Viestinnän keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen pohti 21.12.2011 Helsingin Sanomien yleisönosastolla YLEn julkisen palvelun roolia, joka on nykyisessä mediakentässä muuttunut epäselväksi. "Julkisen palvelun tehtävä on lepsusti määritelty, ja uusien palvelujen arviointi on jätetty yhtiön omiin käsiin."
Tämän päivän lehdessä hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) vastaa Niiraselle.
"Ylen tehtävää, laajuutta ja rahoitustapaa koskevaa keskustelua on käyty tiiviisti toistakymmentä vuotta." Olen nähnyt paljonkin keskustelua rahoitustavasta, mutta en lainkaan YLEn tehtävästä tai sen laajuudesta.
"Yleisradiolla on julkisen palvelun yhtiönä velvollisuus palvella kaikkia väestöryhmiä." Onko YLEllä todella velvollisuus palvella kaikkia väestöryhmäi? Entä jos he eivät halua palvelua? Entä jos he katsovat saavansa tarpeellisen sisällön muualta? Jos ihminen haluaa katsella pelkkää viihdettä, pitääkö YLEn tarjota sekin hänelle?
Julkisen palvelun tehtävä on määritelty aikana, jolloin sisällöstä oli niukkuutta. Silloin oli luonnollista määritellä tehtävä niin, että YLEn pitää tuottaa "kaikkea kaikille". Tätä perusolettamaa voisi nykytilanteessa harkita uudelleen.
En kyseenalaista YLE-veroa. Vaikka YLE ei tuottaisikaan sisältöä ihan kaikille, kaikki saavat silti maksaa siitä. Eivät muutkaan verot ja maksut kohdistu täsmälleen oikein. YLE-maksu on eräänlainen sivistysvero, ja hyvä niin. Kaikki maksavat kirjasto- ja koulutuspalveluista, vaikka eivät niitä käytäkään.
Maksun vastineeksi YLEn pitäisi kuitenkin keskittyä sellaiseen asialliseen sisältöön, jota muualta ei saa. YLEn velvollisuus ei ole palvella niitä, jotka eivät halua palvelua, mutta tuottaa yhä parempaa sisältöä niille, jotka siitä ovat kiinnostuneita.
Julkinen palvelu on jatkossa entistäkin tärkeämpää, kun viihdettä ja roskaa tunkee joka kanavasta enemmän kuin kukaan ehtii ottaa vastaan. Lehtien sivistävä tehtävä on kutistumassa, joten YLEn pitää paikata tätä aukkoa entistä pontevammin. Keskittymällä oleelliseen ja alkuperäiseen tehtäväänsä YLE voisi säästää ja samalla tuottaa yhä parempia ohjelmia.
YLE-verosta päätettäessä on korostettu moneen kertaan, miten YLE on eduskunnan laitos. Nyt odottaisi eduskunnan ottavan kantaa siihen, mitä se odottaa YLEn jatkossa tekevän. Mikä on YLEn julkisen palvelun rooli netissä, joka on itsekin yhtä suurta julkista (ja ilmaista) palvelua? Onko YLEn velvollisuus edelleen tarjota kaikkea kaikille?
6 kommenttia:
Kun porukka eroaa kirkosta YLE-veron vuoksi niin sille löytyy jopa looginen peruste.
YLE:llä on vielä kummallinen uskontopolitiikka, joka on sidoksissa kirkkolakiin ja ev.lut kirkkoon.
Kirkkohallitus kielsi YLEä antamasta muslimeille ja buddhisteille hartaushetkivuoroja radiosta, joten ev.lut. kirkolla on aktiivisesti poliittiset näpit vähän joka asiassa.
Ja ennenkaikea: YLE totteli ja on siis valtiokirkon virallinen tukija ja sen kanava.
On tässä ihan poliittisia liitoksiakin eikä vain "perinnetapa".
@Arhi Kuittinen
YLE:stä pitäisi tehdä islamilaisen kiihotuksen kanava? Meidän uskontomme sentään on kristinusko,muslimimaissa kristittyjä tapetaan ja kirkkoja poltetaan.Mene sinne.
Onpas outo tuo Patriot-juttu. Veikkaan,että nixmannit myivät jenkkiohjukset Kiinalle,Iranille tai P-Korealle,laivan seuraava etappihan oli Shanghai. Aivan mieletöntä olisi rantautua Kiinaan tällaisen lastin kanssa muuten.Saku varastaa aina,kun tilaisuus siihen on.
YLE
Minä en niele argumenttia, että Ylen tulisi olla joku kulttuuri- ja opetuskanava. En näe miten sellaiselle Ylelle olisi oikeutusta kansan silmissä. Kyllä kansan täytyy nähdä, että se saa Yleltä palvelua. Tämä nimenomaan tarkoittaa monipuolista tarjontaa, myös viihdettä. Toki Ylen on keskityttävä nimenomaan laadukkaisiin vaihtoehtoihin, mutta en juuri näe miksi esimerkiksi viihde pitäisi rajata Ylen ulkopuolelle.
Jos kokoajan haluaa katsoa viihdettä, niin silloin tietenkään Yle ei ole oikea kanava. Ei Yle voi kokoajan palvella jotain tiettyä ryhmää.
Eräänlaisena julkisten yleisradioyhtiöiden esikuvana voidaan pitää BBC:tä. Sen tarjonta on monessa suhteessa paljon viihteellisempi kuin Ylen. Moni BBC:n formaatti on täällä päätynyt kaupallisille kanaville.
"Kirkkohallitus kielsi YLEä antamasta muslimeille ja buddhisteille hartaushetkivuoroja radiosta, joten ev.lut. kirkolla on aktiivisesti poliittiset näpit vähän joka asiassa."
Puppua! Tuo oli Ilkka Kantolan - siis Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan yksityisajattelua.
Hallintoneuvosto ei voi vaikuttaa Ylen ohjelmapolitiikkaan, kirkkohallitus vielä vähemmän.
Jos Ylen kanavilta tulisi muslimien hartausohjelmia, niin en usko luvanmaksajien määrän räjähdusmäiseen kasvuun.
"YLE-maksu on eräänlainen sivistysvero, ja hyvä niin. Kaikki maksavat kirjasto- ja koulutuspalveluista, vaikka eivät niitä käytäkään."
Sillä erolla, ettei ole nimikoitua kirjasto-maksua tai koulutuspalvelu-maksua, x-summa xx-tuloilla, vaan eletään budjetista saatavan rahoituksen turvin. Siinä missä muut julkiset palvelut kärvistelee taloustilanteen mukaan, niin tämän rakkaan mediayhtiön ei tarvitse moista miettiä, kun rahaa tulee tilanteesta riippumatta 'ovista ja ikkunoista', vailla huolta huomisesta.
Tuleeko yle-maksu pohjustamaan tietä muille julkisen palvelun tasaveroille, aika näyttää.
Lähetä kommentti