Näytetään tekstit, joissa on tunniste Meta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Meta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. marraskuuta 2023

Kansalaisena datatalouden aikakaudella

Datasta on tullut uusi maksuväline, eikä meillä kansalaisilla ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä se. Amerikkalaiset palvelut keräävät meistä dataa, jota sitten käytetään mainosten kohdentamiseen ja palveluiden kehittämiseen - kenties johonkin muuhunkin, mitä emme osaa edes kuvitella. Cambridge Analytica -kohu osoitti, miten ulkopuolisetkin tahot voivat hyödyntää henkilötietoja uusilla, ovelilla tavoilla.

Tietojen keräämistä voi rajoittaa, mutta ei kokonaan estää. Olemme älypuhelinten ja nettipalveluiden vankeja. Sanotaan, että jos palvelu on ilmainen, sinä olet tuote, mutta ei se ihan niin yksinkertaista ole. Maksan Hesarista, ja silti se kohdistaa minulle mainoksia aivan kuten amerikkalaiset somepalvelutkin. Amazon profiloi maksavia asiakkaitaan, samoin Spotify ja Netflix, ja käyttää tietoja mainoksiin palvelun sisällä. 

Datataloudessa roolit sekoittuvat, eikä vanhan kaltaista jakoa enää ole. On pakko tunnustaa realiteetit: wanhaan maailmaan ei ole paluuta. Käyttäjän on kuitenkin syytä ymmärtää digiajan pelisäännöt: mihin luovutan tietojani ja mitä saan vastineeksi. Tarvittaessa luovutusta voi rajoittaa, kerätyt tiedot tarkistaa ja vaatia niiden poistamista.

Aihe on ajankohtainen juuri nyt, kun Facebook ja Instagram alkoivat tarjota maksullista versiota. Se ei ilmeisesti estä tietojen keräämistä, mutta poistaa kohdennetun mainonnan. Harva on valmis maksamaan tästä ilosta mobiilissa 150 euroa vuodessa, mikä voi hyvinkin olla mainosten tuotto yhtiölle ja siten maksuna kohtuullinen. Tietosi ovat ainakin sen arvoisia. Toisaalta maailmanlaajuinen palvelu ei toimi pelkällä pyhällä hengellä, joten hyödylliseksi koetusta palvelusta pitääkin maksaa.

Ihminen luopuu mieluummin tiedoistaan kuin rahoistaan. EU pyrkii suojelemaan kansalaisia, mutta viime kädessä ihmisellä on oltava oikeus myös luovuttaa tietonsa, jos itse niin haluaa. Ehkä EU yrittää sääntelyllä myös tukea kotimarkkinoiden nettipalveluita. Vaikka GDPR on ollut monella tavalla menestys, siitä ei ole tullut kilpailuvalttia eurooppalaisille yrityksille, koska muuallakin maailmassa tietojen hyödyntäminen koetaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin rahalla maksaminen. 

On siis opittava elämään datataloudessa. Siihen liittyen on hyvä tarkistaa, mitä tietoja palvelut meistä keräävät ja miten keräystä voi rajoittaa.

Ilmiselvien seurantamuotojen lisäksi Google ja Facebook tarkkailevat käyttäjän toimintaa ulkoisissa palveluissa, jotka sijoittavat pikselinsä (pätkä koodia) verkkosivuilleen. Kun hakee verkkokaupan sisällä tai Googlella jotain tuotetta, sen mainokset ilmestyvät Googlen myyminä muille nettisivuille tai Facebookin syötteisiin.

Facebookin asetuksissa on kohta Facebookin ulkopuolinen toiminta, joka listaa muista palveluista saatujen käyntitietojen (evästeet, seurantapikselit ym) määrän. 

Facebookin ulkopuolinen toiminta.

Seurannan voi tyhjentää tai katkaista palvelukohtaisesti. Toisaalta tiedot auttavat Facebookia mainosten lisäksi valitsemaan relevantteja päivityksiä, joten tiedoista voi olla hyötyäkin.

Yleisiä ohjeita datatalouden tietosuojan parantamiseen:

  • Käytä palveluita tietokoneen selaimella, älä mobiilisovelluksella (äppi). Sovellus pystyy lukemaan sijainnin, osoitekirjan, kuva-arkiston, wifi-verkon tiedot, laitetunnukset ym. Selain ei tähän pysty.
  • Älä luovuta osoitekirjaa palveluun, koska siinä menevät myös sellaisten henkilöiden tiedot, jotka eivät halua sosiaaliseen mediaan.
  • Kirjaudu ulos palveluista käytön jälkeen. Pelkkä Facebookin ikkunan sulkeminen ei riitä. Kun kirjautuminen on voimassa, Facebookin mainosalgoritmi näkee toiminnan muissa nettipalveluissa.
  • Kokeile eri selaimilla ja suojaohjelmilla. Chrome on luultavasti pahin, sillä Googlen bisnes perustuu juuri mainontaan.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan selaimen yksityistä tilaa. Se rajoittaa evästeiden käyttöä ja tallentumista.
  • Lue käyttöehdot ja rajoita palvelun asetuksia. Käytännössä nämä ovat vaikeita, sillä ehdot ovat vaikeasti tulkittavaa juristeriaa ja varaavat kaikki mahdolliset oikeudet palvelulle, vaikka niitä ei käytettäisikään. Ehdot saattavat myös muuttua. Sama pätee asetuksiin, joiden vaikutusta on hankala hahmottaa ja jotka lisääntyvät koko ajan.
  • Tarkista puhelimessa oikeudet, joita mobiilisovelluksille on annettu. Poista esim. kamera, mikrofoni ja yhteystietojen käyttö sellaisilta, jotka eivät niitä tarvitse.
  • Myös kotimaiset kivijalkakaupat tekevät keräävät tietoja bonuskorteilla ja kohdentavat mainontaa sen perusteella. Harkitse, mitä tietoja annat. Datatalous ei koske vain ulkomaisia yrityksiä, se on kilpailutekijä myös kotimaisilla yrityksillä.

SITRAn Digivalta-selvityksessä keväällä 2022 nousi esiin tieto, jonka mukaan Miapetra Kumpula-Natrin ostot kodinkoneliikkeestä olivat päätyneet Facebookin tietoon. Tämä on kiinnostava ja huolestuttavakin asia, sillä se yhdistää reaali- ja verkkomaailman. Miten paljon datatalous koskee kivijalkapalveluita?

Metalla on Yhdysvalloissa käytössä ns. offline conversion -tekniikka, jossa kauppiaat voivat lähettää Facebookiin tietoja suoraan omista asiakasjärjestelmistään. Näin selviää, miten tehokasta oma mainonta FB:ssä on, ja kuinka moni mainoksen nähnyt osti kyseisen tuotteen.

On kuitenkin epäselvää, onko tällainen ohjelma käytössä Suomessa - käsittääkseni ei. Jos tieto ostosta on mennyt Facebookille, se on saattanut siirtyä verkosta sähköisen kuitin, noutoilmoituksen tai haun seurauksena. USA:ssa tieto voi välittyä myös Google/Apple Payn -maksujen kautta.

Jos tiedät, että jokin suomalainen kivijalkakauppa välittää ostotietoja someyhtiöille, olisi kiinnostavaa kuulla asiasta. Siihen asti pidän asiaa huhuna. Ainakaan tiedot ostoista eivät siirry spontaanisti somejäteille.

Sen sijaan on varmaa, että tieto kaupassa käymisestä välittyy Googlelle sijaintitietojen perusteella, jos paikannuspalvelut on puhelimessa sallittu. Tiedoista ei kuitenkaan näe, ostettiinko jotain, eikä edes kauppa ole aina oikea.

Datatalouden aikakausi vaatii asiallista tietoa, jotta kuluttajat voivat itse tehdä valistuneita päätöksiä omasta ostokäyttäytymisestään. Data on arvokasta sekä ihmiselle että sitä hamuavalle yritykselle.

perjantai 10. marraskuuta 2023

Facebook ja Instagram maksullisiksi - muuttuuko mikään?

Olen saanut paljon kyselyistä Instagramin ja Facebookin muuttumisesta maksulliseksi. Hinta 9,99 euroa (mobiilikäyttäjältä 12,99 koska Apple ja Google ottavat 30 % välistä) kuukaudessa on kova, koska sillä ainoastaan välttyy näkemästä kohdennettua mainontaa.

Tämä kysymys tulee ennen pitkää jokaiselle Metan palvelujen käyttäjille EU-alueella.

Tilauspohjaisuus on Metan vastaus EU:n vaatimuksiin ja koskee vain EU-alueen sekä Sveitsin käyttäjiä. Jos saman tunnuksen alla on useita tilejä, niistä joutuu 1.3.2024 alkaen maksamaan lisähinnan. Tilauspohjaisuudella Meta tarjoaa muodollisesti vaihtoehdon kohdennetulle mainonnalle. 

Kukaan ei voi enää väittää, että kohdennettu mainonta on palvelussa pakollista. Nyt palvelusta voi maksaa myös rahalla. Tuskin kukaan haluaa silti tehdä niin. Toivottavasti Meta julkistaa tulevaisuudessa jotain prosenttilukuja tilaajien määristä. Epäilen niiden jäävän todella pieniksi.

Maksullisuus ja sen korkeahko hinta on nerokas veto Metalta. Se myös osoittaa, miten vaikeassa asemassa EU on yrittäessään säännellä amerikkalaisia nettijättejä. Nyt käyttäjät saadaan suorastaan vaatimaan kohdennettua markkinointia. 

Metan muotoilu "While people are subscribed, their information will not be used for ads" ei suoranaisesti vastaa kiinnostavimpaan kysymykseen: kerätäänkö myös maksavista käyttäjistä tietoja entiseen tapaan, vaikka niitä ei käytetä markkinointiin? Luultavasti kerätään. Näkyykö palvelussa silti mainoksia? En tiedä.

Mainoksilla vai ilman?

Oleellista on tämä: jos ei maksa, kaikki jatkuu kuten ennenkin. Joku on vasta nyt tavannut käyttöehtoja ja löytänyt sieltä huolestuttavia lauseita, joissa Meta varaa itselleen pääsyn käyttäjän sisältöön ja puhelimeen. 

Juristeria on oma lajinsa, jota suomalaisen maallikon on vaikea lähteä tulkitsemaan. Meta haluaa tietenkin turvata oman selustansa ja varaa kaikenlaisia oikeuksia nykyisiä ja tulevia palveluita varten. Sovellus ei kuitenkaan pääse ääniin, kuviin, kameraan, kontakteihin tai muihin tiedostoihin ellei käyttäjä itse anna niihin lupia. Käyttöjärjestelmän oikeustasoja ei pysty ohittamaan. Tästä syystä en myöskään usko, että TikTok kerää muita somepalveluita enemmän tietoja käyttäjistään. Algoritmit ja mahdolliset nettilinkit ovat sitten eri asia. 

"Kokemuksesi pysyy samana"

Vaikka nyt valitsisit ilmaisuuden ja mainokset, voit muuttaa valintaa myöhemmin. Moni valitsee ilmaisuuden ajatellen, että 120 tai 156 euroa vuodessa on kova hinta (niin kuin onkin), tai että Meta tietää joka tapauksessa jo kaiken, joten yksityisyydestä maksaminen on turhaa.

Kaikesta huolimatta monet ovat toivoneet yksityistä Facebookia/Instagramia. Nyt sanat punnitaan. Kuinka moni oikeasti on valmis maksamaan yksityisyydestään? Ilmaiseksi sitä ei saa, koska palvelujen tekniikkakin maksaa. Kiinnostavaa nähdä, tuleeko EU:n ulkopuolisilta alueilta vaatimuksia saada sama vaihtoehto myös heille. Haluavat ehkä ensin katsoa, kuinka moni käyttäjä tähän tarttuu.

En ole koskaan suositellut luopumaan somepalveluista, koska ne voivat olla aidosti hyödyllisiä. Sen sijaan suosittelen käyttämään niitä selaimella eikä mobiilisovelluksella, koska selaimella ei voi profiloida käyttäjää läheskään yhtä tarkasti kuin erillisellä sovelluksella.

Jatkossa selainkäytöstä on vielä taloudellinenkin hyöty. Jos valitsee maksullisen version, säästää 3 euroa kuukaudessa.

Jos valitset maksamisen, tule sitten kertomaan, miltä näyttää mainokseton Facebook - vai häviävätkö ainoastaan kohdennetut mainokset? Entä huomaatko eroa Facebookin ulkopuolisissa palveluissa, jotka eivät enää juorua käynneistäsi verkkokaupoissa tai matkojen varauspalveluissa evästeiden avulla?

Linkki yhtiön omaan tiedotteeseen asiasta

Lisäys klo 16: vielä varmemmaksi vakuudeksi kävin tallentamassa Instagramin nykyiset käyttöehdot (24.8.2023) sekä uudet, 12.1.2024 voimaan tulevat uudet ehdot, ja vertailin niitä Wordissä. Jos käytät Instagramia nyt, olet hyväksynyt elokuun 2023 ehdot eikä niihin tule oleellisia muutoksia.

Ehdoissa on pieniä tekstimuutoksia.

Poikkeus ovat mainosrahoitteisuudesta kertovat kohdat ("Miten palvelumme rahoitetaan?"), joihin on tullut paljonkin muutoksia. Ne kuvastavat kuitenkin maksullista mallia, mutta eivät vaadi uusia oikeuksia sisältöön.

Uusi kohta kuvailee maksullisen palvelun ilman kohdennettua mainontaa.

Instagram ei siis ole vaatimassa uusia oikeuksia puhelimeesi ainakaan tämän sopimuksen perusteella. Oletan, että sama pätee myös Facebookiin, mutta tarkistin Instagramin koska siitä tuli enemmän kysymyksiä. Nopeasti luetut, liioittelevasti huhuja toistavat somepäivitykset eivät ole luotettava tietolähde.

Lisäys 17.11.2023: Helsingin Sanomien toimittaja testasi maksullista Instagramia ja huomasi, että vaikka perinteiset mainokset jäävät pois, "kaupallinen yhteistyö" -postaukset (siis mainokset) tulevat edelleen läpi. Myös yritysten postauksia omista tuotteistaan on vaikea erottaa mainoksista. Johtopäätös oli selvä: "Metan näennäinen uudistus tuntuu lähinnä käyttäjien huijaamiselta."

perjantai 29. lokakuuta 2021

Facebook on jatkossa Meta - positiivinen näkökulma

Facebook julkisti eilen odotetun uudistuksen: emoyhtiön nimeksi tulee Meta, ja Facebook on jatkossa vain yksi sen palveluista. Google teki samanlaisen uudistuksen vuonna 2015, kun emoyhtiön nimeksi valittiin Alphabet ja hakukoneyhtiö jäi sen alaisuuteen.

Facebookille vuosi 2021 on ollut jatkuvaa PR-katastrofia. Aivan kuten oli edeltävä 2020. Ja 2019 sekä 2018, jolloin kujanjuoksu alkoi Cambridge Analytica -skandaalista. Siitä lähtien yhtiö on kulkenut ongelmasta toiseen. Käyttäjämäärä on kuitenkin lisääntynyt ja kurssi noussut, joten taloudellisesti Facebookilla ei ole hätää.

Monet ovat epäilleet Facebookin vaihtavan nimeään, jotta median huomio siirtyisi pois ikävistä asioista. Itse haluan nähdä asian paljon laajempana, jopa positiivisena asiana. 

Olemme eläneet nettiaikaa 25 vuotta, siis jo neljännesvuosisadan. Olen seurannut kehitystä koko ajan ja valitettavasti kaikki tuntuu viime aikoina pysähtyneen. On tultu kauaksi alkuvuosien villeistä ja innostavista ajoista. Nettisurffailu on mennyt suorastaan taaksepäin, sivujen selaaminen on työlästä lupakyselyiden klikkaamista ja mainosten välttelyä. Älypuhelimiin ei ole enää vuosiin tullut muuta uutta kuin parempia kameroita.

Zuckerberg on harvinaisessa asemassa: hänellä on miljardikaupalla rahaa ja vapaus tehdä mitä huvittaa. Jos joku voi kehittää tulevaisuuden internetin, se on juuri hän. Zuckerberg on vasta 37-vuotias, hänellä on vielä ainakin 30 vuotta aikaa vaikuttaa tulevaisuuden kehittymiseen.

Eri asia sitten, onko juuri metaversumi oikea suunta, vai onko kyseessä vain yritys kosiskella pelimaailmoihin tottuneita nuoria takaisin Facebookin palveluiden sateenvarjon alle. Ensimmäiset demot näyttävät hölmöiltä ja lapsellisilta, mutta ei anneta sen hämätä. Ensimmäiset nettisivutkin olivat hassuja. Kuka muistaa esimerkiksi Cambridgen yliopiston kahvinkeittimen (Trojan Room Coffee Pot), jota pällisteltiin videokameran kuvasta kuin suurtakin ihmettä?

Ei siis tuomita kehitystä vielä. Metaversumi voi olla tuhoon tuomittu yritys lämmittää jälleen kerran AR/VR-laitteiden markkinoita (muistatko Google-lasit?), mutta ainakin se on edes jotain. 

Nykyinen netti on kuin pystyyn kuollut metsä ja kaipaakin uudistusta. Tervetuloa Meta ja metaversumi, on teidän aikanne yrittää!