Onecoin kolme vuotta

Eilen tuli kuluneeksi kolme vuotta Suomen ensimmäisestä Onecoin-tilaisuudesta ja huomenna kolme vuotta siitä, kun ensi kerran kirjoitin Onecoin-huijauksesta. Suomen-tilaisuudessa Katajanokan Marina Congress Centerissä 7.2.2015 oli paikalla itse Ruja Ignatova, jota Ylen tv-uutisetkin haastatteli.

Ruja Ignatova Ylen uutisissa 7.2.2015 Suomen-vierailunsa yhteydessä.

Silloin en olisi uskonut, että huijaus pyörii vielä kolme vuotta myöhemminkin ja että Suomesta yhä löytyy ihmisiä, jotka uskovat tähän. Se on loukkaus suomalaista peruskoulua kohtaan.

Onecoinissa ei ole pitkään aikaan tapahtunut mitään uutta. Sinnikkäimmät odottavat 8.10.2018, jolloin pitäisi tapahtua... jotain. Jotkut odottavat yhtiön pörssilistautumista (missä ei ole edes teoriassa mitään järkeä), toiset odottavat valuutan muuttumista vapaasti vaihdettavaksi, jolloin sen arvo määräytyisi yhtiön ilmoituksen sijaan markkinoilla. Yhtiön ilmoittama sana "public" voidaan kai ymmärtää sekä listauksena että valuutan vapautumisena, siitä sekaannus. Yhtiö itse, joka nimettömissä tiedotteissaan vannoo läpinäkyvyyden ja avoimuuden nimiin, ei ole täsmentänyt asiaa.

Kolme vuotta sitten tarjosin Onecoin-aihetta parille oikealle toimittajalle ja matkan varrella olen tarjonnut sitä monille muillekin. Tutkivalla journalistilla olisi ollut elämänsä tilaisuus paljastaa Onecoin-huijaus ja ansaita kansainvälistä julkisuutta, kotimaisista palkinnoista puhumattakaan. Mutta kukaan ei tarttunut aiheeseen.

Olihan aihe kieltämättä vähän vaikea ja olisi edellyttänyt matkaa Sofiaan, mutta ei tällainen ole ennenkään toimittajia estänyt. Ylen toimittaja kiersi maapalloa Panama-paperien perässä, vaikka lopputulos on journalistisesti hyvin vaatimaton.

Onneksi ranskalainen toimittaja Maxime Grimbert kiinnostui aiheesta, tutki sitä syksyllä monta kuukautta ja oli yhteydessä myös minuun. Hänen kolmiosainen juttunsa löytyy verkosta otsikolla "Onecoin-kryptovaluutta - vuosisadan huijaus". Teksti on ranskaksi, mutta Google Translatella siitä pääsee kärryille. Joku saisi kääntää tämän aidolle englannille ja sen jälkeen myös suomeksi.

Grimbertin mukaan Ruja on toiminut Bulgarian mafian suojeluksessa ja käyttänyt Onecoinia rahanpesuun. "Jokaisella maalla on mafia, mutta Bulgariassa mafialla on maa", hän kirjoittaa osuvasti.

Bulgarialainen talouslehti Capital on myös kirjoittanut Onecoinista. Lehden mukaan koko konsepti on Rujan varassa, joten Rujan katoaminen (ilmeisesti Ras Al-Khaimahiin, jolla ei ole luovutussopimusta EU:n kanssa) on erittäin paha merkki. Se osoittaa, miksi suljettu kryptovaluutta (sikäli kuin se olisi oikea) on jo lähtökohtaisesti surkea idea. Capitalin mukaan Ruja on siirtänyt One-yhtiöiden omistukset äidiltään 25-vuotiaalle bulvaanille.

Kolme vuotta sitten Ruja Ignatovan uskottavuutta lisättiin kertomalla, että hänet on valittu Bulgariassa vuoden 2014 liikenaiseksi. Jutun mukaan "it is organized by Evgeni Minchev and outside the lifestyle value it is not clear on what basis the winners are determined". Se siitä palkinnon arvostuksesta.

Lehden mukaan kukaan ei Bulgarian kryptopiireissä ota Onecoinia vakavasti. Luulisi paikallisten tietävän.

Vasta nyt oivalsin, ettei Onecoinia ole lainkaan markkinoitu Bulgariassa. Tommi Vuorinen piti suomalaisia onnekkaina, kun olimme ensimmäisten joukossa päässeet mukaan verkostoon ja pystyimme hyötymään eniten tulevasta arvonnoususta. Miten siis on selitettävissä, ettei Onecoinia ole markkinoitu yhtiön omassa kotimaassa? Eikö Ruja halua oman kansansa vaurastuvan?

Jälkiviisaana syy on ilmeinen: oman kansan huijaaminen olisi saanut poliisin puuttumaan toimintaan. Rujalla on ilmeisesti mafian ansiosta hyvät suhteet poliiseihin; hänen kerrotaan paenneen maasta saatuaan poliisilta vinkin kansainvälisen tutkinnan alkamisesta.

Vielä pari huomiota: olen saanut Kari Wahlroosin suomalaiselta asiamieheltä vaatimuksen poistaa hänen kunniaansa loukkaavia kirjoituksia blogini kommenteista.

Kuulin väitteen, että markkinoidessaan Onecoinia ulkomailla Tommi Vuorinen on esiintynyt nimellä Tommi Evilä. Olisiko Vuorinen, joka on itse Suomen hallimestari pituushypyssä vuodelta 1997, todella lainannut kuuluisan pituushyppääjän sukunimeä? Jos joku tietää enemmän asiasta, tiedot ovat tervetulleita.

Älyjääkaappi lähettää selfien

Kun vanha jääkaappi alkoi tulla tiensä päähän, oli hyvä syy siirtyä älykodin aikakauteen. Katselin keväällä 2017 Boschin älyjääkaappia, mutta 1599 euron hinta tuntui vielä korkealta. Yritin etsiä netistä tarkempia tietoja kuvanlaadusta tai tekniikasta, mutta tietoa oli niukasti. Tammikuussa 2018 sama kaappi oli Gigantin viikonlopputarjouksessa 999 euroa, joten paras tapa selvittää kaapin toiminta oli ostaa se. Normihinta näyttää olevan nyt 1299 euroa.

Boschin mainososasto on tehnyt hyvää työtä: slogan "Jääkaappi, joka lähettää itsestään selfien" on ajan hengessä loistava.

"First Bosch fridge that sends you a selfie"

Jääkapissa on kaksi kameraa, toinen ovessa ja toinen jääkaapin sisällä.

Jääkaapin ovikamera kuvaa hyllyt.

Jääkaapin sisällä on toinen kamera, joka kuvaa oven hyllyt.

Myös Samsungilla on älyjääkaappeja, mutta niissä kamerat ovat vain ovessa, joten ovipuolella olevat tuotteet jäävät katveeseen.

Jääkaappi liitetään wlan-verkkoon, minkä jälkeen kuvia voi tarkastella älypuhelimella esim. kaupassa. Ohjelma näyttää myös muutamia vanhempia kuvia.

Sisäkuva.

Ovi.

Kuvien laatu jättää toivomisen varaa, mutta ainakin niistä pystyy laskemaan maitotölkkien ja juomapurkkien määrän. Ahtaiden tilojen vuoksi kuvan ottaminen on teknisesti hankalaa.

Sovellus antaa myös ilmoituksen puhelimeen hälytyksistä (ovi jäänyt auki, lämpötila noussut liikaa) ja softapäivityksistä:

Hälytykset.

Tietenkin myös jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa voi säätää puhelimesta:

Lämpötilasäätö.

Huoltoa varten voi avata etädiagnostiikkayhteyden:

Etädiagnostiikka.

Älyjääkaappi EI tiedä, mitä tuotteita sen sisällä on (niissä pitäisi olla rfid-tunnisteet) EIKÄ se tilaa itsekseen ruokaa. Ehkä nämäkin toiminnot tulevat joskus, mikäli ihmisiä kiinnostaa.

Wlan-asennukseen meni peräti tunti, sillä vaikka prosessi on periaatteessa yksinkertainen, jostain syystä puhelin ei aluksi löytänyt laitetta. Jääkaapin käyttöliittymä perustuu onnettomaan näyttöön ja pariin painikkeeseen, joiden tuntuma on epämääräinen.

Bosch ja Siemens käyttävät Home Connect -järjestelmää, jonka luvataan olevan erittäin turvallinen. Ulkoisia rajapintoja ei ole, joten tietoja ei voi yhdistää muuhun älykotiin. Home Connectista on rajapinta IFTTT:hen, mikä mahdollistaa toimintojen linkittäminen. Esimerkiksi keittiön kattovalon voi vaihtaa punaiseksi, mikäli ovi jää auki tai lämpötila nousee liikaa.

Niin, tietoturva. Pari päivää sitten medioissa kiersi älykkäiden kodinkoneiden vaaroista varoittava juttu ("Salakavala uhka valtaa kotisi, nyt on viimeinen hetki toimia"). Sen mukaan nettiin liitetyt kodinkoneet keräävät tietoja ja myyvät niitä mainostajille.

Uutinen tuntuu kovasti liioittelevalta. Ihan kaikkea ei kannata pelätä ja riskit tulee suhteuttaa hyötyihin. Vaikka etäohjattava kahvinkeittimeni lähettäisi tietoja valmistajalleen, mitä sitten? Kahvista ei voi päätellä mitään arvokasta, eikä ip-osoitteen perusteella voi kohdistaa mainontaa. Älykästä leivänpaahdinta en vielä ole hankkinut, mutta pitäisikö sitä pelätä mainosten tai kiristyshaittaohjelmien vuoksi? Enpä usko.

Entä jos joku hakkeroi tilini ja pääsee katsomaan jääkaapin sisältöä? Ruokailutottumusten analysointi kuvien perusteella olisi teoriassa mahdollista, mutta miksi vaivautua, kun parempaa tietoa saa helpommin vaikka kanta-asiakaskorteista? Jotain rajaa pelotteluunkin.

Älylaitteiden riskit liittyvät niiden tekniikkaan. Huonosti toimiessaan ne voivat tukkia sisäverkon, paljastaa wifi-salasanan tai ne voidaan valjastaa palvelunestohyökkäyksiin. Tämän vuoksi jääkaappini on kiinni vierasverkossa. Lisäksi oletan, että tuhannen euron saksalaisessa jääkaapissa myös koodi on parempaa kuin 50 euron kiinalaisessa reitittimessä. Aika näyttää. Juuri siksi hankin kaapin, selvittääkseni asian itse jotta ei tarvitse uskoa mainoksia eikä pelottelevia uutisia.

Entä voisiko joku hakkeroida tiensä kaappiin ja kytkeä se sulatukselle? Sellaista toimintoa hallintaohjelmassa ei ole, mutta kuka tietää mitä asiansa osaava hakkeri löytäisi (itse asiassa kaapissa ei ole sulatusta lainkaan, koska se on NoFrost-mallia). Väärinkäytön riski jää aina, ja se on yllätyksellisyydessä: emme osaa arvioida, miten toimintoja tullaan käyttämään väärin. Sen sijaan vanhojen uhkien ekstrapolointi tulevaan maailmaan (leivänpaahtimen käyttö mainostamiseen) ei koskaan toimi.

Salajuoni auttaa ymmärtämään Venäjä-tutkinnan taustoja

Luke Hardingin kirja Salajuoni - kuinka Venäjä auttoi Trumpin valkoiseen taloon on paikoin hiuksia nostattavaa luettavaa. "Aikamme suurin poliittinen vedätys" luonnehtii kirjaa paremmin kuin hyvin.

Harding on selvästi kirjoittanut kirjan pikavauhtia, tekstissä on paikoin keinotekoista iskevyyttä ja runsas ympäristön kuvailu lisää autenttisuuden vaikutelmaa. Epäilemättä Harding tuntee Venäjän oltuaan siellä Guardianin toimittajana vuosina 2007-2011. Työ loppui kun Venäjä suivaantui hänen kirjoituksistaan ja esti toimittajaa palaamasta lomalta takaisin maahan.

Luke Harding: Salajuoni

Hardingin kirja taustoittaa kaiken sen, mistä saamme kuulla uutisissa melkein päivittäin: Trumpin lähipiirin yhteyksiä Venäjään tutkitaan sen selvittämiseksi, auttoiko Venäjä Trumpin valtaan mm. hakkeroimalla demokraattipuolueen sähköposteja vaalien alla.

Todisteiden löytäminen epäasiallisista yhteyksistä on jäänyt erikoissyyttäjä Muellerin tehtäväksi. Juuri tänään New York Times uutisoi, että Trump olisi kesällä halunnut erottaa Muellerin, mutta henkilökunnan painostuksesta luopui ajatuksesta. Itseään tutkivan syyttäjän erottaminen olisi laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin. Trump itse tietenkin kiistää uutisen ("fake news, folks"). Foxin tunnettu Hannity joutui myöntämään erehtyneensä, mikä oli harvinaista.

Fakta kuitenkin on, että Trump erotti toukokuussa 2017 yllättäen FBI:n johtaja Comeyn, yritettyään ensin saada tätä luopumaan tutkimuksista. Erottaminen tuli Comeylle täytenä yllätyksenä; hän oli republikaani ja hänen uudelleen käynnistämä Clintonin sähköpostitutkimus juuri vaalien alla oli yksi syy Hillary Clintonin vaalitappioon. Kirja kuvailee, miten Comey yritti vältellä kahdenkeskisiä tapaamisia presidentin kanssa ja niihin jouduttuaan laati varmuuden vuoksi heti kirjallisen muistion itselleen tapahtuneesta.

Kirjassa Harding kertoo, miten FSB murtautui Venäjällä heidän kotiinsa pienimuotoisen ahdistelukampanjan merkeissä. Tapa oli peräisin jo KGB:n ajoilta. Samaa kertoi Mikael Storsjö tapahtuneen Suomessa (Helsingin Sanomat 23.8.2015).

Itseäni yllätti, miten laajasti ja yksityiskohtaisesti Venäjän tiedustelun sisäisiä tapahtumia lännessä tunnetaan. Kun sanotaan, että NSA ja FBI epäilevät Venäjän vaikuttaneen vaaleihin, kyse ei ole pelkästä epäilystä, vaan taustalla on monia sisäpiirin lähteitä ja tiedustelutietoa. Tähän kytkeytyy myös päivän uutinen Hollannista: paikallinen tiedustelupalvelu seurasi venäläistä hakkeriryhmää jo ennen tietomurtoa.

Yksi yllättävistä asioista on tieto siitä, että Michael T. Flynn oli omien sanojensa mukaan ensimmäinen yhdysvaltalainen, joka oli päästetty Kremlin varjelluimpaan vakoilukeskukseen (GRU:n "Akvaario" Moskovassa). Toinen yllätys on, että Trumpin kampanjapäällikkönä toiminut Paul Manafort oli 2000-luvun alussa toiminut poliittisena konsulttina Ukrainassa nostamassa valtaan Moskovan tukemaa Janukovytsia.

Savuavaa asetta ei näy, mutta kaikista tiedoista syntyy kuva, jonka mukaan Trumpin kampanjalla oli paljon yhteyksiä kyseenalaisiin venäläisiin toimijoihin. Kirjan luettuaan odottaa entistä suuremmalla jännityksellä Muellerin tutkimusten valmistumista. Silloin selviää, onko Hardingin tiedoilla uskottavuutta. Hän itse uskoo, että valtaosa tiedoista pitää paikkansa, vaikka mukana onkin huhuja ja toisen käden tietoja. Joka tapauksessa Muellerin tutkimusten venyminen on ärsyttänyt Trumpia suuresti.

Kiireisen aikataulun vuoksi kääntäjä on epäilemättä joutunut koville. Jo kirjan toisessa kappaleessa oleva virhe antaa ennakoida huolimatonta työtä, mutta onneksi niin ei ole. Suomennos on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Sitä lukee mielellään.

Kirjan on kustantanut Into. Itse ostin e-kirjan (16,90 eur), joka joulunpyhien aiheuttaman takkuilun vuoksi toimitettiin toiselle puolelle maapalloa vasta tammikuun alussa. 

Onecoin vastaa tiedotteellaan

Ex-maajohtaja vastaa kohuun netissä liikkuvalla tiedotteella, joka on suomennos yhtiön sivulla julkaistusta englanninkielisestä tekstistä.

"Tommi Vuorinen
22. tammikuuta kello 22:13


YHTIÖN TIEDOTE

22.1.2018 Lehdistötiedote

Arvoisat Jäsenet,

Julkaisemme OneCoin-yhtiön virallisen tiedotteen koskien viimeaikaisia median julkaisuja ilman toimituksen muutoksia:

OneCoinin virallinen lausunto koskien julkaisuja paljastetusta rikollisryhmästä, joka liittyy kryptovaluutta OneCoiniin.

22.1.2018

OneCoin-yhtiö haluaa virallisesti sanoa, että lukuisat viimeaikaiset median ilmoitukset paljastetusta rikollisryhmästä, joka on käyttänyt OneCoin kryptovaluuttaa rahanpesuun, ei ole totta ja harhaanjohtavat yleisöä.

OneCoin-yhtiö uskoo, että kaikki median väitteet ovat tulosta hyvin organisoidusta, tarkoitushakuisesta kampanjasta, jonka tähtäimenä on vahingoittaa yhtiön mainetta, sekä tuhota yhtiön liiketoiminta.

Tehtäköön yleisölle selväksi, että yhtiö ei ole koskaan osallistunut rikolliseen tai laittomaan toimintaan missään maassa, jossa se toimii, ei myöskään Bulgarian tasavallassa. Yhtiö ja sen yhteistyökumppanit ovat aina avoimesti ilmoittaneet tahtonsa tehdä yhteistyötä sääntelyviranomaisten ja median kanssa ja toimittaa minkä tahansa informaation, joka olisi hyödyllistä selventämään kaikkia sekaannuksia ja epäilyksiä, jotka liittyvät yrityksen toimintaan. Siksi, olemme erittäin yllättyneitä siitä, että meitä ei ole koskaan lähestytty, eikä kysytty selvennystä yhdestäkään maailmanlaajuisesta tiedotusvälineestä, kuten olisi voinut odottaa medialta, joka pyrkii journalistiseen ammattimaisuuteen, reiluuteen sekä objektiivisuuteen. Asia, josta voimme kaikki olla yhtä mieltä, on se, että tiedotusvälineiden pitäisi olla terveen demokratian elintärkeä tukipilari.

(Oma kommentti: yhtiö ei ole koskaan vastannut median kysymyksiin. Yhtiöllä ei ole yhteystietoja, johon kysymyksiä voisi edes lähettää, saati ketään joka vastaisi viestinnästä tai antaisi haastatteluja.)

Fakta kuitenkin on, että viime päivien aikana olemme todistaneet täysin päinvastaista, joka on melko turhauttavaa. Olemme pakotettuja toteamaan, että tämä on tarkoituksellinen hyökkäys OneCoin-yhtiötä, sen yhteistyökumppaneita, OneCoin-kryptovaluuttaa ja perustaja Ruja Ignatovaa vastaan. Mitä tällä hetkellä havaitsemme, on laskelmoitu mediamyrsky, jonka tarkoituksena on vahingoittaa yhtiön ja sen perustajan mainetta. Tavoitteena on piilottaa OneCoin-kryptovaluutan tärkeitä ominaisuuksia niin, että se esitetään täysin eri valossa, kuin objektiivisesti pitäisi.

(Oma kommentti: miksi kukaan haluaisi vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa? Yhtiö voisi itse hälventää epäluulot kertomalla avoimesti toiminnastaan, talousluvuistaan, avainhenkilöistään ym.)

Puhdistaaksemme epäilyt OneCoinin puuttuvasta läpinäkyvyydestä haluaisimme huomauttaa, että tämä on keskitetty kryptovaluutta, joka tarjoaa korkeamman likviditeetin ja matalamman volatiliteetin, sekä pitkäntähtäimen vision ja strategian vakaalle kehitykselle, päinvastoin kuin muut kryptovaluutat, jotka avaavat ja mahdollistavat treidaajien keinottelun. On tunnettu fakta, että kryptovaluutat ovat usein epäluotettavia, pääosin transaktioiden anonyymiyden ja käyttäjien puutteellisen tunnistuksen vuoksi. Tämä mahdollistaa rikollisille kryptovaluuttojen käytön laittomiin tarkoituksiin.

Tietääksemme sellaiset toiminnot eivät ole mahdollisia OneCoinilla, kryptovaluutalla, joka on ottanut käyttöön sisäisen valvonnan käytännöt tunnistaakseen jokaisen käyttäjän (KYC - Tunne Asiakkaasi) ja yrityksen (KYB - Tunne Liikekumppanisi) estääkseen rahanpesun (AML - Rahanpesun Esto) jne. Kaikki nämä toimenpiteet tähtäävät estämään OneCoinin käytön laittomasti. Lisäksi on tärkeää huomioida, että keskitetty malli tarjoaa korkeimman tason suojan mahdollisilta menetyksiltä konerikkoja ja varkauksia vastaan jatkuvan varmuuskopioinnin ansiosta. Näitä faktoja ei ole koskaan esitetty mediassa, eikä OneCoin-kryptovaluuttaa ole myöskään esitetty objektiivisesti.

Tällä hetkellä meneillään olevasta tutkinnasta johtuen, OneCoin yhtiönä ja sen yhteistyökumppanit kohtaavat mittaamattomia taloudellisia menetyksiä. Yhteistyökumppaniemme toimistoista takavarikoitiin muun muassa teknisiä laitteita, jotka ovat välttämättömiä heidän päivittäisiin toimintoihin ja niiden menetys ei ainoastaan johda taloudellisiin menetyksiin, vaan voi johtaa myös vararikkoon. Tämä fakta on myös hämmentävä ja saa meidät uskomaan, ettei kyse ole harvinaisesta sattumasta.

(Oma kommentti: valuutta ei voi mennä vararikkoon. Yhtiön vararikko on Onecoinin tapauksessa kummallinen ajatus, kun yhtiön ainoana liiketoimintana on "painaa" rahaa.)

On tärkeää selventää, että lakimiestemme palautteeseen perustuen on tutkinta edelleen käynnissä, joka kaikissa demokraattisissa valtioissa tarkoittaa yhtä asiaa - mitään päätöstä oikeusviranomaiselta ei ole, perustuen näyttöön ja osoittaen objektiivisesti perusteen syyttää yhtiötä tai luonnollista henkilöä. Yhteistyökumppaniemme toimistoihin kohdistuneen tutkinnan aikana keskiviikkona 17.1.2018 työntekijät vaativat syytteiden esittämistä ja niiden esittämisen jälkeen syytä etsinnälle ja viranomaiskuulusteluille. Tähän mennessä sellaista tietoa ei ole esitetty.

Loppupäätelmänä haluamme painottaa, että median kattava uutisointi meneillään olevasta tutkinnasta, tehtynä kyseenalaisissa olosuhteissa ja lopullisen päätöksen puuttuessa viranomaisilta, on yleisön harhaanjohtamista koskien faktoja ja kerättyä todistusaineistoa, myöhemmin kyseenalaistaen objektiivisuuden Bulgarian tiedotusvälineisiin levitetystä tiedosta, joka voidaan määritellä mustaksi propagandaksi epäilyttävin tavoittein.

Suojellakseen työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden oikeuksia OneCoin-yhtiö ja sen yhteistyökumppanit tulevat tiedottamaan median edustajia ja yleisöä tämän tapauksen kehittymisestä."

(Oma kommentti: Jäämme odottamaan sitä kiinnostuksella. Toivottavasti Vuorinen levittää tietoa meille Suomeenkin.

Tällainen fraaseja sisältävä tiedote, ilman mitään faktoja, ei ole edes sen koodaamiseen käytettyjen bittien arvoinen. Tiedotteessa ei myöskään ole allekirjoitusta -- kukaan ei siis ota vastuuta sen sisällöstä eikä tunnusta tekstiä omakseen. Yhteystiedot, joista media voisi kysyä lisätietoja, puuttuvat niin ikään.)

Onecoin - se oli siinä

Onecoin-huijauksen loppu näyttää koittaneen. Saksan aloitteesta Bulgarian viranomaiset ryhtyivät vihdoin toimiin ja takavarikoivat Onecoinin Bulgarian-toimiston tietokoneet poliisitutkintaa varten. Asiasta kertoo Bulgarian sisäministeriön tiedote. Sivuista ei ole englanninkielistä versiota, joten täytyy turvautua Googlen kääntäjään. Oleellinen kohta on tämä (lihavoinnit omiani):

GDOC's officers, along with Investigators from the Investigation Division and under the guidance of Prosecutor Prosecutors, participated in an international operation to neutralize a large-scale pyramid structure for commercial fraud, progressive customer recruitment and money laundering by creating and distributing the virtual currency OneCoin. 

Bulgarian toimistolla tuskin oli paikalla enää muita kuin mitään tietämättömiä toimistohenkilöitä. Päätekijät ovat paenneet ulkomaille jo viime vuoden puolella.

Suomalaisista ambassadorina ja myyntimiehenä maailmaa kiertänyt Kari Wahlroos kertoi saaneensa potkut joulukuussa. Todennäköisempi selitys on, että hän irtaantui viime hetkellä oma-aloitteisesti, ja pyörittää nyt jo uutta DagCoin-kolikkoa. Facebookissa hän on kertonut ratkaisevan eron Onecoinin ja DagCoinin välillä: "This one is real".

Ex-maajohtaja ja medialle lausuntoja antanut Tommi Vuorinen katosi ulkomaille jo vuonna 2016, luvattuaan ennen sitä osallistujien saavuttavan vuodessa taloudellisen riippumattomuuden.

Onecoinin jäsenmäärälaskuri pyörii yhä ja näyttää alati kasvavaa lukemaa (nyt 3 346 846).

Laskuri kasvaa yhä.

Laskurin toiminta kertoo siitä, että lukema tuotetaan keinotekoisesti, eikä kyse ole todellisista jäsenistä. Todellisia jäseniä arvatenkin harmittaa, että jäsensivulla ei enää näy tietoja, vaan kaikkialla pelkkä teksti "Under maintenance". Virtuaalinen varakkuus on osoittautunut todellakin virtuaaliseksi.

Todennäköisesti myös Suomen KRP joutuu vihdoin hommiin. Petetyt jäsenet tekevät rikosilmoituksia ja poliisi saa Saksasta virka-apupyyntöjä.

Liki kolme vuotta olen voimattomana seurannut, miten suomalaiset pyörittävät kansainvälistä suuren luokan huijausta. Asia ei ole kiinnostanut poliisia eikä valtamediaa (muutamia yksittäisiä juttuja lukuunottamatta), vaikka Wincapitan jälkeen pyramidihuijausten selvittäminen ja niistä varoittamisen olisi luullut olevan medialle melkeinpä velvollisuus.

On hyvä, jos huijaus alkaa vihdoin purkautua ja edes päätekijät saadaan tuomiolle. Kolmivuotisen historiansa aikana Onecoin on kuitenkin osoittautunut sitkeäksi ja kekseliääksi. Uusinkaan käänne ei välttämättä ole lopullinen luku Onecoinin historiaan.

Yhtä vahvaksi on osoittautunut ihmisten halu rikastua helposti ja nopeasti. Mikään fakta ei horjuta hyväuskoisen mieltä. "Totuus tulee yhtiöltä, älä lue netistä" ja "koirat haukkuu ja karavaani kulkee". Nyt karavaani on pudonnut rotkoon ja haukkumista tekevät muutkin kuin koirat.

Sotkun selvittelyissä monet suomalaiset menettävät rahansa, osa maineensa ja terveytensä. Juuri nyt en osaa tuntea edes myötätuntoa heitä kohtaan -- varoittavia merkkejä on ollut ilmassa vaikka kuinka paljon ja oikeaa tietoa saatavilla netistä.

Jos media ja viranomaiset olisivat hoitaneet tehtävänsä, ainakin osa uhreista olisi välttynyt huijaukselta. Viime kädessä ahneella on kuitenkin onecoinilainen loppu, eikä siitä voi syyttää muita kuin itseä.

Europolin takavarikon jälkeen heillä on luultavasti hallussaan Onecoinin jäsenrekisteri. KRP aloittanee Suomen-haaran kuulustelut ennen pitkää. Seurataan siis tilannetta. 

Suomi 2018 on turvallisempi kuin koskaan ennen

Suomi ei ole koskaan ollut niin turvallinen maa kuin vuonna 2018. Jos vertailukohdaksi otetaan 1980- ja 1990-luvut, tilastojen viesti on selvä: riski kuolla liikenneonnettomuudessa, väkivaltarikoksen uhrina, työtapaturmassa tai muussa vastaavassa on nyt selvästi alempi. Jopa itsemurhat ovat vähentyneet merkittävästi.

Helpointa on vertailla liikenneturvallisuutta, koska siinä tilastointi on yksinkertaista. Nousukauden huumassa vuonna 1989 liikenne vaati 677 uhria (loukkaantuneita 9005), vuonna 2012 enää 255 (loukkaantuneita 5490). Autojen määrään suhteutettuna turvallisuus on parantunut vielä enemmän, mutta se olisi tämän vertailun kannalta epäreilua. Sen sijaan autoilun lisääntyminen kertoo elintason ja mukavuuden noususta.

Itsemurhia tehdään nyt noin 600 vuodessa, kun määrä 80-90-luvuilla oli 900-1200. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kasvanut loivasti elintason myötä vuodesta 1980 lähtien (notkahdus 90-luvun laman aikaan), mutta henkirikoksissa kuolleiden määrä vuodesta 1985 on laskenut (IL-juttu aiheesta).

Lyhyesti sanoen: suomalaisen riski kuolla tai loukkaantua vakavasti on merkittävästi pienempi kuin aiemmin. Elinikä on pidempi ja terveys keskimäärin parempi kuin koskaan ennen.

Miksi sitten turvallisuus tuntuu huonontuneen? Miksi pelkäämme nyt enemmän kuin 80- ja 90-luvuilla?

Keskeisin syy on mediassa. Se uutisoi dramaattiset tapahtumat näkyvämmin ja henkilökohtaisemmin kuin aiemmin. Lisäksi ulkomailla sattuneet tapaukset sulautuvat uutisvirtaan, emmekä lopulta tee eroa niiden välillä. Kaikenlaista karmeaa sattuu joka päivä.

Netti ja sosiaalinen media pahentavat tilannetta. Niiden kautta ihmiset pääsevät purkamaan omia tunteitaan, jolloin uutinen jää elämään ja muuttuu henkilökohtaisemmaksi. Uhrit eivät ole enää pelkkiä numeroita uutisissa, vaan he muuttuvat ihmisiksi, melkein kuin omiksi läheisiksi.

Ne, joilla on omakohtaisia kokemuksia 1980- ja 1990-luvuista, huomaavat ajan myös kullanneen muistoja. Kun oli itse 30 vuotta nuorempi, elämä tuntui helpolta ja onnelliselta. Ikävät asiat ovat unohtuneet, eikä nuorena muutenkaan murehtinut niin paljon kaikesta.

Ei ollut myöskään nettiä, jossa roikkua lukemassa, miten huonosti itsellä/hyvin muilla on asiat ja miten turvattomaksi oma maa on muuttunut. Tiedonvälitys oli kahden tv-kanavan ja paikallisen sanomalehden varassa. Tyydyttiin kirkonkylän ainoaan pizzeriaan ja siihen, että kaupat menivät kiinni arkisin viimeistään kello 20 ja olivat sunnuntaina kokonaan kiinni. Amerikkalainen elokuva tai suosikkisarjan jakso jommallakummalla tv-kanavalla oli viikon kohokohta, joka nauhoitettiin VHS-kasetille.

Ja totta sekin, että monen työelämään siirtyneen luottamus työnantajaan oli 1980-luvulla suurempaa kuin nyt. Valtion ja kunnan työpaikat olivat ikuisia ja turvallisia. Nykyisen työelämän epävarmuus heijastuu myös arjen turvattomuutena.

Turvallisuus ei olekaan pelkkiä tilastoja. Turvallisuus on tunne. Ja tätä tunnetta käytetään myös poliittisesti hyödyksi.

Presidentinvaaleissa perussuomalaisten Laura Huhtasaaren vaalislogan on "Suomi takaisin". Takaisin mistä? Takaisin mihin? Eroon EU:sta ja takaisin onnelliselle 1980-luvulle? Olivatko asiat oikeasti silloin paremmin?

Vaalisivuston perusteella slogan viittaa erityisesti maahanmuuttoon ja tuleviin uhkiin: Ulkoinen turvallisuus tuottaa sisäistä turvallisuutta. Mikäli emme hoida asiaa rajoilla, joudumme sietämään aseistettuja poliiseja kaduillamme, hyvätuloisia eristäytyneillä asuinalueillaan, luokkayhteiskuntaa, kahden kerroksen työmarkkinoita. Joudumme luopumaan hyvästä Suomesta, joudumme pelkäämään.

Elokuinen terrori-isku Turun torilla ja uutiset maahanmuuttajien tekemistä rikoksista lisäävät turvattomuuden tunnetta. Media ruokkii pelkoa, koska se elää sen myymisestä. Sosiaalisen median käyttövoima on viha ja tyytymättömyys. Vaikka tilastot ovat ristiriidassa median ja somen kanssa, jälkimmäiset vievät voiton.

Somessa nostetaan esiin raiskauksen riskin lisääntyminen. Eniten tuntuvat olevan huolissaan ne, joiden riski joutua uhriksi on kaikkein pienin. Lisäksi on mahdoton arvioida, miten raiskausten tai esimerkiksi lasten hyväksikäyttöjen riski on muuttunut 80- ja 90-luvuista, koska teot eivät silloin tulleet ilmi eivätkä aina olleet edes rikoksia (raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin vasta 1994 -- sitä ennen vaimon oli pakko antaa, tai miehellä oli lupa ottaa väkisin).

Pian valittava presidentti saa johdettavakseen maan, joka on kaikilla mittareilla aiempaa turvallisempi (ja useilla myös parempi) maa. Kuka oikeasti haluaisi palata takaisin vanhaan Suomeen, jossa riskit olivat suurempia -- olkoonkin ettemme tienneet niistä?

Tällainen oli IT-vuosi 2017

Vuoden viimeiselle päivälle sopii muutama ajatus päättyvästä vuodesta. Mitä tänä vuonna oikein tapahtui IT-maailmassa?

Mieleen jää varsinkin Bitcoinin arvon 20-kertaistuminen ja sitä syksyllä seurannut mediamylläkkä. Joulukuun huippukurssien aikaan kaikki halusivat rikastua nopeasti kryptoja ostamalla, vaikka ala olisi ennestään täysin vieras.

Tästä vuosi 2017 muistetaan: Bitcoin-kurssi 2013-2017.

Huippuarvoksi jäi 19666 dollaria, kun arvo vuoden alussa oli tuhannen dollarin tietämissä. Nousun ei silti pitänyt tulla yllätyksenä: kaksi vuotta sitten Reutersin uutinen ennakoi näin:

Reutersin uutinen spekuloi Bitcoinin arvon nousevan ensi vuonna jopa tuhanteen dollariin ja edelleen nelinkertaistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä (nykyinen arvo noin 400 dollaria). Tärkeimpinä syinä pidetään kolikoiden syntyvauhdin puolittumista kesällä 2016 sekä kryptovaluutan yleisen tunnettuisuuden lisääntymistä.

Ironista kyllä, uutista siteerattiin Onecoin-huijauksen uutiskirjeessä. Jos ihmiset olisivat sijoittaneet rahansa Bitcoiniin eikä Onecoiniin (jonka piti olla kuin Bitcoin, mutta kaikessa parempi), he olisivat nyt oikeasti varakkaita eivätkä huijauksen uhreja.

Onecoinista ei tänä vuonna kuulunut enää mitään. Ex-maajohtaja Tommi Vuorinen on karannut jonnekin ulkomaille, eikä vastaa pettyneiden verkostoihmisten kyselyihin. Ambassador Kari Wahlroos ilmoitti vuoden lopussa saaneensa potkut, jolloin hän vaihtoi toiseen kryptohuijaukseen ja kehuu sitä nyt aivan samoilla argumenteilla.

Huhtikuussa työryhmä sai valmiiksi esityksen sotilas- ja siviilitiedustelulaeista, jotka etenevät eduskuntaan ensi vuonna. Joulukuussa aihe sai odottamatonta julkisuutta Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta koskevien paljastusten vuoksi. 

Laitepuolella ei tänä vuonna tapahtunut mitään merkittävää. Ainoa kohuttu mobiililaite oli iPhone X, jossa merkittävintä tuntui olevan sen huippukallis hinta (n. 1300 euroa). Some-kommenteista päätellen moni X:n ostaneista on ollut hieman pettynyt -- ihan kiva puhelin, mutta ei niin mullistava kuin he odottivat. Mobiili-, läppäri- ja pöytäkonemarkkinat ovat niin kypsiä, että suuria innovaatioita lienee enää turha odottaa.

Tietoturvasta muistamme toukokuun Wannacry- ja kesäkuun NotPetya-haitakkeet sekä lokakuun KRACK-kohun wifi-verkon tietoturvasta. Suomessa ne kaikki jäivät mediakohun asteelle.

F-Securen Sense tuli kesällä myyntiin pahasti myöhästyneenä. Siitä kuitenkin puuttuivat juuri ne älylaitteiden suojaominaisuudet, joilla laitetta oli aikoinaan hehkutettu. Jäämme odottamaan, josko tulevat päivitykset lunastaisivat lupaukset. Laite kuitenkin valmistui, toisin kuin kohuttu Solu, joka ajautui syyskuussa konkurssiin.

Twitter oli koko vuoden otsikoissa Donald Trumpin ansiosta, mutta myös siksi että se vihdoin marraskuussa kasvatti viestipituuden 280 merkkiin. Toisin kuin Tuomas Enbuske oli jossain lehtihaastattelussa luvannut, hän ei pidennyksestä huolimatta lopettanut Twitterin käyttöä. Sen sijaan Andorraan jumiutunut Ilja Janitski lopetti 30.12. MV-julkaisun, mistä moni oli varmasti hyvillään (ja osa riitaisesti pahoillaan).

Suomalaisia pelifirmoja listautui pörssiin, mutta sijoittajat eivät niillä rikastuneet. Varsinkin Rovion kurssi laski tuntuvasti, ovk-katsauksen jälkeen jopa -22 % päivässä.

Yhdysvaltojen joulukuinen päätös luopua nettineutraliteetin periaatteesta aiheutti paljon huolta. Ehkä ensi vuonna näemme, mihin se käytännössä johtaa -- vai tapahtuuko vielä mitään.

EU:n päätös roaming-maksujen alennuksesta helli kesällä Euroopassa lomailevia. Kuka vielä väittää, ettei EU saisi mitään hyvää aikaiseksi säädöksillään?

Tuleva GDPR-asetus työllisti suomalaisia yrityksiä ja kouluttajia koko vuoden. Varsinkin syksyllä tietosuoja-aiheisia aamiaistilaisuuksia tuntui olevan tarjolla joka aamulle. Juristit elivät tietosuojan kulta-aikaa.

Vuoden taikasana oli tekoäly, jota ujutettiin mukaan liki kaikkeen keskusteluun. FIM esitteli tekoälyrahaston, joka tekee osto- ja myyntipäätöksiä ilman inhimillisiä tunteita. Rahaston alku on ollut miinusvoittoinen, olisiko sittenkin niin, että sijoittamisessa tarvitaan tiedon ohella myös tunnetta?

Petrus Pennanen valittiin ensimmäisenä piraattina Helsingin valtuustoon 1364 äänellä, Jyväskylässä meni läpi 191 äänellä Arto Lampila.

Entä tästä eteenpäin?

Vuonna 2018 jännitetään ainakin Bitcoinia ja muitakin kryptoja: Ethereum, Ripple, Monero ja lukuisat muut kilpailevat elintilasta. Kryptoja on tulossa niin paljon, ettei kaikille mitenkään riitä tilaa markkinoilla. Edessä on raju karsinta, josta ehkä muutama valuutta selviää. Bitcoinin arvo tätä kirjoittaessani klo 13 on lähes tarkalleen 11000 euroa, kiinnostavaa nähdä onko arvo vuoden päästä lähempänä sataa tuhatta vai nollaa. Oma turvallinen veikkaukseni on, että jälkimmäistä. Joten varokaa kryptoilijat. Kaikki ei ole kultaa, mikä näyttää kryptolta.

Onecoinille vuoden pitäisi olla ratkaiseva, sillä yhtiön mukaan valuutta vapautetaan kaupankäyntiin 8.10.2018. Viimeistään silloin nähdään, millainen huijaus on kyseessä -- ellei sitten yhtiö keksi jälleen uutta tekosyytä, jolla aikarajoja voidaan siirtää seuraavaan vuoteen.

Amazon alkoi joulukuussa myydä Alexaa myös Suomeen. Niin kauan kuin suomen kielen tuki puuttuu, laitteella ei ole suurta vaikutusta, mutta puheentunnistus varmasti laajenee ensi vuonna uusille alueille.

Tiedustelulaeista tullaan varmasti keskustelemaan vielä pitkään, niin valvonnasta kuin tietovuotojen rangaistavuudesta. Jos Hesarin juttu menee oikeuteen, siitä tulee kiinnostava ennakkotapaus. GDPR:n siirtymäajan päättyminen 25.5.2018 tulee olemaan kiinnostava vedenjakaja, koska kaikki yritykset eivät ehdi valmiiksi aikataulussa.

Joka tapauksessa kiinnostavaa vuotta 2018 kaikille lukijoille!