maanantai 12. joulukuuta 2011

Videotallennus kustantaa muusikoiden hyvitysmaksun

Tein muutamia laskelmia hyvitysmaksutulon putoamisesta.

OKM:n tilastojen mukaan vuonna 2000 hyvitysmaksua perittiin 5,01 miljoonasta videokasetista. Sen jälkeen kasettien myynti putosi muutamassa vuodessa miljoonalla kappaleella. Todellinen romahdus osui vuosiin 2005-2006, jolloin myynti puolittui kahdesta miljoonasta yhteen.

Mikä oli tämän vaikutus hyvitysmaksuihin? Tavallisen kolmen tunnin VHS-kasetin hyvitysmaksu oli 0,76 senttiä minuutilta eli noin 1,4 euroa. Tosin moni osti jo tuolloin 4 h kasetteja, joista maksu oli korkeampi, mutta käytetään varmuuden vuoksi kolmen tunnin arvoa.

Vuonna 2000 VHS-kaseteista kertyi noin 6,8 miljoonan euron hyvitysmaksutulot. Sen vuoden maksukertymä oli 9,4 miljoonaa euroa, eli VHS-kasettien osuus potista oli yli 70 prosenttia.

Digi-tv:n myötä VHS-kasettien myynti romahti. Hyvitysmaksu laajennettiin digibokseihin vuonna 2005 ja vuoden 2007 pakollinen digisiirtymä nosti hyvitysmaksutulon kaikkien aikojen ennätykseen.

Tällä hetkellä 150-250 gigatavun boksista peritään 18 euron (+alv kahteen kertaan) maksu, jonka tuotto vastaa siis 13 VHS-kasettia. Digiboksi kestää 2-4 vuotta, joten käytetään keskiarvona kolmea. Silloin tallentavan digiboksin tuotto vastaisi 4,3 vuosittain ostettua VHS-kasettia.

Ennen kaikki nauhoittivat ohjelmia, koska sisällöstä oli niukkuutta. Kuinka moni tänään hankkii tallentavaa digiboksia, kun tv-kanavia on 15 ja nettisisältö siihen päälle? Kuinka moni ehtii koskaan katsoa tallentamiaan ohjelmia? Moni on luopunut televisiosta kokonaan.

Hyvitysmaksukeskustelu rajoittuu yleensä vain musiikkiin. Oleellista on, että hyvitysmaksun tuotto on aina elänyt videotallennuksen mukaan.

Vuonna 2009 hyvitysmaksua perittiin 146 000 tallentavasta digiboksista (arviolta 2,6 miljoonaa euroa). Lisäksi maksua perittiin myös 3,7 miljoonasta tyhjästä dvd-levystä (0,60 euroa kappale eli tuotto 2,22 miljoonaa). Mitä ihmettä niille mahdettiin tallentaa? Ei ainakaan musiikkia.

Ei liioin elokuvia, koska dvd-elokuvien kopionti on kielletty. Oletankin, että tämä pari miljoonaa kerättiin lähinnä piraateilta sekä digikuvaajilta, joiden kumpienkaan ei pitäisi olla maksajien joukossa.

Ehkä nämä laskelmat antavat jotain perspektiiviä vaatimuksiin palauttaa lähinnä musiikin kopioinnin nimissä perittävä hyvitysmaksu "oikealle" tasolleen.

PS 1. Eikö tällaisten laskelmien tekeminen olisi pikemminkin ministeriön ja Arhinmäen tehtävä?

PS 2. Eikö ole älyllistä epärehellisyyttä väittää, että musiikin kopiointi on siirtynyt uusiin laitteisiin ja vaatia mm. älypuhelimia maksun piiriin? Luvut ovat taatusti tekijänoikeusjärjestöjen ja ministeriön tiedossa. Kuka tahansa voi laskea nämä asiat auki. Jos ei ministeriö, niin edes joku mediasta.

Lisäys 13.12.2011: Jos hyvitysmaksun tuotto halutaan palauttaa muka entiselle, "normaalille" 15 miljoonan tasolle, videotallennuksen osuuden pitäisi olla runsaat 70 % eli noin 11 miljoonaa. Digikuvaajat ostavat parin miljoonan edestä dvd-levyjä, joten 9 miljoonaa jäisi katettavaksi digibokseilla. Niitä myytiin v. 2010 146 000 kpl. Digiboksien hyvitysmaksu pitäisi siis nostaa keskimäärin 61 euroon (alv-verollinen vaikutus kuluttajalle noin 85 euroa), jotta haluttuun kertymään päästäisiin.

Toinen vaihtoehto on väittää, että hyvitysmaksukertymän lasku johtuukin musiikin kopioinnin siirtymisestä uusille laitteille ja vaatia maksua esim. tietokoneille ja kännyköille. Kuten edellä oleva laskelma osoittaa, tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suuri osa ihmistä ei tiedä maksavansa hyvitysmaksua tai maksun suuruutta. Hyvitysmaksun osuus tulisi ilmoittaa kuiteissa kuten arvonlisäverokin ilmoitetaan. Näin ihmiset saisivat tietää mistä maksavat.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi myös syytä huomata, että hyvitysmaksua ei ole oikeutettua kerätä mihinkään Robin Hood -toimintaan, jossa menestyvien artistien rahat diilataan tuntemattomien, kehittyvien artistien tukemiseen.

Hyvitysmaksu on korvaus yksityiskopioinnista, joten sen tuotot kuuluvat juuri Lauri Tähkän, Maija Vilkkumaan ja Aki Kaurismäen kaltaisille menestyville tähdille.

Anonyymi kirjoitti...

Eräs muu todella mielenkiintoinen luku tässä yhteydessä on kaikkien maksun kannatajien levittämä tieto 2 miljardin € laillisesta kopioinnista. Jos jaamme tämän tasan koko kansalle, vauvasta vaariin, tulee tästä huimat 400€/asukas. Musiikin kohdalla jos laskemme että kappale maksaa 1 € tarkoittaa tämä noin 400 kappaleen kopiointia. Kuulostaa oikealta? No ei todellakaan!

Kun katson sekä omaa että lasten sukupolvea, voin vain todeta että koiointi on vähentynyt. Musa tulee joko musakaupasta (ei kai sen tallettamisesta voida maksua vaatia) tai Spotifystä, TV-ohjelmia ei kukaan enää tallenna kun ne tulee webistä. En millään voi uskoa että tuo 2 miljardia on lähelläkään oikeaa lukua!

Anonyymi kirjoitti...

Mikropc:stä
Työntekijän oikeusturva vaarassa

"Osaan hubeista oli pääsyvaatimuksena tietty jakomäärä, joten minunkin piti jakaa jotain päästäkseni sisälle", Nurmela kertoo esitutkintapöytäkirjassa.

"Pyysin oikeudenhaltijoilta tällaiseen toimintaan kirjallista lupaa, mutta sitä en saanut. Minulle vain ilmoitettiin, että käräjille juttua ei tulla koskaan viemään", hän jatkaa.

"Jo aikaisemmin mainitulta MPA:lta sain muutaman elokuvan jakoon laitettavaksi, mutta sekin oli epävirallista. Itse koin oman oikeusturvani puutteelliseksi."


Tälläin voi menetellä kun kyseessä on asianomistajarikos, mutta moraalisesti tuo on kyseenalaista, joten Petteri miksi ihmettelet älyllistä epärehellisyyttä?

Tuossa artikkelissa on myös mielenkiintoista, että työtekijä kieltäytyi allekirjoittamssa todistajanlausuntoaan, koska ei enään tuntenut sitä omakseen Kotilaisen ja Pihkalan muokkausten ja korjausten jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta on oikein, että kotikopioinnista (joka on täysin laillista toimintaa) käytettävistä muistivälineistä, joita ovat C-kasetti, sitten VHS-kasetti, sen jälkeen tallennettava CD-levy sekä DVD levyt, niin niiden myynnistä peritään hyvitysmaksua.

Lain mukaan, näin kerätty hyvitysmaksu pitää jakaa kotikopioinnin kohteeksi joutuneille teosten tekijöille. Ei muille. Nykyisen tekijänoikeusjärjestöt jakavat näitä hyvitysmaksurahoja mm. kavereiden opintomatkoihin ulkomaille, uusien elokuvien tekemiseen avustuksia jne. Tämä on väärin.

Kolmas EU:sta tullut ohje on, että hyvitysmaksua voi periä laitteista, joita pääasiassa käyetetään kotikopioinnissa. Kun nyt on ehdotettu, että kännyköistä pitää maksaa hyvitysmaksua, on se minusta EU-ohjeen vastaista. Kyllä kännykkä on ensisijaisesti puhelin. Joillakin kännykässä voi olla myös esim. musiikkia talletettuna.

Lauri Hirvonen

Anonyymi kirjoitti...

Harrastan itse valokuvaamista, ja kaikenlaisia medioita kuluu jonkin verran. Periaatteen vuoksi jätän kuitenkin kaikenlaiset hyvitysmaksut maksamatta, omista digikuvista niitä kun ei tarvitse maksaa. Tämä onnistuu helposti, kun tilaa mediat ulkomailta. Digibokseja saa tilattua Suomestakin ilman kiintolevyä, jolloin niistä ei kaiketi mene mitään mitään maksua. Ei vaadi ihmeitä lisätä kovalevyä jälkikäteen.

Täytyy vain sanoa, että kuluttajan kannalta ei tässä ole mitään ongelmaa. Posti tuo paketin kotiovelle tai lähipostiin suunnilleen samoilla kustannuksilla kuin mitä kotimaastakin. Oma kysymykseni on, että milloin paikallinen kauppias huomaa, että noiden medioiden mukana tulee tilattua kaikenlaista muutakin suoraan ulkomailta, edullisemmin ja ennenkaikkea, kiertäen kokonaan suomalaisen kaupan katteet ja liikevaihdon. Haluavatko Arhinmäki ja kumppanit salaa ajaa suomalaisen erikoiskaupan alas?

Totanoin kirjoitti...

Kirjoitin Kalle Kinnusen blogiin näin:

”Alasta” olisi hyvä analyyttisyyden vuoksi erottaa seuraavat alat, jotka ovat tosiaan eri bisneksiä:

1) kuluttajaelektroniikkabisnes, johon kännykät, telkkarit ja muu lähitulevaisuuden elektroniikkajäte kuuluu
2) jakelubisnes
3) ”luova alkutuotanto”

En ole vielä nähnyt missään sellaista käppyrää tai taulukkoa, jossa esitettäisiin purevaa dataa siitä, miten näiden eri toimialojen liikevaihdot ovat kehittyneet esim. vuosina 1990-2010.

Mikäli kapitalismi on toiminut lakiensa mukaisesti, luulen, että kuluttajaelektroniikkabisnes ja jakelubisnes ovat kasvaneet, mutta alkutuotanto eli musiikin tai elokuvien tekeminen on pysynyt enintään lähtökuopissa inflaation syödessä osan liksoista.

Osmo kirjoitti...

En ymmärrä miksi kanavien määrä tekisi tallentavasta boksista tarpeetonta, päinvastoin. TV:n katselu eroaa paljon radion kuuntelusta. Radiosta kuunnellaan paljon musiikkia, eikä niin ole väliä mikä kappale juuri tulee, kun genre on oikea. TV:stä usein katsotaan tiettyjä ohjelmia, esimerkiksi sarjoja. Tällöin tallentava boksi vapauttaa aikataulusta. Nyt toki myynti on vähäistä, koska 2007-08 ostetut boksit toimivat vielä. Kun asioista päätetään hallinnollisilla päätöksillä tulee kysyntään tällaisia huippuja ja laskuja. Minusta kysymys milloin tallennettuja ohjelmia katsoo on outo. Tallentavan omistaja ihmettelee pikemminkin, milloin katsoisi suorana. Uskon, että tallentaminen on nykyään paljon yleisempää sen helppouden takia. Tosin silti en näe miksi siitä pitäisi maksaa.

Hyvitysmaksutulot jakaantuvat videoon ja audioon (musiikkiin). Digiboksien hyvitysmaksu on videota, joten musiikintuottajat eivät siitä juuri päässeet osallisiksi. Jos katsoo audiopuolen tuloja, niin ne piikkasivat 2004 eli ennen digisiirtymää. Vuosina 2005-2008 tulot olivat tasaiset, joskin toki nimellisarvoltaan suuremmat kuin milloinkaan 1984-2003. Syy vuoden 2004 piikkiin oli CD:ssä. Sen jälkeen ulkomailta tilaaminen ja siirtyminen DVD:hen vähensi CD:n tuloja.

Teosto onnistui pelaamaan 2000-luvun uudet hyvitysmaksut suurelta osin musiikkipuolelle. 2002-2006 musiikki sai vähintään 40 % 1995-99 se oli alle 20 % joka vuotena.

Teoston kommenteissa kannattaa ymmärtää tämä oman edun ajo. He tietenkään eivät yleisiä hyvitysmaksuja ajaessaan sanoa sitä suoraan, mutta miksi juuri kännykät ovat olleet niin haluttuja maksun piiriin? Ei siksi, että ihmiset katsoisivat leffoja niistä.

Puheet kahden miljardin euron kopioinnista on puppua. Koko sähköinen joukkoviestintä (tallenteet+elokuvateatterit) in noin 300 miljoonan euron luokkaa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tv-katselun tavat ovat yksilöllisiä. Sarjojen seuraamiseen tallentava boksi on mainio, ja silloin ohjelmat tulevat myös katseltua sieltä levyltä. Mutta yksittäiset dokumentit ja elokuvat täyttävät monta digiboksia ilman, että niitä koskaan ehditään katsella. Uusia elokuvia tulee joka ilta joltain kanavalta. Lisäksi dokumentit (ja osa sarjoistakin) lähetetään useaan kertaan (YLEn oopperat tulevat aina kolmasti).

Teosto on pelannut hyvitysmaksuja hienosti omaan pussiinsa. Ulkoisten levyasemien tuloja ei vielä ole kerrottu julkisuuteen, olisi kiinnostavaa tietää missä audio/video-suhteessa ne jaetaan.

Uusin julkinen tilasto on v. 2010, siinä digiboksien ja dvd-levyjen osuus maksukertymästä oli 63,3 %. On todella ovelaa vaatia moninkertaista maksua digiboksille, sillä ne ovat korkean yksikköhintansa vuoksi hyvitysmaksujen suurin tuloerä. Pian on edessä hd-siirtymä, joka saa monen ostamaan uuden boksin, ja kun tallennus vie entistä enemmän tilaa (vaikka hd-ohjelmia mahtuu tuntimäärällä mitattuna yhtä paljon kuin ennenkin), digibokseista kertyvät tulot kasvavat helposti kaksin- tai kolminkertaisiksi!

Kaikki tämä ilman, että kuluttajien käyttäytyminen tai kopiointi muuttuu millään tavalla. Näkee, että tekijänoikeusjärjestöt hallitsevat edunvalvonnan.

Puhelimet ovat kiitollinen rahastuksen kohde siksi, että parempien älymallien yksikköhinta on digiboksien luokkaa. Puhelimiin voi helposti lätkäistä 5-20 euroa hyvitysmaksua. Alussa tietenkin tyydytään 1-4 euroon, mutta kun pää on saatu auki ja puhelinten muistimäärät kasvavat, tariffeja on helppo nostaa jatkossa. Näinhän digibokseillekin on käynyt.

Tässä on se todellinen syy, miksi puhelimia vaaditaan maksun piiriin. Eikä tällä ole mitään tekemistä musiikin kopioinnin kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvitysmaksun pitäisi huomioida sekin, että C-kasetti ja videonauhat ovat hyvin pitkäikäisiä formaatteja, hyvinkin 10-20 vuotta. Digiboksin kosahtaessa taas katoaa usein koko videoarkistokin bittitaivaaseen, ennalta-arvaamatta ja pyytämättä.

Tilanne pahenee HD-tallentimien myötä, koska niistä ei dataa saa ulos muualle kuin HDCP-näyttölaitteelle.

Digibokseilla ei näin ole kuluttajalle samanlaista arvoa pysyvien tallenteiden tekemisessä kuin perinteisillä formaateilla.

Anonyymi kirjoitti...

Kuka tietää pitääkö jyrsinkoneesta

maksaa hyvitys/teostomaksuja?

http://www.youtube.com/watch?v=H7STBiTX9R4

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei pidä. Niitä ei käytetä tallentamiseen "merkittävässä määrin". Yksi Pelle Peloton ei vielä riitä :-)