torstai 14. marraskuuta 2019

Lisää englantia Suomen kaupunkeihin

Ylen kolumnistipaikalla kirjoittava Janne Saarikivi kritisoi englanninkielen näkyvää roolia Helsingin opasteissa ja muissa julkisissa teksteissä. Olen toista mieltä: englantia pitäisi olla nykyistä enemmän.

Kävin kesällä sekä Bulgariassa että Ukrainassa. Molemmissa käytetään kyrillisiä kirjaimia, joista länsimaalaisen on vaikea saada selvää. Tututkin sanat näyttävät oudoilta. Onneksi EU:n vaikutuksesta Bulgariassa tekstit olivat lähes kaikkialla myös englanniksi, Ukrainassa tuskin lainkaan. Ero vieraan näkökulmasta oli valtava.

Kokemuksen jälkeen aloin katsella Helsinkiä uusin silmin. Suomen kielen sanat ovat usein eri vartalosta kuin valtakielien sanat, joten länsimaisen turistin on vaikea tunnistaa niitä (kuten yliopisto, joka melkein kaikissa muissa kielissä on jotain sellaista kuin university tai universitetet).

Historiallisista syistä osa Helsingin teksteistä on myös ruotsiksi, mutta se hyödyttää vain harvoja turisteja. Miksi pitää kiinni ruotsista, kun lähes kaikki turistit (ja ruotsinkieliset) osaavat englantia? Miksei kaikkia tekstejä ilmoiteta käytännön syistä suomeksi ja englanniksi?

Janne Saarikivi vertaa Helsinkiä Pariisiin, Moskovaan ja Berliiniin. Ei sielläkään käytetä englantia, vaan ihan omalla kielellä tekstitetään. Mutta ranska, venäjä ja saksa ovatkin maailmankieliä, joita opiskellaan muuallakin maailmassa. Eivätkä nämä maat ole kaksikielisiä kuten Suomi.

Saarikiven mukaan Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia, jotka ovat eivät osaa englantia eivätkä suomea. Voi olla, mutta länsimaiset aakkoset on opittava joka tapauksessa ja oletan, että motiivi englannin opiskeluun saattaa olla jopa suurempi kuin suomen opiskeluun.

Lisäksi englantia tukee vielä yksi seikka: sanakirjat ja konekäännökset toimivat parhaiten englannin ja oman kielen välillä. Googlen älypuhelinkääntäjä on optimoitu kääntämään englantia, sen suomen taidot ovat kovin vaatimattomat.

Englanti on yleiskieli, lingua franca, jonka käyttöä varsinkin pääkaupunkiseudulla pitäisi lisätä, ei vähentää. On meidän suomalaisten oma tehtävä pitää huolta suomen kielen elinvoimasta, sen käytöstä kirjallisuudessa ja verkossa. Mutta turistin, konferenssivieraan tai pakolaisen kannalta englanti on oikea valinta.

Katseltuani aikani Helsinkiä turistin silmin aloin ottaa kuvia teksteistä. Englanti on huomioitu monissa paikoissa, vain liikenneopasteet ovat (kaiketi lain vaatimuksesta) vain suomi/ruotsi-muodossa. Esimerkiksi lähijunassa kuulutetaan (ja näytetään valotaululla) ruotsin jälkeen myös "Helsinki Railwaystation" ja "Aalto university". Raitiovaunussa taululla englantia en kuitenkaan huomannut.

Vaikka englantia onkin paljon, eksoottisemmat kielet ovat harvinaisia. Venäläisiä ja aasialaisia turisteja varten kielivalikoimaa pitäisi laajentaa. Omilla aakkosilla olevat tekstit tekevät suuren, myönteisen vaikutelman, jota meidän suomalaisten on vaikea ymmärtää omassa maassamme.

Paljon on vielä suomalaisilla parantamista. Pienellä kielialueella englannin suosiminen on kuitenkin viime kädessä oma etumme.

Ruokkiminen kielletty vain suomeksi ja ruotsiksi.
Lippuohjeet vain suomeksi ja ruotsiksi - ei hyvä.
Fazerin kahvilan tekstit.
Ravitsemusliikkeen hygieniatodistus voisi kiinnostaa turistejakin. Miksi se muuten on ikkunassa?

Stockmannilla kassa on helppo löytää.
Esplanadin muotikaupan ikkunassa on englannin lisäksi venäjää ja japania.
Tämä taitaa olla se bloggaajille vuokrattava edustusasunto Töölönrannassa?
Kluuvin muumikahvila kertoo aikataulusta poikkeavasta sulkemisajasta englanniksi.
"Bodde här, asui täällä". Tove Janssonin kotia ei mainosteta. Aasialaisia voisi kiinnostaa?
Tove Janssonin alakerrassa pitäisi olla muumiaiheinen myymälä. Nyt ikkunat eivät herätä mitään reaktiota.
Järvenpään Ainoassa kuvauskielto on suomeksi ja englanniksi.
Ainolan historiadokumentissa ei ole edes englanninkielistä tekstitystä.
Englannin kieli voi tuottaa myös ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä ja pk-seudulla on paikkoja, joissa asiakaspalvelua hoitavat vierasmaalaiset ihmiset, eivätkä he ymmärrä suomea lainkaan. Kyse ei ole entiseen tapaan virolaisista, jotka ainakin ymmärsivät ja usein puhuivatkin kieltä, vaan aivan muualta tulleista keikka- ym. työntekijöistä.

Sellaiselle, joka ei ole tottunut käyttämään englantia, vaatimus asioida kotimaassa vieraalla kielellä tulee ikävänä yllätyksenä. Samoin lääkärikunta, jonka suomi on enintään tyydyttävää. Terveysasioissa väärinkäsitykset voivat olla kohtalokkaita. 

Vielä yhden yllätyksen koin soittaessani äsken Finnairin asiakaspalveluun. Jonotuksen suomalaiseen numeroon katkaisi ilmoitus, jonka mukaan englanninkielisillä linjoilla olisi tilaa. Jos pystyisin hoitamaan asiani englanniksi, saisin sen nopeammin hoidettua.

12 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

"Historiallisista syistä osa Helsingin teksteistä on myös ruotsiksi, mutta se hyödyttää vain harvoja turisteja. Miksi pitää kiinni ruotsista, kun lähes kaikki turistit (ja ruotsinkieliset) osaavat englantia?"

Kaksikielisyyden lakkauttaminen on utopistinen vaihtoehto. Mutta vaikka se olisi mahdollista, säilyttäisin silti ruotsinkieliset kyltit jäänteenä historiasta. Mielestäni pelkkä vanha ruotsinkielinen kyltti on mielenkiintoisempi kuin moderni englanninkielinen keinotekoisesti tehty turistinähtävyys.

Mona Lisasta voisi tehdä kopion ja kiinnittää viereen englanninkielinen kyltti, mutta se ei ole kiinnostava, koska se ei ole aito. Sitäpaitsi Helsingissä on jo liikaa turisteja. Oodinkin piti ilmeisesti olla kirjasto eikä nähtävyys turisteille.

Eräässä amerikkalaisessa turistiarviossa oli muuten kohokohtana mainittu matkustaminen pois Suomesta, koska Venäjällä ei enää ymmärtänyt tekstejä.

Jari kirjoitti...

Tämä on OK, niin kauan kun meillä on oikeus kieltäytyä englanninkielisestä työstä (jos oma kieli on virallinen kieli), ja kaikesta muusta ilmastoa pilaavasta työstä.

Nimetön kirjoitti...

Janne Saarikiven keskeisin sanoma taisi kuitenkin olla, että "Mall of Triplan" kaltaiset äärimmäisen säälittävät kansainvälistämisyritykset eivät palvele loppujen lopuksi ketään. Oikeassa hän myös on siinä, että englanninkielisten julkisten palveluiden kehittäminen Helsingissä ei ole perusteltavissa maahanmuuttajien tarpeilla.

Seppo I. kirjoitti...

Kiitos Petteri taas harkituista, järkevistä ja maltillisista kannanotoistasi, niitä on ilo lukea tänä some-raivoilun aikakautena.
Hiukan eri mieltä voi olla tuon venäjän kielen lisäämisen tarpeellisuudesta. Toki Helsinki on "vanha venäläinen kaupunki". Useimmat meistä haluaisivat varmaan kuitenkin profiloitua länsieuroopalaisiksi, huolimatta siitä, että risteilyvierasta tervehtivät ensimmäiseksi komeat sipulikupolit Katajanokalla. Käypä Petteri Helsingin kaupungin taidemuseossa HAM:issa(=kinkkumuseo?). Siellä kyrilliset tekstit jostain syystä lyövät oikein silmille. Voi olla, että turistille syntyy tunnelma olosta jonkinlaisella harmaalla vyöhykkeellä, joka vasta hiljattain on vapautunut miehityksen ikeestä. Eiväthän itänaapuritkaan ole mitään villi-ihmisiä, vaan varmaan osaavat turistisanaston englanniksi siinä missä muutkin. - Mistähän muuten johtui, että presidentti Trump kommentoidessaan jälkeen päin tapaamistaan Putinin kanssa Helsingissä, luuli olleensa Venäjällä?

Nimetön kirjoitti...

Petterille: 'englannin kieli' kirjoitetaan näin, erilleen. 'Englanninkielinen' on yhdyssana. Samoin 'suomen kieli' tai 'suomi' (pienellä).

Petteri Järvinen kirjoitti...

Helsinki esitti 70-80-lukujen elokuvissa usein Moskovaa, koska arkkitehtuuri oli niin samanlaista. Tuskin muutama venäjänkielinen kyltti vaikutelmaa muuttaa.

Oletan, että Helsinkiin asti tulevat venäläiset ovat pääosin kokeneita matkailijoita, mutta Lappeenrannan ja Imatran suunnalla voi olla paljon ensikertalaisia, jotka eivät tunne länsimaisia kirjaimia. Kaupallisista syistä heitäkin pidetään tärkeinä.

Petterille: 'englannin kieli' kirjoitetaan näin, erilleen. 'Englanninkielinen' on yhdyssana. Samoin 'suomen kieli' tai 'suomi' (pienellä).

Yhdessä kohdassa oli näköjään lipsahtanut väärin, korjasin sen. Kiitos tarkkaavaisuudesta.

Nimetön kirjoitti...

Hei Petteri,

Keskityttäisiinkö Onecoiniin.
Kun availee paljon näitä toissijaisia keskusteluita, niin tärkein, eli Onecoin hukkuu jonnekin piiloon.

Kiitos jo etukäteen.

Nimetön kirjoitti...

Ruotsi oli vielä ainakin kymmenisen vuotta sitten Suomea hankalampi matkailijan kannalta, monessa paikassa info turisteille oli vain ruotsiksi. Esim. Kolmårdenin asemalla (tai oikeammin ehkä seisakkeella) tietoa bussikyydistä huvipuistoon ei oltu käännetty. Vähän ruosteisen kouluruotsin avulla se oli kuitenkin ymmärrettävissä ja saatoin neuvoa muitakin turisteja.

Nimetön kirjoitti...

Mutta tämähän ei kommentoinut lainkaan Janne Saarikiven kolumnia, vaikka niin annettiin ymmärtää. Saarikivi ei kirjoittanut kylteistä, joissa lukee asia usealla kielellä, vaan sellaisista, joissa se lukee pelkästään englanniksi eikä lainkaan suomeksi. Koko blogiteksti oli siis turhaa paasausta väärin ymmärretystä tekstistä.

Timo kirjoitti...

Eiköhän tässä ole ennemmin kyse siitä, että jos me emme arvosta omaa kieltämme, ei sitä arvosta kukaan. Suomen kielellä on jo ongelmia, jotka tosin näkyvät ehkä vasta tulevaisuudessa. Siemenet on jo kylvetty. Hyvä esimerkki on yliopistomaailma ja tutkimus, jota tuotetaan yhä vähemmän suomeksi. Tästä aiheesta onkin viime vuosina julkaistu useita painokkaita mielipidekirjoituksia.

Englanninkielisiä kylttejä yms. opasteita voidaan toki harkinnan mukaan lisätä, mutta muistetaan myös, että suomalaiset ovat jo nyt englantia vieraana kielenä osaavista parhaiden joukossa. Pelkästään se on jo todella paljon. Esimerkiksi saksalaiset ovat englannissa (keskimääräisesti) paljon meitä huonompia.

Tuula kirjoitti...

Totta, junissa ja metroissa kuulee englanniksi kuulutukset. Mutta mielestäni myös olisi hyvä olla englantia enemmän kylteissä ja muissa teksteissä. Meillä on siitä hyvä, että yleensä pystytään asiakkaita palvelemaan myös englanniksi, kun taas Saksassa sain todella vähän palvelua englanniksi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Itävallassa taas oli päinvastoin, kaikki halusivat palvella englanniksi eikä saksan-taitojen kehittämiseen juuri tullut mahdollisuuksia.