Älyjääkaappi lähettää selfien

Kun vanha jääkaappi alkoi tulla tiensä päähän, oli hyvä syy siirtyä älykodin aikakauteen. Katselin keväällä 2017 Boschin älyjääkaappia, mutta 1599 euron hinta tuntui vielä korkealta. Yritin etsiä netistä tarkempia tietoja kuvanlaadusta tai tekniikasta, mutta tietoa oli niukasti. Tammikuussa 2018 sama kaappi oli Gigantin viikonlopputarjouksessa 999 euroa, joten paras tapa selvittää kaapin toiminta oli ostaa se. Normihinta näyttää olevan nyt 1299 euroa.

Boschin mainososasto on tehnyt hyvää työtä: slogan "Jääkaappi, joka lähettää itsestään selfien" on ajan hengessä loistava.

"First Bosch fridge that sends you a selfie"

Jääkapissa on kaksi kameraa, toinen ovessa ja toinen jääkaapin sisällä.

Jääkaapin ovikamera kuvaa hyllyt.

Jääkaapin sisällä on toinen kamera, joka kuvaa oven hyllyt.

Myös Samsungilla on älyjääkaappeja, mutta niissä kamerat ovat vain ovessa, joten ovipuolella olevat tuotteet jäävät katveeseen.

Jääkaappi liitetään wlan-verkkoon, minkä jälkeen kuvia voi tarkastella älypuhelimella esim. kaupassa. Ohjelma näyttää myös muutamia vanhempia kuvia.

Sisäkuva.

Ovi.

Kuvien laatu jättää toivomisen varaa, mutta ainakin niistä pystyy laskemaan maitotölkkien ja juomapurkkien määrän. Ahtaiden tilojen vuoksi kuvan ottaminen on teknisesti hankalaa.

Sovellus antaa myös ilmoituksen puhelimeen hälytyksistä (ovi jäänyt auki, lämpötila noussut liikaa) ja softapäivityksistä:

Hälytykset.

Tietenkin myös jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa voi säätää puhelimesta:

Lämpötilasäätö.

Huoltoa varten voi avata etädiagnostiikkayhteyden:

Etädiagnostiikka.

Älyjääkaappi EI tiedä, mitä tuotteita sen sisällä on (niissä pitäisi olla rfid-tunnisteet) EIKÄ se tilaa itsekseen ruokaa. Ehkä nämäkin toiminnot tulevat joskus, mikäli ihmisiä kiinnostaa.

Wlan-asennukseen meni peräti tunti, sillä vaikka prosessi on periaatteessa yksinkertainen, jostain syystä puhelin ei aluksi löytänyt laitetta. Jääkaapin käyttöliittymä perustuu onnettomaan näyttöön ja pariin painikkeeseen, joiden tuntuma on epämääräinen.

Bosch ja Siemens käyttävät Home Connect -järjestelmää, jonka luvataan olevan erittäin turvallinen. Ulkoisia rajapintoja ei ole, joten tietoja ei voi yhdistää muuhun älykotiin. Home Connectista on rajapinta IFTTT:hen, mikä mahdollistaa toimintojen linkittäminen. Esimerkiksi keittiön kattovalon voi vaihtaa punaiseksi, mikäli ovi jää auki tai lämpötila nousee liikaa.

Niin, tietoturva. Pari päivää sitten medioissa kiersi älykkäiden kodinkoneiden vaaroista varoittava juttu ("Salakavala uhka valtaa kotisi, nyt on viimeinen hetki toimia"). Sen mukaan nettiin liitetyt kodinkoneet keräävät tietoja ja myyvät niitä mainostajille.

Uutinen tuntuu kovasti liioittelevalta. Ihan kaikkea ei kannata pelätä ja riskit tulee suhteuttaa hyötyihin. Vaikka etäohjattava kahvinkeittimeni lähettäisi tietoja valmistajalleen, mitä sitten? Kahvista ei voi päätellä mitään arvokasta, eikä ip-osoitteen perusteella voi kohdistaa mainontaa. Älykästä leivänpaahdinta en vielä ole hankkinut, mutta pitäisikö sitä pelätä mainosten tai kiristyshaittaohjelmien vuoksi? Enpä usko.

Entä jos joku hakkeroi tilini ja pääsee katsomaan jääkaapin sisältöä? Ruokailutottumusten analysointi kuvien perusteella olisi teoriassa mahdollista, mutta miksi vaivautua, kun parempaa tietoa saa helpommin vaikka kanta-asiakaskorteista? Jotain rajaa pelotteluunkin.

Älylaitteiden riskit liittyvät niiden tekniikkaan. Huonosti toimiessaan ne voivat tukkia sisäverkon, paljastaa wifi-salasanan tai ne voidaan valjastaa palvelunestohyökkäyksiin. Tämän vuoksi jääkaappini on kiinni vierasverkossa. Lisäksi oletan, että tuhannen euron saksalaisessa jääkaapissa myös koodi on parempaa kuin 50 euron kiinalaisessa reitittimessä. Aika näyttää. Juuri siksi hankin kaapin, selvittääkseni asian itse jotta ei tarvitse uskoa mainoksia eikä pelottelevia uutisia.

Entä voisiko joku hakkeroida tiensä kaappiin ja kytkeä se sulatukselle? Sellaista toimintoa hallintaohjelmassa ei ole, mutta kuka tietää mitä asiansa osaava hakkeri löytäisi (itse asiassa kaapissa ei ole sulatusta lainkaan, koska se on NoFrost-mallia). Väärinkäytön riski jää aina, ja se on yllätyksellisyydessä: emme osaa arvioida, miten toimintoja tullaan käyttämään väärin. Sen sijaan vanhojen uhkien ekstrapolointi tulevaan maailmaan (leivänpaahtimen käyttö mainostamiseen) ei koskaan toimi.

Älykkäät kodinkoneet tuovat esimakua älykodista

Älypuhelin ja älytelevisio löytyvät jo melkein joka kodista, mutta älykkäiden kodinkoneiden aika on vasta alkamassa. Olen hankkinut useita älylaitteita kokeillakseni, millaisia näkökulmia niistä avautuu tulevaisuuden älykotiin. Koska älykoti auttaa säästämään sähköä ja optimoi lämmitystä, aiheen luulisi kiinnostavan muitakin suomalaisia. USA:ssa ala on paljon pidemmällä.

Millaisia älylaitteet sitten ovat? Ozmo-älymuki mittaa juodun veden tai kahvin määrää ja raportoi sen älypuhelimelle. Suomen oloissa se ei ole kovin hyödyllinen, sillä riittämätön nesteytys on harvoin ongelma. Pikemminkin päinvastoin.

Ozmo raportoi juodun nesteen määrän älypuhelimelle.

Ozmon juomistiedot saa siirtymään iPhonen terveyssovellukseen, mutta harmillisesti ei Fitbitiin. Sen sijaan Withingsin älyvaaka siirtää painon ja rasvaprosentin ongelmitta Fitbitiin (ja nythän kyse on jo Nokian älyvaa'asta, koska yhtiö osti viime vuonna Withingsin).

Nettiyhteydellä ohjattava vedenkeitin on hankala asentaa ja toimii epäluotettavasti, mutta Smarter-kahvinkeitin on jo parempi: sen yläosassa on pieni kahvimylly, joka jauhaa halutun määrän papuja ja suodattaa siitä kahvia pannuun.

Älypuhelimella ohjattava kahvinkeitin.

Kyseessä ei ole kahviautomaatti, joten suodatinpaperi pitää muistaa vaihtaa joka käytön jälkeen, mutta on silti hauskaa valita sängystä nousematta kuppien määrä ja aamukahvin vahvuusaste älypuhelimella. Sen jälkeen keittiöstä alkaa kuulua kahvimyllyn surina ja vähän myöhemmin keitin porisee iloisesti.

Montako kuppia laitetaan?

Boschilla ja Samsungilla on wlan-verkkoon liitettäviä pesukoneita. Hyödyllisimmältä vaikuttaa kuitenkin Bosch-jääkaappi, joka mainoksen sanoin "lähettää itsestään selfien". Jääkaapissa on kaksi kameraa, joiden ottamia kuvia voi tarkastella ruokakaupassa omalta älypuhelimelta. Eipähän tarvitse muistella, oliko maitoa tarpeeksi. Jääkaapin hinta on 1599 euroa, mikä rajaa ostajat vielä nörtteihin ja vekotinhulluihin.

Bosch-jääkaapissa on kaksi kameraa

Samsungin vastaava jääkaappi on kaksiovinen, joista toisessa on 21 tuuman näyttö. Laite tulee myyntiin Suomessa 5500 euron hintaan. Gigantin myyjä kertoi, että kaksi on jo tilattu -- toinen yritykseen ja toinen yksityiskotiin. USAssa kaappi osaa itse tilata ruokaa, mutta sellaista palvelua ei Suomessa vielä tarjota.

Samsungin älyjääkaapin toisessa ovessa on iso näyttö.

Toinen aidosti hyödylliseksi osoittautunut järjestelmä on Philipsin Hue-valotekniikkaa. Tarjolla on niin led-nauhaa kuin E27-kantaisia lamppuja, joiden väriä ja kirkkautta voi säätää älypuhelimella tai seinään ruuvattavilla langattomilla kytkimillä. Valoja voi tietenkin ajastaa ja niihin saa monia hauskoja sovelluksia, kuten musiikin tahdissa välkkyvät värivalot tai sovellus, joka säätää värin kameran näkemän kuvan mukaan.

Älylaitteet ovat hauskoja, mutta niistä oikeasti saatava hyöty on vielä epävarmaa. IoT-visioissa (Internet of Things) kuvaillaan, miten älykäs leivänpaahdin juttelee pölynimurille -- mutta mitähän sanottavaa sillä mahtaa olla?

Vielä tänä päivänä juttelu ei muutenkaan onnistu, sillä jokaisella valmistajalla on oma standardinsa. Esimerkiksi Boschin HomeConnect ei juttele minkään ulkopuolisen järjestelmän kanssa, eikä jääkaappi siten voi kertoa auki jääneestä ovesta muulle älykodille saati vaihtaa keittiön kattovaloa punaiseksi hälytyksen merkiksi.

Toinen iso kysymys on tietoturva. Haluammeko tosiaan, että leivänpaahdin ja kahvinkeitin alkavat tuottaa samoja ongelmia kuin tietokoneet? Siis unohtuvia salasanoja, tietoturva-aukkoja ja jatkuvia päivityksiä? Kuinka moni uskaltaisi ohjata ulko-ovensa lukkoa tietokoneella?

Kahvinkeittimen firmware-päivitys.

Olen päivittänyt kahvinkeittimeni firmwaren viisi kertaa, eikä prosessi ole mitenkään helppo. En tiedä, mitä päivitykset ovat korjanneet, mutta ainakin kannun tunnistaminen on yhtä epäluotettavaa kuin aina ennenkin. Kyseessä lienee tyyppivika, sillä käyttöohjekin puhuu asiasta ja sanoo, että tunnistuksen voi poistaa käytöstä -- omalla vastuulla. Ilman tunnistusta kahvi valuu pöydälle, mikäli kannu on unohtunut laittaa paikalleen. Että sellaista älyä. Mutta hei, pioneerin osa on joskus raskas.

Iot-laitteiden tietoturvasta ja vaikutuksista kodin turvallisuuteen voisi kirjoittaa melkein kirjan. Todetaan nyt vain, että seuraukset ovat "mielenkiintoisia", niin yksilön kuin myös kansallisen turvallisuuden tasolla.

Entä tulevaisuus? Millainen on tulevaisuuden älykoti? Mielikuvitus lähtee helposti laukkaamaan, sillä mahdollisuudet ovat rajattomat.

Puheohjaus on varma valinta. Jo nyt pystyn ohjaamaan Philipsin Hue -valoja Amazon Echo -laitteelle puhumalla. Kun sanon "Alexa, bedroom lights on", valot syttyvät, ja sammuvat off-komennolla. Valojen väriäkin voi muuttaa pyytämällä.

Suomen markkinoilla ei juuri ole laitteita, joita Echo tukisi suoraan, mutta USA:ssa sille (tai iPhone Sirille) puhumalla voi säätää mm. eri huoneiden lämpötilaa ja tarkistaa ulko-oven lukituksen. Loistavia juttuja kaikki, esimerkiksi vanhusten pärjäämistä ajatellen (sitten kun laitteet ymmärtävät suomea).

Ikkunat ovat taloissa turhia, sillä isoilla näyttöpinnoilla voidaan loihtia päivä- tai yönäkymä tarpeen mukaan. Kesä vaihtuu talveksi tai päinvastoin, aamu illaksi ja niin edelleen.

Tieteiselokuvissa on jo pitkään ollut seinän kokoisia näyttöjä. Sonyn Cledis-tekniikalla voi rakentaa mielivaltaisen isoja näyttöpintoja, joissa kuvan tarkkuus ja värit ovat uskomattoman hienoja.

Seinän kokoinen Sony Cledis.

Cledis-näyttö koostuu moduleista, joita voi latoa rinnakkain ja päällekkäin. Jokainen näyttö on itsenäinen tietokone ja liittyy naapuriin ilman mitään havaittavaa saumaa. Vaikutelma on huikea -- entä jos kodin kaikki seinät olisivat tällaisia? Seinäpinnat ja tapetit voisi vaihtaa napin painalluksella, "ikkunoita" luoda mihin tahansa kohtaa seinää ja osa huonekaluistakin voisi olla virtuaalisia.

Tietoturvaongelmista, päivityksistä ja muita harmeista huolimatta jaksan tuskin odottaa!