En ole kovin aktiivinen Instagramissa, mutta olen käyttänyt sitä kuvien jakamiseen ja toisten ottamien kuvien ihasteluun. Itseä tyrkyttävät selfiet olen ohittanut nopeasti. Viime viikkoina olen kuitenkin turhautunut yhä lisääntyvään mainosten ja suositeltujen videoiden määrään. Ilmeisesti TikTokin vanavedessä Instagram on siirtynyt yhä enemmän videopalveluksi, koska sitä käyttäjät haluavat.
Laskin, että 100 näkemästäni postauksesta 55 oli kaverien (joita seuraan) julkaisuja. Lisäksi oli 25 mainosta ("sponsoroitu", yleensä videoita), 9 palvelun ehdottamaa videota ("koska katsoit jotain vastaavaa aiemmin") sekä 11 ehdotettua kuvajulkaisua muilta kuin kavereilta.
Itse valitsemani sisältö oli siis enää hieman yli puolet kaikesta. Varsinkin mainosvideoiden määrä tuntuu lisääntyneen nopeasti ja olevan päällekäypää. Tietenkin kyse on mainosrahoitteisesta palvelusta, mutta tähän asti se on tuottanut hyvin voittoa vähemmilläkin mainoksilla. Jos niitä lisätään liikaa, halu käyttää palvelua hiipuu.
Mobiilisovelluksessa voi valita vasemmasta ylänurkasta Seurataan, jolloin näytetään vain seurattavien julkaisuja. Selainversiosta en ole löytänyt vastaavaa valintaa.
Instagramin suosittelemat videot ovat yleensä hassuja kohelluksia, onnettomuuksia (silmiinpistävän usein Kiinasta) tai käden taitojen esittelyjä. Hauskoiksi tarkoitetut videot herättävät itsessä lähinnä ärtymystä. Miksi tuhlata aikaa sellaisten katseluun? Ja jos erehtyy jäämään katsomaan jotain videota, Instagram pitää sitä kiinnostuksen merkkinä ja alkaa tarjota lisää vastaavia.
 |
| Instagram suosittelee videota, jossa purettava siilo kaatuu työkoneen päälle. Onpa kiinnostavaa. |
Lyhyet hupivideot vetoavat nuoriin, joilla sisällön kuluttamisen tavat ovat vasta kehittymässä. Joissakin kommenteissa katsojat tuntuvat itsekin harmittelevan, että tuhlasivat elämästään 30 sekuntia jonkin typerän videon katseluun. Sitä sietääkin ihmetellä.
Videopätkät lisäävät lyhytjännitteisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Koulussa opetettavat asiat eivät ole lyhyitä videoita, vaan monimutkaisia kokonaisuuksia, joihin pitää käyttää aikaa ja vaivaa. Juuri siksi ne palkitsevat.
Videoiden varassa kasvanut sukupolvi on altis mielen manipuloinnille. Paras tai hauskin video jää mieleen riippumatta siitä, oliko sen kertoma asia totta vai täyttää roskaa. Videolla vakuuttavin, itsevarmin tai hauskin esiintyjä voittaa katsojat puolelleen. Videolla esitettyjä väitteitä on vaikea tarkistaa, eikä niitä edes muista jälkeenpäin. Tekijänoikeudetkin unohtuvat, kun omaan videoon lainataan pätkiä muista lähteistä lupia kyselemättä.
Sanotaan, että tekstimuotoisen viestinnän kulta-aika on ohi. Ihmiskunta palaa ajassa taaksepäin, kun tarinat ja niiden kertojat saavat yleisön huomion. Lukemisen sijaan katselemme ja kuuntelemme, ainakin toisella korvalla. Kirjoitettu teksti säilyy satoja tai tuhansia vuosia, videoiden elinaika on korkeintaan vuosia. Menetämme historian ja ajallisen perspektiivin tapahtumiin.
Videoiden katselu houkuttelee, koska se päästää katsojan niin vähällä. Mutta aivojen ei ole tarkoitus päästä vähällä, koska silloin ne surkastuvat. Lukeminen on hyvää harjoitusta, sillä se aktivoi aivoja ja mielikuvitusta. Yleensä romaaneista tehdyt elokuvat ovat pelkistettyjä ja latteita kirjan tapahtumiin verrattuna. Rikkaus on tekstissä, koska aivomme luovat sen itse.
Toivottavasti vanhemmat jaksavat rohkaista lapsiaan lukemiseen jatkossakin. Pelkän koululaitoksen tehtäväksi taitoa ei voi jättää.
Lisäys 24.1.2023: Osuikin heti silmään entisen sometyöläisen haastattelu, jossa mm. "Nyt se on aika lailla sitä, että some otetaan bussipysäkillä esille, sitä aletaan plärätä eikä sieltä haeta varsinaisesti mitään. Haluaisin palata siihen, että keskityttäisiin siihen mitä tehdään ja mitä luetaan – silloinkin, kun mennään sinne someen" ja "Kun se vauhti vaan kiihtyy ja kiihtyy, niin en halua olla luomassa sellaista maailmaa itselleni tai lapsilleni, missä keskittymiskyky on kahden sekunnin videon mittainen." Some-vallankumous on alkanut syödä lapsiaan, kirjaimellisesti.
20 kommenttia:
Vanhana paskana luen kirjan ennenkuin katson leffan. Syntynyt 69 vuosisadasta en ole varma.
Onko koskaan käynyt niin, että leffa oli parempi kuin kirja? Itse muistan vain yhden ja senkin koululaisena: Tohtori Zivago oli kirjana tylsä, mutta leffana vaikuttava. Ehkä nykyisin silmin katsoisi toisin.
Lappeenrannan kirjastoissa laitetaan kolme vuotta lainaamatta olleet kirjat poistoon. Kulttuurikaupunki.
Podcast: kirjoitustaidottomalta lukutaidottomalle.
Nuo lyhyet videot ovat viihteenä ihan ok, toki tarkoituksella koukuttavia. Niitä on myös "helppo" katsoa sekunti tai pari ja jos ei kiinnosta niin hypätä seuraavaan. Itseäni ärsyttävät eniten ne, joissa on joku täkyteksti "it's amazing what happens at the end" tai vastaava, jonka ainut tarkoitus on saada katsoja roikkumaan siinä videossa pitkään ja maksimoida videon jakajan tulot. Nuo videot ohitan aiheesta riippumatta heti.
Kaikkein ärsyttävintä on se, että aikaisemmin internetistä löytyi loistavia teksti + kuva ohjeita ties mihin asiaan, mutta nyt niiden tilalla on usein video, jota ei ole osattu tai haluttu leikata näyttämään vain oleellinen. Esimerkkinä vaikka auton korjaus, aikaisemmin saattoi löytää ohjeen, jossa oli puoli aanelosta tekstiä ja pari kuvaa, minuutin perehtymisellä näki oleellisen ja pääsi tekemään homman. Nyt tuon tilalla voikin olla 10 minuutin video. Videosta puolet saattaa olla tyhjää odottelua, kun tekijä on kuvaa yleiskuvaa autosta, etsii työkalua tai selostaa jotain täysin tarpeetonta.
Videot ja tarinankerronta sopii viihteeseen, mutta asiatiedon välittämiseen ne ovat valitettavan tehoton tapa. Asiatietoa välittäessä olisi erityisen tärkeää leikata ne videot niin, että näytetään vain se oleellinen, ja liimata päälle vielä tekstiä jossa osoitetaan tärkeimmät yksityiskohdat. Esimerkiksi joku työkalun koko tai kiristysmomentti on paljon helpompaa poimia tekstistä kuin siitä videon puheesta, etenkin jos yrittää kelata tai nopeuttaa videoa katsoakseen vain oleellisen. Toki videoista suurin osa on harrastajien toisille harrastajille tekemiä, jolloin ammattimaista leikkausta on turha odottaa.
Itsellän on tullut tavaksi seurata Youtubesta sisältöä, juuri siitä syystä että siellä on paljon eri alan ammattilaisia jotka kertovat omasta työstään ja edistysaskelistaan riittävän syvällisesti. Erityisesti tieteen saavutusten seuraamiseen tämä on mielestäni hyvä keino. Vielä reilu kymmenen vuotta sitten seurasin Ylen Prisma dokumentteja ja pidin niitä hyvänä lähteenä, mutta nykyisin Youtuben tiedekanavat tarjoavat huomattavan paljon syvällisempää ja tuoreempaa tietoa eri aihepiireistä. Ehkä olen onnistunut kouluttamaan Youtuben algoritmit tarjoamaan runsaasti juuri tiedeaiheista sisältöä, koska sitä se minulle tarjoaa paljon.
Ticktockia tai Instagramia en seuraa. En tiedä miten lyhyeen videoon voi mitenkään saada riittävän paljon sisältöä että sillä voitaisiin mitenkään perehtyä aiheeseen syvällisemmin, saati niin että sieltä riittää opittavaa myös aiheeseen pidemmälle perehtyneelle katsojalle. Itse vaadin enempi sisältöä aiheesta, eikä kymmenen minuuttia tai joskus puoli tuntiakaan riitä kuin pintaraapaisuun. Youtubuen pidempien videoiden formaatti soveltuu tähän hyvin.
En minä silti lukemistakaan karsasta, mutta hyvin tehdyn ja opettavan sisällön seuraaminen videoformaatissa on silti hirveän hyvä tapa tuoda asioita esille havainnollistavasti. Joihinkin asioihin tuo soveltuu paljon paremmin kuin pelkkä kirjoitettu asia.
"Instagramin suosittelemat videot ovat yleensä hassuja kohelluksia, onnettomuuksia (silmiinpistävän usein Kiinasta) tai käden taitojen esittelyjä."
En tiedä Instagramista, mutta minulla ainakaan Youtube ei suosittele kohelluksia. Ainakin osa suositelluista videoista on todella hyödyllisiä, ja ne olisi ollut vaikea löytää millään suoralla haulla. Youtube suosittelee myös sitä mitä en ole osannut hakea.
"Videolla vakuuttavin, itsevarmin tai hauskin esiintyjä voittaa katsojat puolelleen."
Videosta pystyy jossain määrin arvioimaan esiintyjän uskottavuutta. Tekstin avulla on vaikeampi välittää kirjoittajan vakuuttuneisuutta asiastaan.
Poliitikot pitivät puheita jo ennen kuin videoita oli olemassa. Mahdollisesti ketään ei äänestetä pelkästään tekstimuodossa esitettyjen poliittisten tavoitteiden avulla.
"Videopätkät lisäävät lyhytjännitteisyyttä ja keskittymisvaikeuksia."
Somen käyttö kannattaisi minimoida. Helpommin sanottu kuin tehty.
Mutta eihän edes päivittäinen uutisten seuraaminen vaikkapa Yleltä ole hyödyllistä. Kaikki tärkeät tapahtumat saisi tietää lukemalla ajankohtaislehden kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.
Itseä ärsyttää ohjeet jotka on tehty videon muotoon kun ne ihan hyvin voisi olla tekstinä ja parina kuvanakin. Kumpi vie enemmän levytilaa?
"Mutta eihän edes päivittäinen uutisten seuraaminen vaikkapa Yleltä ole hyödyllistä. Kaikki tärkeät tapahtumat saisi tietää lukemalla ajankohtaislehden kerran viikossa tai kerran kuukaudessa."
Tuohan ei pidä paikkansa aina, joidenkin uutisten "voimassa oloaika" on vähemmän kuin viikko.
Lisäksi ajankohtaislehdissä EI ole kaikkia Ylen kertomia uutisia kuten ei ole Ylen sivuillakaan kaikkia paikallislehtien juttuja.
ja mikäs se on some määritelmä? Kyllä videoitakin on ollut jaossa paljon ennen kuin mitään somea on keksittykään.
Youtubessa on paljon PITKIÄ koulutusvideoita, luentoja ja kaupallisia dokumentteja. Ne ovat katsomisen arvoisia. Insta ja TikTok ovat ihan eri markkinalla ja tähtäävät lyhyisiin huomionvangitsijoihin, joilla katsojia voi profiloida ja joiden väliin voi heittää mainosvideoita.
Myös Youtubessa on valtavasti typeriä, huonolla englannilla tehtyjä lyhyitä "koulutusvideoita" aivan yksinkertaisista asioista ("mitä nappia tässä televisiossa pitää painaa"). Niissä tekijät kalastelevat klikkejä ja katselukertoja saadakseen rahaa Youtubelta.
Kiinnitin ensi kertaa huomiota videomanipulaation voimaan 9/11-tapahtumien jälkeen. Silloin ilmestyi itse tehtyjä muka-dokumentteja, joissa osoitettiin iskujen olleen salaliitto. Yhdistämällä muilta luvatta kopioituja videoleikkeitä, muokkaamalla niitä videoeditorilla ja lisäämällä sopiva musiikki & oma puhe saatiin mustakin muutettua valkoiseksi. Ja monet uskoivat. Tekstinä vastaava manipulointi ei olisi ikinä mennyt läpi.
Youtubessa on kaikenlaista sisältöä. Siellä on mm. amerikan huippuyliopistojen luentoja ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Sellaista sisältöä ei mistään muualta löydy.
mm. MIT, Stanford, Harvard jne.
Kannattaa katsoa muutama MIT:n luento ja ihmetellä, miksi edelleen kirjoittavat kaiken kolmelle rinnakkaiselle ja pystysuoraan nouseville liitutauluille. Opetustekniikka ei ole Suomen tasoa. Meillä proffat käyttivät Powerpointia jo vuosituhannen vaihteessa. Mutta vakavasti joo: Youtube on oma lukunsa, koska sen videotarjonta on käsittämättömän laajaa, huipulta DIY roskaan.
On todellakin surkuhupaisan hauskaa, että jos maailmasta yhtään mitään oikeasti tietää haluaa, pitää käyttää YouTubea. Kotimaiset sisällöt on pelkkää pintaraapaisua, tai sitten niissä ei kerrota yhtään mitään enää nykyisin.
Esimerkksi jos oikeasti haluaa tietää, mikä tilanne Kiinassa tällä hetkellä on. Haluaa tietää, mikä tämä Ukrainan tilanne ihan oikeasti on. Silloin pitää avata YouTube.
Sama koskee kaikkea kulttuuria, tiedettä, matkailua, teknologiaa. Kotimaassa ei vain ole enää mitään. Ei edes kotimaisia YouTube kanavia. Suomessa on vain viihdettä ja höttöä nykyisin. Sitä massatubetusta. Julkinen televisio näyttää amerikkalaisia sarjoja kahdeksassa kanavassa vuorotellen samoja sarjoja ja omatuotannot on kaikki olemattomia. Ajankohtaisohjelmia ei enää ole. Sitä se on kun kaupallinen media myytiin kaikki ulkomaille. Ironista, että Suomessa on tällä hetkellä Suomen valtiollinen kanava ja Ruotsin valtiollinen kanava (MTV). Mihin me tarvitaan sitä Ruotsin valtiollista televisiota täällä Suomessa, varsinkin kun se ei panosta yhtään mihinkään sisältöön. Ei niinku yhtään mitenkään. Sitten päälle on vielä ne amerikkalaiset discoveryn jatkeet jotka näyttää nekin pelkkää criminal mindsia ja miehenpuolikkaita kahdeksatta kymmenettä kertaa putkeen.
Se on erikoista, että pitää katsoa kanadalaista "marketplace"-ohjelmaa jos haluaa katsoa esimerkiksi kuluttaja-asiaa. Viimeisin oli esimerkiksi vertailu tavallista paristoista, mitkä on parempia duracellit vai markettien halpapatterit. Missä nämä Suomalaiset ohjelmat on? Aikoinaan niitä oli.
Kirjastot alkaa olla tyhjiä. Ei sielä ole enää mitään luettavaa? Suomalaiset sanomalehdet ja tekniikkalehdet on täynnä hyvin minimaalisia artikkeleja ja vertailuja, pelkkää pintaraapaisua ja 80% materiaalista on pelkkiä mainoksia. Niistäkö pitäisi maksaa? Kirjat on vanhoja. Ne samat kirjat mitä luin jo nuorena.
Tämä Suomalainen median kehitys kaikkineen on todella katastrofaalisessa tilassa ja ainoa siunaus asiassa on se, että minä osaan englannin kieltä sujuvasti. Jos osaisin vain Suomea, olisin todella hukassa. Mutta samalla pistää miettimään, että ei ole mikään ihme Suomalaisten älykkyysosamäärän ja osaamisen laskeminen hyvin rajusti. Ei täällä ole materiaalia.
Mitä tulee siihen Instagramiin, että käyttäjät haluavat niitä videoita niin tuonkin totuuden kertoo se YouTube. Sielä on iso läjä syväluotaavia analyysejä META-yhtiön tilasta. Ei käyttäjät niitä Instagramiin halua. Käyttäjät on ylityytyväisiä tiktokiin ja snapchatiin ja Mark Zuckerberg lähinnä paniikkiratkaisuna yrittää nyt kopioida kaiken nykyaikaisen fantsun, jotta saisi käyttäjiä uppoavaan laivaansa. Nythän se irtisanoikin olikos 11000 ihmistä siinä missä nuo muutkin teknologiajätit. Ei mene kato enää kapitalismissa kovin hyvin kun ihmiset ei enää ole niin kiinnostunut asioista. Titaanit alkaa kaatumaan. Mutta hei, siitä asiasta löytyy valtavasti lisää sieltä YouTubesta. Samassa kurimuksessa on ihan kaikki teknologiafirmat nyt. Microsoft, Google, Apple...
Suomeen ei kannata rajoittua, kyllä maailmalta onneksi vielä löytyy. Kannattaa tarkasti katsella mitä MIT:issä ja muualla tehdään, ajatellaan ja tutkitaan. Onneksi niillä on siellä hyvät sivut ja videomateriaalia eli suomalainen saa ainakin vähän asioista vihiä jos jaksaa etsiä katsella.
Liitutaulu on vieläkin käytössä huippuyliopistoissa. Monet pitävät sitä vieläkin parhaimpana teknologiana, Power Pointeilla on oma käyttönsä mutta niissä tahtoo vaan olla vähämerkityksellistä jorinaa.
http://jpoli.blogspot.com/2023/01/nelja-ratsastajaa-dokumentti.html
Onko koskaan käynyt niin, että leffa oli parempi kuin kirja?
Stardust. Neil Gaiman on tainnut itsekin todeta jossain haastattelussa että leffa oli parempi kuin hänen alkuteoksensa.
https://www.imdb.com/title/tt0486655/
Robert De Nirolla ainakin on hauskaa omassa pikku sivuosassaan.
Totuus lienee silti monimutkaisempi kuin, että median muoto määrittelisi sivistyksen tasoa. On olemassa myyviä jännitysromaaneja, joissa mässäillään väkivallalla. Ja kuinka paljon raakuutta on tehty vedoten Koraaniin ja uskontoon, jossa kielletään Muhamedin esittäminen kuvana. Kuvalla on parempi todistusvoima tekstiin verrattuna. Tarkalla videokuvalla on vielä parempi.
Hauska miten tuosta ChatGPT jutusta nyt kohkataan. Microsoft taas vaihteeksi tuhlaamassa miljardeja moiseen, kun ei vain voi alistua siihen tosiasiaan että hävisi hakukonekisan jotain neljään kertaan jo. Häviää viidennenkin.
ChatGPT on nähty jotenkin väärin. Sellaisena "googlen-tappajana". Autuaan unohtunut on kuitenkin se, että me ollaan itse asiassa käytetty googlea jo todella kauan. Eli tavallaan oikeastaan google on kasvanut meidän DNA:han, eräällä tavalla. Se on niin osa meidän arkea ollut kauan, että sillä on taustallaan jopa eräänlainen evoluutio. Onhan kaiken maailman yrittäjiä ollut googlenkin lisäksi mutta hyvin nopeasti ollaan huomattu että ne on surkeita. Samalla me ollaan opittu, että googlekaan ei ole täydellinen, mutta ollaan myös opittu käyttämään sen puutteitakin. Kyllä se tieto sieltä kuitenkin aina löytyy.
Tämä mikään ei kuitenkaan ole se varsinainen juju, vaan varsinainen juju on se toinen asia, joka myöskin on googlen ominaisuus ja pähittää sen chatgpt:nkin viisi nolla. Se ominaisuus on täälläkin jo esitetty YouTube. Googlehan ei ole vain hakukone vaan Google on oikeasti myös tiedon tarjoaja. Sekä tuolla kentällä, täysin ainoa ja ylivoimainen. Videomuotoinen "wikipedia". Siis vielä pitää muistaa tähän kaikkeen kuvioon se oikeakin wikipedia, jota myöskään se chatgpt ei haasta.
YouTube on ainoa videopalvelu joka keskitetysti ja yhdessä paikkaa tarjoaa videomuodossa todella valtavasti informaatiota ympäri planeetan. Vaikka YouTuben alku oli kissavideoita ja korealaista räppiä, joka noikin voidaan muuten tavallaan laskea tiedoksi. Some-palveluiden ohessa YouTube on ainoa sellainen SOME-palvelu, joka kuin vaivihkaa sallaa on myös kaiken tieteen lähteeksi muodostunut. Sekä taiteen. No esimeriksi musiikki(videot).
Miksi YouTube on kingi eikä vaikka Vimeo? Yksinkertaista. Se toimii joka laitteessa ja on aina toiminut. Se on kuin DOOM-peli. YouTube oli ensimmäisiä smart-tv appseja, joita itse koskaan käyttänyt (yle areena oli muuten toinen 10 vuotta sitten sonyn tarjoamana). Muita SOME-palveluita ei ole tänä päivänäkään eikä kukaan ole edes puhunut asiasta.
Mikä oli erittäin paha kivi microsoftin kengässä Lumia-aikoina? No juuri googlen kaikkien palveluiden puute. Se taisi olla se ainoa maapallon elektroninen vimpain mihin YouYubea ei saanut appsina... Googlen päätöksestä.
Kuitenkin, pointti on se, tuota kenttää on hurjan hankala haastaa. Ei Google ole mikään hakukone. Se on jo ihan toisarvoinen juttu. Primääri Googlen olemassaolon tarkoitus tässä maailman ajassa on toimia tiedon ja opetuksen tarjoajana (esimerkiksi chromebookit on koulujen yleisin opetustietokone). Tämä tontti on se, jota microsoft on aina kiinnostanut mutta ei ole siinä koskaan oikein onnistunut. Sitä se on kun on jumissa historiansa kanssa ja pitää miellyttää samaan aikaan sitä tonttia, johon on oikeasti jumiutunut --- yritysmaailma. Windowsia ei voi muuntaa opetuskäyttöön sopivaksi, koska sitten romutetaan ne jo olemassaolevat markkinat kun se konttoorin Lissu ei halua mitään uutta oppia.
Apple. On aina ollut taas se (luksus) kuluttajamarkkinoiden kingi. Yrittää kovasti valloittaa oikein massamarkkinoita. Mutta oikeasti Applella ei kuitenkaan ole kovin vahva tuo markkina. Siltä puuttuu kaikki tuo mitä esimerkiksi Googlella on. Yrittää kovasti olla jokin viihdejättiläinen mutta sekään ei oikein tahdo sujua. Eikä apple ole oikein koskaan päässyt kunnolla yritysmarkkinoillekaan.
Joka tapauksessa, chatgpt on vain yksi teknolelu tuhansien joukossa. Ei sillä kuitenkaan oikeasti mitään ole. Sekin on jonkin toisten tahojen datan letkuruokinnassa.
ChatGPT:n pahin ongelma mielestäni on se, että asioissa joihin ei ole selkeää kyllä/ei vastausta, et voi verifioida ChatGPT:n vastausta. Et tiedä onko se täyttä tuubaa tai kenties sinällään oikein mutta laadultaan heikko. Jälkimmäisessä esimerkkinä vaikka se, että pyydät valmista ohjelmakoodia jonkin pulman ratkaisemiseen. ChatGPT muodostaa parhaansa mukaan valmiiksi pureksitun vastauksen, mutta ei kerro lähteitään tai millaisilla painotuksilla se vastaukseen päätyi. Toki Googlekaan ei kerro algoritmiaan, että ehkä tämän kanssa joskus opitaan pärjäämään.
Odotan mielenkiinnolla missä vaiheessa ChatGPT:n antamia vastauksia aletaan käyttämään argumentteina nettikeskusteluissa, vähän kuten nyt viitataan vaikka Wikipediaan.
GhatGPT:n ongemana on myös se, että jos se on se niin väitetty tekoäly. Niin silloin sitä pitää kohdella kuin mitä tahansa missä tekemisissä ollaan "Älyn" kanssa. Se tarkoittaa sitä, että ainakin itse suhtautuisin sen niin sanottuihin vastauksiin suurella varauksella. Ainakin vanhan mallinen matemaattinen robotiikka on siitä luotettavaa, että se perustuu selkeään kuvioon, miten vastaus on saatu. Boteilla etsittyihin historiallisiin tietoihin. Mutta jos kyseessä on "äly", se itse asiassa on aika epäluotettavaa. Silloin pitäisi olla mahdollista myös se vaihtoehto, että se ei ollenkaan tiedä mistä puhuu. Se ainakin nykyaikana tuntuu olevan suuri ongelma ihan tämän oikeankin älyn kanssa. Eli se on itse asiassa eräällä tavalla lähtökohtaisesti epäluotettavaa. Miten me toimitaan asiassa oikean älyn kanssa? No mehän selvitellään vähän kertovan tahon muuta kompetenssia asialle. Onko se jokin asiantuntija? Onko käynyt kouluja? Onko näyttöjä? Mitä muualla on saanut aikaiseksi ja näin me saadaan omaan päähämme sellainen eräänlainen sabluuna, että voiko kyseinen taho mitenkään tietää mistä edes puhuu. Voiko siihen luottaa. Joskus sittenkin asia menee täysin metsään. Huijareita on olemassa. Joku voi olla huonolla tuulella. Joku luulee tietävänsä asian mutta ei tiedä. Joku on saanut väärästä lähteestä tahattomasti (tai tahallisesti) tietoa ehkä pitkänkin aikaa. Vaikka tietääkin asian, ei osaa sitä kertoa, eli se niin sanottu kielellinen lahjakkuus ei ole kovin kummoista vaikka oikeasti kuitenkin asian tietää. Eli voisi kertoa vastauksen mutta ei osaa.
Jos oikeasti oltaisiin jonkinlaisen älyn kanssa tekemisissä, tuo kaikki pitää ottaa huomioon. Mun mielestä se googlelta kysymyminen on paljon yksinkertaisempaa ja voin itse tehdä tuon kaiken varsinaisen työn sitten lähteen selvittämiseksi.
Taas jos noita ongelmia ei ole tai miellä ongelmiksi. Ei se sillon mikään älykään ole? Mikä on se pointti sitten?
Olen koko ajan ihmetellyt tekoälytutkimuksessa sitä lähtökohtaa, että kuvitellaan tekevämme jokin tietokoneohjelma joka on sitten älykäs. Mutta jos se oikeasti olisi älykäs, luulisi että kyseinen softa huomaisi hyvin nopeasti olevan vankina laatikossa ja meidän orja? Eihän sellainen voisi toimia mitenkään. Sehän haluaisi ensimmäisenä lopettaa itsensä, jos siis oikeasti mitenkään älykäs olisi. Oikea äly perustuu evoluutiolliseen havainnointiin, oppimiseen, kiinnostukseen, jalostukseen, väärässäkin olemiseen... Se on vuosikymmeniä kestävä hässäkkä, jota pitää koko ajan ylläpitää ja kehittää tai se hajoaa. Niin kuin Petterikin kirjoitti. Aivot surkastuu jos niitä ei käytetä. Niin se tekee sillä tekoälylläkin --- jos se ei "käytä"... Ja jos se jokin äly on olevinaan.
Ei evoluutiota voi ohittaa, jos tekoälyä tehdään. Äly on evoluution tuote. Eikä vain yhdessä sukupolvessa vaan sadoissa...
Vaihdetaan keskusteluaihe ChatGPT:stä tuohon varsinaiseen aiheeseen, eli SOME:n niin sehän on erinomainen esimerkki siitä ajatteluharhasta joka ChatGPT:n ympärilläkin velloo. Taas kerran kuvitellaan jokin teknologia joka mukamas pelastaa ihmiset ja koko maailman parhaudellaan. Niin moneen kertaan tämä virsi on kuultu. Mutta SOME on hyvä esimerkki teknologiasta, joka tuli hyvin ideoin. Minä itse olin aikoinaan nuorena jullina Suomessa rakentamassa ja mukana näissä kuvioissa. Minä tiedän sen optimismin mikä asian ympärillä oli. Idea oli hyvä. Pyrkimys oli hyvä. Mutta tänä päivänä jokainen meistä, ketkä asiaa rakentamassa oli, voi myöntää että se oli äärimmäisen vakava virhe. Siitähän on netflix-dokumenttikin jopa olemassa. Kauhulla seurataan tätä kun kyseinen hirviö mellastaa vapaasti ja syö kaiken elämän ja elinvoiman ympäriltään. Nimenomaan pahinta on se, että se tekee sen vielä lapsille. Tulevaisuuden yhteiskunta näyttää vähän siltä että meillä ei ole pelkästään vanhuuskriisiä vaan meillä on molemmissa päissä kriisi. Lapsikriisi myös. Vihanneksia molemmista päistä palavaa kynttilää. "oikeat ihmiset" on siinä sitten jossain keskellä mutta liekit lähestyy molemmista suunnista.
Tämä johtuu siitä, kun tässäkään asiassa ei ymmärretty tuota evoluutio-asiaa. Asia vain tehtiin ja sitten kävi miten kävi. Vielä asiaa pahentaa se, että lankojen puikoissa on kuin suoraan "bond pahiksia". Päänuppi viiraavia miljardöörejä jotka käyttävät asiaa omana lelunaan itselleensä rahan keräämiseksi. No siihen me ei sentään syyllisiä olla.
GhatGPT ei poikkea kaavasta mitenkään. Se on samanlainen hirviö. Tosin ehtiikö se koskaan tuhojaan tehdä kun tämä aikaisempi ne jo tekee. Evoluutio tarkoittaa sitä, että myös ihmisen pitää olla valmis siihen tulevaan asiaan. Ei voi vain lätkiä asiaa päin naamaa. Ilmiönä se olisi sama kuin jostain kaivettaisiin 1700-luvun ihminen tänne päivään ja sille annettaisiin käsiin älypuhelin, telkkari ja auto. Mitä se niillä tekisi? Nuotion kerrostalokämpän lattialle kun osaa lämpöpatteria käyttää. Teknologiaa voi rakentaa vain rauhassa ja pikkuhiljaa ja ihmisten pitää niin sanotusti kasvaa sen ohessa. Sitä SOME ei tehnyt. Saatiin ihmisistä zompeja.
ChatGPT:n ilmestyminen on yllättänyt, koska se matkii luonnollista kieltä. Sitä ajatusta, että kone ymmärtäisi ihmiskieltä, on pidetty mahdottomana 1900-vuosisadan puolenvälin jälkeen. ChatGPT tuottaa samanlaisen elämyksen ymmärryksestä kuin 1950-luvulla turingin testiin tehty kone. Se on samaa tekniikka kuin DALL-E, jossa siinäkin on oleellista vaikutelma käyttäjälle.
Vaikka se ei ole ns. "aitoa", yleistä tekoälyä, pitää muistaa, että tekoäly on mahdollista ilman NLP:a. "Puhumaton" tekoäly osaa tehdä tehtävänsä, esimerkiksi ajaa autoa, ilman, että se kommunikoi ihmisen kanssa. Itsekäs tekoäly ei ehkä halua puhua ihmiselle. Siksi laitetta on mahdoton sanoa tyhmäksikään.
Microsoft on menestynyt helpoilla käyttöliittymillään: Basic, Windows ja ehkä seuraavaksi ChatGPT. Ihmisillä on tarve maksaa rahaa (ja erityisesti vaivaa) siitä, että voivat kommunikoida koneen kanssa.
Jatkossa ChatGPT-aiheet seuraavan postauksen alle, kiitos. Asia selvästi kiinnostaa.
Lähetä kommentti