidatan sähkönkulutuksen arvo 220 W/Gt on vuodelta 2018. Sen jälkeen verkkotekniikat ovat kehittyneet ja varsinkin 5G on huomattavasti energiatehokkaampi kuin 4G. Mutta silti.

Yksi mahdollinen virhelähde sisältyy keskiarvon laskentaan. Mobiili tukiasema vie sähköä silloinkin, kun kaikki käyttäjät ovat nukkumassa eikä bittejä kulje lainkaan. Jos yksinkertaisesti jaetaan siirretty datamäärä kulutetulla sähköllä saadaan kyllä keskiarvo, mutta ei tietoa datasiirron tehokkuudesta. Toisin sanoen, jos 100 gigabittiä siirtyy 1 kWh:lla, se ei tarkoita että 10 gigabittiä siirtyisi 100 Wh:lla tai 1000 gigabittiä 10 kWh:lla. 

Netistä löytyy useita laskelmia Netflix-käytön energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä. Ne ovat kuitenkin lähinnä kuituverkon lukuja ja huomattavasti alhaisempia kuin sähkökiukaan n. 8 kW teho. Suomalaisten kiinteähintaiset liittymät mahdollistavat suurten datamäärien siirron mobiilisti, mikä harvassa maassa olisi mahdollista.

Ehkä tätä voisi lähestyä tukiaseman näkökulmasta. Tyypillinen 4G-tukiasema toimii itse sähkökiukaan teholla, siis noin 5-10 kW. Jotta Aalto-yliopiston laskelma pitäisi paikkansa, kukin tukiasema voisi palvella vain yhtä katselijaa kerrallaan, ts. koko tukiaseman kapasiteetti olisi 4K-elokuvan vaatima 30-40 Mbps. Tämä ei selvästikään voi pitää paikkaansa. Arvelisin, että jo vanhalla 4G-tekniikalla tukiasemassa riittää tehoa vähintään kymmenen katselijan palvelemiseen. Käytännössä 4K-tarkkuuden datavirta lienee 15-30 Mbps, eli vielä alempi.

Haarukoin tätä vielä toista kautta. Kun omaan taloon ei saanut valokuitua, otin kiinteän 5G-liittymän. Se tarjoaa 350 Mbps nopeuden. Lupauksen mukaisesti kaista on kiinteä eikä hidastu käyttäjämäärien kasvaessa. Toistaiseksi lupaus näyttää pitäneen. 

Voisin laittaa suuren datalatauksen luuppiin (tai ajaa jatkuvasti nopeustestiä), jolloin pystyisin käyttämään 350 Mbit/s = 160 Gt/h. Tämän siirtäminen 220 Wh/Gt tehokkuudella aiheuttaisi operaattorille 32 kWh energiankulutuksen joka tunti. Kun vielä naapurit tekisivät saman, saisimme ajettua operaattorin konkurssiin pelkillä sähkölaskuilla. 

Tietotekniikan kasvava sähkönälkä on tärkeä aihe, jota olen itsekin käsitellyt mm. Tivin kolumnissani. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta ainakin suuruusluokan pitäisi olla oikein, jotta se ohjaisi kuluttajia kestäviin valintoihin.

Lisäys: Tästä löytyy Nokian dataa 5G:n energiankulutuksesta: Nokia 5G Energy Efficiency Revolution White Paper Tiivistettynä (s. 8) nykyisten mobiiliverkkojen kulutus 0,17 kWh/Gt, 5G:n myötä kulutus putoaa kymmenesosaan (pienissä soluissa jopa sadasosaan).

Joka tapauksessa tietotekniikan lisääntyvä sähkönkulutus on asia, johon täytyy kiinnittää huomiota. On optimistista ajatella, että kaikki virtuaalinen on ympäristön kannalta harmitonta ja vain lihatuotanto/fyysinen liikkuminen aiheuttavat päästöjä.

Lisäys 2: Kaikkien selvitysten jälkeen voisi kai tiivistää, että 4K-leffan katselu mobiilidatalla kuluttaa runsaasti sähköä -- ja valtaosa tästä sähköstä kuluu, vaikka et edes katsoisi sitä leffaa.

Lisäys: linkki alkuperäiseen Aalto-yliopiston tiedotteeseen

Lisäys 28.12.2022: Jaahas, tämä valeuutinen on taas tullut Hesariin ja on vieläpä luetuimpien joukossa. Elokuvan katsominen mobiili­liittymän kautta vastaa jopa saunan lämmitystä - ei vastaa. Meidän piti olla mobiilitekniikan osaajia. Odottaisin Nokian, operaattorien tai Aalto Yliopiston oikaisevan virhekäsitystä.

Lisäys 29.12.2022: Hesari on muokannut juttuaan ja lisännyt linkin marraskuiseen Traficomin laskelmaan, jonka mukaan "energiankulutus kiinteässä verkossa on 0,05 kilowattituntia (kWh) ja matkaviestinverkossa 0,12 kWh siirrettyä gigatavua (Gt) kohden". Näin 14 gigatavun 4K-elokuvan siirtoon kuluisi 1,68 kWh. Nämä luvut ovat laskennallisia arvoja, joissa on mukana verkon peruskulutus silloinkin, kun mitään dataa ei edes siirretä tai verkossa liikkuu vain puheluita. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon tukiaseman sähkönkulutus LISÄÄNTYY siitä, että joku asiakas siirtää 14 gigatavua 4G- tai 5G-verkoissa. Tämä olisi se oleellinen tieto, jota en ole missään nähnyt. 

Lisäys 30.12.2022: Uusi kirjoitus samasta aiheesta. 

Mobiilidatan arpajaiset 4G -verkossa

Omien 4G-yhteyksien hidastelun vuoksi lähdin tutkimaan, miten asia on muualla. Suoritin kahtena iltana testiajoja Espoon asuinalueilla ja mittasin 4G-datanopeutta Elisan verkossa. Tuloksista ja mittausjärjestelyistä voi lukea tarkemmin tekniikkablogistani. Katso myös edellinen kirjoitukseni aiheesta.

Yksi kuvaaja kertoo kaiken:

4G-nopeus voi olla mitä tahansa.

Kuvassa punainen pylväs kuvaa mittauspaikan siirtonopeutta verkosta itselle (down) ja harmaa omasta laitteesta verkkoon (up). Sininen viiva kertoo verkkoviiveen millisekunteina (ping). Nopeudet on järjestetty down+up -tuloksen mukaan nousevasti, verkkoviive laskevasti. Mittaukset on tehty arki-iltana, jolloin verkon kuormituksen voi olettaa olleen suurimmillaan.

Kuvaajasta käy ilmi, että yleensä latausnopeudet (down, punainen) ovat suurempia kuin lähetysnopeus (up), mikä on hyvä asia, sillä monet käyttäjät katsovat videoita ja harvat lähettävät dataa verkkoon.

Nopeuksien vaihtelu on tavattoman suurta. Pahimmillaan (vasen reuna) latausnopeus on 0,6 ja lähetysnopeus 0,7 megabittiä sekunnissa. Nämäkin arvot ovat mittauksen keskiarvoja, muutaman sekunnin mittausajan sisällä verkko saattoi olla hetkittäin täysin pimeänä. Toista ääripäätä edustaa 46,8/26,9 megabittiä sekunnissa, mikä ylittää jo kiinteän VDSL-liittymän tason ja lähestyy valokuitua. Pisin verkkoviive oli peräti 418 millisekuntia, mikä tekee yhteydestä kelvottoman kaikkeen vuorovaikutteiseen käyttöön.

Nopeuksien keskiarvo 16,7/12 Mbit/s on riittävä mm. videoiden katseluun. Sen sijaan 21 prosentilla nopeuksien yhteenlaskettu arvo jäi alle 10 Mbit/s, mikä on kelvoton tulos. Hyviä tuloksia (summa yli 50 Mbit/s) oli 18 prosentilla.

Tänään aamulla Hesarin etusivulla Moi-operaattori mainostaa DNA-verkossa toimiva liittymiä tyypillisen yliampuvaan tapaan:

"Huippunopea 4G... Mutta nopea on - Vroom!"

Hyvissä olosuhteissa 4G voi tosiaan olla huippunopea, ehkä jopa luvattu "Max 100 Mbit/s" täyttyy. Asuinpaikasta riippuen osa asiakkaista kuitenkin pettyy, kun liittymän nopeus ei illalla riitä edes videoiden katseluun. 17 megabitin keskinopeus on kaukana mainosten lupaamasta 50 megan maksiminopeudesta.

Tällaisten mittausten tekeminen ja alan valvonta kuuluisi LVM:lle sekä kuluttajaviranomaisille. Heidän pitäisi mitata todellisia nopeuksia ja arvioida, lupaavatko operaattorit liikoja. Niin ikään voisi pohtia, mikä on mobiilidatan asema tulevaisuuden digitalisaatiovisioita rakennettaessa. Valokuidun saattaminen kaikkien ulottuville ("100 megan Suomi" -hanke) on jäänyt taka-alalle mobiilin vuoksi. Mittaamisen ja valvonnan ei pitäisi jäädä asiakkaiden vastuulle.

Jos ruokaa tai vaatteita myytäisiin mobiliidatan tapaan, kuluttajansuoja olisi jo aikaa sitten puuttunut peliin.

Lisäys 22.11.2017: Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta pitkän jutun Matkapuhelinverkko pätkii pääkaupunkiseudulla yleisimmin Vantaalla (HS 21.11.2017), joka perustuu Aalto-yliopiston nettitutkan mittauksiin. Jutussa siteeratut nopeudet näyttävät hyviltä, koska ne ovat keskiarvoja. Kuluttajan kannalta yhteyden nopeudella on merkitystä vain silloin, kun yhteyttä käytetään -- päivällä nopea netti ei paljoa lohduta, jos ketään ei ole kotona ja illalla yhteys tökkii. Mittaukset tulisi tehdä käyttöhuipun aikaan, jotta ne olisivat kuluttajan kannalta relevantteja. Kaupunkitason mittauksilla ei juuri ole merkitystä, sillä kuten mittaukseni osoittavat nopeudet kunnan sisällä vaihtelevat valtavasti sekä paikan että kellonajan mukaan.

Mobiilidata ei riitä kodin laajakaistaksi

Suomen mobiilidata on kansallinen ylpeydenaihe ja tarjoaa verkkotekniikkaa kehittävälle Nokialle oivan testiympäristön. 4G-mobiilidata sopii moneen käyttöön, mutta siinä on omat rajoituksensa.

Viime vuosina kiinteät yhteydet ja valokuitu ovat jääneet mobiilidatan varjoon, vaikka ne ovat monilla seuduilla ainoa tapa varmistaa riittävän nopea ja luotettava nettiyhteys. Nekin, joilla 4G-yhteys nyt pätkii, odottavat 5G-tekniikan parantavan tilannetta. 5G on kuitenkin kaupunkitekniikka, joka tarjoaa lyhyen kantaman nopeita yhteyksiä. Se vaatii nykyistä paljon tiheämmän lähetinverkon, eikä luultavasti koskaan tule auttamaan haja-asutusalueiden tai maaseudun tilannetta.

Käytän 4G-dataa Espoossa alueella, joka tiedetään hankalaksi antennien kannalta. Vastaavia alueita on muitakin. Mittauksiani ei voi yleistää, mutta ne antavat silti ajattelun aihetta niin yhteyksien rakentajille, kotitalouksille kuin digitalisaatiota ja tietoyhteiskuntapalveluita pohtiville. Nopeat ja vakaat yhteydet ovat palveluiden edellytys, eikä mobiilidata riitä läheskään kaikille.

Tekniikkablogissani on mittauksia useamman päivän ajalta, joten tarkastelen tässä vain eilistä keskiviikkopäivää 25.10.2017. Em. linkin takana on kuvattu tarkemmin myös mittausmenetelmää.

4G-mobiilidatan nopeus 25.10.2017.

Kuvasta käy ilmi, miten alasuunta (download, nopeus verkosta omalle laitteelle) vaihtelee voimakkaasti päivän kuluessa. Aamuyöllä nopeus on lähes 40 megabittiä sekunnissa, mutta laskee aamupäivän kuluessa ja suorastaan romahtaa kello 15 jälkeen. Ilmeinen selitys on, että koulusta palanneet lapset kytkevät koneensa päälle ja alkavat sekä pelata että katsella videoita.

Nopeus on alimmillaan klo 20 ja klo 21 noin 1,7 megabittiä sekunnissa. Tällä tasolla esimerkiksi Yle Areenan katselu alkaa tökkiä, parempilaatuisista videoista puhumattakaan. Nopeus alkaa nousta vasta puolenyön jälkeen. Käyrät heijastelevat suomalaisen perhe-elämän arkea.

Yläsuuntainen nopeus (upload, omasta koneesta verkkoon) säilyy koko ajan hyvänä, käyden alimmillaan 13 megabitin tasolla klo 21.30. Yöaikaan nopeutta kuormittavat erilaiset automaattiset päivitykset ja upload-nopeutta myös pilvipalveluihin tehtävät varmuuskopiot.

Pelaamiseen ja vuorovaikutteisiin palveluihin liittyvä verkkoviive (ping) pompsahtaa 15.30 aikaan moninkertaiseksi, toinen piikki on illalla.

Verkkoviiveessä on kaksi pahaa pomppua.

Käyrät kertovat langattoman datasiirron haavoittuvuudesta. Ilman läpi siirtäminen niin ulkona (4G) kuin kotona (wlan) sisältää väistämättä vaihteluita ja häiriöitä, eikä niistä päästä kokonaan eroon millään tekniikalla.

Langaton datasiirto on aina jaettua kaistaa. Vuosi sitten DNA oli selvästi alueen nopein 4G-operaattori, mutta nyt se näyttää menestyksensä uhrilta. Naapureista on tullut lisää asiakkaita tai sitten videoiden katselu on lisääntynyt. Luultavasti molempia. Seurauksena on, ettei tukiaseman kapasiteetti enää riitä.

Mobiilidata on kuin Forrest Gumpin suklaarasia: koskaan ei voi tietää, mitä se sisältää.

Operaattorit seuraavat tukiasemiensa kuormitusta koko ajan ja ovat tietoisia tilanteesta, mutta kapasiteetin lisääminen ei aina ole helppoa. Pullonkaulana voi olla esimerkiksi lähettimen tarvitsema runkoverkkoyhteys. Lisäksi masto voi olla jo ennestään täynnä lähettimiä eikä uusia antennipaikkoja ole helppo löytää. Kapasiteetti loppuu kesken siellä, missä on asutusta, koska juuri siellä asukkaat eivät halua lähettimiä. Ihmiset haluavat nopeaa ja edullista mobiilidataa, mutta NIMBY-asenne estää sen toteutumista (Not In My Backyard).

Suomen tilanne on silti helppo verrattuna eräisiin Euroopan maihin, joissa lähettimien rakentaminen esimerkiksi koulujen lähelle on lailla kielletty.

Graafeista voi tehdä vielä yhden johtopäätöksen: netin kuormitus vaihtelee suuresti vuorokauden kuluessa. Jotta kaikille riittäisi illalla kaistaa, operaattorin pitää mitoittaa lähettimensä kulutushuipun mukaan. Ennen kulutus oli tasaisempaa, mutta videoiden yleistyminen on voimistanut vaihteluita, mikä puolestaan tietää jatkossa operaattoreille merkittäviä kustannuspaineita. Ei ihme, että rajoittamaton mobiilidata on maailmalla harvinaista.

Koko Suomea ja tulevaisuutta ajatellen meidän on panostettava myös kiinteisiin yhteyksiin, vaikka ne mobiilidatan luvatussa maassa tuntuvatkin vanhoilta ja epäseksikkäiltä. Itse asiassa on tekniikan tuhlausta tarjota kotiin 4G-dataa, kun tarpeen voisi täyttää valokuidulla ja kodin omalla wlan-purkilla. Rajalliset taajuudet ja kapasiteetin voisi kohdistaa aidosti liikkuvaan käyttöön, kuten autoilla tai kävellen liikkuviin päätelaitteisiin.

4G houkuttaa monia, koska se on edullisempi ja kulkee aina mukana. Kiinteillä kuituyhteyksillä on kuitenkin eräs merkittävä etu: ne toimivat kuin junan vessa, säistä ja videoista riippumatta. Niiden varaan on hyvä rakentaa tulevia digitaalisia palveluita.

Mobiilidatan nurja puoli

Suomi on syystäkin ylpeä asemastaan mobiilidatan ykkösmaana (kts. esim. Forbesin tuore juttu). Käytämme selvästi enemmän mobiilidataa asukasta kohti kuin yksikään toinen maa. Käyttö lisääntyy kaikkialla, joten olemme edelläkävijöitä.

Suomi on ykkönen -- mutta sillä on varjopuolensa.

25 vuotta sitten olimme vastaavalla tavalla ykkösiä nettiliittymien määrässä per 100 asukasta. Jossain vaiheessa Islanti taisi olla edellä, mutta johtoasema oli varhaisen tietoyhteiskunnan ylpeydenaihe ja toi Suomelle kansainvälistä mainetta.

Mobiilidatassa on kuitenkin nurja puoli: tukiasemien kapasiteetti ei riitä huippukysynnän aikaan. Kaupungissa yhteydet ruuhkautuvat iltaisin, kun perheenjäsenet haluavat katsoa videoita netistä. Maaseudulla ruuhka iskee mökki- tai metsästyskauden alkaessa.

Pahimmillaan nettiyhteydet ovat yksinkertaisesti tukossa. Asuinalueellani Espoossa DNA:n 4G toimi eilisiltana seuraavilla nopeuksilla. Luvut on mitattu 4G reitittimestä, joka jakaa yhteyden wifi-verkkona eri laitteille. Kuvat on otettu Macin selaimesta.

Kello 18 tärkein nopeus (download) on vielä kohtuulliset 8,58 megabittiä sekunnissa.

Klo 18

Kello 19 nopeus on romahtanut alle kahteen megabittiin. Tällä nopeudella Yle Areenan tai Netflixin katselu alkaa jo olla vaikeaa.

Klo 19

Kello 20 nopeus samaa naurettavaa kahden megabitin tasoa.

Klo 20

Kello 21 nopeus alkaa jo hieman kohota, ehkä ensimmäiset lastenohjelmien katselijat ovat jo sulkeneet padinsa ja menneet nukkumaan? 

Klo 21

Kello 22 yhteys oli taas ihan jumissa, nyt myös upload (omalta koneelta verkkoon) oli pudonnut surkeaksi:

Klo 22

Viimeinen mittaus kello 23 näyttää nopeuden nousseen peräti kolmeen megabittiin sekunnissa:

Klo 23

Helposti tulee mieleen epäily, että omissa laitteissa täytyy olla vikaa -- wifi-verkon signaali on huono tai kone niin onneton mopo, ettei se jaksa ajaa Speedtest.net -testiä.

Mutta testiohjelman ajaminen kello viisi kertoo, ettei vika ole omissa laitteissa:

Klo 5

Kello viideltä aamulla data kulkee täyttä vauhtia, sillä mitä operaattorit liittymissään lupaavatkin. Joten ei, kyse ei ole omista laitteista.

Yhden operaattorin yksittäisistä mittauksista ei voi vetää liikaa johtopäätöksiä. Mutta kun monet muutkin kertovat netin olevan illalla käyttökelvottoman hidas pelaamiseen tai videon katseluun, on selvää ettei kaikki ole kunnossa. Luultavasti mobiilidatan kysyntä on kasvanut liian nopeasti, eikä operaattoreilla ole tarpeeksi tukiasemakapasiteettia, tai sen taakse vaadittavaa kuituyhteyttä. Niinpä tukiasemasta tulee pullonkaula. Mittasin asiaa vuosi sitten samansuuntaisin tuloksin, ja silloin DNA oli alueellani nopein operaattori. 

Ilkeästi voisi sanoa, että operaattorit myyvät nyt ala-arvoista tuotetta. Se ei vastaa asiakkaan odotuksia, vaikka onkin ehkä muodollisesti "jopa 50 megabittiä sekunnissa" -mainoslauseiden tasolla. Tällaisiin lukemiin soisi kuluttajaviranomaisen tai LVM:n puuttuvan. 

Kyse on nimittäin laajemmasta ilmiöstä: suomalaisten nettiyhteydet näyttävät nyt hyvältä tilastossa, mutta ovat hiekalle rakennettuja. Epäluotettavat yhteydet ovat pullonkaula uusien palveluiden kehittämiseen. Kuka voisi luottaa terveyspalveluaan tällaisen netin varaan?

Historiallisista ja nokiallisista syistä mobiilidata on varastanut Suomessa kaiken huomion. Langallisten kuituyhteyksien kehittäminen ja markkinointi on jäänyt liian vähälle, mistä johtuen asiakkaat eivät halua maksaa niistä. Rajoittamaton mobiilidata näyttää halvalta, mutta toimii miten sattuu.

Moni asiakas odottaa 5G:n tuovan parannusta asiaan. Ei tuo. Sen solukoot ovat vielä paljon pienemmät, joten tukiasemia tarvittaisiin jokaiseen kadunkulmaan, ja niiden taakse vastaava määrä operaattorin omaa runkoverkkoa.

Suomalaisten mobiilidata näyttää tilastoissa hienolta, mutta sillä on likainen salaisuus.

Elisan 4G-mainos on loistava

Operaattorit ovat ahkeria mainostajia. Heillä on myös rahaa, mikä näkyy kalliisti toteutuissa tv-spoteissa. Raha ei silti takaa onnistumista -- esimerkiksi Elisan taannoinen mainos, jossa orava lähti mittaamaan Elisan verkon kuuluvuutta pystysuunnassa oli ykskantaan typerä.

Yhtä epäonnistunut on Soneran parhaillaan pyörittämä mainos, jossa on blondi uima-altaalla kahden jäätelön kanssa. Kuvaan tulee bodarimies ja koira, joka katselee aidan takaa. Mainos loppuu Soneran logoon. Ei aavistustakaan, mikä tässä oli ideana.

Monet tv-mainokset ovat tekijöiden mielestä loistavia. Niissä voi olla huikeaa mielikuvitusta, kallista tietokonegrafiikkaa tai hauskoja ideoita, jotka tuovat palkintoja kansainvälisissä alan kilpailuissa. Mainoksen tilannut ja työn maksanut asiakas ei silti ole tyytyväinen. Mainoksen pitäisi jättää tuote katsojan mieleen, ei miellyttää markkinoinnin ammattilaisia.

Elisan mormonisaarnaajia parodioiva tv-mainos on ilahduttava poikkeus. Se on kerrassaan hauska ja toistaa tuotteen nimeä ja ominaisuuksia niin monta kertaa, että asia varmasti jää katsojan mieleen.

"Olemme hintasaarnaajat Suomesta"

Yksinkertaisesti sanottuna tämä mainos TOIMII. Samaa ei voi sanoa monesta muusta kampanjasta.

Markkinoitava tuote jää väkisinkin mieleen.

Erityisen osuva mainos on siksi, että se voisi olla täyttä totta. Yhdysvallat on mobiilipalvelujen suhteen kehitysmaa, jossa on riistohinnat. Yksikään operaattori ei myy täysin vapaata datasiirtoa ja mobiilidatan käytössä on muitakin rajoituksia (esimerkiksi yhteyden jakaminen läppärille saatetaan estää).

Mitähän Suomessa vierailevat jenkit ajattelevat mainoksesta? Mainoksen tankeroenglanti sopii hyvin asiayhteyteen.

EU:n sisäisten roaming-maksujen poistuminen, alati kasvavat datamäärät ja investoinnit tuleviin 5G- ym. tekniikoihin saavat kysymään, lupaako Elisa mainoksen lopussa liikoja:

"Ei koskaan typerää datakattoa."

Elisa on nyt sitonut kätensä. Jos datamääriä aletaan joskus rajoittaa, me muistamme tämän mainoksen muustakin kuin hauskasta huumorista.