Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaaratiedotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaaratiedotus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. toukokuuta 2026

Vaaratiedottaminen ja EU Alert, sekoilua ja sekaannuksia

Tiedottaminen on vaikea laji, vaaratiedottaminen vielä astetta vaikeampi. Tämän voi totisesti allekirjoittaa seurattuaan drone-hälytyksistä noussutta sotkua. Me uskomme, että Suomessa viranomaiset toimivat oikein ja vihamielinen vaikuttaminen kilpistyy kansan lukutaitoon ja sivistykseen. Jaa-a, enpä tiedä.

Pääsiäisen aikaan Suomen metsistä löytyi kaksi ukrainalaista dronea, joista aiheutui melkoinen soppa. Alettiin kysyä, miten Suomi varoittaa kansalaisiaan droonivaarasta ja miten harhautuneisiin droneihin ylipäätään voi varautua. Osuman riski on kuitenkin minimaalisen pieni.

Viimeistään silloin kävi ilmi, että Suomi luottaa vaaratiedottamisessa yhä Ylen radiokanavaan, teksti-TV:hen ja nettisivuun. Mobiilisovellus 112 Suomi oli aloittaessaan 2015 hyvä ratkaisu, koska se lähetti avuntarvitsijan tarkan sijainnin hätäkeskukseen, mutta sen jälkeen puhelimiin tuli AML-tekniikka ja nykyään tieto näkyy hälytyskeskukseen automaattisesti. Soittajaa ei enää tarvitse paikantaa tukiasemien perusteella eikä käyttää 112 Suomea.

Käyttäjien asenne mobiilisovelluksia kohtaan tiukkeni ja käyttöjärjestelmän asetukset muuttuivat, minkä vuoksi 112 Suomen vaarahälytykset eivät enää tavoittaneet kaikki sovelluksen asentaneita. 

Muista EU-maista poiketen Suomi ei käyttänyt Cell Broadcast -hälytystekniikkaa, joka oli standardoitu jo 1990-luvulla. Ensimmäinen EU-toteutus oli Hollannin NL Alert 2012. CB ei käytä hitaita ja kalliita tekstiviestejä, vaan tukiasema tuuppaa viestin kaikkiin alueellaan oleviin päätelaitteisiin näiden numerosta riippumatta. Siten myös turistit saavat vaarailmoitukset.

Puute oli niin suuri, että EU Alertin käyttöönottoa varten perustettiin 8.4.2026 kansalaisaloite. Se ehti kerätä allekirjoituksia vain muutaman päivän kun jo tuli tieto, että Suomi onkin aloittanut EU Alertin kansallisen version ("FI Alert") kehittämisen ja sen pitäisi valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä. Oli varmaan ensimmäinen kerta, kun kansalaisaloite saavutti tavoitteensa jo viikko perustamisen jälkeen, vaikka allekirjoituksia oli ehtinyt kertyä vasta kolme tuhatta.

Mikään näistä ei kiinnostanut mediaa; vain Yle teki juttua aiheesta jo pääsiäisen aikana

Viime perjantain droonihälytys räjäytti potin. Yhtäkkiä kaikki halusivat tietää, mitä ovat CB, EU Alert ja miksei Suomella ole sellaista. Tänään Hesari oli kaivanut perusteluita myös ministeriöstä ja saanut vältteleviä vastauksia, joissa kuitenkin toistui taikasana: "raha". 

Yllättäen onkin käynyt ilmi, että nykyinen hallitus oli vihdoin, yli 20 vuoden väännön jälkeen, antanut jo viime vuonna kuuden miljoonan euron määrärahan "FI Alert" kehittämiseksi. Perjantain hälytyksen jälkeen aikataulua on kiristetty vuoden 2027 alkuun, jota sitäkin poliitikot moittivat hitaaksi. Samat poliitikot, jotka itse ovat olleet v. 2020 päättämässä ettei EU Alertia oteta käyttöön, vaan jatketaan 112 Suomi -sovelluksella, ja jotka ovat torpanneet määrärahat paremman järjestelmän kehittämiseksi.

Vaikka FI Alert on periaatteessa yksinkertainen, se vaatii muutoksia & sopimuksia operaattorien verkkoihin. Siksi aikataulu vuoden 2027 alkuun on kunnianhimoinen. Operaattorien pitää ehkä päivittää laitteita, ainakin ohjelmistoja, ja viranomaisten integroida alueellinen hälytys nykyiseen monikanavaiseen (radio, tv, teksti-tv, nettisivu, sireenit) järjestelmään.

Jokseenkin ironista on se, että mikäli FI Alert olisi ollut viime perjantaina käytössä, se olisi vain pahentanut asioita. Miljoonaa suomalaista ei kannattanut herättää aamuneljältä epämääräisen drooniuhkan vuoksi, joka ei koskaan edes toteutunut. 

Ensi kerralla voi olla toisin, ja siksi mobiili vaaratiedotus on syytä laittaa vihdoin kuntoon. 112 Suomi voi jäädä yleiseksi apuohjelmaksi, joka välittää myös kohdennettuja tietoja liikenneonnettomuuksista (jos paikannus on sallittu).

112 Suomi ja kohdennetut liikennetiedotteet

Vielä pari asiaa drooneista: ei, emme voi ottaa käyttöön Ukrainassa kehitettyä varoitussovellusta. Se on tarkoitettu aktiivisen ja kohdennetun droonihyökkäyksen varalle. Ukrainalaisilla on aito tarve pitää sovellus aktiivisena puhelimessaan, koska heidän henkensä voi riippua siitä. Ihan eri tilanne kuin Suomessa, jossa kyse on yksittäisestä harhautuneesta droonista tai pelosta, että sellainen saattaa tulla.

Drooneja ei myöskään ole helppo ampua alas Suomen ilmatilan rajalla. Jos olisi, eivät Venäjä ja Ukraina antaisi niiden tappaa kansalaisiaan. Pienikokoinen, hidas ja matalalla lentävä drooni on vaike havaita tutkalla, koska ne on ajateltu erilaisia maaleja vastaan. Hävittäjät ovat liian nopeita ja ohjukset turhan kalliita droonien pudottamiseen. Asutuksen yläpuolella torjunta on vaarallisempaa kuin se, että lennon annetaan jatkua. 

Tämä on uusi tilanne kaikille, niin sotilaille, kansalaisille, poliitikoille kuin mediallekin. Nyt jäitä hattuun ja asioita parantamaan. Hosumisesta ei ole mitään hyötyä. 

Lisäys 20.5.2026: 112 Suomen toimivuuden näkee siitä, tulevatko liikennetiedotteet näytölle (olettaen, että niille on annettu luvat). 

Tähän 112 Suomi sopii: kohdennetut liikennetiedotteet tulevat näytölle.

Jos liikennetiedotteet tulevat, pitäisi myös mahdollisten droonihälytysten näkyä.

Lisäys: Ylen ansiokas selvitys vaaratiedottamisen historiasta: miten tsunamista ja tekstiviesteistä päädyttiin 112 Suomen kautta droneihin ja solulähetyksiin. 

torstai 16. huhtikuuta 2026

Viranomaisen digiosaaminen takkuilee - edelläkävijästä peränpitäjäksi

Pitkään valmisteltu ja jo kertaalleen lykätty Digi ensin -hanke aloitti vihdoin 14.4.2026. Tavoitteena on saada suomalaiset siirtymään Suomi.fi-viestien käyttäjäksi niin, ettei virallisia tiedotteita tarvitse enää lähettää paperipostilla.

Jo seuraavana päivänä kävi ilmi, ettei iPhonen mobiilisovelluksessa pysty vaihtamaan asiointiroolia yritykseen. Kohtuullisen iso ongelma, joka olisi pitänyt havaita testauksessa (kai tätä on testattu, onhan?). Ongelman ymmärtäisi Androideissa tai vanhoissa puhelimissa, mutta uusimman iPhonen kohdalla moka antaa huonon kuvan viranomaisten digiosaamisesta.

Julkistus- ja virhetiedotteet peräkkäin.

Tiedotteen avaaminen tuo lisätietoa:

"Palaamme asiaan parin päivän päästä."

Tiedotteessa pistää silmään toiminnan ripeys (tai sen puute). "Tiedotamme asiasta seuraavan kerran viimeisetään 17.4. klo 16" - siis yli kahden vuorokauden kuluttua. Kun äsken (16.4. klo 16) kokeilin, ongelma oli entisellään.

Roolin vaihto iPhonessa ei voi olla iso tekninen ongelma, ehkä jokin unohtunut määritys tai parametri jossain? Sen korjaamisen pitäisi hoitua hetkessä.

Asiointi onnistuu selainversiossa, joten toiminnallisesti ongelma ei ole suuri. Se on kuitenkin nolo ja kertoo suomalaisen digiosaamisen tasosta. Pitkään valmisteltu digisiirtymä tökkii heti alussa puutteellisen testaamisen vuoksi. Ehkä joskus saamme tietää, mitä oikein tapahtui.

Jos sisäministeriön esimerkkiä katsoo, niin luultavasti emme saa. Kun somessa nousi droonien jälkeen kohu EU Alert -järjestelmän puuttumisesta, kukaan viranomainen ei tullut julkisuuteen selittämään tai kommentoimaan asiaa. Ei tainnut yksikään toimittaja myöskään sitä tivata?

Kansalaistoiminta tuotti aloitteen vastaavan hälytysjärjestelmän saamisesta Suomeen. Vähäisen julkisuuden vuoksi senkin allekirjoittajamäärä on viikko aloituksen jälkeen vain 2105: 

Kansalaisaloite FI-ALERT-järjestelmän käyttöön Suomessa.

Tänään sisäministeriö kertoi vaaratiedotusjärjestelmän "kehittämisestä" eli EU Alertin tuomisesta Suomeen. Ei selityksiä, ei perusteluita, ei pahoittelua. Business as usual. Ylen haastattelussa hitautta perusteltiin rahan puuttumisella. Ehkä niin, mutta kun varautuminen on Suomen kansainvälinen menestystarina ja puolustusmenoja yritetään tarkoituksella kasvattaa kaiken muun joutuessa tinkimään, vaaratiedottamisen ei pitäisi jäädä kiinni rahasta.

Liekö koskaan ennen kansalaisaloite toteutunut vain viikko nimien keräämisen aloittamisesta?

Haikeana muistelen vuosituhannen alun aikoja, jolloin Suomi oli digikehityksen huippua ja esikuvana muille. Nyt olemme pudonneet perässähiihtäjäksi.

Lisäys 24.4.2026: Nyt asiointiroolin vaihto toimii myös iPhonessa.

perjantai 3. huhtikuuta 2026

112 Suomi -sovelluksen historia - miksi Suomi sooloili vaaratiedottamisessa?

Ukrainen droonien harhautuminen Suomeen on herättänyt kiivasta keskustelua vaaratiedottamisen kanavasta. Miksi Suomi ainoana EU-maana käyttää erillistä sovellusta, kun muualla varoitukset tulevat puhelimeen CB-lähetyksenä (Cell Brodcast, ETSI-standardi)? CB-lähetys ei vaadi sovelluksen asentamista, joten se tavoittaa myös turistit.

Vaaratiedottamisen historia alkoi radiossa luetuista varoituksista. Tsunamin (2004) jälkeen perustettiin työryhmä pohtimaan mobiililaitteiden käyttöä, olihan Suomi Nokian ansiosta alan edelläkävijä koko maailmassa. Suomesta Thaimaahan lähetetyt tekstiviestivaroitukset olisivat ehkä pelastaneet ihmishenkiä.

Yhteistyö operaattorien ja viranomaisten välillä kangerteli rahan vuoksi. Kuka maksaisi järjestelmän rakentamisen ja tekstiviestien lähettämisen? 

Jotain kuitenkin tapahtui. Kesäkuussa 2015 (jep, 11 vuotta myöhemmin) julkaistiin 112 Suomi -mobiilisovellus, joka pystyi lähettämään avunpyytäjän koordinaatit suoraan pelastuslaitokselle (kätevä esim. metsässä, mökillä tai saaressa). Aluksi kyse oli hätäpuhelusovelluksesta, jolla pystyi hälyttämään apua itselleen, mutta myöhemmin se alkoi näyttää myös vaaratiedotteita. Syksyllä 2021 mukaan tulivat  ajankohtaiset tietoturvatiedotteet.

Sosiaalisesta mediasta sain linkin hallituksen esitykseen (HE 98/2020), jossa pahimpaan korona-aikaan pohdittiin vaaratiedottamisen kehittämistä (kohta 5.1.5). Muu maailma oli jo mennyt CB-tekniikkaan (EU-Alert), joten miksi Suomi päätti toisin?

EU:n teledirektiivin artikla 110 velvoittaa jäsenmaita rakentamaan varoitusjärjestelmän joko CB:nä tai mobiilisovelluksena. HE:n perusteluissa epäillään, että CB-ratkaisut tukeutuvat vanhenevaan teknologiaan, kun taas mobiilisovellusta voidaan kehittää loputtomasti. "Vanheneva teknologia" tarkoitti tekstiviestejä. Uskottiin, että niiden käyttö jatkaisi laskuaan, kun ihmisten viestintä siirtyisi pikaviestiohjelmiin. 

Teknologian vanhentumisuhka liittyy nimenomaan päätelaitteen mahdollisuuteen tukea tekstiviestiformaattia. Päätelaitevalmistajien suunnalta ei ole saatavissa takeita siitä, että uudet älypuhelimet mahdollistaisivat tekstiviestit niin monen vuoden aikajänteelle, josta on kyse suunniteltaessa väestön vaaratiedottamisratkaisua...

Sovelluspohjainen ratkaisumalli on perustamis- ja ylläpitokustannuksiltaan huomattavasti edullisempi, ja se tukeutuisi uudenaikaisempaan teknologiaan, joka muun muassa mahdollistaisi paremman kohdennettavuuden viranomaiselle ja räätälöitävyyden loppukäyttäjälle, mukaan lukien monipuolisemmat esteettömyyttä tukevat toiminteet.

Lisäksi mainitaan kustannukset. CB edellyttäisi "miljoonaluokan perustamiskustannuksia kunkin teleyrityksen verkossa". 

En tiedä, kuka perustelut oli kirjoittanut, mutta ne ihmetyttävät. Muiden EU-maiden tuki CB:lle oli tiedossa, eikä se edes ole tekstiviesti, vaan suoraan näytölle ilmestyvä teksti-ikkuna. Miksi perustelujen kirjoittaja uskoi, että tämä ominaisuus voisi hävitä tulevista puhelinmalleista? Ymmärsikö kirjoittaja eron CB:n ja SMS:n välillä?

Perusteluissa päädytään suosittamaan 112 Suomi -jatkokehitystä, koska sovellus olisi paremmin räätälöitävissä ja se toteuttaisi esteettömyyden (varoitukset voitaisiin saada vaikka puhuttuina). Lisäksi nostetaan esiin tietosuoja: mobiilisovellus ei kerää tietoja, kun taas CB vaatii operaattoria pitämään kirjaa liittymien sijainnista. Tämäkin perustelu ihmetyttää, sillä operaattorit seuraavat joka tapauksessa liittymiensä sijaintitietoja.

Viimeisenä perusteluna mainitaan monikielisyys: 

Suomen lakisääteistä vaaratiedottamisjärjestelmää ajatellen keskitetyllä varoitusjärjestelmällä olisi helposti pitäydyttävä lakisääteisissä kansalliskielissä, siinä missä esitettävää sovellusperusteista järjestelmää olisi huomattavasti joustavampi kehittää vaikkapa täydentävin linkein kohti monikielisempää väestön varoittamiskulttuuria.

Ja tietenkin kyse oli kustannuksista:

Esitettävän sovellusperusteisen vaaratiedottamisratkaisun taloudellisten vaikutusten kokoluokka on merkittävästi alhaisempi kuin toisen toteuttamisvaihtoehdon eli keskitetyn tekstiviesti- tai soluyleislähetysperusteisen ratkaisun... Ehdotetulla sovellusperusteisen vaaratiedottamismallilla on samalla huomattavasti kevyempiä vaikutuksia televiestintää toteuttavien teleyritysten omaisuudensuojan (PL 15§) kannalta verrattuna keskitettyyn tekstiviesti- tai yleissolulähetykseen perustuvaan malliin.

Toisaalta tekstissä mainitaan vain tekstiviestijärjestelmän kustannukset, jotka nousisivat miljooniin teleyritystä kohti. Tekstiviestit ovat hitaita ja raskaita, eikä niitä ole suunniteltu joukkolähetyksiin. Havainnollinen esimerkki saatiin 6.12.2017, kun 100-vuotias Suomi lähetti kansalaisille onnitteluviestin itsenäisyydestä. Lähetykseen kului kahdeksan tuntia ja yhden operaattorin virheen vuoksi 400 000 asiakasta jäi ilman viestiä.

CB-järjestelmän kustannuksia ei HE:n perusteluissa analysoida lainkaan.

Joten tässä sitä nyt ollaan. Korona-aikaan tehty päätös ei kiinnostanut mediaa, eivätkä päättäjät pitäneet teknistä asiaa kovin tärkeänä silloisessa maailmantilanteessa. 

Nyt ihmettelemme Suomen valitsemaa linjaa ja yritämme saada droonivaroituksia 112-ohjelmaan "jo" ensi vuoden aikana. 

112 Suomi paikannus kuluttaa akkua.

Maailma on muuttunut. Puhelimet ovat täynnä sovelluksia, jotka kuluttavat akkua ja vaativat päivittämistä. "Älä asenna yhtään tarpeetonta sovellusta" on edelleen yksi puhelimen tietoturvaohjeista. Siksi jatkuvasti päällä oleva 112 Suomi -sovellus on tänään kaikkea muuta kuin hyvä ratkaisu vaaratiedottamiseen. Toisin kuin CB, se ei edes hälytä, jos puhelin on äänettömällä. Paikkatiedon seuranta kuluttaa akkua.

Näissä asioissa kannattaa tehdä niin kuin muutkin eikä sooloilla kansallisesti.

Aikaisempia kirjoituksiani vaaratiedottamisesta:

Lisäys 4.4.2026: Iltalehden jutussakin SMS ja CB menevät sekaisin, joten kertauksena vielä järjestelmien erot: 
  • SMS (Short Message Service): teknisesti hidas ja raskas, ei sovellu massajakeluun, vastaanottajien puhelinnumerot pitää tietää ja yksilöidä, viestit lähtevät yksi kerrallaan, voidaan mykistää (puhelin äänettömällä) 
  • CB (Cell Broadcast): teknisesti nopea ja kevyt, lähettää tekstin kaikkiin tukiaseman (cell) alueella oleviin puhelimiin, numeroita ei tarvitse yksilöidä eikä edes tietää, viesti lähtee kerralla kaikkiin laitteisiin, tulee läpi vaikka puhelin olisi äänettömällä

On helppo nähdä, miksi jälkimmäinen on ylivoimainen tapa väestön vaaratiedottamiseen. Tekstiviestejä ei tähän hommaan kannata edes harkita. Tsunamin aikaan oli toisin, koska CB:tä ei ollut (ainakaan nykymuodossa).

Lisäys 8.4.2026: Kansalaisaloite EU Alert -järjestelmän saamiseksi myös Suomeen. Allekirjoita sinäkin.

Lisäys 16.4.2026: Ei tarvittu aloitetta, sisäministeriö julkaisi tiedotteen. Ei selityksiä, ei pahoitteluita, ei perusteluja. Otsikoitu hienosti vaaratiedottamisen "kehittämiseksi": https://intermin.fi/-/suomi-kehittaa-vaaratiedottamisen-jarjestelmaa