Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaaratiedotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaaratiedotus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Dagen efter: sosiaalinen media selvitti FI-Alertin ongelmat

Yön yli nukuttuani alkaa kirkastua, mitä eilen tapahtui ja mitä FI-Alertin kokeilusta opittiin. Ikävä taas olla kriittinen, mutta kyse on viranomaistoiminnasta. Ehkä tästä voi oppia jotain. 

  • Sosiaalinen media ja käyttäjät itse tekivät viranomaisen työn. Kiitos tuhansien käyttäjäkommenttien meillä on nyt tiedossa asetukset, jotka puhelimiin olisi pitänyt laittaa. Viranomaisen olisi pitänyt selvittää nämä asiat ja tiedottaa niistä jo ennen testiä. Pelkkä "päivittäkää puhelimet ja käynnistäkää uudelleen" ei riitä.
  • Oliko testi edes tarpeen? Testi näyttää aiheuttaneen enemmän haittaa kuin hyötyä. Kansalaiset joutuivat turhaan selvittämään puhelimensa asetuksia ja päivityksiä, jotka ilmeisesti liittyivät vain testihälytysten asetuksiin. Toimintaa olisi voitu testata suoraan oikeilla hälytyksillä. No, FI-Alertille saatiin valtavasti julkisuutta, ja näkyvyyttä se on huonokin näkyvyys. Ja jos Suomi alkaa lähettää muitakin kuin kriittisen tason hälytyksiä, nyt kansalaiset osaavat ainakin suodattaa ne pois asetuksia säätämällä. Korkeimman tason hälytykset tulevat aina läpi.
  • Testasivatko tekijät itse lainkaan? Kansalaisista tuli testaajia, mutta testasivatko kehittäjät itse järjestelmää lainkaan? Eikö kenelläkään soittanut kelloja vaatimus uusimmasta iOS 27.2-versiosta? Eikö kukaan kyseenalaistanut näytölle jääviä saamenkielisiä ilmoituksia? Eikö kukaan ajatellut, että omissa puhelimissa havaitut ongelmat näkyvät miljoonakertaisina, kun koko Suomi pannaan testaamaan samaa? Doro-puhelinten ongelmat olivat yllättäviä, mutta niitä kehittäjien omakaan testaus tuskin olisi paljastanut.
  • Missä englanti? On käsittämätöntä, että englanninkielinen versio on tietoisesti jätetty pois. Sen sijaan mukana on kolme saamen kieltä, joista kahta Wikipedian mukaan puhuu 300-400 henkilöä. Eikö olisi tärkeämpää palvella vieraskielisiä turisteja? Turha vedota kielilakiin tai kiireeseen. Laki velvoittaa kotimaisiin kieliin, mutta ei varmaankaan kiellä englannin lisäämistä? Jos laki kaipaa muuttamista, se olisi voitu lisätä 1.11.2026 lakiin vaaratiedottamisesta. Todellisen vaaran uhatessa tuskin aletaan etsiä kolmea eri saamea osaavaa henkilöä, ellei vaara liity nimenomaisesti heidän alueelleen. Sen sijaan englanti-versio olisi tarpeen kaikkialla.
  • Resurssien vai kunnianhimon puutetta? Ulkopuolisen silmin FI-Alert näyttää siltä, että projektissa on menty yli sieltä, missä aita on matalin. On tyydytty minimisuoritukseen. Kunnianhimoa pitäisi olla enempäänkin, kaikilla hallinnon tasoilla. Pitää tehdä enemmän kuin vain oma osuutensa. Kiire on yksi selitys, mutta toisaalta vaaratiedottamisen ongelmat ovat olleet tiedossa vuosia, toukokuun droonitapaus oli vain jäävuoren huippu.

Nyt sitten odottamaan 24.11.2026 todellista FI-Alert-viestiä. Luultavasti se toimii 4G/5G-puhelinten käyttäjillä, oli eilisessä testissä käynyt miten tahansa.

---

Mitä enemmän tätä pohtii, sen oudommalta eilinen testi alkaa näyttää. Ymmärsikö joku koko idean väärin?

Käsittääkseni EU-Alertin testimoodi on nimenomaisesti tarkoitettu kehitystyön apuvälineeksi, ei koko kansalle. Olisi pitänyt ohjeistaa päinvastoin, että tarkistaa ettei puhelimen testi-asetus ole käytössä ja jos puhelin silti hälyttää, älkää tehkö mitään. Testiviestien vastaanotto olisi ollut päällä vain kehittäjillä tai eri puolilla Suomea olevilla vapaaehtoisilla. Juuri siksi testien vastaanotto oli niin monessa puhelimessa pois käytöstä.

Todellinen koe on normaali hälytys, joka lähetetään etukäteen ilmoitettuna aikana - siis juuri se, mikä ensi tiistaina 24.11. on tulossa. Äänihälyttimiä testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12 ja jokainen tietää sen, myös äänimerkki on hieman erilainen kuin todellisesta vaarasta varoittava. 

Nyt testattiin testiä, mikä tuskin oli tarkoitus.

---

Ministeriö myönsi virheen. Omalta osaltani asia on nyt loppuunkäsitelty ja huomio siirtyy tulevaan 24.11. testiin. 

Koko 18.11.2026 klo 17.28 annettu tiedote sivulla https://intermin.fi/-/fi-alert-testin-havainnot-osoittivat-etta-jarjestelmaa-on-edelleen-kehitettava-.

tiistai 17. marraskuuta 2026

FI-Alert kokeilu teki saamen kielen tutuksi

Tänään 17.11.2026 oli ensimmäinen FI-Alert järjestelmän testipäivä. Viranomainen ei juuri antanut ohjeita etukäteen, neuvoi vain päivittämään uusimman käyttöjärjestelmän puhelimiin. Olen koonnut tälle sivulle kokemuksia ja omia havaintoja, jotka olisi pitänyt saada jo etukäteen. Nyt moni hämmästeli, miksei oma puhelin soinutkaan.

FI-Alert ei tarvitse erillistä ohjelmaa, mutta käyttöjärjestelmän päivitysten mukana tulevat Suomen käyttämä EU-Alert-järjestelmän parametrit (kanavat, kieliasetukset, hälytysten suomenkieliset nimet ym). Jos niitä ei ole, hälytykset eivät ehkä tule läpi. Ulkomailla hälytykset tulevat, koska niiden parametrit ovat asentuneet jo aiemmin myös suomalaisten puhelimiin ja paikallinen verkko hoitaa loput. 

Androidissa EI TARVITSE olla uusinta Android-versiota, koska EU-Alertin parametrit ovat osa Google Play -päivityksiä. Ne voivat siis toimia, vaikka puhelin olisi vanhakin. Virallisen ohjeen mukaan Google Play -päivityksen pitäisi olla vähintään Lokakuu 2026 -tasoa. Tarkka versionumero on jotain (1.10.2026 tai ver 54.2), mutta sillä ei ole merkitystä, koska suurin osa puhelimista ei edes näytä numeroa. Tärkeintä on päiväys, ja Play-päivitys voi tulla hyvinkin vanhaan puhelimeen. 

Iphoneissa pitäisi ohjeiden mukaan olla vähintään iOS 27.2-versio, mutta ilmeisesti se toimii vanhemmissakin? Ohjeistus on tältä osin puutteellista.

FI-Alert ei kuitenkaan ole mobiilivarmenne. Se ei toimi vanhoissa peruspuhelimissa. Ilmeisesti ei edes 3G-puhelimissa, vaikka aiemmin niitäkin on tuettu. Tämä rajoittaa tietenkin hälytyksen kattavuutta. Tänään raportoitiin ongelmista ainakin yhden operaattorin verkon Doro-puhelimissa.

Asetukset kuntoon

Ainakin testipäivänä käyttäjältä vaadittiin omaa aktiivisuutta. Aidot hälytykset saattavat toimia paremmin, aika näyttää.

iPhoneissa asetukset ovat yksinkertaiset: Asetukset > Ilmoitukset (ja vieritys todella pitkän listan loppuun, jossa...) > FI-Alert. Kannattaa varmistaa, että kaikki täpät ovat käytössä.

FI-Alert iPhone.

Android-puhelimissa asetukset löytyvät Hammasratas-kuvakkeesta > Turvallisuus ja hätätilanteet > Langattomat hätähälytykset. Sanamuodot voivat vaihdella valmistajasta riippuen, toisessa puhelimessa nimenä oli "Langattomat hätätiedotteet". 

Muutaman vuoden vanhoista Android-malleista en löytänyt asetuksia lainkaan, toisaalta vanhasta Nokian halpis-Androidista (2020) ne löytyivät. Kannattaa merkitä kaikki täpät:

Fi-Alert ja vanha Android.

Varsinkin viimeinen Testihälytykset-vaihtoehto ei oletuksena ollut käytössä. Näyttää lisäksi olevan niin, että vaikka Google Play olisi uusin versio, vasta puhelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen hätähälytysten valikko saa FI-Alert-tekstit (ja otsikkokin vaihtuu hälytyksistä tiedotteisiin):

Nyt myös Androidissa näkyy Suomen järjestelmän nimi.

Hälytysten toimivuuteen uudelleenkäynnistyksellä ei ollut vaikutusta.

Testissä hälytykset tulivat monella kielellä, mukana kolme eri saamen kieltä, ja ne jäivät näytöllä päällimmäiseksi. Tarkoitus varmaan on, että puhelimeen asetettu kieli olisi ensisijainen. 

Testihälytys 17.11.2026 näkyi saameksi.

Muut kieliversiot (aiemmat ilmoitukset) sai näkyviin, kun klikkasi OK tai itse ilmoitusta. Joissakin puhelimissa hälytyksen teksti kuului myös synteettisenä äänenä, joissakin puhelin vain värisi viestin merkiksi.

Jos hälytykset eivät tulleet perille, kannattaa tarkistaa asetukset. Hälytys on voimassa verkossa jonkin aikaa, joten myöhemminkin mukaan liittyneet puhelimet saavat sen. Asetusten säätäminen voi tuoda ilmoituksen näytölle vähän jälkijunassa, mutta kuitenkin.

Androidissa voi katsoa myös hälytyshistorian. Siitä voi nähdä, onko puhelin vastaanottanut hälytystä lainkaan, vai onko se vain jäänyt näyttämättä.

FI-Alert hälytyshistoria.

Muita ajatuksia kokeilusta

Toivottavasti sisäministeriö kokoaa näistä havainnoista virallisen ohjesivun sen jälkeen, kun toisen testipäivän kokemukset on saatu kerättyä.

Etukäteen annettu ohjeistus oli ylimalkaista.

Moni on syystäkin kritisoinut viranomaisen ennakkotiedotusta, joka on ollut abstraktilla ja yleisellä tasolla. Ei annettu ohjeita, mitä puhelimesta pitää tarkistaa ja miten asetukset laittaa. "Päivitä ja käynnistä uudelleen" ei riitä. 

Vaikka virallisesti kyse oli testistä, sen pitäisi olla lähinnä lopputarkistus. Ei ole järkevää tehdä käytännön testejä koko Suomi koekaniineina. Varmaankin kehittäjät ovat testailleet omissa puhelimissaan järjestelmää pienimuotoisesti, eikö siellä havaittu saamen kielen johtavaa asemaa tai oikeiden asetusten merkitystä?

Tietääkseni missään ei neuvottu laittamaan testi/koe-vipua päälle. Neuvo oli vain varmistaa, että käyttöjärjestelmä on ajan tasalla. Vieläkin on epäselvää, vaatiiko FI-Alert tosiaan iOS 27.2-version. Ei kai se niin voi olla?

Entä missä on tiedotteen englanninkielinen versio? Kolme saamen versiota, suomi ja ruotsi ovat virallinen kielivalikoima, mutta luulisi englannin olevan saamea tärkeämpi vastaanottajien määrällä mitattuna. Vai tuleeko tiedote englanniksi niille, joilla puhelimen asetukset ovat englanniksi tai esimerkiksi ranskaksi tai saksaksi? Emme tiedä.

Suomen vaaratiedottaminen on ollut jatkuvaa kompurointia vuoden 2004 aloituksesta lähtien. Varautumisen suurvallan pitäisi pystyä parempaan. Nyt ei tarvitse edes olla edelläkävijä vaan seurata muiden maiden esimerkkiä.

Toivottavasti tästä kaikesta otetaan opiksi ja viikon päästä testi sujuu paremmin. Ensi tiistaita varten tarvitaan selkeät ruutukuvat ja asetukset iPhoneja sekä yleisimpiä Androideja varten. Tai jos lähtökohta on se, että oikeat hälytykset tulevat perille joka tapauksessa, niin mitä tänään sitten piti testata?

Tulee hieman mieleen "suuri digi-tv-siirtymä", jossa kauppiaat myivät toimimattomia digibokseja eikä kukaan osannut sanoa, mikseivät tekstitykset toimi. Lopulta Yle otti kynän kauniseen käteen ja kävi ostamassa kasan eri merkkisiä digibokseja sekä testasi itse, mitkä toimivat oikein. Sen jälkeen oli antaa oikeaa tietoa katsojille.

PS. Iltalehden haastattelussa sisäministeriön projektipäällikkö Jääskeläinen sanoo, että "tekstiviestit ovat lähteneet niillä kielillä kuin pitikin: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi." Onko joku saanut viestin englanninkielisenä versiona? En ole löytänyt vielä ketään. (Lisäys: ilmeisesti tämä on projektipäälliköltä lipsahdus, ainakaan testiviestiä ei lähetetty muilla kuin kotimaisilla kielillä. Toivottavasti oikeat hälytykset lähetetään myös englanniksi).

maanantai 2. marraskuuta 2026

FI-Alert vaatii päivitetyn puhelimen

Pahasti jälkijunassa, mutta lopulta kuitenkin. Näin voi sanoa Suomen hälytysjärjestelmästä, jonka uudistamista alettiin kehittää Aasian tsunamin jälkeen tapaninpäivänä 2004. Silloin ajatuksissa oli jonkinlainen tekstiviestivaroitus, mutta matkan varrella päädyttiin omaan 112 Suomi -sovellukseen, joka ei toiminut kovin hyvin. Lopulta Suomi-kana löysi saman jyvän kuin muut maat jo ennen meitä, ja eilen 1.11.2026 FI-Alert otettiin vihdoin käyttöön.

Jatkossa vaarahälytysten pitäisi tulla jokaisen omaan puhelimeen ilman erillistä sovellusta ja vain siellä, missä vaara-alue on aktiivinen. Ei enää hälytyksiä Helsinkiin, että Kuusamossa on havaittu karhu. Vanhat viestintäkanavat, kuten Yle radio ja 112 Suomi, säilyvät jatkossakin FI-Alertin rinnalla.

FI-Alert on hyvä, mutta Pelastustoimen tietosivu kertoo, että puhelimen käyttöjärjestelmän pitää olla päivitetty lokakuussa 2026 tai sen jälkeen. Kyse on maakohtaisesta profiilista, joka tulee (jos tulee) puhelinvalmistajan päivitysten mukana.

Tämä on nyt kohtalainen ongelma. Peruskäyttäjillä on paljon puhelimia, joihin valmistaja ei enää tuota päivityksiä. Ne eivät jatkossa hälytä FI-Alertin tullessa. Ja mikä pahinta: ilmeisesti ei ole mitään tapaa selvittää, onko oma puhelin tältä osin päivittynyt vai ei. Vasta tosipaikan tullen nähdään, hälyttääkö puhelin oikein.

Hälytyssireenejä testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12, siis juuri äsken. FI-Alertille pitäisi vähintään järjestää vastaava testipäivä, jotta kansalaiset tietäisivät, hälyttääkö heidän puhelimensa tosipaikan tullen ja miltä hälytys silloin kuulostaa.

Saamani tiedon mukaan tällaiset testipäivät ovat tulossa 17.11. ja 24.11., joten kannattaa seurata oman puhelimen toimintaa ja päivityksiä.

Lisäys: iPhonen Asetukset > Ilmoitukset -listan loppuun on ilmestynyt FI-Alertin asetukset:

iPhone FI-Alert asetukset.

Vastaava asetus pitäisi löytyä jatkossa myös Android-puhelimista.

tiistai 19. toukokuuta 2026

Vaaratiedottaminen ja EU Alert, sekoilua ja sekaannuksia

Tiedottaminen on vaikea laji, vaaratiedottaminen vielä astetta vaikeampi. Tämän voi totisesti allekirjoittaa seurattuaan drone-hälytyksistä noussutta sotkua. Me uskomme, että Suomessa viranomaiset toimivat oikein ja vihamielinen vaikuttaminen kilpistyy kansan lukutaitoon ja sivistykseen. Jaa-a, enpä tiedä.

Pääsiäisen aikaan Suomen metsistä löytyi kaksi ukrainalaista dronea, joista aiheutui melkoinen soppa. Alettiin kysyä, miten Suomi varoittaa kansalaisiaan droonivaarasta ja miten harhautuneisiin droneihin ylipäätään voi varautua. Osuman riski on kuitenkin minimaalisen pieni.

Viimeistään silloin kävi ilmi, että Suomi luottaa vaaratiedottamisessa yhä Ylen radiokanavaan, teksti-TV:hen ja nettisivuun. Mobiilisovellus 112 Suomi oli aloittaessaan 2015 hyvä ratkaisu, koska se lähetti avuntarvitsijan tarkan sijainnin hätäkeskukseen, mutta sen jälkeen puhelimiin tuli AML-tekniikka ja nykyään tieto näkyy hälytyskeskukseen automaattisesti. Soittajaa ei enää tarvitse paikantaa tukiasemien perusteella eikä käyttää 112 Suomea.

Käyttäjien asenne mobiilisovelluksia kohtaan tiukkeni ja käyttöjärjestelmän asetukset muuttuivat, minkä vuoksi 112 Suomen vaarahälytykset eivät enää tavoittaneet kaikki sovelluksen asentaneita. 

Muista EU-maista poiketen Suomi ei käyttänyt Cell Broadcast -hälytystekniikkaa, joka oli standardoitu jo 1990-luvulla. Ensimmäinen EU-toteutus oli Hollannin NL Alert 2012. CB ei käytä hitaita ja kalliita tekstiviestejä, vaan tukiasema tuuppaa viestin kaikkiin alueellaan oleviin päätelaitteisiin näiden numerosta riippumatta. Siten myös turistit saavat vaarailmoitukset.

Puute oli niin suuri, että EU Alertin käyttöönottoa varten perustettiin 8.4.2026 kansalaisaloite. Se ehti kerätä allekirjoituksia vain muutaman päivän kun jo tuli tieto, että Suomi onkin aloittanut EU Alertin kansallisen version ("FI Alert") kehittämisen ja sen pitäisi valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä. Oli varmaan ensimmäinen kerta, kun kansalaisaloite saavutti tavoitteensa jo viikko perustamisen jälkeen, vaikka allekirjoituksia oli ehtinyt kertyä vasta kolme tuhatta.

Mikään näistä ei kiinnostanut mediaa; vain Yle teki juttua aiheesta jo pääsiäisen aikana. 

Viime perjantain droonihälytys räjäytti potin. Yhtäkkiä kaikki halusivat tietää, mitä ovat CB, EU Alert ja miksei Suomella ole sellaista. Tänään Hesari oli kaivanut perusteluita myös ministeriöstä ja saanut vältteleviä vastauksia, joissa kuitenkin toistui taikasana: "raha". 

Yllättäen onkin käynyt ilmi, että nykyinen hallitus oli vihdoin, yli 20 vuoden väännön jälkeen, antanut jo viime vuonna kuuden miljoonan euron määrärahan "FI Alert" kehittämiseksi. Perjantain hälytyksen jälkeen aikataulua on kiristetty vuoden 2027 alkuun, jota sitäkin poliitikot moittivat hitaaksi. Samat poliitikot, jotka itse ovat olleet v. 2020 päättämässä ettei EU Alertia oteta käyttöön, vaan jatketaan 112 Suomi -sovelluksella, ja jotka ovat torpanneet määrärahat paremman järjestelmän kehittämiseksi.

Vaikka FI Alert on periaatteessa yksinkertainen, se vaatii muutoksia & sopimuksia operaattorien verkkoihin. Siksi aikataulu vuoden 2027 alkuun on kunnianhimoinen. Operaattorien pitää ehkä päivittää laitteita, ainakin ohjelmistoja, ja viranomaisten integroida alueellinen hälytys nykyiseen monikanavaiseen (radio, tv, teksti-tv, nettisivu, sireenit) järjestelmään.

Jokseenkin ironista on se, että mikäli FI Alert olisi ollut viime perjantaina käytössä, se olisi vain pahentanut asioita. Miljoonaa suomalaista ei kannattanut herättää aamuneljältä epämääräisen drooniuhkan vuoksi, joka ei koskaan edes toteutunut. 

Ensi kerralla voi olla toisin, ja siksi mobiili vaaratiedotus on syytä laittaa vihdoin kuntoon. 112 Suomi voi jäädä yleiseksi apuohjelmaksi, joka välittää myös kohdennettuja tietoja liikenneonnettomuuksista (jos paikannus on sallittu).

112 Suomi ja kohdennetut liikennetiedotteet

Vielä pari asiaa drooneista: ei, emme voi ottaa käyttöön Ukrainassa kehitettyä varoitussovellusta. Se on tarkoitettu aktiivisen ja kohdennetun droonihyökkäyksen varalle. Ukrainalaisilla on aito tarve pitää sovellus aktiivisena puhelimessaan, koska heidän henkensä voi riippua siitä. Ihan eri tilanne kuin Suomessa, jossa kyse on yksittäisestä harhautuneesta droonista tai pelosta, että sellainen saattaa tulla.

Drooneja ei myöskään ole helppo ampua alas Suomen ilmatilan rajalla. Jos olisi, eivät Venäjä ja Ukraina antaisi niiden tappaa kansalaisiaan. Pienikokoinen, hidas ja matalalla lentävä drooni on vaike havaita tutkalla, koska ne on ajateltu erilaisia maaleja vastaan. Hävittäjät ovat liian nopeita ja ohjukset turhan kalliita droonien pudottamiseen. Asutuksen yläpuolella torjunta on vaarallisempaa kuin se, että lennon annetaan jatkua. 

Tämä on uusi tilanne kaikille, niin sotilaille, kansalaisille, poliitikoille kuin mediallekin. Nyt jäitä hattuun ja asioita parantamaan. Hosumisesta ei ole mitään hyötyä. 

Lisäys 20.5.2026: 112 Suomen toimivuuden näkee siitä, tulevatko liikennetiedotteet näytölle (olettaen, että niille on annettu luvat). 

Tähän 112 Suomi sopii: kohdennetut liikennetiedotteet tulevat näytölle.

Jos liikennetiedotteet tulevat, pitäisi myös mahdollisten droonihälytysten näkyä.

Lisäys: Ylen ansiokas selvitys vaaratiedottamisen historiasta: miten tsunamista ja tekstiviesteistä päädyttiin 112 Suomen kautta droneihin ja solulähetyksiin. 

torstai 16. huhtikuuta 2026

Viranomaisen digiosaaminen takkuilee - edelläkävijästä peränpitäjäksi

Pitkään valmisteltu ja jo kertaalleen lykätty Digi ensin -hanke aloitti vihdoin 14.4.2026. Tavoitteena on saada suomalaiset siirtymään Suomi.fi-viestien käyttäjäksi niin, ettei virallisia tiedotteita tarvitse enää lähettää paperipostilla.

Jo seuraavana päivänä kävi ilmi, ettei iPhonen mobiilisovelluksessa pysty vaihtamaan asiointiroolia yritykseen. Kohtuullisen iso ongelma, joka olisi pitänyt havaita testauksessa (kai tätä on testattu, onhan?). Ongelman ymmärtäisi Androideissa tai vanhoissa puhelimissa, mutta uusimman iPhonen kohdalla moka antaa huonon kuvan viranomaisten digiosaamisesta.

Julkistus- ja virhetiedotteet peräkkäin.

Tiedotteen avaaminen tuo lisätietoa:

"Palaamme asiaan parin päivän päästä."

Tiedotteessa pistää silmään toiminnan ripeys (tai sen puute). "Tiedotamme asiasta seuraavan kerran viimeisetään 17.4. klo 16" - siis yli kahden vuorokauden kuluttua. Kun äsken (16.4. klo 16) kokeilin, ongelma oli entisellään.

Roolin vaihto iPhonessa ei voi olla iso tekninen ongelma, ehkä jokin unohtunut määritys tai parametri jossain? Sen korjaamisen pitäisi hoitua hetkessä.

Asiointi onnistuu selainversiossa, joten toiminnallisesti ongelma ei ole suuri. Se on kuitenkin nolo ja kertoo suomalaisen digiosaamisen tasosta. Pitkään valmisteltu digisiirtymä tökkii heti alussa puutteellisen testaamisen vuoksi. Ehkä joskus saamme tietää, mitä oikein tapahtui.

Jos sisäministeriön esimerkkiä katsoo, niin luultavasti emme saa. Kun somessa nousi droonien jälkeen kohu EU Alert -järjestelmän puuttumisesta, kukaan viranomainen ei tullut julkisuuteen selittämään tai kommentoimaan asiaa. Ei tainnut yksikään toimittaja myöskään sitä tivata?

Kansalaistoiminta tuotti aloitteen vastaavan hälytysjärjestelmän saamisesta Suomeen. Vähäisen julkisuuden vuoksi senkin allekirjoittajamäärä on viikko aloituksen jälkeen vain 2105: 

Kansalaisaloite FI-ALERT-järjestelmän käyttöön Suomessa.

Tänään sisäministeriö kertoi vaaratiedotusjärjestelmän "kehittämisestä" eli EU Alertin tuomisesta Suomeen. Ei selityksiä, ei perusteluita, ei pahoittelua. Business as usual. Ylen haastattelussa hitautta perusteltiin rahan puuttumisella. Ehkä niin, mutta kun varautuminen on Suomen kansainvälinen menestystarina ja puolustusmenoja yritetään tarkoituksella kasvattaa kaiken muun joutuessa tinkimään, vaaratiedottamisen ei pitäisi jäädä kiinni rahasta.

Liekö koskaan ennen kansalaisaloite toteutunut vain viikko nimien keräämisen aloittamisesta?

Haikeana muistelen vuosituhannen alun aikoja, jolloin Suomi oli digikehityksen huippua ja esikuvana muille. Nyt olemme pudonneet perässähiihtäjäksi.

Lisäys 24.4.2026: Nyt asiointiroolin vaihto toimii myös iPhonessa.

perjantai 3. huhtikuuta 2026

112 Suomi -sovelluksen historia - miksi Suomi sooloili vaaratiedottamisessa?

Ukrainen droonien harhautuminen Suomeen on herättänyt kiivasta keskustelua vaaratiedottamisen kanavasta. Miksi Suomi ainoana EU-maana käyttää erillistä sovellusta, kun muualla varoitukset tulevat puhelimeen CB-lähetyksenä (Cell Brodcast, ETSI-standardi)? CB-lähetys ei vaadi sovelluksen asentamista, joten se tavoittaa myös turistit.

Vaaratiedottamisen historia alkoi radiossa luetuista varoituksista. Tsunamin (2004) jälkeen perustettiin työryhmä pohtimaan mobiililaitteiden käyttöä, olihan Suomi Nokian ansiosta alan edelläkävijä koko maailmassa. Suomesta Thaimaahan lähetetyt tekstiviestivaroitukset olisivat ehkä pelastaneet ihmishenkiä.

Yhteistyö operaattorien ja viranomaisten välillä kangerteli rahan vuoksi. Kuka maksaisi järjestelmän rakentamisen ja tekstiviestien lähettämisen? 

Jotain kuitenkin tapahtui. Kesäkuussa 2015 (jep, 11 vuotta myöhemmin) julkaistiin 112 Suomi -mobiilisovellus, joka pystyi lähettämään avunpyytäjän koordinaatit suoraan pelastuslaitokselle (kätevä esim. metsässä, mökillä tai saaressa). Aluksi kyse oli hätäpuhelusovelluksesta, jolla pystyi hälyttämään apua itselleen, mutta myöhemmin se alkoi näyttää myös vaaratiedotteita. Syksyllä 2021 mukaan tulivat  ajankohtaiset tietoturvatiedotteet.

Sosiaalisesta mediasta sain linkin hallituksen esitykseen (HE 98/2020), jossa pahimpaan korona-aikaan pohdittiin vaaratiedottamisen kehittämistä (kohta 5.1.5). Muu maailma oli jo mennyt CB-tekniikkaan (EU-Alert), joten miksi Suomi päätti toisin?

EU:n teledirektiivin artikla 110 velvoittaa jäsenmaita rakentamaan varoitusjärjestelmän joko CB:nä tai mobiilisovelluksena. HE:n perusteluissa epäillään, että CB-ratkaisut tukeutuvat vanhenevaan teknologiaan, kun taas mobiilisovellusta voidaan kehittää loputtomasti. "Vanheneva teknologia" tarkoitti tekstiviestejä. Uskottiin, että niiden käyttö jatkaisi laskuaan, kun ihmisten viestintä siirtyisi pikaviestiohjelmiin. 

Teknologian vanhentumisuhka liittyy nimenomaan päätelaitteen mahdollisuuteen tukea tekstiviestiformaattia. Päätelaitevalmistajien suunnalta ei ole saatavissa takeita siitä, että uudet älypuhelimet mahdollistaisivat tekstiviestit niin monen vuoden aikajänteelle, josta on kyse suunniteltaessa väestön vaaratiedottamisratkaisua...

Sovelluspohjainen ratkaisumalli on perustamis- ja ylläpitokustannuksiltaan huomattavasti edullisempi, ja se tukeutuisi uudenaikaisempaan teknologiaan, joka muun muassa mahdollistaisi paremman kohdennettavuuden viranomaiselle ja räätälöitävyyden loppukäyttäjälle, mukaan lukien monipuolisemmat esteettömyyttä tukevat toiminteet.

Lisäksi mainitaan kustannukset. CB edellyttäisi "miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa". 

En tiedä, kuka perustelut oli kirjoittanut, mutta ne ihmetyttävät. Muiden EU-maiden tuki CB:lle oli tiedossa, eikä se edes ole tekstiviesti, vaan suoraan näytölle ilmestyvä teksti-ikkuna. Miksi perustelujen kirjoittaja uskoi, että tämä ominaisuus voisi hävitä tulevista puhelinmalleista? Ymmärsikö kirjoittaja eron CB:n ja SMS:n välillä?

Perusteluissa päädytään suosittamaan 112 Suomi -jatkokehitystä, koska sovellus olisi paremmin räätälöitävissä ja se toteuttaisi esteettömyyden (varoitukset voitaisiin saada vaikka puhuttuina). Lisäksi nostetaan esiin tietosuoja: mobiilisovellus ei kerää tietoja, kun taas CB vaatii operaattoria pitämään kirjaa liittymien sijainnista. Tämäkin perustelu ihmetyttää, sillä operaattorit seuraavat joka tapauksessa liittymiensä sijaintitietoja.

Viimeisenä perusteluna mainitaan monikielisyys: 

Suomen lakisääteistä vaaratiedottamisjärjestelmää ajatellen keskitetyllä varoitusjärjestelmällä olisi helposti pitäydyttävä lakisääteisissä kansalliskielissä, siinä missä esitettävää sovellusperusteista järjestelmää olisi huomattavasti joustavampi kehittää vaikkapa täydentävin linkein kohti monikielisempää väestön varoittamiskulttuuria.

Ja tietenkin kyse oli kustannuksista:

Esitettävän sovellusperusteisen vaaratiedottamisratkaisun taloudellisten vaikutusten kokoluokka on merkittävästi alhaisempi kuin toisen toteuttamisvaihtoehdon eli keskitetyn tekstiviesti- tai soluyleislähetysperusteisen ratkaisun... Ehdotetulla sovellusperusteisen vaaratiedottamismallilla on samalla huomattavasti kevyempiä vaikutuksia televiestintää toteuttavien teleyritysten omaisuudensuojan (PL 15§) kannalta verrattuna keskitettyyn tekstiviesti- tai yleissolulähetykseen perustuvaan malliin.

Toisaalta tekstissä mainitaan vain tekstiviestijärjestelmän kustannukset, jotka nousisivat miljooniin teleyritystä kohti. Tekstiviestit ovat hitaita ja raskaita, eikä niitä ole suunniteltu joukkolähetyksiin. Havainnollinen esimerkki saatiin 6.12.2017, kun 100-vuotias Suomi lähetti kansalaisille onnitteluviestin itsenäisyydestä. Lähetykseen kului kahdeksan tuntia ja yhden operaattorin virheen vuoksi 400 000 asiakasta jäi ilman viestiä.

CB-järjestelmän kustannuksia ei HE:n perusteluissa analysoida lainkaan.

Joten tässä sitä nyt ollaan. Korona-aikaan tehty päätös ei kiinnostanut mediaa, eivätkä päättäjät pitäneet teknistä asiaa kovin tärkeänä silloisessa maailmantilanteessa. 

Nyt ihmettelemme Suomen valitsemaa linjaa ja yritämme saada droonivaroituksia 112-ohjelmaan "jo" ensi vuoden aikana. 

112 Suomi paikannus kuluttaa akkua.

Maailma on muuttunut. Puhelimet ovat täynnä sovelluksia, jotka kuluttavat akkua ja vaativat päivittämistä. "Älä asenna yhtään tarpeetonta sovellusta" on edelleen yksi puhelimen tietoturvaohjeista. Siksi jatkuvasti päällä oleva 112 Suomi -sovellus on tänään kaikkea muuta kuin hyvä ratkaisu vaaratiedottamiseen. Toisin kuin CB, se ei edes hälytä, jos puhelin on äänettömällä. Paikkatiedon seuranta kuluttaa akkua.

Näissä asioissa kannattaa tehdä niin kuin muutkin eikä sooloilla kansallisesti.

Aikaisempia kirjoituksiani vaaratiedottamisesta:

Lisäys 4.4.2026: Iltalehden jutussakin SMS ja CB menevät sekaisin, joten kertauksena vielä järjestelmien erot: 
  • SMS (Short Message Service): teknisesti hidas ja raskas, ei sovellu massajakeluun, vastaanottajien puhelinnumerot pitää tietää ja yksilöidä, viestit lähtevät yksi kerrallaan, voidaan mykistää (puhelin äänettömällä) 
  • CB (Cell Broadcast): teknisesti nopea ja kevyt, lähettää tekstin kaikkiin tukiaseman (cell) alueella oleviin puhelimiin, numeroita ei tarvitse yksilöidä eikä edes tietää, viesti lähtee kerralla kaikkiin laitteisiin, tulee läpi vaikka puhelin olisi äänettömällä

On helppo nähdä, miksi jälkimmäinen on ylivoimainen tapa väestön vaaratiedottamiseen. Tekstiviestejä ei tähän hommaan kannata edes harkita. Tsunamin aikaan oli toisin, koska CB:tä ei ollut (ainakaan nykymuodossa).

Lisäys 8.4.2026: Kansalaisaloite EU Alert -järjestelmän saamiseksi myös Suomeen. Allekirjoita sinäkin.

Lisäys 16.4.2026: Ei tarvittu aloitetta, sisäministeriö julkaisi tiedotteen. Ei selityksiä, ei pahoitteluita, ei perusteluja. Otsikoitu hienosti vaaratiedottamisen "kehittämiseksi": https://intermin.fi/-/suomi-kehittaa-vaaratiedottamisen-jarjestelmaa