maanantai 19. joulukuuta 2011

Facebookin panttivankina

Kirjoitamme Facebookiin henkilötietomme, sähköpostimme, valokuvamme, elämämme ilot ja surut. Annamme Facebookin kerätä tilastoja kiinnostuksemme kohteista ja surffaamistamme osoitteista.

Teemme tämän kaiken siksi, että muutkin tekevät. Facebookissa on pakko olla, koska kaveritkin ovat. Ellei ole mukana, ei saa tietää mitä muut tekevät ja ajattelevat. Ei saa viestejä, ei kuule juoruja, ei tapaa kavereita.

Ja eihän sen käyttö edes maksa mitään.

Viime päivät ovat osoittaneet, mihin tämä kaikki johtaa: meistä on tullut Facebookin panttivankeja. Kun Facebook sanoo "hyppää!", meidän on pakko hypätä.

Netin pilvipalvelut kehittyvät ällistyttävää vauhtia, koska perinteistä ohjelmien asennusta työasemaan ei tarvita. Facebookiin tulee uusia ominaisuuksia viikoittain, eikä niistä voi kieltäytyä. Perinteisen softan käyttäjä saattoi jättää päivitykset väliin ja pysyä vanhassa versiossa. Pilvessä tätä mahdollisuutta ei ole.

Käyttäjän on vain pakko yrittää pysyä uusien ominaisuuksien tasalla ja opetella alati muuttuvien yksityisyysasetusten merkitystä. Ne ovat luvalla sanoen monimutkaiset ja vaikeat hahmottaa. Facebookin käyttö ei ole enää hupia vaan ahdistavaa pakkoa.

Kun Facebook kehittää aikajanan, se antaa ihmisille viikon aikaa tarkistaa tietonsa ennen kuin ominaisuus tuodaan kaikille. Jouluviikosta huolimatta käyttäjien pitää opetella uusi (sinänsä ihan hieno) ominaisuus ja tarkistaa syöttämänsä sisällöt monen vuoden ajalta.

Facebook sanoo "tarkista!" ja sinähän tarkistat. Muuten on vaara, että syöttämäsi luottamukselliset tiedot voivat muuttua julkisiksi ja näkyä kaikille.

Vaikka olisit tyytymätön, et voi pyytää rahaa takaisin, sillä ilmaisesta ei voi saada hyvitystä. Olet maksanut käytöstä henkilökohtaisella ajalla ja tiedoillasi, eikä niitä voi palauttaa.

Et voi myöskään luopua palvelusta kokonaan, sillä tietosi ovat levyasemien vankina. Poistetut tiedot vain merkitään niin, ettei niitä näytetä jatkossa. Mikään ei poistu oikeasti.

Moni on yrittänyt paeta Facebookista, mutta joutunut palaamaan takaisin. Niin kauan kuin tiedot, kaverit ja palvelut ovat siellä, on pakko olla itsekin.

On liian myöhäistä pyristellä eroon. Olet Facebookin vanki.

----

Okei, ylläoleva näkemys on viihteellinen ja kärjistetty. Mutta herättääkö se ajatuksia? Pääsisitkö itse eroon Facebookista jos haluaisit?

Lisäys: nyt Facebookin tiedottaja ilmoittaa, ettei aikajana tulekaan pakolla vielä joulunpyhinä. Askel eteen, toinen taakse... eikä käyttäjä voi taaskaan muuta kuin nöyränä seurata sivusta.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen jo monta kertaa sekä aloittanut että lopettanut Facebookin käytön. Molemmille on aina samat syyt. Lopetan silloin, kun koen miten vähän todellista hyötyä systeemistä saan siihen nähden, miten paljon aikaa siihen käytän. Aloitan silloin, kun haluan testata jotain uutta ominaisuutta (viimeksi Facebookin mobiiliversiota).

Uusimmalla uudelleenaloituskerralla aloitin tyhjästä siten, että tein kokonaan uuden tilin uudelle sähköpostiosoitteelle. Vanhan tilin jätin pysyvästi deaktivoitu -tilaan. Mietin etukäteen tarkkaan, mitä tietoja systeemiin syötän ja mitä en. Kavereiden määrän pidän mahdollisimman vähäisenä, suuruusluokka pari tusinaa on täysin riittävä.

Suosittelen muillekin. Kuvaamani resetointi vähentää vankina olemisen tunnetta huomattavasti.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä pakko Facebookilla on jatkuvasti uudistua?

Mitä tulee käytön lopettamiseen, aika vaikeaa olisi, sillä...

1) Minulla on yli 500 sivua seurannassa: artisteja, levy-yhtiöitä, kanavia jne jne. Toki osa tarjoaisi samat päivitykset omilla sivuillaan (tai Twitterissä), mutta FB on ylivoimaisesti kätevin useimpien mielenkiinnon kohteiden seuraamiseen samasta paikkaa.

2) Tapahtumat. Ylivoimaisesti kätevin portaali niille.

3) Hauskat linkit/kuvalinkit. Tuttujen makuun voi luottaa.

Hirveän pieni prosentti on kuitenkaan ns. HC-käyttäjiä. Hirveän vähän sisältöä saa omaan news feediin jos fanittaa/likettää/tykkää community pageja "Sauna" ja "Metsä". Ja sivuuttaa kaikki tapahtumakutsut.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Petteri

Onneksi en koskaan liittynyt Face-
bookiin! Miksi minun pitäisi kertoa harrastukseni, iloni ja suruni kaikelle kansalle,enhän aio politiikkaan?

Sanoit Petteri joskus,ettei sinulla ole mitään kaupan kanta-asiakaskorttejakaan,koska et halua tuollaisiin rekistereihin. Eikö Facebook ja Twitter-jäsenyys sodi periaatteitasi vastaan?

Puolue vaati;)?

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Eikö Facebook ja Twitter-jäsenyys
>sodi periaatteitasi vastaan?
>
>Puolue vaati;)?

Ammatin vuoksi on pakkokin seurata, mitä kentällä tapahtuu. Lisäksi sosiaalisesta mediasta saatava hyöty on ainakin tähän asti ylittänyt haitat. Bonuskorteissa on eri juttu, bonukset maksamme me asiakkaat itse.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Petteri

"Lisäksi sosiaalisesta mediasta saatava hyöty on ainakin tähän asti ylittänyt haitat"

Mainostulot ;=)?

No,tämä oli ilkeää,sorry! Tarkistin juuri,että blogini oli tuottanut vuodesta 2008 mainostuloja peräti 58 taalaa, 17 senttiä, Googeli maksaa vasta kun 100 taalaa on kasassa ja verottaja odottaa kieli pitkällä;). Mutta minulla onkin vain 400 vierailijaa vuorokaudessa,joku muotiblogia pitävä teinityttö tienaa kuulemma 6000 euroa kuussa,kun on satoja tuhansia lukijoita. Lähinnä pidän yhtä mainosta blogin pohjalla,koska Googlella on aika luotettava kävijälaskuri noiden kahden muun lisäksi.

Bonuskortit maksamme itse,mutta jos en hanki,maksan toistenkin bonukset ja toivoa ei liene,että pystyisin systeemin lopettamaan? American Airlineskin tiedotti meille kanta-asiakkalleen juuri, että relax,bonukset säilyvät,vaikka firma nyt menikin "Chapter 11":n suojiin,jota meillä kutsutaan konkurssiksi.

Tjaa-a,pitäisikö sitä kuitenkin liittyä naamakirjaan,kun kaikki muutkin merkittävät ihmiset ovat? Lapset tosin uhkasivat silloin vaihtaa nimensä ja muuttaa Kanadaan...

Anonyymi kirjoitti...

Toisaalta Facebookissa helposti "tykätään" asioista, jotka eivät reaalimaailmassa voisi vähempää kiinnostaa -- eräänlainen bittiversio seiska-lehdestä. Samoin moni linkki FB:n kautta on vain pieni osa siitä verkon käytöstä mitä tulee tehtyä.

FB:ssä on jaossa jotain muutenkin julkiseksi kelpaavia valokuvia, ei kuitenkaan kaikkia tai edes suurinta osaa. Status-päivitysten ja muiden viestien "elinaika" on korkeintaan muutamia päiviä.

.. eli mikä mahtaa olla merkitys sillä että Facebook saa kerättyä itselleen tälläisen roskakorin?

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Netin cyberavaruus on vankila,josta et pääse koskaan. Jos joku lanseeraa sinusta vaikkapa hävyttömän kuvan (on kokemusta,vihreät!), voit valittaa vain "valitusnapin" painalluksella,mutta mitään ei tapahdu,painalluksia pitäisi kai olla miljoonia eri käyttäjiltä (?). Retki nettiin on yksisuuntainen tie,jolta ei ole paluuta. Jonain päivänä joku tietää meistä kaiken eikä epäröi hyödyntää sitä. Orwellania here and now! Netti on ilmestyskirjan musta enkeli ja maksukortti "pedon merkki".

Anonyymi kirjoitti...

Jos joku luuli, että facebookissa olisi jotakin yksityisyyttä joutuu
pettymään pahasti. Hakkerit ovat
hakkeroineet moneen kertaan.

Petra kirjoitti...

Samaa mieltä viimeisimmän anonyymin kanssa. En ymmärrä kuka oikeasti kuvittelee, että mitään, mitä internetiin kirjoittaa, olisi jotenkin salaista, vaikka kuinka ylläpitäjä niin vakuuttaisi. Nämä facebook-, gmail- yms. tilit on niin helppo murtaa, että ihmisten naiivius on ainoa asia joka tässä yllättää.

Anonyymi kirjoitti...

@Petteri


"On liian myöhäistä pyristellä eroon. Olet Facebookin vanki"


irti huumeista.fi

;=)

Zepa kirjoitti...

"meistä on tullut Facebookin panttivankeja"

Teistä on. Minusta ei. Minulla on elämä myös netin ulkopuolella, vaikka käytän sosiaalista mediaa enemmän kuin monikaan tutuistani. En vaan mennyt koskaan Facebookiin, juuri siksi että "piti" kun "kaikki" olivat siellä. Bää-bää! Black sheep have more fun!