Vanhojen sanomalehtien katsaus pakkasiin ja uutisiin

Somessa heräsi keskustelua Helsingin kylmistä talvista. Viimeisen parin viikon pakkaset eivät ole mitään verrattuna 80-luvun puolivälin talvisäihin. Ne olivat ihan huippukylmiä... vai olivatko?

Sattuneesta syystä muistan tammikuun 1985 pakkaset oikein hyvin. Aloin silloin tehdä ensimmäistä kirjaani ja vanhassa puutalossa oli niin kylmä, että piti hytistä peittoon kääriytyneenä sähköpatterin vieressä. Onneksi pakkaset hellittivät ja kirjakin lopulta valmistui.

Mutta kuinka kylmä silloin olikaan? Helsingin Sanomien mainio Aikakone (tilaajille) kertoo vastauksen. Selasin läpi tammi-helmikuun lehdet ja kirjasin ylös "Sää maa-asemilla eilen klo 14" -kohdan Helsingin lukeman. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 1985 alku oli näin kylmä:

Helsingin päivälämpötila tammi-helmikuussa 1985.

Siis aivan helkkarin kylmä (jostain syystä lehdestä puuttui 31.1.1985 tieto, joten graafissa se näkyy nollana). Vielä kylmempi jaksoi tuli kaksi vuotta myöhemmin, jolloin Helsingissä mitattiin yli -30 C pakkasia, mutta silloin kylmä kausi jäi lyhyeksi. Nämä kaksi talvea (1985, 1987) erottuvat lämpötilastoissa selvästi muista.

Vanhojen lehtien selaaminen on mielenkiintoista. Jos olisi aikaa, lukisin kaikki vanhat lehdet 1980-2000. Tammi-helmikuu 1985 palautti mieleen markkahinnat, videonauhurit, Neuvostoliiton, Väyrysen (tietenkin!) ja monet muut asiat, joita nyt muistellaan henkilöstä riippuen joko kaiholla tai inholla. Joka tapauksessa vanhat uutiset antavat perspektiiviä nykypäivänkin tapahtumiin. Seuraavassa muutamia poimintoja.

Kansalaisten elämä on muuttunut turvallisemmaksi, mutta silti pelko on lisääntynyt. Eikä ihme, sillä tammikuun alussa 1985 kahden suomalaisen turistin kuolema Kanarialla (14-vuotias tytär jäi henkiin) kuitattiin pikku-uutisena.

Isän ja äidin kuolema Kanarialla oli pikku-uutisen paikka.

Tänään aiheesta tehtäisiin lööppi ja iso henkilöjuttu. Mitähän tytölle tänään kuuluu? Miten hän selvisi tapahtumasta? Ainakaan media ei ahdistellut.

Pieni uutinen oli myös kolmen koululaisen kuolema liikenneonnettomuudessa:

Kolme koululaista kuoli törmäyksessä Paavolassa.

Ei edes kuvaa onnettomuuspaikalta, kuten tänään olisi. Työpaikan henkinen työsuojelu kuulostaa tutulta aiheelta.

Espanjan lento-onnettomuus Bilbaon lähellä sai sentään pienen kuvankin (Wikipedia kertoo tapauksesta lisää):

Taas yksi lento-onnettomuus.

Lento-onnettomuuksia sattui vuonna 1985 poikkeuksellisen paljon. Ilmailun turvallisuus on kehittynyt valtavasti 33 vuodessa, joten maailma on tältäkin osin parempi paikka. Myös Fouga-koneita putoili 1980-luvulla säännöllisesti. Lentäjät kuolivat, koska koneissa ei ollut heittoistuimia. Milloin viimeksi Suomessa lentäjä on kuollut Hornet-onnettomuudessa?

Presidentti Koivisto närkästyi Ylelle tämän esitettyä uusintana hänen vanhan lausuntonsa, mistä saattoi saada väärän käsityksen.

"Koiviston saatava kieltää lausuntojensa tv-uusinnat".

Nykypäivänä tällainen kanta tuntuu naurettavalta. Jo silloin ruotsalaiset ihmettelivät asiaa, mikä käy ilmi em. uutisen alapuolella olevasta toisesta uutisesta:

"Lehdistö ottaa vapauksia Suomessa".

Nykyään puhumme äänestämisen kyberturvallisuudesta ja pidämme lippuäänestyksiä virheettöminä. Vuonna 1985 ääniä ostanut mies tuomittiin kuitenkin ehdolliseen vankeuteen:

"Vaaleissa ääniä ostanut sai ehdollista vankeutta".

Turvallisuuteen ja vakoiluun liittyi toinenkin uutinen: Suomen Neuvostoliiton-lähetystöön vietyä kassakaappia oli sormeiltu matkan aikana. Asia paljastui, kun suomalainen lukkoseppä tuli katsomaan kaapissa olleita toimintahäiriöitä.

"Suomen NL:n lähetystön holvin ovea sormeiltiin".

Tämä on hauska uutinen: ensi kertaa Suomessa varkaat tallentuivat valvontakameraan:

"Video kuvasi liikemurron Helsingissä".

Varkaisiin kyllästynyt liikkeen omistaja oli laittanut tavallisen videokameran nauhoittamaan yöksi ja saikin nuorista varkaista puolen tunnin videon. Uutisen mukaan "videonauhaa ei tiettävästi ole kertaakaan käytetty Suomessa todisteena rikollista vastaan". Eikä sitä tarvittu tässäkään tapauksessa, koska muuta näyttöä oli riittävästi.

Dava mainosti telkkarissa tietokoneita, jotka piirrosfilmissä halasivat ja pussasivat käyttäjiään. Eivätkä koneet olleet edes pc-malleja, vaan ihan perinteistä keskuskonetekniikkaa ja päätteitä. ATK-yrityksillä oli rahaa ostaa vaikka Hesarin etusivu mainokselleen:

"Koko totuus tietokoneesta, joka tykkää ihmisestä".

Slogan kuulostaa ajanmukaiselta vielä tänäänkin. Toinen hauska tekniikkaviittaus löytyy uutisesta, jonka mukaan "Espoo pohtii kaapelitelevision roolia tiedottamisessaan":

Kaapelitelevisioverkon rakentaminen oli aloitettu Espoossa.

Toisella tavalla ajankohtaiselta kuulostaa tämä mainos:

"Rajat auki joka suuntaan"

Eipä Oy Rajahuolinta Ab osannut arvata, millaisia assosiaatioita heidän mainos aiheuttaisi 30 vuotta myöhemmin.

Niin, ne pakkaset. Talvella 1987 oli tosiaan niin kylmää, jopa talvisodan ennätys meni rikki.

"Kaikkien aikojen pakkasasteet Helsingissä - talvisodan ennätys vihdoin rikki".

Vielä yksi esimerkki alkuvuoden 1987 uutisista: "Länsimetron rakentaminen riippuu valtion osallistumisesat kustannuksiin".

"Metron vastustajat voitolla Espoossa".

Länsimetron vastustajat olivat voitolla, mutta runsas 30 vuotta myöhemmin se kuitenkin aukesi liikenteelle. Kiinnostavaa kuvassa on vaihtoehtoinen reittilinjaus, joka olisi vienyt metron Munkkiniemen kautta. Se oli Espoon kannattama vaihtoehto, mutta Helsingin kanta Lauttasaaren läpi kulkevasta linjasta voitti.

Vanhat lehdet ovat mainio ajankuva. Ne herättävät lähihistorian henkiin. Erityisen kiinnostavaa on seurata uutisen etenemistä peräkkäisten päivien lehdissä. Arjen dokumentoinnissa paperilehdillä on tärkeä tehtävä, jota mikään web-julkaisu ei korvaa. Paperin puuttuessa meistä tulee ennen pitkää historiattomia ja ymmärtämättömiä.

Vanhoista artikkeleista saattaa jonain päivänä olla hyötyä tekoälylle. Jos haluamme tietokoneen ymmärtävän ihmistä, mikä olisi parempi tapa kouluttaa se arkeen ja inhimillisyyteen kuin lukemalla vanhat lehdet? Eikä pelkästään uutiset, vaan mainokset, kolumnit ja lukijan palautteet.

Eläköön printtimedia. 

Dealey plaza, JFK ja Oswald

JFK:n salamurha 22.11.1963 kiinnostaa yhä ihmisiä. On helppo leikkiä salapoliisia lukemalla kirjoja ja tutkimalla asioita netistä, mutta paikan päällä asiat aukeavat ihan toisella tavalla.

Ensimmäinen havainto: Dealey plaza on pienempi kuin kuvista voisi päätellä. Laajakulmaiset objektiivit saavat kaiken näyttämään isommalta. Presidentin autosaattue kulki hyvin läheltä katsojia. On mahdoton uskoa, että yleisön joukossa tai sen takana olisi ollut toinen ampuja, jota kukaan ei havainnut.

Dealey plaza, kirjavarasto, Houston Street ja Main Street.

Analyysit kriittisistä sekunneista perustuvat kaitafilmiin, jonka kuvannut Abraham Zapruder sattui olemaan täsmälleen oikeassa paikassa täsmälleen oikeaan aikaan. Harmi vain, että tien vieressä ollut kyltti peitti näkyvyyden toisen laukauksen osuessa. Kyltti on sittemmin poistettu, joten nykyään näköala on esteetön. Jos kaitafilmissä olisi ääni, tutkijoiden ei olisi tarvinnut kiistellä laukausten tarkoista ajankohdista vuosikymmeniä. Mutta kun filmi on mykkä, ajoitukset pitää tehdä kameran liikahdusten (fysiologinen reaktio pamahdukseen) sekä Kennedyn ja Connellyn liikkeiden perusteella.

Zapruder kuvasi kaitafilminsä seisten aidan päällä.

Ensimmäinen laukaus meni ohi, mutta toisen osumakohta on merkitty Elm Streetiin rastilla. Kaitafilmillä auto oli osuman sattuessa (Zapruderin filmin ruudut 223-224) kyltin takana.

Toinen laukaus osui tässä.

Toinen laukaus oli ns. magic bullet, taikaluoti, joka lävisti Kennedyn kurkun ja jatkoi sitten edessä istuvan kuvernöörin olkapään läpi stetsonia pitelevään käteen. Luodin lentorata on antanut aihetta loputtomiin spekulaatioihin ja Oliver Stone nosti sen avainasemaan elokuvassaan JFK - Avoin tapaus. Stone kuitenkin ohitti (tarkoituksella) tutkimukset, jotka selittivät asian.

Vain hetkeä myöhemmin kajahti kolmas, kohtalokas laukaus, joka murskasi Kennedyn takaraivon. Osuma näkyy Zapruderin filmin ruudussa 313. Koska ensimmäinen laukaus ammuttiin ruudussa 160 ja kameran kuvausnopeudeksi mitattiin 18,3 kuvaa sekunnissa, saadaan koko tapauksen kestoksi 8,4 sekuntia. Aika on enemmän kuin riittävä kolmeen laukaukseen, joista vain kaksi edellyttää uutta latausta.

Kohtalokas laukaus.

Tässäkin laajakulmainen objektiivi liioittelee etäisyyksiä. Tieltä katsoen etäisyys koulukirjavaraston ikkunaan ei näytä kovin pitkältä.

Oswaldin ampumapaikka.

Oswald ampui loittonevaa autoa takaapäin. Kennedyn pää retkahti osuman voimasta ensin eteen- ja sitten taaksepäin, mikä on herättänyt epäilyjä toisesta ampujasta joko Grassy Knoll -kumpareella tai rautatiesillalla. Joidenkin mielestä ampuja piileskeli maan alla ja ampui sadevesiviemärin aukosta.

Grassy Knoll.

Paikan päällä tuntuu mahdottomalta uskoa, että joku voisi seistä tässä tai yleisön takana kiväärin kanssa ja ampua presidentin autoa ilman, että kukaan kiinnittäisi asiaan huomiota. Muutamat väittävät kuulleensa laukauksen äänen kumpareen suunnalta, mutta kukaan ei muista nähneensä siellä asemiestä.

Vähän edempänä on rautatiesilta.

Elm Streetin ylittävä rautatiesilta.

Rautatiesillalla kulkee kävelytie.

Kävelytie sillalla.

Sillalta olisi mainio näkyvyys lähestyvään saattueeseen.

Näköala sillalta Elm Streetille.

Sillassa on jopa ampumiseen sopivia aukkoja.

Silta.

Mutta sillalla oli ihmisiä, joten mahdollinen ampuja olisi paljastunut heti.

Texasin koulukirjavarasto on nykyisin museona (Sixth Floor Museum).

Sixth Floor Museum

Museo esittelee yksityiskohtaisesti vierailupäivän kohtalokkaat tapahtumat, tutkinnan ja erilaiset teoriat. Museon vitriinissä on Oswaldin kihlasormus, jonka hän jätti ampumispäivän aamuna vaimolleen.

Valitettavasti museossa ei saa kuvata. Ylimmän kerroksen ikkunasta on esteetön näköala, samanlainen kuin Oswaldilla oli kerrosta alempaa. Ikkunasta katsoen etäisyys Elm Streetillä liikkuviin autoihin näyttää pitkältä. Maallikon on vaikea arvioida, miten helppoa olisi osua hitaasti liikkuvaan presidentin autoon. Alamäki helpottaa tähtäystä, sillä se vähentää kohteen liikettä suhteessa ampujaan.

Tekonsa jälkeen Oswald poistui kirjavarastosta 12.33 ja käveli Elm Streetiä päinvastaiseen suuntaan kuin autosaattue oli kulkenut. Hän otti taksin asuntolaan ja haki huoneesta käsiaseensa. Arvellaan, että hän suunnitteli pakenevansa linja-autolla Meksikon puolelle. Dallasista on rajalle noin seitsemän tunnin ajomatka (680 kilometriä).

Oswaldin asuinpaikat, asuntolan sijainti (N Beckley), Texas-teatteri ja Tippetin surmapaikka (pitäisi olla 10th Street eikä 9th Street).

Kello 13.15 poliisi J. D. Tippet havaitsi poliisiradiossa kerrottuihin tuntomerkkeihin sopivan miehen ja yritti pysäyttää tämän 10th Streetin ja Patton Streetin kulmassa. Oswald ampui poliisia kolme kertaa rintaan ja kerran päähän. Tippet mainitaan murhapäivän tapahtumissa vain ohimennen, vaikka hänen kohtalonsa kertoo Oswaldin häikäilemättömyydestä. Tippetiltä jäi vaimo ja kolme lasta, nuorin heistä viisivuotias.

Risteys, jossa Oswald ampui Tippetin.

Historiallisella paikalla on muistolaatta. Taustalla näkyy koulu.

J. D. Tippetin muistolaatta.

Oswald jatkoi pakoaan historialliseen Texas-elokuvateatteriin, johon on Tippetin murhapaikalta vain 900 metrin kävelymatka (14 minuuttia).

Oswaldin oletettu reitti Tippetin surmapaikalta elokuvateatteriin.

Vuonna 1931 perustettu teatteri on suojeltu ja yhä käytössä, joskaan sen esitystekniikka ei varmasti täytä nykyvaatimuksia. Itse en lähtisi tänne katsomaan uusinta Tähtien sotaa.

Texas Movie Theater

Oswald livahti sisään maksamatta, jolloin lipunmyyjä soitti poliisin.

Lipunmyyjän toimisto (mistä tulee termi "box office").

Tammikuussa 2018 Texas-teatterin seinällä on tutun näköisen elokuvan juliste. Rare exports on suomalainen kauhuelokuva joulupukista.

Rare exports -mainosjuliste Texas-teatterissa.

Oswald yritti ampua häntä kello 13.40 pidättämään tulleita poliiseja, mutta nämä saivat epäillyn vangittua. Oswald vietiin Harwood Streetillä sijaitsevaan poliisitaloon, josta on vain 500 metrin matka Dealey plazalle. Tammikuussa 2018 talo oli remontissa.

Dallasin poliisitalo.

Talossa on kaksi autoliikenteelle tarkoitettua ramppia.

Aseet ja henkilöiden kulku kielletty.

Epämääräinen ja oletettavasti sekopäinen yökerhon omistaja Jack Ruby livahti sisään ilmeisesti tästä Commerce Streetin rampista juuri, kun Oswaldia oltiin 24.11.1963 (kaksi päivää pidätyksen jälkeen) siirtämässä autolla toiseen vankilaan.

Ramppi, josta Ruby livahti sisään ampumaan Oswaldin.

John F. Kennedy kiidätettiin ampumisen jälkeen läheiseen Parklandin sairaalaan. Yli 50 vuotta myöhemmin sairaala on laajentunut useilla lisärakennuksilla ja näyttää tänään hyvin modernilta.

Parklandin sairaalan ensiapu tänään.

Oswaldia ammuttiin vain kerran vatsaan, mutta osuma oli kohtalokas. Hän kuoli samassa sairaalassa kuin JFK kahta päivää aiemmin, viereisessä leikkaussalissa.

Aluksi mikään hautausmaa ei halunnut presidentin murhaajaa, mutta lopulta hautapaikka löytyi viereisen Fort Worthin kaupungin Shannon Rose Hill -hautausmaalta.

Rose Hill -haustausmaa, Oswaldin hautakivi punaisten kukkakimppujen edessä.

Salaliittoteorioiden mukaan Oswaldin hautaan oli laskettu väärä mies. Hauta avattiin lokakuussa 1981 ja ruumiin jäänteet tutkittiin. Niiden todettiin kuuluvan Lee Harvey Oswaldille. Jälleen yksi salaliittohuhu oli ammuttu alas.

Mutta kuka on Oswaldin viereen haudattu Nick Beef?

Oswald ja Nick Beef.

Hän on amerikkalainen koomikko Patric Abedin, joka näki 6-vuotiaana Kenndyn saapuvan Texasiin. Seuraavana päivänä JFK ammuttiin. Aikuisena Patric palasi Texasiin ja huomattuaan Oswaldin viereisen hautapaikan olevan vapaana hän osti sen. Paikalla on vain hautakivi, eikä Abedin aio tulla haudatuksi sinne.

Kaikki salamurhaan liittyvät paikat ovat yllättävän lähellä toisiaan. Salamurhan aikaan Oswald oli muuttanut kodistaan lähellä sijaitsevaan asuntolaan. Osoitteesta 214 West Neely Street on linnuntietä vain 3,6 kilometriä Dealey plazalle. Sitä ennen nuori pari asui kurjassa talossa Elsbeth Streetillä kivenheiton päässä. Talo purettiin muutama vuosi sitten.

214 W. Neely Street.

Oswald asui talon toisessa kerroksessa Marina-vaimon ja pienen tytön kanssa. Talon takapiha tuli kuuluisaksi valokuvasta, jonka Marina-vaimo otti 31.3.1963. Kuvassa Lee Harvey poseeraa kiväärin kanssa, toisessa kädessään kaksi kommunistista lehteä.

Kuuluisa valokuva otettiin tätä aitaa vasten.

Poliisi löysi valokuvan heti murhan jälkeen tekemässään kotietsinnässä. Marina myönsi ottaneensa kuvan, mutta Oswald väitti kuvaa manipuloiduksi. Hänen asentonsa on hieman omituinen, mutta vuoden 2015 analyysin mukaan kuva on aito (kts. esim. http://www.independent.co.uk/news/world/americas/john-f-kennedys-assassination-photo-showing-lee-harvey-oswald-with-gun-used-to-kill-former-president-a6699751.html, https://phys.org/news/2015-10-backyard-photo-lee-harvey-oswald.html ja http://www.dailymail.co.uk/news/article-3279231/Photograph-Lee-Harvey-Oswald-holding-gun-police-said-used-assassinate-JFK-authentic-conspiracy-theorists-claimed-faked-new-analysis-finds.html).

Oswaldin asuinpaikat kiinnostavat ainakin niitä, jotka ovat lukeneet Stephen Kingin mainion 22.11.63 -romaanin. Kingin romaanissa päähenkilö seuraa Oswaldin perhe-elämää läheltä yrittäessään estää lähestyvän salamurhan. Ajankuvaus on hämmentävän aitoa ja uskottavaa.

Entä miksi Oswald ampunut aiemmin, kun auto lähestyi koulukirjavarastoa Houston Streetiä pitkin?

Presidenin saattue tuli oikealta ja jatkoi suoraan eteenpäin.

Autosaattue tuli oikealta (Main Street), kääntyi 90 astetta oikealle Houston Streetille (kuvassa suoraan eteenpäin) ja kääntyi taustalla näkyvän koulukirjavaraston edessä 120 astetta vasempaan. Miksei Oswald ampunut lähestyvää autoa?

Museon ikkunasta katsoessa huomasi, että talvella puolen päivän aikaan aurinko paistaa lähestyvien autojen takaa. Vastavaloon tähtääminen on epävarmempaa. Lisäksi Kennedy istui takapenkillä, hänen edessään istui Texasin kuvernööri John Connelly. Oli helpompi odottaa, kunnes auto oli kääntynyt mutkasta ja alkanut loitota kirjavarastosta poispäin.

Museon kirjastossa on pieni valikoima aiheesta kirjoitettuja kirjoja.

Museokaupan kirjavalikoimaa.

Kaikkiaan kirjoja arvioidaan olevan 2000 erilaista. Dealey plazan tapahtumat kiinnostavat turisteja yhä vieläkin, valokuvaajia ja selfien ottajia parveilee aukiolla päivästä toiseen ja monenlaiset kaupustelijat myyvät salaliittoteorioita ruokkivaa materiaalia.

Myyjä Dealey plazalla.

Kaupallisuus pitää huolen siitä, että JFK:n salamurhateoriat kiinnostavat maksavaa yleisöä tulevaisuudessakin. 

Fox News manipuloi omaa kansaa

On tärkeää seurata erilaisia uutislähteitä, jotta ymmärtää paremmin eri tavalla ajattelevia. Tuttuja uutislähteitä seuraamalla oma kupla vain vahvistuu.

Tämän ohjeen mukaisesti olen seurannut koko alkuvuoden Fox Newsin uutisia, aluksi paikan päällä tv-kanavalta ja Suomeen palattuani netin kautta. Kirjoittamalla Youtubeen hakusanaksi "Fox News live" saa linkin, jolla pystyy katsomaan reaaliajassa jenkkien omaa Fox-kanavaa. Ilmeisesti lähetys on joidenkin henkilöiden laittomasti nettiin releoimaa, sillä Fox itse ei live-kuvaa tarjoa.

Sama pätee CNN:ään, joskin sitä välittävät sivut ovat rajoitetumpia, eikä videoikkunaa pysty esimerkiksi laajentamaan koko näytölle.

Molempien uutisointia voi seurata tietenkin myös web-sivujen kautta, vaikka nettisivut ovatkin eri asia kuin tv-lähetys. Osoite Foxnews.com on helppo muistaa, kansainvälisellä CNN:llä pitää valita erikseen US-edition, jotta näkee jenkeille itselleen tarkoitut uutiset.

Koko alkuvuoden Fox on toistanut samaa kaavaa. Se kertoo presidentti Trumpin saavutuksista ja ansioista. Epäonnistumiset ja huonot uutiset sivuutetaan kokonaan tai mainitaan korkeintaan lyhyesti. Demokraatit (joihin usein viitataan halventavalla nimellä "liberals") esiintyvät kaikissa uutisissa kielteisessä valossa. Heidän edustajansa saavat kyllä puheenvuoron, mutta juontaja katkaisee yhteyden nopeasti jos vastaukset eivät miellytä.

On luonnollista, että konservatiivien äänitorvi Fox suhtautuu Trumpiin myönteisesti, mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että Foxin etusivulla esiintyvät toistuvasti Hillary Clintonin sähköpostit, Uranium One ja jopa Bill Clintonin 25 vuoden takaiset seksiskandaalit?

Tyypillinen Foxin etusivu.

Nyt helmikuussa uutispainotukset ovat hieman monipuolistuneet, ykköseksi ovat nousseet myös talviolympialaiset ja Floridan kouluammuskelu.

Fox News on kuin Venäjän valtion uutiskanavan länsivastine: se ei yritäkään tarjota uutisiin konservatiivista näkökulmaa vaan on puhdasta mielipiteenmuokkausta ja jopa suoranaista propagandaa. Näin toimii USA:n sisäinen informaatiovaikuttaminen.

Tiedustelumuistion piti olla pahempi kuin Watergate.

Onko CNN yhtään parempi? Ainakin se toimii kansainvälisesti ja USA:n sisäiset jutut ovat tasapainoisempia. CNN ei pyri tekemään käännytystä eikä nosta joka päivä kärjeksi republikaanien pilkkaamista. Luultavasti sen toimittajat ovat demokraatteja, mikä näkyy väistämättä aihe- ja näkökulmavalinnoissa, ja uutisoinnissa on tehty selkeitä virheitä, mutta ne eivät ole tarkoituksellista manipulointia. Konservatiiveja kritisoidaan, mutta heitä ei demonisoida kun Foxilla. Virheet myös oikaistaan ja niitä pahoitellaan.

Foxin uutisshow't ovat luku sinänsä. Hannity on välillä kuin uskonlahkon pastori, joka saarnaa värikkäästi Hillary Clintonin rikollisista toimista ja liberaalien paheellisuudesta. Vastapuolen edustajien vuosien takaisia lausuntoja kaivetaan esiin vuosien takaa, toistetaan videona ja pilkataan päälle.

Sean Hannity

Toinen poliittinen kommentaattori on Laura Ingraham. Hänen esiintymisensä on vielä pistävämpää, välillä suoranaista (sensuroitu) tavalla, johon vain naiset pystyvät.

The Ingraham Angle

Toistuvana teemana on Washingtonin poliitikkojen mädännäisyys, jonka Trump aikoo puhdistaa Amerikan kansan eduksi "kuivattamalla suon".

Trump kuivattaa Washington DC:n suon.

Ja kaiken päälle päätteeksi Fox muistaa vähän väliä kehua, että juuri heidän kanavansa tarjoaa tasapuoliset, reilut ja luotettavat uutiset.

"Most watched. Most trusted" - LOL

Yhdestä asiasta annan Hannitylle tunnustusta. Usein hänen shownsa päättyy kahteen katselijoiden jättämään vastaajaviestiin, jotka esitetään myös tekstinä ja ovat ilmeisen aitoja. Kaikki näkemäni palautteet ovat olleet Hannityn kannalta täystyrmäyksiä, jopa alatyylisiä.

"Your mouth is vile to me"

Adjektiivia "vile" ei opetettu koulun englannintunnilla, mutta sen voisi kääntää suomeksi "halpamainen" tai "häpeällinen".

"You are a giant tool"

Tätäkään ilmaisua ei opetettu koulussa, mutta sen merkitys selvinnee asiayhteydestä. Palautteista päätellen Hannityllä on kanttia vastaanottaa kritiikkiä ja se on aina hyvä asia.

Olen seurannut Foxia satunnaisesti myös aiempina vuosina, mutta mielestäni meno ei ole ollut lainkaan tällaista. Fox on siirtänyt televisioon Twitteristä ja anonyymeiltä keskustelupalstoilta tutut keinot ja retoriikan, ja hakenut oppia Venäjältä. Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jolloin totuuden määrittelee puhuja itse. Musta on valkoista, jos niin sanotaan -- ja katsojat uskovat, koska ovat jo valmiiksi samaa mieltä.

Presidentti Trumpin kerrotaan seuraavan vain Foxin uutisia. Miljoonat muut muodostavat maailmankuvansa (tai no, ulkomaan uutisia ei juuri ole, joten kyse on oman maan kuvasta) Foxin perusteella. Ei ihme, että Yhdysvallat on riitaisa ja jakautunut. Tätä vauhtia se menettää globaalin johtoasemansa. Kiinalle ja Venäjälle USA:n nykyinen meno sopii mainiosti. Ne hiovat jo strategioitaan ottakseen USA:lta vapautuvaa globaalia vaikutusvaltaa.

Hannityn ja Ingrahamin show-lähetykset tulevat aamuyöllä neljän ja viiden välillä. Jos haluat nähdä länsiversion Venäjän omien kansalaisten manipuloinnista, laita herätyskello soimaan ja suuntaa Youtubeen.

Yhdysvaltojen tilanne on Venäjääkin pahempi, sillä jenkit valitsevat yksipuolisen tiedottamisen vapaaehtoisesti -- ja ovat siitä vieläpä ylpeitä. Tietämättömyys ja suvaitsemattomuus ovat uusia hyveitä. Venäläisillä ei ole vaihtoehtoja.

Kaikesta huolimatta aion jatkaa Fox Newsin seuraamista. Suomessa Trumpista kertovat uutiset ovat yksinomaan kielteisiä, joskus koomisuuteen asti. Fox tasapainottaa uutisointia ja auttaa ymmärtämään, miksi äänestäneistä vajaat puolet kannatti häntä ja osa äänestäisi häntä vielä uudelleenkin.

Toivottavasti pääni kestää räjähtämättä.

Lisäys 18.2.2018: Laura Ingraham haastattelee entistä CIA-johtajaa, joka kertoo Venäjän disinformaatiokampanjasta ja kertoo lopuksi, että USA sotkeentuu muiden maiden vaaleihin "vain hyvän asian puolesta" ("only for a very good cause in the interest of democracy").

Lisäys 22.3.2018: Foxin oma kommentaattori kieltäytyi uusimasta sopimustaan, koska Foxista on tullut propagandakanava: "Today, I feel that Fox News is assaulting our constitutional order and the rule of law, while fostering corrosive and unjustified paranoia among viewers. Over my decade with Fox, I long was proud of the association. Now I am ashamed."

Lisäys 31.3.2018: No nyt Laura Ingraham meni liian pitkälle ja joutui "lomalle". En ole lainkaan yllättynyt. 

Tekoäly: hypen jälkeen tulee talvi

Parin vuoden takainen hype-termi digitalisaatio on korvautunut uudella. Nyt kaikki puhuvat tekoälystä. IBM:n tekoälyjohtaja julisti toissapäivänä, miten "tekoäly tekee tulevaisuudessa yhä useammista onnellisempi ja vähemmän yksinäisiä". Tänään Hesari kirjoitti puolueiden tekoälypaneelista miten "tekoäly on neljäs teollinen vallankumous. Murros, joka mullistaa yhteiskunnan, talouden - ja jokaisen ihmisen elämän".

Tässäkin Suomi haluaa olla edelläkävijä: "Sipilän hallitus on ilmoittanut, että sen tavoitteena on tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa". Lähes sama lause on kuultu autonomisesta liikenteestä, digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta ja monesta muusta.

Tavoitteita pitää olla, mutta on kohtuutonta odottaa, että Suomesta oikeasti tulisi ykkönen jokaisessa uudessa muotitermissä.

Tekoäly saa varmasti tavallisen kansalaisen huolestumaan. Pian koneet ovat minua älykkäämpiä ja ne ottavat vallan koko yhteiskunnassa.

En ole nähnyt vielä yhtään tekoälysovellusta. Sen sijaan koneoppimisessa on koettu merkittäviä kehitysaskeleita. Kone on oppinut päihittämään ihmisen shakissa ja vielä vaikeammassa Go-pelissä. Kone tunnistaa jossain määrin valokuvissa näkyviä esineitä ja ymmärtää puhutta kieltä sekä kääntää sitä.

Mikään näistä ei vaadi varsinaisesti älyä. Jos ihminen tunnistaa kuvasta eläimiä tai osaa puhua ranskaa, emme ihaile hänen älykkyyttään. Tekoälyllä tarkoitamme toimintoja, jotka aiemmin ovat olleet tyypillisiä ihmiselle, ja joihin tietokone ei ole pystynyt.

Jossain määrin pystyminen on nytkin näköharhaa. Kun koneelle näytetään miljoona kissan kuvaa, se osaa laatia neuroverkon, joka tuottaa seuraavan kuvan kohdalla vastaukseksi sanan "kissa". Tietokone ei edelleenkään ymmärrä, mitä kuvassa on. Se vain toistaa sokeasti sisäistä ohjelmointiaan.

Neuroverkon virittämistä kutsutaan koneoppimiseksi. Silloin, kun verkossa on riittävän monia tasoja ("syvyyttä"), käytetään hienompaa termiä syväoppiminen. Se ei kuitenkaan ole oppimista sanan inhimillisessä mielessä, vaan pelkkää matematiikkaa.

Sanon tämän vielä uudelleen: koneoppiminen, jota myös tekoälyksi hypen vuoksi kutsutaan, on pelkkää matematiikkaa.

Huh, mikä helpotus! Ei tarvitse pelätä, että tällainen laskukone ottaisi vallan yhteiskunnassa ja alistaisi ihmiset tahtoonsa.

Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun media hehkuttaa tekoälyä. Aiempina vuosikymmeninä (jo 1950-luvulta alkaen) tekoälyn läpimurto on ollut tuloillaan monta kertaa. Odotukset ja pelot ovat olleet suuria. Mutta sitten on huomattu, ettei teknologia vielä olekaan ihan riittävällä tasolla. Ilmiötä kutsutaan tekoälytalveksi. Seuraa hiljaisemman kehityksen kausi, kunnes jokin uusi tekniikka tuo kevään, saa kehityksen vauhtiin ja herättää taas median kiinnostuksen.

Oletan, että myös nykyistä mediakohua seuraa tekoälytalvi. Se tulee viimeistään silloin kun huomaamme, ettei oikeita robottiautoja olekaan vielä tulossa myyntiin. Auto, joka ajaisi Suomen olosuhteissa 24/7/365, vaatisi ihmistason älykkyyttä. Pelkkä koneoppiminen ei riitä. Niinpä aito robottiauto on ainakin 10-20 vuoden päässä. Se antaa ihmisille ja ammateille aikaa sopeutua.

Kirjaimellisesti tekoälytalvi - kestää vielä 10-20 vuotta, ennen kuin robottiauto pärjää Suomen talvessa.

Tekoälyä, singulariteettia tai työelämän/yhteiskunnan mullistusta ei silti kannata vähätellä. Tekoälytalvia seuraa aina kevät, ja lopulta meillä on käsissämme jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä osaa täysin arvioida. Kone täydentää ja lopulta ehkä syrjäyttää ihmisen monista ammateista. Niin on käynyt ennenkin, mutta tällä kertaa uutta on, ettei koulutustason nostaminen auta. Päinvastoin, ensi kertaa vaarassa ovat nimenomaan koulutettujen ihmisten ammatit. Ja se on ihan uusi tilanne, jolla voi olla pelottavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Arviomme internetin (1994) tai sosiaalisen median (2007) hyvää tekevistä vaikutuksista osuivat vain osittain oikeaan. Saimme paljon hyvää, mutta myös kielteisiä ilmiöitä. Optimistiset tekniikan kehittäjät eivät osanneet kuvitellakaan, miten väärin heidän keksintöjään tultaisiin käyttämään. Somen hyviä vaikutuksia hehkutettiin kymmenen vuotta sitten estoitta. Kukaan ei osannut arvata, millainen trollauksen ja vihapuheen kanava siitä tulisi -- tai että USA saisi presidentin, joka Twitterissä uhoaa ydinasenappinsa olevan isompi kuin vastapuolella.

Senkin vuoksi kannattaa seurata tekoälyn kehittymistä -- eikä uskoa kaikkia nykyisiä ennusteita tekoälyn vaikutuksista.

(Syväoppimisen terminologiaa täsmennetty 4.3.2018)

Vuosi F-Securen mobiilin virusturvan kanssa

Vuosi sitten ostin F-Securen SAFE-ohjelman vuodeksi älypuhelimeeni testatakseni, kuinka tarpeellinen se on. Mobiilin virustorjunnan tarve herätti silloin kiistelyä tietoturvayhtiön edustajan kanssa.

Asia on vieläkin tulkinnanvarainen. Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa 2017 miten "Kännykkään voi tulla virus yhtä lailla kuin tietokoneeseenkin" ja antoi ohjeita älypuhelimen virussuojaukseen. Otsikon väite on ristiriidassa arkipäivän havaintojen kanssa. PC-koneisiin haittaohjelmia tulvii sähköpostin kautta jatkuvasti, mutta älypuhelimissa haittaohjelmat (itsekseen leviävistä viruksista puhumattakaan) ovat harvinaisia.

Niin harvinaisia, etten ole yrityksistä huolimatta vielä löytänyt ketään, joka olisi Suomessa saanut haittaohjelman Android-puhelimeensa. Kunhan pitää Androidin omat suojaukset päällä eikä lataa Google Play -kaupasta epämääräisiä peli- ja apuohjelmia, voi olla melko turvallisin mielin.

Tämä on nykyinen tilanne, joka voi tulevaisuudessa muuttua. Aika näyttää, milloin ensimmäinen vakava haittaohjelmaepidemia leviää suomalaisiin älypuhelimiin. Vielä niin ei ole käynyt.

Vuosi sitten otin SAFEn käyttöön ja vaikka työn puolesta kokeilen kaikenlaisia ohjelmia ja nettisivuja, olen saanut kaksi hälytystä. Ensimmäisen sain, kun vinkin saatuani kävin lataamassa peliohjelmaan liittyvän laajennuksen. Ilmeisesti kyse oli jonkinlaisesta mainoslisukkeesta.

Toinen hälytys oli yllättävämpi. Viime vuoden lokakuussa SAFE varoitti CyberNews-appsin olevan "mahdollisesti ei-toivottu sovellus".

Mitä ihmettä?

Sain vinkin sovelluksen lataamiseen arvostamaltani suuren yrityksen tietoturvajohtajalta. Sovelluksen tekijä on mm. tietoturvapalveluita tarjoava konsulttiyhtiö KPMG. On vaikea kuvitella, että appsi olisi aidosti haitallinen, eikä SAFE yksilöinyt riskiä tämän tarkemmin.

Poistetaan varmuuden vuoksi.

Varmuuden vuoksi poistin kuitenkin Cyber News -ohjelman.

Vuoden tilaus tuli nyt katkolle ja SAFE ilmoitti tarjouksesta, joka ei ollut kovin houkutteleva:

Vuoden turva puhelimeen 60 euroa?

Mainoksen ilmoittama 59,90 euron hinta tuntuu kohtuuttoman korkealta yhden puhelimen suojauksesta. Luultavasti lisenssi sisältää jälleen kolme käyttöoikeutta, mutta mainos ei sitä yksilöi enkä edelleenkään tarvitse kuin yhden. Ei siis puhettakaan täsmämarkkinoinnista, päinvastoin.

Vuoden käyttökokemusten perusteella jätin tarjouksen käyttämättä.

Jatkossa mennään taas paljaalla.

Seuraava vuosi mennään taas ilman mobiilia virustorjuntaa. Katsotaan miten käy ja palataan asiaan vuoden päästä.

Lisäys 13.2.2018: Sain tiedon, että KPMG on väärä hälytys (false positive). F-Securelle on ilmoitettu asiasta tammikuussa 2018 eikä aiheetonta varoitusta enää tule. Hieman yllättävää, että myös mobiilimaailmassa tulee vääriä hälytyksiä -- haittaohjelmia on kuitenkin murto-osa Windowsiin verrattuna ja kaikki softat jaetaan Google Playn kautta, jolloin testaamisen pitäisi olla helpompaa. Cyber News ei ole mikään hittisovellus (Play-kaupan mukaan 500-1000 latausta), mutta silti monen kuukauden viive väärän varoituksen poistamisessa tuntuu pitkältä.

Lisäys 16.2.2018: Nyt mediakin myöntää liioittelevansa Androidin tietoturvauhkia: Most Android Security Scares Are Bullshit

Facebookin valeprofiilit työllistävät

Facebookissa on ajoittain kampanjoita, jolloin seksikkäiden naisten nimillä ja kuvilla satelee muka-ystäväpyyntöjä. Siis tällaisia:

Tyypillinen feikki.

Jos pelkästään poistaa pyynnön, kutsu jää elämään ja saattaa näkyä muka omana ystäväehdotuksena kavereille. Ainoa varma tapa päästä eroon feikistä on estää kyseinen lähettäjä ja ilmoittaa siitä myös ylläpidolle, jolloin profiili ennen pitkää poistuu ja lakkaa houkuttelemasta uusia uhreja.

Laskin, että nämä asetukset vaativat 9 klikkausta ja kymmenes tulee ikkunan sulkemisesta. Jokainen feikki aiheuttaa siis kymmenen turhaa hiiren klikkausta.

Yhdeksän klikkausta myöhemmin.

Miksi Facebook antaa feikkien kiusata käyttäjiään? Eikö sen kehuttu tekoäly muka pysty tunnistamaan feikkiprofiileita automaattisesti? Auttaisiko, jos vaikka lukisi profiilissa olevat sexy-ehdotukset ja huomioisi kaverien määrän vs. ystäväkutsut muille?

Aloittelevakin koodari tekisi tämän käden käänteessä. Ilmeisesti Facebook ei edes halua ratkaista ongelmaa, feikit vain lisäävät käyttäjän palvelussa viettämää aikaa ja kasvattavat sen käyttäjämäärää. Sama asenne selittää Twitterin täydellisen piittaamattomuuden trolleista ja feikkitileistä. Pääasia on, että käyttäjämäärät kasvavat mahdollisimman nopeasti. Viis siitä, että feikit häiritsevät oikeita käyttäjiä.

Täytyy myös ihmetellä herroja Jorma Harju, Daniel Sjö, Martin Pekka ja Riku Riikonen - miksi ihmeessä olette hyväksyneet tällaisen feikkinaisen kaveriksi? Ainoa, mitä hän myy, on jotain maksullista "hot and satisfied" -seksivideota, ja luultavasti senkin takana on mies, joka on vain varastanut naisen valokuvan jostain. Tai sitten linkin takana saattaa olla haittaohjelma, en kokeillut.

Estolistani on yhtä pitkä kuin naisilla, jotka joutuvat blokkaamaan säännöllisesti härskejä ehdotuksia ja alapääkuvia lähettäviä miehiä. Joukossa on ihan julkisuudessakin tunnettuja nimiä. Kumma ettei yksikään toimittaja ole tarttunut aiheeseen #metoo -teemalla.

Pätkä feikkien (ja vähän muidenkin) estolistaani.

Facebookia kiinnostaa vain tietojemme kerääminen ja mainostaminen. Muissa suhteissa olemme omillamme.

Lisäys 19.2.2018: Kummallista, että Facebook sallii tällaiset pornahtavat feikkiprofiilit, mutta pistää oikeita käyttäjiä jäähylle vähemmästäkin. Itselle tuli aikanaan bänni kun laitoin FB-päivitykseen valokuvan vanhasta Hymy-lehden kannesta. Muut ovat saaneet bännejä vielä vähemmästä:

Facebookin bänni voi iskeä mistä tahansa.

Lisäys 21.2.2018: Tässä vielä yksi suoraviivainen feikkiprofiili. Jos ainoan postauksen tekstinä on "It's a time of erotic adventure" ja "Join my dating site" ei luulisi tarvittavan tekoälyä havaitsemaan, ettei henkilö ole todellinen. Mutta Facebook ei viitsi vaivautua, koska jokainen käyttäjä tekee hyvää pörssikurssille ja feikkitorjunnasta säästyvät resurssit voi käyttää vaikka mainosten kohdentamisen parantamiseen ja henkilötietojen urkinnan laajentamiseen.

"Join my dating site", "It's a time of erotic adventure" - sure.

Mitähän herrat Jari Lintunen, Kalevi Savolainen, Matti Vako ja Harri Nieminen ovat ajatelleet hyväksyessään tämän houkuttimen "ystäväkutsun"?