Näytetään tekstit, joissa on tunniste luotettavuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luotettavuus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. helmikuuta 2015

Mediakriittisesti Googlen datakeskuksesta

Ylen uutissivulla osui silmiini kiinnostava otsikko: Selvitys ylistää Suomea - huippupaikka Googlelle ja sen kilpailijoille. Tekstissä kerrotaan mm. että "Oxford Research -yhtiön raportti pitää Suomea loistavana paikkana ulkomaisille palvelinkeskuksille". Uutisen tekstissä kehutaan Googlen toimintaa ja Haminan palvelinkeskusta.

Kiinnostukseni heräsi, sillä uutisen oli kirjoittanut Yle Kymenlaakson aluetoimitus. Halusin tutustua alkuperäiseen raporttiin, mutta jutussa ei ollut raportin nimeä saati linkkiä siihen. Siispä tekemään itse mediakriittistä taustatyötä, joka Ylen toimittajalta oli jäänyt tekemättä.

Googlaus paljasti, että komeasta nimestään huolimatta Oxford Research on pohjoismainen yritys, jolla ei ole mitään tekemistä Englannin Oxfordin kanssa. Kotisivulla http://www.oxfordresearch.fi/ osoitteeksi kerrotaan Heikinkatu 7, Kotka. Siis kaupunki Haminan vieressä.

Henkilöstösivulla on vakuuttava galleria naamakuvia, mutta laskujeni mukaan henkilöistä vain kolme on suomalaisia -- samat nimet, jotka mainitaan raportin kirjoittajina. Voisi päätellä, että Oxford Researchin Suomen-yksiköllä on kaksi toimistoa (Kotka, Helsinki) ja kolme työntekijää.

Yhtiön kotisivulta selviää myös, miksi toimittaja oli jättänyt raportin lähteen linkittämättä. Ylen uutisen teksti on copy/pastettu lähes suoraan yhtiön tiedotteesta. Toimittaja ei kaikesta päätellen ole edes tutustunut selvitykseen. Ilmeisesti hän ei myöskään ole ollut paikalla Haminassa, missä selvitys on tänään esitelty pääministerin vierailun yhteydessä.

Kotisivun tekstistä Oxford Research toteuttaa  arviointeja ja analyysejä sekä tarjoaa strategisia konsultointipalveluja. Me myös jaamme karttunutta tietoamme eteenpäin erilaisissa seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Oxford Research yhdistää syvällisen akateemisen osaamisen, vankan strategisen näkemyksen ja erinomaiset viestintäkompetenssit syntyy vaikutelma, että kyse on lähinnä viestintä- ja lobbaustoimistosta. Johtopäätöstä tukee myös selvityksessä oleva lause: We are documenting and developing knowledge through analyzes, evaluations and investigations, providing political and strategic stakeholders with a better basis for their decisions.

Herää epäilys, että lobbarit ovat vedättäneet Ylen toimittajaa. Selvimmin se käy ilmi otsikosta:

Ylistystä Suomelle... Suomesta.
Ei ole suurikaan yllätys, että suomalaisten itsensä tekemä selvitys ylistää Suomea. Ja kun raportin avaa, alkusivulla lukee This report is prepared by Oxford Research and commissioned by Google. Google siis kehuu selvityksessä itseään ja antaa ymmärtää olevansa myös "selvityksen" rahoittaja.

Huolimaton uutisointi osuu kiusalliseen aikaan, sillä Ylen uutistyö on juuri saanut kritiikkiä yksisarvisista ja uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen on puolustanut yhtiön uutistyötä.

Ja näin lobbaus leviää eteenpäin uutisena: Tutkimus - Datakeskukset tuovat Suomeen tuhansia työpaikkoja kirjoittaa Turun Sanomat. Selvitys on jossain vaiheessa muuttunut tutkimukseksi, ja loppulause kertoo vielä miten Oxford Researchin raportti luovutettiin tänään Haminassa pääministeri Alexander Stubbille (kok) ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakalle (kok). He tuskin tiesivät, että kyse on Googlen maksamasta lobbauksesta.

Mediakriittisyys jää yhä useammin lukijalle. Kaikkia raportteja, selvityksiä tai Ylen uutisia ei kannata niellä purematta. On aina varminta etsiytyä alkuperäisen uutisen lähteelle tarkistamaan taustat.

maanantai 27. lokakuuta 2014

Kun netti pätkii, tiedottaminen on valttia

Tänään maanantaiaamuna osa nettipalveluista näytti olevan nurin. Esimerkiksi Finnairin sivut eivät avautuneet lainkaan, ei sen paremmin langallisella kuin 3G-yhteydelläkään. Olin varaamassa lyhyellä varoitusajalla lentoa -- mutta minkäs teet, kun mitään ei tapahdu, eikä kukaan tunnu tietävän, missä vika on?

Ensimmäisenä tarkistin oman operaattorini (Elisa) vikatiedotteet. Ei mitään. Sitten kyselin kokemuksia Facebookissa ja Twitterissä. Vikaraportteja tulikin monilta eri tahoilta -- mutta kukaan ei tiennyt, mistä oli kyse.

Kun netti tuntuu pätkivän, on hyvä muista osoite http://www.downforeveryoneorjustme.com (lyhyemmin http://isup.me), sillä se testaa yhteyden toimivuutta ulkomaiselta palvelimelta käsin. Jos yhteys toimii, vika on luultavasti omissa linjoissa -- ellei toimi, vika on operaattorilla tai kohdepalvelussa.

Näyttää olevan nurin täältäkin (=ulkomailta) katsottuna.
Nettiaikana ihmisiä syytetään helposti kärsimättömiksi, jos he valittavat kaatuneista palveluista. Mutta silloin kun on kiire ja kaikki toimii netin varassa, odottavan aika käy äkkiä pitkäksi. Käyttäjä on kärsimätön, mutta toisaalta tiedottaminen olisi aiempaa helpompaa. Jos sitä vain viitsittäisiin tehdä.

Yritysten tapana on tiedottaa vasta, kun ongelman syy on selvinnyt tai kun vika on paikallistettu. Se ei nettiaikana riitä. Ongelmista pitäisi kertoa heti, kun ne havaitaan, vaikka syytä tai katkon kestoa ei olisikaan vielä tiedossa.

Oma web-sivu voi olla huono paikka, varsinkin jos juuri se on kaatunut, mutta Twitter-kanava on kuin tehty tähän tarkoitukseen. Lisäksi web-sivulle laitettu tiedotekin leviää nopeasti, mikäli edes jokin operaattori toimii tai osa käyttäjistä näkee viestin.

Tiedotusvastuun pitäisi olla paitsi ongelman aiheuttajalla myös sen uhreilla, eli tavallisilla yrityksillä. Niiden tulisi varoittaa käyttäjiä tiedossaan olevista häiriöistä, jotka voivat estää palvelun käytön.

Vajaat pari tuntia kestänyt katkos vaikutti suureen joukkoon asiakkaita. Osalla kaikki toimi normaalisti, mikä teki tilanteesta hämmentävän. Media tuntui olevan talviunilla viikonloppuna tapahtuneen talviaikaan palaamisen jälkeen, eikä sieltä löytynyt lisätietoja ennen kuin iltapäivällä. Tivi tiesi kertoa, että ongelmien syynä oli Soneran verkkopäivitysten yhteydessä tapahtunut unohdus.

Soneran vikatiedotesivuille on tänä vuonna lisätty kokonaista kahdeksan tiedotetta, viimeisin niistä pari viikkoa sitten. Ei sanaakaan tämän päivän ongelmista. Olisiko operaattorin tiedottamisessa parannettavaa?

Odottaminen ei ole pahinta -- epätietoisuus on.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Viides valtiomahti

Internet -- sen blogit ja sosiaalinen media -- teki eilen tehtävänsä. Tarkkasilmäinen Katleena huomasi Hesarin jutussa outoja kommentteja, sai bloginsa kautta lukijat penkomaan asiaa ja illalla tulos levisi kulovalkean tavoin sosiaalisessa mediassa: Hesarin jutun sitaatit eivät olleet aitoja haastattelukommentteja.

Lehdistö on neljäs valtiomahti, eräänlainen vallan vahtikoira, joka tarkkailee ja raportoi päättäjien väärinkäytöksistä. Mutta kuka vahtii lehdistöä? Tähän asti media on ollut solidaarinen itselleen eivätkä kilpailijat ole uutisoineet kuin kaikkein suurimmat ohilyönnit. Kuten vaikkapa YLEn lautakasajupakan.

Nyt media on saanut oman vahtijansa, viidennen valtiomahdin. Nettikansa huomaa epäilyttävät uutiset ja penkoo niistä äkkiä totuuden esille.

Tänään Helsingin Sanomat pyysi anteeksi tapahtunutta. Lehden pitkäaikainen avustaja oli loukannut journalismin pyhää periaatetta ja kopioinut haastateltavien valheelliset repliikit ulkomaisista lähteistä. YLE oli haukkana paikalla kysymässä Mitä mieltä olet Hesarin kopiointijutusta?

Totuuden nimissä on sanottava, että Hesarin huijaus oli pieni. Vainoharhaisten hyljeksintä työpaikalla on niin abstrakti asia, että haastateltavat voivat oikeasti sanoa melkein mitä tahansa -- ja kaikki olisi totta. Jos Anne, 45 ei oikeasti olekaan sitä mieltä että vainoharhainen kolleega kyylää tietoja työyhteisön jäsenistä, niin Riitta, 46, saattaisi hyvin olla.

Kaksi seikkaa tekee Hesarin mokasta todellista suuremman. Ensinnäkin kyse oli mitättömästä jutusta. Niin pienestä, että hyppäsin itse sen yli sunnuntain lehdessä. Huijausta ei siis voi perustella kiireellä vaan kyse on yksinkertaisesti piittaamattomuudesta.

Toinen seikka on se, että huijaus oli hyvin lähellä onnistua. Alan ammattilaisena Katleenan huomio kiinnittyi sitaattien outoihin sanavalintoihin, jotka eivät kuulostaneet suomelta. Miksei Hesarin oma toimitus havainnut samaa? Lukiko jutun käsitellyt toimittaja avustajan lähettämän tekstin ennen sen päätymistä lehteen?

Jos avustaja olisi keksinyt sitaatit omasta päästään eikä kopioinut niitä ulkomaisesta lähteestä, kukaan ei olisi huomannut -- tai ainakaan voinut todistaa -- mitään. Tryffelisika nyt vain sattuu olemaan aika erikoinen vertaus suomalaisessa työelämässä. Avustaja jäi kiinni, koska yritti saada sitaatit oikeilta ihmisiltä. Täysin keksittyinä huijaus olisi onnistunut. Jos huijaat, tee se kunnolla.

Tästä päästäänkin siihen todelliseen kysymykseen: kun päätoimittaja televisiossa sanoo, ettei tällaista ole hänen tietääkseen ennen tapahtunut, miten varma hän voi olla asiasta? Kuinka monta muuta, kenties paljon tärkeämpää, huijausta on aiemmin mennyt läpi? "Tapaus on Suomen oloissa poikkeuksellinen", sanotaan YLEn uutisessa. Mutta onko se?

Joka tapauksessa hyvin tehty viides valtiomahti! Ja hyvin tehty Katleena Kortesuo!

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Hitsi kun ajanlasku on vaikeaa...

Kalenteri on vanha keksintö, mutta sen hallinta tuottaa yhä tietoteknisiä ongelmia. Olisi luullut päiväysongelmien jääneen historiaan (yes pun intended) Y2K-kohun mukana, mutta ylimääräiset päivät ja alimääräiset tunnit sotkevat edelleen arkipäivää.

Tuorein megamoka oli karkauspäivän Microsoftin pilvipalvelulle aiheuttamat ongelmat.

Nordea raportoi niiden pankkikorttien, joiden voimassaolo loppui 2/2012, sulkeutuneen jo 28.2. koska tietojärjestelmä ei huomannut karkauspäivää.

Tasan kaksi vuotta sitten Sonyn Playstation 3 -pelikonsolit takkuilivat, kun niiden sisäinen kalenteri luuli vuoden 2010 olevan karkausvuosi. Ongelmat johtivat pahimmillaan tietojen häviämiseen konsolien levyiltä ja estivät PlayStation Storen käytön.

Zune-musiikkisoittimet takkuilivat vuoden 2008 lopussa, koska ne eivät ymmärtäneet vuoden olevan yhtä päivää normaalia pidempi.

Karkauspäivä on tunnetusti paha rasti, koska se esiintyy vain kerran neljässä vuodessa. Talvi- ja kesäajan vaihtuminen toistuu kahdesti vuodessa, eikä kyse ole kuin yhdestä tunnista, mutta sekin riittää sotkemaan asioita.

Lokakuun 2010 lopussa monet tieosuudet jäivät Pohjois-Suomessa pimeäksi, kun katuvalot eivät syttyneet lainkaan.

Ja Applen iPhone se vasta legendaarinen onkin: kesä- ja talviajan tai kokonaisen vuoden vaihtuessa sen oma kello ei pysy ajan hermolla. Viime keväänä omassa puhelimessani näky kaksi eri kellonaikaa samanaikaisesti (ja ei, vika ei ollut aikavyöhykkeessä):

Odotan mielenkiinnolla, miten käy tämän kuun lopussa. Olisiko iOS 5 vihdoin korjannut kesäaikaongelmat?

Onneksi seuraavaan suureen ongelmaan on vielä 26 vuotta aikaa. Vuonna 2038 32-bittisen Unixin ajanlasku kokee oman Y2K-ilmiönsä, millä tulee olemaan mielenkiintoisia seurauksia. Toivottavasti kaikki kriittiset järjestelmät on ehditty siihen mennessä siirtää 64-bittisille alustoille.