Viime kesänä jatkoin syksyllä 2021 aloittamaani Suomen kirkkojen drone-kuvausta ilmasta. Syksyllä 2021 kuvasin pari sataa kirkkoa, viime kesänä runsaat 400 lisää, joten nyt sivullani https://www.suomi-ilmasta.fi (osoite päivitetty 17.7.2023) on passikuva yli 600 kirkosta. Samalla tuli kuvattua kirkkoja myös sisältä sekä ilmasta eri suunnista, ympäristöä unohtamatta. Usein kirkot on rakennettu joko keskelle kylää tai lähelle vesistöä, jota pitkin kirkkokansan on ollut helppo saapua sanaa kuulemaan.
 |
| Drone-kuvatut kirkot Kunta 3D-kartalla, josta ne avautuvat valokuvina. |
Avattava versio kartasta: https://demo.kunta3d.fi/Map.html?project=247.
Varsinkin kesäaikaan monet Suomen kirkoista ovat kauniita. Itse rakennukset eivät tietenkään vedä vertoja Keski-Euroopan katedraaleille, mutta ympäristöineen ne muodostavat kauniita kokonaisuuksia. Sopiva valaistus ja kuvakulma niin kirkkokuvat kelpaavat vaikka tauluiksi. Jos aika riittää, kokoan joskus kuvista kirjan tai näyttelyn.
 |
| Jurvan kirkko (värejä muokattu). |
Kirkkojen kuvaaminen on avannut itselleni uuden maailman. Niistä avautuu näkymä suomalaiseen historiaan ja menneisyyteen, jossa kansan on pitänyt pärjätä kulkutautien, katovuosien ja ankarien säiden armoilla.
Kirkot kertovat myös Suomen muuttumisesta. Esimerkiksi Luhanka on nykyään pieni taajama (691 asukasta), mutta sen kirkko on kuin puinen katedraali.
 |
| Luhangan kirkko. |
Luhangan kirkko on rakennettu vuosina 1891-1893 ja siinä on 1500 istumapaikkaa -- siis yli tuplasti kunnan nykyinen asukasluku.
Kirkkojen istumapaikkoja ei ole numeroitu, joten paikkoja on mahdotonta laskea tarkasti. Suurin puukirkko on Kerimäellä, mutta "toiseksi suurimpia" itseään mainostavia on Suomessa useita.
Drone surisee hetken, ennen kuin se nousee niin korkealle, että ääni hukkuu liikenteen meluun tai puiden suhinaan. Vain yhden kirkon luona henkilökuntaan kuuluva nainen tuli valittamaan ja sanoi, että "me emme pidä droneista". Siinä vaiheessa drone oli jo laskeutumassa ja kuvat otettu, joten nekin ovat mukana kokoelmassa.
Monet kirkot ovat kesällä auki (ns. tiekirkko). Sisällä on opas, yleensä paikallinen nuori, joka tietää kertoa kirkon historiasta. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista keskustella myös kylän ja nuoren omista näkymistä. Moni oli hakenut opiskelemaan ja odotti kesän jälkeen tietoa tulevasta opiskelupaikasta.
Elokuun puolivälissä kuvasin Rautjärven kirkon. Kunta sijaitsee niin lähellä itärajaa, että kuvausta varten piti tehdä lentosuunnitelma ja ilmoittaa se lennonjohdolle. Vähänpä tiesin, miten tärkeä kuvasta tuli.
 |
| Rautjärven kirkko 14.8.2022, tuhoutui tulipalossa |
Jouluaamuna 25.12.2022 kirkko tuhoutui täysin nopeasti edenneessä tulipalossa, joka osoittautui tuhopoltoksi. Tämä kuva lienee yksi viimeisistä ao. kirkon ilmakuvista.
Moni kirkko on tuhoutunut joko tahallisissa tai tahattomissa tulipaloissa. Kynttilät ja puulämmitys koituivat ennen monen kirkon kohtaloksi, joskus myös seurakuntalaisten. Viime vuosilta muistetaan Ylivieskan (2016), Kiihtelysvaaran (2018) ja Pyhän Olavin kirkon (1997) tuhopoltot sekä Porvoon kirkon 2006 saamat vakavat vauriot. Porvoon kirkko pystyttiin kuitenkin korjaamaan. Hieman yllättäen Rantasalmen kirkon kohtaloksi koitui salamanisku vielä niinkin myöhään kuin kesäkuussa 1984.
Tämän kesän tavoite on kuvata loput 200 kirkkoa, minkä jälkeen kokoelmassa olisi kaikkien Suomen evlut-kirkkojen drone-kuvat. Tehtävä on kuitenkin vaativa, sillä jäljellä olevat kirkot sijaitsevat saaristossa tai Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä välimatkat ovat pitkiä. Katsotaan miten käy.
22 kommenttia:
Kun blogisti kiertää loput 200 kirkkoa niin...
ehdotan, että katsoo samalla minkälainen kirkossa mahdollisesti oleva uhrikynttiläteline on. Onko se paloturvallinen vai suoraan yli satavuotiaan puulattian päällä ilman suojapeltiä.
Ja onko kirkossa alettu käyttää lämpökynttilöitä, joita sitten on rykelmänä ja palonvaara on todellinen.
Jatkossa tulee varmaan katsottua tarkemmin paloturva-asioita. Sen laitoin jo viime kesänä merkille, että erilaisia hälyttimiä ja valvontakameroita oli aivan pienten ja syrjäisten puukirkkojen seinustoilla.
157 ei ole Kaarinan kirkko vaan Turun Henrikin kirkko. Yhdennäköisyyttä kyllä on.
Totta. Kuvasin ne samana päivänä ja olen tainnut nimetä tiedostot väärin. Pitää kaivaa originaalit levyn kulmalta esiin. Kiitos tarkkaavaisuudesta!
Hei Petteri, onko sinulla jokin erityinen syy jättää ortodoksiset kirkot kuvausten ulkopuolelle? Nekin ovat osa rakennus- ja kulttuuriperintöä. Moni ortodoksipyhättö on vain "kivenheiton" päässä luterilaisesta kirkosta, esim. Helsinki, Turku, Lappeenranta...
Wikipedian listassa, jonka otin kuvauksen pohjaksi, oli vain evlut-kirkkoja. Siksi niillä on numero ja paikka galleriassa. Olen kuitenkin kuvannut myös ortodoksikirkkoja sitä mukaa kuin niitä on vastaan tullut (mm. Helsinki, Kotka, Kouvola, Järvenpää).
Nyt on Kaarinan (157) ja Henrikin (080) kirkkojen kuvat oikein. Melkoinen sattuma, että olin kuvannut kirkot peräkkäin vajaan 20 minuutin sisällä ja ne tosiaan näyttävät samanlaisilta. Kuvia käsitellessäni en huomannut kirkon vaihtuneen.
"Niistä avautuu näkymä suomalaiseen historiaan ja menneisyyteen"
Paitsi alle 60 vuotta vanhoista kirkoista, joiden (rumassakin) arkkitehtuurissa historiallinen jatkuvuus on unohdettu kokonaan. Mielenkiintoisia kuvia, vaikka en kirkossa käykään.
Hieno kulttuuriteko Petteriltä. Tsemppiä loppuihin!
Entäs Linnat. Luulisi olevan vielä helpompi ja nopeampi kuvatakin, kun ovat vähälukuisempia kuin kirkot.
Kirkkoja kerätessä voisi tulla mieleen tunnettu "Kauppamatkustajan ongelma". Wikipedian mukaan täydellistä ratkaisua ei voitane laskea, mutta on olemassa ohjelmia, jotka etsivät käytännössä riittävän hyviä reittejä. Onko DI:llä ollut jokin tällainen käytössä :)?
Traveling salesman olisi tosiaan tarpeen, jos sen saisi analysoimaan kymmeniä kohteita. Blogissa mainitsemani versio salli vajaat 20 kohdetta, mutta sitä tuli käytettyä. Ongelma on siinä, ettei pelkkä optimaalinen järjestys riitä, koska säätila ym. voivat tehdä tepposet ja pakottaa poikkeamaan suunnitelmasta.
Hieno kuva meidän omasta Forssan kirkosta. Harmi etten tiennyt sinun tulleen paikkakunnalle kirkkoa kuvaamaan. Asun kävelymatkan päässä kirkosta ja olisin mielelläni tavannut sinut ihan livenä.
Upinniemen merikappeli (käsittääkseni uniikki) olisi myös kuvaamisen arvoinen, jos onnistuisit saamaan luvan.
Petteri Järvinen kirjoitti:
"Pyhän Olavin kirkon (1986) tuhopoltot..."
Tyrvään vsnha keskiaikainen kivikirkko poltettiin ja tuhoutui vuonna 1997.
Totta, miten lie ajatus noin lipsahtanut. Kiitos oikaisusta.
Hienoja kuvia! Miten olet metadatan huolehtinut? "City" kenttään kunta? "Sublocation" -kenttään kylä? Keywordseihin kirkkotyyppi esim: "puukirkko" tai "kivikirkko"?
"Vain yhden kirkon luona henkilökuntaan kuuluva nainen tuli valittamaan ja sanoi, että "me emme pidä droneista"."
Hei! Ettekö tiedä kuka minä olen? Olen Isä Matteo ja teen tutkimuksiani. ;-)
Kaarinan ja Henrikin kirkot ovat molemmat Pekka Pitkäsen tai hänen arkkitehtitoimistonsa sunnittelemia. Pitkäsen työtä on myös Pallivahan (sic) kirkko joka näyttää puuttuvan. Käy kuvaamassa ennen kuin puretaan :)
https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009397768.html
"Vietä unohtumattomat häät Turussa meren lähellä lyhyen ajomatkan päässä keskustasta Ala-Lemun kartanon kauniissa ympäristössä." ;-)
"Tältä näyttää purkukuntoinen Pallivahan kirkko Turussa – lattiat avattu, urut paketissa, kukat kasteltu viimeksi vuosia sitten"
-- Yle 17.9.2019
Seurakunnalla (palo)vakuutukset kunnossa? Onko suntiota (kenties jopa pastoria :-?) nähty bensakanisterin kanssa iltahämärissä?
Iso kiitos hienoista kuvista!
Pieni kirjoitusvirhe sillä Alahärmä kirjoitetaan ilman väliviivaa. Saman Lapuanjoen varrella ylempänä oleva Ylihärmä on kirjoitettu oikein.
Kiitos kommenteista. Korjaan tuon Alahärmän heti ehtiessäni. Tulevan kesän aikana kokoelma toivottavasti vielä laajenee.
Lähetä kommentti