tiistai 20. joulukuuta 2011

YLE ei saa tukahduttaa kilpailua nettisisällöissä

Tänään on kuultu kaksi mielenkiintoista uutista. Ensimmäisen mukaan internet on ohittanut television ja noussut ihmisten tärkeimmäksi mediaksi.

Toisen uutisen mukaan ihmiset eivät edelleenkään halua maksaa nettipalveluista. Vain neljä prosenttia olisi valmis maksamaan sisällöstä, loppujen mielestä sisältö pitää saada ilmaiseksi.

Kun nämä laskee yhteen on helppo ymmärtää, miksi eduskunnan ruhtinaallinen satsaus valtiolliseen mediaan herättää närää kilpailijoissa. Veroluonteisena, vuosittain nousevana maksuna rahoitettava YLE on ylivoimaisessa asemassa tuottaessaan nettiin ilmaista sisältöä. Muiden on ansaittava rahansa itse, ja silloin työn tulosta ei voi jakaa ilmaiseksi.

Suomalaiset eivät ole kuluneina 18 vuotena pystyneet luomaan nettiin juurikaan omia sisältöbrändejä. IRC Galleria oli poikkeus, mutta sekin uhkaa näivettyä kaikkivoipaisen Facebookin alle. Muut suositut nettisisällöt ovat perinteisen median jatkeita ja elävät sen varassa. Tai elävät ainakin niin kauan kuin perinteisen median puolella riittää maksavia asiakkaita.

Viestinnän painopiste siirtyy yhä enemmän nettiin. Eduskunta on nähnyt hyväksi helpottaa YLEn ja vaikeuttaa kaupallisten toimijoiden asemaa. Jos YLE saa vapaat kädet tarjota netissä kaikkea mahdollista on vaarana, että siitä tulee VVTV eli Valtion Virallinen TiedotusVirasto. Viestintä alkaa uudelleen keskittyä tavalla, jonka luulimme jo olevan historiaa.

YLEn toiminta netissä ei saa olla itsetarkoitus, vaan pikemminkin muiden sisältöjen jatke. Vahvan rahoituksen turvin YLE voi kyllä toimia koelaboratoriona ja kehittää uusiakin nettikonsepteja, mutta menestyvät palvelut pitäisi irrottaa YLEstä ja mahdollisuuksien mukaan yhtiöittää. Vain näin toiminta saadaan koko kansan, ei pelkästään poliitikkojen ja YLEn omaksi hyväksi.

Jos internet nähdään tärkeäksi, miksei kansalta kerättyä maksua voisi jatkossa käyttää myös kaupallisten nettisisältöjen tukemiseen? Kaupalliset sisällöt eivät ole pelkkää bisnestä, niilläkin on oma roolinsa monipuolisessa viestintäkentässä.

Vetoaminen julkiseen palveluun ei toimi, koska internet on jo nyt maailman suurin julkinen palvelu. Siellä on kaikkien mahdollisten pienryhmien sisältö kenen tahansa ulottuvilla -- ja vieläpä ilmaiseksi.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Vetoaminen julkiseen palveluun ei toimi, koska internet on jo nyt maailman suurin julkinen palvelu."

Ööö..siis häh? Ne piuhat, kytkimet ja palvelimetko tuottaa sisältöä?

Mikä on siis Internet?

Ja vierailu MTV3:n ja YLE:n sivuilla peräkkäin saa minut kannattamaan Yle veroa ilomielin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Nähdäkseni julkinen palvelu on puhtaimmillaan sitä, että tavalliset ihmiset tuottavat sisältöä toisilleen omista lähtökohdistaan, ilman kaupallista motiivia ja aidosti asiasta kiinnostuneena. Ennen tarvittiin kallista koneistoa ja isoja organisaatioita tämän mahdollistamiseen, siksi YLE sai tehtäväkseen tuoda asioita julkisuuteen ja palvella pienryhmiä, joille ei kaupallisin perustein kannattanut tuottaa ohjelmaa.

Tämä kaikki toteutuu tänään netissä. Esimerkiksi tämä blogipalvelu on äärimmilleen vietyä julkista palvelua.

(Mikä ei tietenkään tarkoita, että kaiken julkisen palvelun pitäisi olla tällaista)

Anonyymi kirjoitti...

Nykyajan näkökulma kaikkeen on taloudellinen. Puhutaan kilpailusta ja markkinaosuudesta, tuotteista ja palveluista. Kaikki katsotaan tuloslaskelmien ja kannattavuuden silmälasien läpi. Joka asian on tuotettava vaadittava tuotto sijoitetulle pääomalle tai kirves voi heilahtaa. Tästä taloudellisesta näkökulmasta kaikki muut näkökulmat ovat mielettömiä. Miten jokin asia voisi olla mielekästä, jos se ei ole taloudellisesti kannattavaa?

Pieni muistutus: elämä ei ole kannattavaa. On muutakin elämää kuin talouselämä. YLE edustaa tätä muuta elämää. Samoin peruskoulu, julkinen terveydenhuolto ym.

YLE halutaan ajaa alas. Mikään ehdotettu rahoitusmalli ei näytä kelpaavan. Siinä menee sitten kerralla ja pysyvästi osa sitä talouden ulkopuolista "turhaa" elämää. Jäljelle jää BB-show, 4D-dokumentit ("pojallani on kaksi tissiä selässä") tai mikä milloinkin tuo helpoiten hillot himaan mediayhtiöille. Ja joidenkin ylimääräistä aikaa omaavien harrastelijoiden blogit.

PS. Petteri, kuinka tosissaan pelkäät YLE:n muodostuvan Valtion Viralliseksi Tiedotusvirastoksi? Missä olosuhteissa näin kävisi?

Kaikki realistiset tämän suuntaiset skenaariot edellyttäisivät nähdäkseni, että Suomesta tulisi ensin yksipuoluediktatuuri tai putinilainen kvasidemokratia. Näissä tapauksissa YLE ja myös yksityiset mediayhtiöt olisivat pääosin valtion ohjauksessa, kuten Venäjällä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Päivän (21.12.2011) Hesarin yleisönosastolla Viestinnän keskusliiton Valtteri Niiranen kirjoittaa näköjään samasta asiasta otsikolla "Yleisradiosta on tulossa yleismedia":

"Lisäämällä ilmaisia verkkopalveluja Yle syö esimerkiksi kotimaiselta lehdistöltä menestyksen eväitä. Kun lehdet yrittävät rakentaa kannattavia maksullisia julkaisupalveluja, ne joutuvat kamppailemaan julkisrahoitteista ilmaistarjontaa vastaan. Uuden kaupallisen liiketoiminnan synnyttäminen tällaisessa tilanteessa on vaikeaa.

Ennen rahoitusmallin ratkaisemista olisi mielestäni pitänyt punnita, mikä on Ylen tehtävä suomalaisessa mediakentässä. Poliittinen päätöksenteko keskittyi rahoitusmallin löytämiseen. Nyt yhtiölle turvattiin tietty rahoitustaso miettimättä sitä, mitkä ovat ne julkiset viestintäpoliittiset ja yhteiskunnalliset tehtävät, joita Ylen kuuluu hoitaa."

Anonyymi kirjoitti...

Kun katselen omia ja jälkikasvun kulutustottumuksia niin luulen, että nykyinen tv/radio -toiminta on eräänlaisessa murroksessa.

Jälkikasvu katselee elokuvansa/sarjansa Internetin On-Demand -palveluista silloin kuin heille sopii.

Radio on autossakin alkanut korvautumaan mp3-soittimella. Lähinnä tunnen suurta myötähäpeää kun nämä selostajat alkavat keskustelemaan keskenään vakavia. Tästä seuraa lähinnä uuden kanavan haku ja sieltä tulee, joko NRJ-musiikkia, josta en välitä tai vanhoja rock-klassikoita, joita kuuntelen mielummin omasta soittimesta.

Spotify, Youtube ja muut palvelut mahdollistavat sen, että minä kuuntelen/katselen sitä mitä haluan silloin kun se minulle sopii. Minua ei edes kiinnosta ajastaa jotain digiboxille vaan katson sen suoraan on-demand palvelusta kun haluan jotain.

Toki kaikkea ei vielä saa näin, mutta tuonne suuntaan se menee, luulisin.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi Petteri Järvinen mukava tietää mitä oikein käytännössä vaadit? Nythän tällä rahoitusmalli päätöksellä suurin piirtein turvattiin Yleisradion rahoitus siihen mitä se oli aiemmin. Eli 500 miljoonaan euroon. Onko vaatimuksesi siis se, että Ylen rahoitus olisi pitänyt leikata esimerkiksi 250 miljoonaan.

Käytännössähän tämä leikkaus olisi käynnistänyt ennen näkemättömän alasajon Ylessä. Varmaan lähes puolet henkilöstöstä olisi irtisanottu jne. Jää arvailtavaksi mitä ohjelmia olisi lakkautettu, mutta ainakin isot mediatalot olisivat halunneet, että lakkautettavat ohjelmat olisivat olleet niitä suosituimpia, kuten vaikkapa urheilulähetykset suomalaisten suosikkilajeista.

Jos nyt ajatellaan, että vaikkapa olympialaiset olisivat siirtyneet kaupalliselle kanavalle. Sitten kanava olisi voinut ruveta myymään 50 euron paketteja, joilla voi katsella pari viikkoa kestävät olympialaiset. Olisiko tämä jotenkin parantanut elämänlaatuamme täällä?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Itse en seuraa urheilua, joten en ota kantaa siihen. Tiedän toki urheilun olevan monelle tärkeää. (Nythän melkein kaikki urheilut ovat menneet maksukortin taakse EU:n velvoittamia isoimpia tapahtumia lukuunottamatta, eikä se ole vaikuttanut tv-maksuun ainakaan alentavasti).

Kirjoitukseni tarkoitus oli pohtia sitä, onko YLEllä edelleen julkisen palvelun tehtävä, jonka toteuttamiseen kerätään tarvittavat varat, vai onko YLE itsetarkoitus, jolle pitää keksiä uusia tehtäviä jottei sen organisaatiota tarvitse pienentää viestintäympäristön muuttuessa.

Anonyymi kirjoitti...

Sama Anynyymi jatkaa.

Ymmärrän sen, että Petteri Järvinen ei seuraa urheilua. Minäkään en seuraa klassista musiikkia, mutta silti rahoitan radion sinfoniaorkesteria ja Petteri Järvisen klassisen musiikin kuuntelua sitä kautta.

Puhutaan nyt kuitenkin urheilusta ja Ylestä. Ensinnäkään kaikki urheilu ei ole mennyt maksukortin taakse. Ei edes lähes kaikki. Olympialaiset esimerkiksi esitetään Ylen kanavilla täysin. Samoin jalkapallon MM ja EM kisat.

Urheilu on vähentynyt Ylen kanavilla varmasti siitä syystä, että oikeusmaksut urheilukisojen lähettämiseen ovat nousseet jyrkästi. Ylelle on varmasti ollut helpompaa vähentää oikeusmaksuihin käytettyä rahasummaa kuin vähentää väkeä. Mutta summa summarum, jos Ylen rahoitusta olisi entisestään leikattu.

Jatketaan edelleen urheilusta. Jalkapallon MM-loppuottelu taitaa olla maailman seuratuin yksittäinen TV-ohjelma. Jos Petteri Järvisen mielestä jotain saavutettaisiin sillä, että kyseinen ottelu laitettaisiin Suomessa maksukortin taakse, haluaisin todella tietää mitä se on.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Urheilusta voidaan vääntää kättä loputtomasti, mutta kysymys on teoreettinen: EU velvoittaa pitämään olympialaiset ja MM-kisat julkisen palvelun kanavalla. Joku maksaisi mieluummin 50 euroa urheilukanavista, joku 150 euroa julkisesta palvelusta johon urheilu sisältyy.

Urheilu on vain pieni osa julkista palvelua, joten en tekisi sen perusteella johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Alkuperäinen kirjoitukseni viittasi julkisen palvelun kokonaisuuteen ja internetin vaikutukseen.

hdmi kirjoitti...

"Jalkapallon MM-loppuottelu taitaa olla maailman seuratuin yksittäinen TV-ohjelma. Jos Petteri Järvisen mielestä jotain saavutettaisiin sillä, että kyseinen ottelu laitettaisiin Suomessa maksukortin taakse, haluaisin todella tietää mitä se on. "

Se on seuratuin juuri siksi koska nuo kisat näkyvät käytännössä kaikkialla avoimilla kanavilla. Kyllä FIFA ja sponsorit ymmärtävät julkisuuden päälle.

Ruotsissa olympiakisat menivät kaupallisille kanaville, mutta ei tämäkään nyt niin pahalta kuulosta:

http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/Olympialaiset+Ruotsissa+maksukanavalle/1135267002853

"Lisäksi KOK:n ehdot laimentavat kaupallisten tv-yhtiöiden intoa. Niiden on näytettävä kesäkisoista vapailla kanavilla 200 tuntia ja talvikisoista 100 tuntia ohjelmaa.

"Muutos on varmasti dramaattisempi SVT:lle kuin katsojille", KOK:n ruotsalaisjäsen Arne Ljungqvist rauhoitteli naapurimaan urheiluväkeä. "

Siitä en kyllä pidä että Yle Puheelle tungetaan urheilua :(

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Siitä en kyllä pidä että Yle
>Puheelle tungetaan urheilua :(

En minäkään. Joku on nyt YLEssä tulkinnut, että puhe kuin puhe - pääasia, ettei ole musiikkia. Urheiluselostus ei ole sellaista puhetta, mitä me kuulijat YLE Puheelta odotamme.

Website Security Test