maanantai 11. marraskuuta 2019

HX-hävittäjät eivät torju hyökkäystä sähköverkkoon

Lauantaina 14. syyskuuta huthi-kapinalliset iskivät öljynjalostamoon Saudi-Arabiassa. Jälki oli tuhoisaa, sillä valtio-omisteisen Aramcon öljynjalostuskapasiteetti putosi puoleen.

Tapahtuma oli vakava isku Saudi-Arabian taloudelle, mutta myös sen itsetunnolle.

Maa on maail­man suurin aseostaja. Sen ilmavoimilla on 228 F-15-hävittäjää, 53 Eurofighteria, 81 Tornadoa ja viisi Awacs-tutkavalvontakonetta. Ne eivät pystyneet torjumaan hyökkäystä öljyteollisuutta vastaan.

Sotilaat olivat jämähtäneet väärälle aikakaudelle ja tuhlanneet öljymiljardeja vanhoihin sotaoppeihin.

Ensimmäisessä maailmansodassa kunnostautunut Ranskan armeijan marsalkka Ferdinand Foch muistetaan parhaiten lyhytnäköisestä ennustuksesta: lentokoneet ovat kiinnostavia leluja, mutta niillä ei ole sotilaallista arvoa.

Viime vuosien konflikteissa juuri ilmavoimat on ollut ratkaisevassa roolissa. Saudi-Arabian tapahtumat osoittavat, että elämme Foch-hetkeä, jossa vanhoja oppeja pitää arvioida uudelleen.

Vihollinen ei hyökkää näkyvästi tankeilla ja pommikoneilla, vaan salakavalasti uudella teknologialla. Droonit ja risteilyohjukset ovat vaikeita torjua, sillä ne hajauttavat iskuvoiman useaan osaan. Uusi tekniikka hyödyntää tekoälyä, konenäköä ja robotiikkaa, eikä edes maksa paljon.

Voisiko koneiden määrää vähentää ja kehittää kyberpuolustusta?

Edellisen kerran Aramco joutui hyökkäyksen kohteeksi elokuussa 2012. Silloin kohdistettu Shamoon-virus tuhosi 30 000 työaseman tiedostot. Uskotaan, että iskun takana oli Iran, ja että kyseessä oli kosto vähän aiemmin paljastuneesta Stuxnet-haittaohjelmasta.

Saudien mahtava sotakoneisto oli aseeton myös Shamoon-viruksen edessä. Armeija katseli vierestä, kun bitit raivosivat maailman arvokkaimman yrityksen tietojärjestelmissä aiheuttaen valtavaa tuhoa.

Suomen kannalta Foch-hetki on erityisen tärkeä, sillä meitä odottaa puolustusvoimien historian kallein päätös: HX-hanke eli Hornet-hävittäjien seuraajan valinta.

Pelkät lentokoneet maksavat noin 10 miljardia euroa, niiden käyttö toisen mokoman. Pienelle maalle hintalappu on käsittämättömän suuri, sillä koko puolustusvoimien vuosibudjetti on kolme miljardia.

Uudet hävittäjät säilyvät käytössä 2060-luvulle asti. Ne saattavat kuitenkin vanhentua ennenaikaisesti, sillä seuraavan sukupolven hävittäjät ovat luultavasti jo robottiohjattuja. Ne pystyvät epäinhimilliseen liikehdintään ja toimimaan yhtenä parvena tekoälyn ohjauksessa.

Moderni yhteiskunta on erittäin haavoittuva, ja hyökkääjä tietää sen. Sähkön ja tietoliikenteen katkaisu riittää pysäyttämään koko maan. Hyökkäystä ei tarvitse edes toteuttaa, pelkkä vakavasti otettava uhkaus riittää.

Kesällä uutisoitiin, että Venäjä ja Yhdysvallat ovat varautuneet iskemään kyberaseilla toistensa sähköverkkoihin. Irania vastaan kyberiskuja myös toteutettiin. Suurvallat tietävät, mihin kehitys on menossa. Suomi odottaa yhä talvisodan uusintaa.

Sitä ei tule. Sähköverkkoon osuva kyberase riittää kukistamaan Suomen laukaustakaan ampumatta. Jos kyber ei tehoa, saman vaikutuksen saa tuhoamalla pari keskeistä sähköasemaa samaan tapaan kuin Saudi-Arabiassa tapahtui.

Rintamalinja ei kulje itärajalla vaan arjen infrastruktuurissa. Miten hyvin HX-hävittäjät pystyvät puolustamaan sitä?

Hävittäjiä ei hankita pelkkää ilmasotaa varten. On epä­todennäköistä, että ne koskaan joutuisivat perinteiseen ilmataisteluun mies miestä ja kone konetta vastaan. Hävittäjillä tehdään myös tunnistuslentoja ja niitä esitellään pr-henkisesti lentonäytöksissä.

”Kukaan ei voi ennustaa, mitä tuleva sota on”, sanoi ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen keväällä. Siksi kaikki mahdollisuudet on pidettävä avoinna. On pohdittava, miten vähistä miljardeista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Yksi kysymys on koneiden määrä. Sotilaiden mukaan koko maan puolustamiseen tarvitaan 64 konetta, mutta onko sekään enää realismia? Puoli Suomea tyhjenee vääjäämättä väestökehityksen vuoksi, joten kannattaako sitä varautua puolustamaan?

Voisiko koneiden määrää vähentää ja käyttää niistä säästyvät rahat kyberpuolustuksen kehittämiseen? Osaamisvaje ja kyberomavaraisuuden puute ovat huutavia.

Hävittäjäkaupoissa yksi miljardi on pikkuraha, mutta verkkopuolustuksessa sillä tekisi ihmeitä.

(Julkaistu Tivi-lehden kolumnina 10/2019)

Yhdysvaltojen haavoittuvuudesta kertoo Kyberuhkia ja somesotaa -kirjani sivu 95:

Kyberuhkia ja somesotaa -kirjani kertoo mm. sähköverkon turvallisuudesta, sivu 95
Vielä talvisodan aikaan kansalaiset lähtivät kaupungeista sotaa pakoon maalle. Tänään maaseutu on vähintään yhtä riippuvainen sähköstä ja tietoliikenteestä kuin kaupungit. Pakopaikkaa ei ole. Siksi sähköverkon turvaaminen on kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen tärkeimpiä tehtäviä.

HX on voimaton drooniparven edessä. Kannattaisiko panostaa lasertorjuntaan? Tässä yksi malli: https://www.popularmechanics.com/military/research/a29727696/athena-laser-weapon/

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Rintamalinja ei kulje itärajalla vaan arjen infrastruktuurissa. "

On ollut vuosikymmenet puolustussuunnitelussa keskeinen lähtökohta, että hyökkääjä tulee sodan jo heti ensivaiheissa (paljolti onnistuneesti) käymään kaikin keinon (kyberasein, ohjuksin ja erikoisjoukko-sabotaasiryhmien avulla) kriittisen infran (+ henkilöstön) kimppuun. Jos sotaan joudutaan, yhteiskunta tulee häiriintymään vakavasti kaikilla tavoilla. Jossain taisi olla, että myös hävittäjien lukumäärässä on otettu huomioon, että merkittävä osa niistä tulee todennäköisesti heti tuhoutumaan säilytyskohteisiinsa ehtimättä lentämään ainuttakaan sotalentoa.

Jos johonkin kannattaa resursseja lisätä, niin se on huoltovarmuuden ja resilienssin parantamiseen yleensä. Kyberpuolustus on toki sen yksi ulottovuus, mutta sen merkitys on rajallinen, sillä sotatilanteessa Suomi palaisi joka tapauksessa paljolti analogiseen aikaan viimeistään kiinneettisten aseiden vaikutuksesta. Suomi on itse asiassa harvoja maita, jossa modernin yhteiskunnan haavoittovuus on edes kohtalaisella tavalla tiedostettu ja otettu huomioon.


" On epä­todennäköistä, että ne koskaan joutuisivat perinteiseen ilmataisteluun mies miestä ja kone konetta vastaan. Hävittäjillä tehdään myös tunnistuslentoja ja niitä esitellään pr-henkisesti lentonäytöksissä. "

Tämä kuvaa erinomaisesti kirjoituksen heppoisuutta ja populistisuutta. Veistelet pr-henkisistä lentonäytöksistä, mutta jätät mainitsematta, että hävittäjillä on myös ilmasta-maahan/merelle kykyä, elektronisen sodankäynnin kykyä (tähän voi kuulua jopa kyberkyky) sekä sensoriensa kautta tiedustelu/tilannekuvanmuodostamis/maalinosoituskykyä.

" Puoli Suomea tyhjenee vääjäämättä väestökehityksen vuoksi, joten kannattaako sitä varautua puolustamaan?"

Nykyinen sotilasdoktriini ei enää perustu aluepuolustukseen, vaan mahdollisimman suurten tappioiden tuottamiseen hyökkääjälle hajautetuilla ja dynaamisilla joukoilla.

Puolustuksen painopiste tulisi väistämättä olemaan paljolti Etelä-Suomessa, eikä jokaisesta sentistä Lapin erämaata lähdettäisi vain periaatteen vuoksi taistelemaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hävittäjillä on muitakin tehtäviä kuin ilmataistelu, mutta osa niistä voitaisiin (ja olisi parempikin) tehdä muilla konetyypeillä. Tiedustelulaitoksella on CASA C-295 potkurikone signaalitiedustelua ja kyberiä varten.

Maallikon näkökulmasta perinteinen laajan hyökkäyksen doktriini on alkanut tuntua vanhentuneelta. Ensinnäkään valtioilla ei ole varaa entisenkaltaisiin offensiiveihin ja toiseksi uudenlaiset ilma-aseet (droonit, risteilyohjukset) lamauttavat kriittiset kohteet hetkessä.

Minäkin näin arvion siitä, miten vihollinen tuhoaisi joukon HX-koneita heti alkuun. Onko miljardien sitominen vanhentuviin, ihmispilottien ohjaamiin koneisiin järkevää rahankäyttöä? Miltä maailma näyttää 2050..2060-luvuilla, jolloin HX-koneet ovat vielä palveluskäytössä?

Lentonäytös-viittaus oli viittaus PR:ään, jolla on iso merkitys PV:n toiminnassa. Viittaus oli osittain humoristinenkin - ei tosin niin humoristinen kuin puolustusvaliokunnan varajäsen Sofia Vikman 25.9.2019 A-studiossa viiteen kertaan toistama "suorituskyky edellä" (ja kahdesti erikseen "suorituskyky"). Silloin minua ei naurattanut yhtään tv:n ääressä.

SS kirjoitti...

Kaikille lienee selvää, että kuskittomat lentokoneet ovat tulevaisuutta. Ihminen ei yksinkertaisesti kykene kuin 6g:n käännöksiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmailul%C3%A4%C3%A4ketiede

Tietokoneella raja lienee tuhansissa. Ihmisen rooli on näytellä sotilasta; annetaan todellinen sotiminen niille, jotka ovat siinä ylivoimaisia (eli robotit ja tietokoneet). Onneksi kehitys on menossa siihen suuntaan jo vauhdilla.

SS kirjoitti...

En jaksa uskoa, että laserilla saa kunnolla alas droneja. Ensiksi tulee mieleen päällystää drone sellaisella pinnoitteella, joka heijastaa hyvin valoa. Tällöin laserin valo heijastuu pois aiheuttamatta vahinkoa.

SS kirjoitti...

https://drive.google.com/file/d/153OrxnuGEjsUvlxWsFYauslwNeCEkvUb/view

SS kirjoitti...

https://fas.org/sgp/crs/natsec/R45178.pdf

SS kirjoitti...

https://www.orfonline.org/research/invest-acquire-dominate-the-rise-and-rise-of-china-tech/

SS kirjoitti...

https://futurism.com/the-byte/us-military-augmented-human-beings