Näytetään tekstit, joissa on tunniste instagram. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste instagram. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. helmikuuta 2024

Kuuluuko jatkossa hyttysen ääni Instagramin ja Facebookin taivaaseen asti?

Viime syksynä sain avunpyynnön liittyen Jasmin Voutilaiseen. Masennus ja ahdistus veivät nuoren näyttelijän aivan liian varhain, jo 27-vuotiaana. Voutilaisen kohtaloa on puitu mediassa ja sen toivottu herättävän päättäjiä mielenterveyspalvelujen merkitykseen.

Ikään kuin nuoren kuolema ei jo itsessään olisi tarpeeksi raskasta, omaisten taakaksi voi muodostua myös sosiaalinen media. Televisiosta tuttuna näyttelijänä Jasminilla oli laaja somenäkyvyys ja paljon seuraajia. Facebook-tilin omaiset saivat asetettua muistotilaan, mutta Instagramissa vastaava ei onnistunutkaan. Se on kummallista, sillä molemmat ovat Metan palveluita ja voisi olettaa, että niissä on samanlainen prosessi.

Edesmenneen käyttäjän profiilia voi pyytää siirrettäväksi muistotilaan lomakkeella, joka löytyy sattumoisin Facebook-osoitteen alta otsikolla Edesmenneen käyttäjän tilistä ilmoittaminen Instagramissa. Omaisten yrittäessä lomake ei kuitenkaan toiminut. 

Siitä hetkestä lähtien olet omillasi. Metalla ei ole varsinaista asiakaspalvelua, johon voisi soittaa. Sähköposteihin ei vastata. Jos et pysty itsepalveluna hoitamaan asiaasi, sori siitä. Ilmaisena palveluna Meta ei ota mitään vastuusta mistään. Tavallaan se on ymmärrettävää, mutta tässä tapauksessa omaisten näkökulmasta tilanne oli kohtuuton. 

Kokeilin asiaa itse ja toden totta, virheilmoitukset olivat itse virheellisiä, esimerkiksi näin:

"Et voi käyttää tätä ominaisuutta juuri nyt"

Paikansin ongelman tilin nimeen. Yritin olla ovela ja laittaa insta-tilin nimikohtaan huuhaata, ja selittää asian kommenttikentässä. Sillä sain lomakkeen menemään läpi, mutta joidenkin päivien jälkeen tuli sähköpostiini vastaus, että @huuhaa-käyttäjää ei ole, eikä virheellistä ilmoitustani ole sen vuoksi käsitelty. Kiinnostavaa kyllä, viimeisin sähköposti-ilmoitus tuli viime viikolla, siis lähes pari kuukautta lomakkeen jättämisen jälkeen. 

Ilta-Sanomat kirjoitti omaisten ahdistavasta tilanteesta ja lopulta sain apua yhtiön sisältä. Kävi ilmi, että vika oli tosiaan Metan omissa järjestelmissä ja liittyivät jotenkin Jasminin peruskäyttäjää suurempaan näkyvyyteen. 

Me ilmaiset käyttäjät pohjolassa koemme olevamme hyttysiä, joiden ääni ei kuulu suureen Metan taivaaseen asti, mutta asia ei ole ihan niinkään. Meta on suuryritys, mutta viime kädessä se koostuu tavallisista ihmisistä, jotka tekevät parhaansa ansaitakseen palkkansa. Henkilökunnan joululomat ja vuodenvaihteen sisäiset rutiinit venyttivät asian hoitamista, mutta lopulta Jasminin tilille ilmestyi kaivattu muistomerkintä.

Jasmin Voutilainen muistoissa.

Facebookin verrattuna Instan muistomerkintä on liki huomaamaton, mutta omaisille sillä oli suuri symbolinen merkitys.

Tänä keväänä tulee voimaan EU:n Digital Services Act, joka parantaa somejättien käyttäjien oikeusturvaa monin tavoin. Aivan uutta on se, että jatkossa suomalainen voi joissakin tapauksissa jättää valituksensa viranomaisten hoidettavaksi. Traficomin listalla olevat tilanteet eivät kuitenkaan koske asiakaspalvelua, vaan liittyvät lähinnä oikeusturvaan kuten postausten ja tilien poistamiseen.

Tämä on hankala yhtälö. Jos palvelu on ilmainen, siltä ei voi edellyttää asiakaspalvelua. Käyttäjälle, jonka tili on kaapattu, salasana unohtunut tai jonka omainen on menehtynyt, voi kuitenkin kertyä suurta haittaa tapahtuneesta. Ellei asia ratkea itsepalveluna, niin millä sitten?

Yksi mahdollisuus olisi tehdä asiakaspalvelusta maksullinen. Meta voisi veloittaa tiketin avaamisesta esimerkiksi 10 euroa, millä se sitoutuisi hoitamaan asian loppuun. Tässä tapauksessa ongelman korjaaminen oli yhtiön oma etu, mutta jos kyse on vaikka kaapatusta tilistä tai unohtuneesta salasanasta, ilmoittajan henkilöllisyyden varmistaminen ja sotkun siivoaminen voi olla todella työlästä. Silloin 10 euroa ei riitä alkuunkaan kattamaan kustannuksia.

Jos on muita ideoita somejätin asiakaspalvelun hoitamiseksi kuulen niitä mielelläni, kiinnostaisi varmaan yhtiötä itseäänkin.

perjantai 10. marraskuuta 2023

Facebook ja Instagram maksullisiksi - muuttuuko mikään?

Olen saanut paljon kyselyistä Instagramin ja Facebookin muuttumisesta maksulliseksi. Hinta 9,99 euroa (mobiilikäyttäjältä 12,99 koska Apple ja Google ottavat 30 % välistä) kuukaudessa on kova, koska sillä ainoastaan välttyy näkemästä kohdennettua mainontaa.

Tämä kysymys tulee ennen pitkää jokaiselle Metan palvelujen käyttäjille EU-alueella.

Tilauspohjaisuus on Metan vastaus EU:n vaatimuksiin ja koskee vain EU-alueen sekä Sveitsin käyttäjiä. Jos saman tunnuksen alla on useita tilejä, niistä joutuu 1.3.2024 alkaen maksamaan lisähinnan. Tilauspohjaisuudella Meta tarjoaa muodollisesti vaihtoehdon kohdennetulle mainonnalle. 

Kukaan ei voi enää väittää, että kohdennettu mainonta on palvelussa pakollista. Nyt palvelusta voi maksaa myös rahalla. Tuskin kukaan haluaa silti tehdä niin. Toivottavasti Meta julkistaa tulevaisuudessa jotain prosenttilukuja tilaajien määristä. Epäilen niiden jäävän todella pieniksi.

Maksullisuus ja sen korkeahko hinta on nerokas veto Metalta. Se myös osoittaa, miten vaikeassa asemassa EU on yrittäessään säännellä amerikkalaisia nettijättejä. Nyt käyttäjät saadaan suorastaan vaatimaan kohdennettua markkinointia. 

Metan muotoilu "While people are subscribed, their information will not be used for ads" ei suoranaisesti vastaa kiinnostavimpaan kysymykseen: kerätäänkö myös maksavista käyttäjistä tietoja entiseen tapaan, vaikka niitä ei käytetä markkinointiin? Luultavasti kerätään. Näkyykö palvelussa silti mainoksia? En tiedä.

Mainoksilla vai ilman?

Oleellista on tämä: jos ei maksa, kaikki jatkuu kuten ennenkin. Joku on vasta nyt tavannut käyttöehtoja ja löytänyt sieltä huolestuttavia lauseita, joissa Meta varaa itselleen pääsyn käyttäjän sisältöön ja puhelimeen. 

Juristeria on oma lajinsa, jota suomalaisen maallikon on vaikea lähteä tulkitsemaan. Meta haluaa tietenkin turvata oman selustansa ja varaa kaikenlaisia oikeuksia nykyisiä ja tulevia palveluita varten. Sovellus ei kuitenkaan pääse ääniin, kuviin, kameraan, kontakteihin tai muihin tiedostoihin ellei käyttäjä itse anna niihin lupia. Käyttöjärjestelmän oikeustasoja ei pysty ohittamaan. Tästä syystä en myöskään usko, että TikTok kerää muita somepalveluita enemmän tietoja käyttäjistään. Algoritmit ja mahdolliset nettilinkit ovat sitten eri asia. 

"Kokemuksesi pysyy samana"

Vaikka nyt valitsisit ilmaisuuden ja mainokset, voit muuttaa valintaa myöhemmin. Moni valitsee ilmaisuuden ajatellen, että 120 tai 156 euroa vuodessa on kova hinta (niin kuin onkin), tai että Meta tietää joka tapauksessa jo kaiken, joten yksityisyydestä maksaminen on turhaa.

Kaikesta huolimatta monet ovat toivoneet yksityistä Facebookia/Instagramia. Nyt sanat punnitaan. Kuinka moni oikeasti on valmis maksamaan yksityisyydestään? Ilmaiseksi sitä ei saa, koska palvelujen tekniikkakin maksaa. Kiinnostavaa nähdä, tuleeko EU:n ulkopuolisilta alueilta vaatimuksia saada sama vaihtoehto myös heille. Haluavat ehkä ensin katsoa, kuinka moni käyttäjä tähän tarttuu.

En ole koskaan suositellut luopumaan somepalveluista, koska ne voivat olla aidosti hyödyllisiä. Sen sijaan suosittelen käyttämään niitä selaimella eikä mobiilisovelluksella, koska selaimella ei voi profiloida käyttäjää läheskään yhtä tarkasti kuin erillisellä sovelluksella.

Jatkossa selainkäytöstä on vielä taloudellinenkin hyöty. Jos valitsee maksullisen version, säästää 3 euroa kuukaudessa.

Jos valitset maksamisen, tule sitten kertomaan, miltä näyttää mainokseton Facebook - vai häviävätkö ainoastaan kohdennetut mainokset? Entä huomaatko eroa Facebookin ulkopuolisissa palveluissa, jotka eivät enää juorua käynneistäsi verkkokaupoissa tai matkojen varauspalveluissa evästeiden avulla?

Linkki yhtiön omaan tiedotteeseen asiasta

Lisäys klo 16: vielä varmemmaksi vakuudeksi kävin tallentamassa Instagramin nykyiset käyttöehdot (24.8.2023) sekä uudet, 12.1.2024 voimaan tulevat uudet ehdot, ja vertailin niitä Wordissä. Jos käytät Instagramia nyt, olet hyväksynyt elokuun 2023 ehdot eikä niihin tule oleellisia muutoksia.

Ehdoissa on pieniä tekstimuutoksia.

Poikkeus ovat mainosrahoitteisuudesta kertovat kohdat ("Miten palvelumme rahoitetaan?"), joihin on tullut paljonkin muutoksia. Ne kuvastavat kuitenkin maksullista mallia, mutta eivät vaadi uusia oikeuksia sisältöön.

Uusi kohta kuvailee maksullisen palvelun ilman kohdennettua mainontaa.

Instagram ei siis ole vaatimassa uusia oikeuksia puhelimeesi ainakaan tämän sopimuksen perusteella. Oletan, että sama pätee myös Facebookiin, mutta tarkistin Instagramin koska siitä tuli enemmän kysymyksiä. Nopeasti luetut, liioittelevasti huhuja toistavat somepäivitykset eivät ole luotettava tietolähde.

Lisäys 17.11.2023: Helsingin Sanomien toimittaja testasi maksullista Instagramia ja huomasi, että vaikka perinteiset mainokset jäävät pois, "kaupallinen yhteistyö" -postaukset (siis mainokset) tulevat edelleen läpi. Myös yritysten postauksia omista tuotteistaan on vaikea erottaa mainoksista. Johtopäätös oli selvä: "Metan näennäinen uudistus tuntuu lähinnä käyttäjien huijaamiselta."

maanantai 23. tammikuuta 2023

Videot houkuttelevat somessa, miten käy lukutaidon?

En ole kovin aktiivinen Instagramissa, mutta olen käyttänyt sitä kuvien jakamiseen ja toisten ottamien kuvien ihasteluun. Itseä tyrkyttävät selfiet olen ohittanut nopeasti. Viime viikkoina olen kuitenkin turhautunut yhä lisääntyvään mainosten ja suositeltujen videoiden määrään. Ilmeisesti TikTokin vanavedessä Instagram on siirtynyt yhä enemmän videopalveluksi, koska sitä käyttäjät haluavat.

Laskin, että 100 näkemästäni postauksesta 55 oli kaverien (joita seuraan) julkaisuja. Lisäksi oli 25 mainosta ("sponsoroitu", yleensä videoita), 9 palvelun ehdottamaa videota ("koska katsoit jotain vastaavaa aiemmin") sekä 11 ehdotettua kuvajulkaisua muilta kuin kavereilta.

Itse valitsemani sisältö oli siis enää hieman yli puolet kaikesta. Varsinkin mainosvideoiden määrä tuntuu lisääntyneen nopeasti ja olevan päällekäypää. Tietenkin kyse on mainosrahoitteisesta palvelusta, mutta tähän asti se on tuottanut hyvin voittoa vähemmilläkin mainoksilla. Jos niitä lisätään liikaa, halu käyttää palvelua hiipuu.

Mobiilisovelluksessa voi valita vasemmasta ylänurkasta Seurataan, jolloin näytetään vain seurattavien julkaisuja. Selainversiosta en ole löytänyt vastaavaa valintaa.

Instagramin suosittelemat videot ovat yleensä hassuja kohelluksia, onnettomuuksia (silmiinpistävän usein Kiinasta) tai käden taitojen esittelyjä. Hauskoiksi tarkoitetut videot herättävät itsessä lähinnä ärtymystä. Miksi tuhlata aikaa sellaisten katseluun? Ja jos erehtyy jäämään katsomaan jotain videota, Instagram pitää sitä kiinnostuksen merkkinä ja alkaa tarjota lisää vastaavia.

Instagram suosittelee videota, jossa purettava siilo kaatuu työkoneen päälle. Onpa kiinnostavaa.

Lyhyet hupivideot vetoavat nuoriin, joilla sisällön kuluttamisen tavat ovat vasta kehittymässä. Joissakin kommenteissa katsojat tuntuvat itsekin harmittelevan, että tuhlasivat elämästään 30 sekuntia jonkin typerän videon katseluun. Sitä sietääkin ihmetellä. 

Videopätkät lisäävät lyhytjännitteisyyttä ja keskittymisvaikeuksia. Koulussa opetettavat asiat eivät ole lyhyitä videoita, vaan monimutkaisia kokonaisuuksia, joihin pitää käyttää aikaa ja vaivaa. Juuri siksi ne palkitsevat.

Videoiden varassa kasvanut sukupolvi on altis mielen manipuloinnille. Paras tai hauskin video jää mieleen riippumatta siitä, oliko sen kertoma asia totta vai täyttää roskaa. Videolla vakuuttavin, itsevarmin tai hauskin esiintyjä voittaa katsojat puolelleen. Videolla esitettyjä väitteitä on vaikea tarkistaa, eikä niitä edes muista jälkeenpäin. Tekijänoikeudetkin unohtuvat, kun omaan videoon lainataan pätkiä muista lähteistä lupia kyselemättä.

Sanotaan, että tekstimuotoisen viestinnän kulta-aika on ohi. Ihmiskunta palaa ajassa taaksepäin, kun tarinat ja niiden kertojat saavat yleisön huomion. Lukemisen sijaan katselemme ja kuuntelemme, ainakin toisella korvalla. Kirjoitettu teksti säilyy satoja tai tuhansia vuosia, videoiden elinaika on korkeintaan vuosia. Menetämme historian ja ajallisen perspektiivin tapahtumiin.

Videoiden katselu houkuttelee, koska se päästää katsojan niin vähällä. Mutta aivojen ei ole tarkoitus päästä vähällä, koska silloin ne surkastuvat. Lukeminen on hyvää harjoitusta, sillä se aktivoi aivoja ja mielikuvitusta. Yleensä romaaneista tehdyt elokuvat ovat pelkistettyjä ja latteita kirjan tapahtumiin verrattuna. Rikkaus on tekstissä, koska aivomme luovat sen itse.

Toivottavasti vanhemmat jaksavat rohkaista lapsiaan lukemiseen jatkossakin. Pelkän koululaitoksen tehtäväksi taitoa ei voi jättää.

Lisäys 24.1.2023: Osuikin heti silmään entisen sometyöläisen haastattelu, jossa mm. "Nyt se on aika lailla sitä, että some otetaan bussipysäkillä esille, sitä aletaan plärätä eikä sieltä haeta varsinaisesti mitään. Haluaisin palata siihen, että keskityttäisiin siihen mitä tehdään ja mitä luetaan – silloinkin, kun mennään sinne someen" ja "Kun se vauhti vaan kiihtyy ja kiihtyy, niin en halua olla luomassa sellaista maailmaa itselleni tai lapsilleni, missä keskittymiskyky on kahden sekunnin videon mittainen." Some-vallankumous on alkanut syödä lapsiaan, kirjaimellisesti.

maanantai 1. toukokuuta 2017

Anna ihmettelee: vakoileeko Instagram käyttäjäänsä?

Anna-lehdessä on kiinnostava juttu liittyen nettipalvelujen yksityisyyteen (joo, sitä ei ole, mutta kuitenkin):
Vakoileeko Instagram minua?
Teksti löytyy myös verkosta. Tässä lyhyt versio tapahtuneesta: toimittaja oli käynyt Verkkokauppa.com myymälässä Helsingin Jätkäsaaressa ja ottanut kuvan astianpesukoneen tuotetiedoista. Kuva oli tallentunut iPhoneen muiden valokuvien joukkoon, eikä hän jakanut sitä someen.

Siksi yllätys olikin suuri, kun Instagramin kuvavirtaan ilmestyi seuraavana päivänä kilpailevan kodinkoneketjun mainos lähes samasta koneesta: "Etkö tehnyt tilausta vielä? Muista 30 päivän tyytyväisyystakuu ja nopea nettitoimitus".

Kun toimittaja juttua tehdessään soitti minulle, kävin kokeilemassa asiaa. Otin kuvia sekä Verkkokauppa.comin että paikallisen Prisman kodinkoneista, niin Android- kuin iPhone-puhelimellakin. Siis tällaisia:
Riittääkö tällainen valokuva ohjaamaan mainosnäyttöjä?
Pettymyksekseni mitään ei tapahtunut. Instagramin mainokset olivat ihan entisellään, eivätkä tyrkyttäneet mitään kodinkonetta minulle.

Todennäköisin selitys on psykologinen. Mainoksia virtaa silmien editse satoja päivässä, emmekä yleensä kiinnitä niihin huomiota. Sattuman oikusta erityisen sopiva mainos havahduttaa ja saa epäilemään, että puhelin vakoilee meitä.

Toinen selitys voisi olla siinä, että jokin puhelimen ohjelmista seuraa sijainti- tai wlan-verkkojen SSID-nimien perusteella missä käyttäjä liikkuu ja välittää tätä tietoa mainostajille. Silti ei uskoisi Instagramin (joka on nykyään osa Facebookia) käyttävän tällaisia tietoja ilman lupaa, sillä asian paljastuminen olisi PR-katastrofi.

Viimeinen selitys on, että jokin sovelluksista analysoi puhelimen ottamia kuvia. Esimerkiksi yllä olevasta kuvasta on helppo poimia tuotteen nimi ja tyyppikoodi, ja välittää se mainostajille. Tällaista tekniikkaa käytetään jo monissa sovelluksissa, lisää voi lukea vaikka Googlen blogista.

Mutta jos näin tapahtuu, miksi 99 % mainoksista on valittu niin typerästi? Ne ovat joko aivan metsässä tai sitten tyrkyttävät edelleen sitä samaa pesukonetta, jota katselin nettisivulla kolme kuukautta sitten ja jonka lopulta ostinkin.

Toimittaja ei ole kokemuksineen yksin. Vähän väliä joku kertoo Facebookin mainosten reagoineen asioihin, joista on puhuttu lähistöllä. Nämä tapaukset ovat kuin vanhat ufo-havainnot: niistä kerrotaan ja ihmetellään, mutta kukaan ei pysty toistamaan ilmiötä. Todisteiden puuttuessa puheeseen reagoivat Facebook-mainokset ovat kuin lentäviä lautasia. Kaikki jää kuulopuheen varaan.

Ehkä vielä joskus saamme tietää, kokeilevatko mainostajat salaa uusia urkintatekniikoita, vai onko tämä kaikki pelkkää psykologiaa.

Oletko itse nähnyt epäilyttävän hyvin osuvia netti- tai sovellusmainoksia? 

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Miljardin dollarin leikkiä Instagramilla

Instagrammilla on hauska leikkiä. Varsinkin vanhoihin aiheisiin sen efektit sopivat hyvin.

Filmin lataus Instagramiin

Kamera ajalta, jolloin laitteet olivat vielä rautaa

LP-levyt Anttilasta hintaan 19,95 (markkaa tietenkin, n. 3 euroa)

Levy 28.2.1974 ja pian taas ajankohtainen

Turkoosi hetki Kiasman nurkalla

Tällaisen hauskuttelun arvo voisi olla esim. 10 miljoonaa taalaa. Sekin olisi yläkanttiin ilmaispalvelusta, jolla ei ole bisnesmallia. Instagram-taide on kivaa, mutta kukaan ei suostuisi maksamaan siitä. Jopa mainosrahoitusta olisi hankala toteuttaa.

Palvelun arvon mittaaminen käyttäjämäärien, yhteisön tai hyvän fiiliksen perusteella on sama virhe, joka tehtiin edellisen nettikuplan aikaan. Silloin uskottiin, että tappiollisistakin palveluista kannatti maksaa tähtitieteellisiä summia, jos ne vain olivat "cool" ja jos niillä oli paljon käyttäjiä. Kun rahoittajien usko loppui, loppuivat myös palvelut.

Instagram osoittaa, ettei mikään ole näköjään muuttunut.

Vielä pari kuvaa 12.4.2012:

Tämä on viimeinen kuulutus...

Pyrstö