tiistai 1. huhtikuuta 2025

Vihdoinkin hyvästit SD-televisiolle, HD-aika on täällä

Suomen television digitalisoinnin historia on pitkä ja mutkikas. Kaikki alkoi jo lähes 30 vuotta sitten, kun satelliittikanavat alkoivat yleistyä. Kukoistusta elänyt suomalainen TV-ala halusi uudistua ja lisätä kanavien määrää. Nokia oli menestynyt satelliittitelevision digibokseilla, joten Suomesta haluttiin tehdä uuden tekniikan edelläkävijä (kuulostaa tutulta). Suomi päätti ensimmäisenä maana siirtyä antenniverkossa puhtaasti digilähetyksiin.

Digilähetykset alkoivat neljännesvuosisata sitten (elokuussa 2001), jolloin Nokiasta oli jo tullut matkapuhelinten markkinajohtaja eikä televisioala enää kiinnostanut sitä. Internet alkoi syödä televisiolle kaavailtua roolia tietoyhteiskunnan päätelaitteena. Pioneerin osa oli raskas, suomalaiset joutuivat hankkimaan huonosti toimivia digibokseja ja takarajaa jouduttiin venyttämään. Lopulta se koitti 1.9.2007, jolloin kaikilla piti olla uusi TV tai ainakin digiboksi. Kirjoitin tästä seikkailusta aikoinaan lukuisia blogitekstejä ja kirjoituksia Hesarin mielipide-sivulle.

TV-ihmisillä kävi kuitenkin tuuri, sillä samaan aikaan taulutelevisiot alkoivat yleistyä ja niiden hinta romahti. Moni hankki uuden television joka tapauksessa. Digitalisointi osui hyvään saumaan.

Jo tuolloin oli tiedossa, ettei perustarkkuuden (SD) digitalisoinnissa ole juuri mieltä, sillä teräväpiirto teki tuloaan. Digita lähetti HD-ohjelmaa 2008 Pekingin olympialaisista, Yle aloitti TV-kanaviensa HD-rinnakkaislähetykset 2010-luvun alussa.

Hyvästi vanha digi-tv.

Ja nyt ollaan niin pitkällä, että tänään 1.4.2025 Yle lopetti vihdoin kokonaan SD-lähetyksensä. Aikaa tosin meni viisi vuotta kauemmin kuin vielä yhdeksän vuotta sitten suunniteltiin. Ylen tiedote 18.8.2016 ilmoitti SD-lähetysten loppuvan jo 31.3.2020.

Kaupalliset TV-kanavat seuraavat perässä kesäkuussa. Tämä tietää säästöjä TV-yhtiöille, kun yhden kanavastriimin lähetys riittää. 

Huonompi homma niille katsojille, jotka ostivat halpoja "HD Ready" -telkkareita vielä jokunen vuosi sitten. Niiden näyttöpaneeli oli HD-tasoa (1920x1080 pikseliä) tai ainakin lähes-HD (1280x720 tai 1366x768), mutta niissä ei ollut DVB-T2-viritintä. Niillä pystyi katsomaan HD-kuvaa tietokoneelta tai Blu-ray-levyiltä, mutta nyt nämä televisiot pimenevät.

Digitalisoinnin aikana lineaarisen TV:n rooli on dramaattisesti muuttunut. Sitä katsovat lähinnä vanhemmat ihmiset, ja heistäkin antennin varassa on yhä harvempi. Nuoret katsovat ohjelmat mobiililaitteilla tai kotiin tulevan valokuidun kautta.

Siksi Ylen SD-kanavien sulkeminen ei nyt aiheuta lainkaan samanlaista porua kuin "suuri digisiirtymä" 2007. Ainakin TV-kauppiaat ovat tyytyväisiä, nyt monella on hyvä syy hankkia uusi televisio. Ja tottahan se on, että SD-tekniikan 625 vaakajuovaa oli suunniteltu 24" putkitelevisioita varten. Isoissa (43" tai enemmän) taulutelevisioissa vanha SD-tarkkuus näyttää surkealta, jota digitaalisen kuvan täydellisyys vain korostaa.

Tästä blogista löytyy monia kirjoituksia television digitalisoinnista, kuten Suomi kokonaan teräväpiirtoon jo 2020 (kirjoitettu 2016), jossa siteerataan myös Ylen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin ajatuksia suorasta hypystä 4K-aikaan. 

No, se jää tekemättä, HD:n myötä antennivälitteinen jakelu on tullut tiensä päähän. Jos 4K joskus yleistyy TV-käytössä, se tapahtuu netin kautta.

29 kommenttia:

hdmi kirjoitti...

"Tämä tietää säästöjä TV-yhtiöille, kun yhden kanavastriimin lähetys riittää."

Ne säästöt tulevat antennijakelusta. Kaapelijakelun kustannukset maksavat kaapelioperaattorit eli kaapeliin liittyneet asiakkaat. Yle on nyt sitten jo toisen kerran keksinyt rajoituksia sellaiseen jakeluun joka ei maksa sille mitään.

hdmi kirjoitti...

Toisinkin asiat voi hoitaa.
Ruotsin suurin kaapelioperaattori Com Hem (nyk Tele2 AB ) jatkoi analogisia rinnakkaislähetyksiä vuoteen 2020, siis 13 vuotta sen jälkeen kun analogiset antenniverkon lähetykset Ruotsissa päättyivät. Tässä ajassa laitekanta uusiutui luonnostaan digi- ja HDTV-kelpoiseksi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Varmaan HD-signaalin SD-konvertointi maksaa kuitenkin jotain, joten säästöä tulee myös kaapeli-tv-verkossa. Estäisikö mikään kaapeli-tv-operaattoreita huonontamaan signaalia omissa verkoissaan? Olisiko sellaiselle edes kysyntää, niin huonoa SD-kuva on nykyisillä televisioilla.

Suomessa v. 2007 pakotettiin digitoimaan myös kaapeli-tv, koska uskottiin että ilman sitä vuorovaikutteiset MHP-palvelut eivät koskaan yleistyisi. Eivät yleistyneet siitä huolimatta.

Jari kirjoitti...

Syy miksi katson antennilähetyksiä on sen suhteellisen leveä kaista. Ylen kanavilla bitrate on tätä kirjoittaessa 5–10 Mb/s. Kaupallisilla kanavilla ei tätä etua ole, bitrate vain1–5 Mb/s, koska kanavia on niin paljon. Kertooko tämä jostain yksilökeskeisyydestä?

Jari kirjoitti...

Katson TV:tä dvb-t2-tikun kautta. Ainakin VLC-ohjelma osaa näyttää bitratet.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Näyttää siltä, että vaikka antenniverkon kaupallisten kanavien nimessä lukee HD, lähetys (tai ainakin sisältö, 10-20 vuotta vanhat sarjat) on SD-tasoa. DVB-T2:lla voidaan lähettää myös SD-kuvaa. Millaista DVB-T2-tikkua käytät?

Jari kirjoitti...

Se onko SD/HD ei niinkään vaikuta bittitaajuuteen. Ero oli sama jo ennen HD-kanavia.

Noin 10 vuotta olen käyttänyt PCTV Systems nanoStick T2 290e.

Anonyymi kirjoitti...

Maksu-tv-kanavat antenniverkossa ovat myös päättymässä toukokuun lopussa https://www.anterotv.fi/telia/faq Tuota ei ole vielä laajemmin rummutettu, vaan haluavat lypsää tilaajilta rahat loppuun asti ennen kuin karkaavat muille alustoille.
Kun DVB-T SD-kanavaniput sammutetaan kesäkuun lopussa, on antenniverkon kaikki sisältö kahdessa kanavanipussa. Parhaimmillaan antenniverkossa oli kuitenkin 9 kanavanippua (vhf a-c, uhf a-f), aikamoista. HD-siirtymästä piti alkaa antenni-tv:n uusi kukoistus, mutta sen toteutus tulikin niin myöhään, että Digita näyttäisi jo heittäneen pyyhkeen kehään, eikä antenni-tv:tä yritetä enää kehittää vaan pikemminkin tekohengittää.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Vain kaksi kanavanippua TV:lle jättää enemmän tilaa uusille mobiilidatan taajuuksille. Sehän tässä tietysti on tavoitteenakin, ei antennikatsojien aseman parantaminen.

Anonyymi kirjoitti...

Aikoinaan, TV-jakelu hoiti YLE-jakelutekniikka. 1990-luvun puolivälissä jakelutekniikka erotettiin YLE:stä omistajaohjauksesta vastanneen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (KOK) johdolla.

YLE-jakelutekniikka oli yleensä kehityksen kärjessä, mm. EBU-yhteistyön myötä. Lisäksi, jakelua oli pakko tarjota kilpailulainsäädännöllisistä syistä muillekin toimijoille kuin YLE, syrjimättömään omakustannushintaan.

Jakelutekniikan myynnin myötä, tekniikan kehitys alkoi takkuamaan, ja kaikki ohjelmantuottajat (ml. YLE) muuttuivat takaamaan jakeluyhtiön omistajien voitot, milloin Australiaan, milloin Ranskaan jne.

Anonyymi kirjoitti...

...haaskalinnuille YLE:n jakelutekniikan lopettaessa, Jokelan mittausaseman huutokauppa oli suosiossa. Hyvä että sekaan sopi. Yksi "Sony ICF-2001D" jäi käteen. Vastaanottimen LED-signaalimittarin, yhden kymmenestä punaisesta LEDistä kohdalle, oli kirkkaaseen suojapleksiin porattu reikä, jossa oli ollut valoanturi, ilmeisimmin.

Jotakin kumppaniyhtiön radioaseman kuuluvuutta oli teknisesti seurattu, joko aseman itsensä käyttöön, tai radioaaltojen ylipäätään etenemisen kannalta. Ennen internettiä, lyhytaalloillakin oli yleisönsä, muuallakin kuin päiväntasaajan eteläpuolella...

Anonyymi kirjoitti...

"HD:n myötä antennivälitteinen jakelu on tullut tiensä päähän. Jos 4K joskus yleistyy TV-käytössä, se tapahtuu netin kautta"

Eiköhän kuitenkin kaapelin ja satellitin kautta. Kaapeliliittymien määrä ylittää pian kahden miljoonan rajan.
Sveitsi sulki antenniverkon - suurin syy oli varmaankin siinä että 85% sveitsiläisistä on kaapelin piirissä.

hdmi kirjoitti...

HS 2.3.2008
"Eläkeläisen rahakas digisiirtymä Junkkari Marko kommentti HS 2.3.2008
”Suurin digisiirtymän tuoma muutos lienee maksutelevision tunkeutuminen suomalaiskoteihin. Plus TV:n asiakasmäärä on noussut formuloiden siivittämänä parissa vuodessa 230000 kotitalouteen.
Plus TV:n menestyksestä pääsee jaolle myös Suomen digi-tv-hankkeen isä, Ylen entinen toimitusjohtaja Arne Wessberg.
Wessberg omistaa 1,3 prosenttia Plus TV:stä. Hän osti osakkeet yhtiön perustamisvaiheessa, ja maksoi niistä "muutaman sata euroa". Kesällä 2006 Plus TV:n omistajiksi tulivat pääomasijoittajat Baker Capital ja Provider Ventures, jotka maksoivat 68 prosentin omistusosuudestaan 40 miljoonaa euroa. Näin ollen Plus TV:n arvo oli 60 miljoonaa euroa.
Wessbergin "muutaman satasen sijoituksen" arvo nousi siis parissa kuukaudessa noin 800000 euroon. Nyt Wessbergin osakkeiden arvo on ilmeisesti paljon suurempi.
Kukaan ei epäile Wessbergin käynnistäneen digitalisointia vaurastuakseen itse. Näin silti kävi.”

Jari kirjoitti...

Eiköhän kuitenkin kaapelin ja satellitin kautta. Kaapeliliittymien määrä ylittää pian kahden miljoonan rajan.

Netin suoratoistohan vaatii resursseja, jokaista katsojaa kohden, myös lähettävältä palvelimelta. Pelkästään kotiin tulevan valokuidun nopeus ei sitä sanele. Ymmärrän että netti-tv toimii Netflixille, joka on yksilölähtöinen maksupalvelu, mutta en ymmärrä miksi yleisradioyhtiöiden kannattaisi jättäytyä sen varaan.

Sveitsi sulki antenniverkon - suurin syy oli varmaankin siinä että 85% sveitsiläisistä on kaapelin piirissä.

Norja luopui maanpäällisestä FM-radiosta vuoristonsa vuoksi, mutta korvaja DAB on edelleen antenniverkon palvelu.

hdmi kirjoitti...

Ylen johdossa Wessberg ajoi antenniverkossa toimivien Digitan ja Plus-TV:n etua. Koska analogiset rinnakkaislähetykset olisivat olleet kaapeliyhtiöille kilpailuvaltti, ne piti kaikin keinoin estää. Todennäköisin selitys Ylen muusta maailmasta poikkeaville jakelulinjauksille on että Wessberg on Digita kauppoja sopiessaan antanut ostajalle lupauksen että kaapelin rinnakkaislähetyksiä ei sallita. Tästä Wessberg sitten myöhemmin palkittiin rahakkailla työsuhteilla ja osakekaupoilla.
Tämän seurauksena suomalaiset kaapelitaloudet ja -laitokset pakotettiin ostamaan satoja tuhansia, ellei peräti toista miljoonaa tarpeetonta virtasyöppöä digiboksia – jotka olivat jo tuossa vaiheessa vanhentuneita, kun muu maailma meni kohti HDTV:ta.

hdmi kirjoitti...

Norjassa ja Sveitsissä DAB-siirtymä on ollut täysi katastrofi.
https://digitalradioinsider.blogspot.com/2025/03/swiss-fm-switch-off-public-radio-srg_24.html

Jari kirjoitti...

Erikoista koko digitalisaatiossa on ollut se, että yleisradion jakeluverkkoa ollaan hajottamassa sisältä päin, eli yleisradioyhtiöiden ja poliitikkojen toimesta. Toki voidaan ajatella, että valtiosta riippumattomien tiedoitusvälineiden ei kuulu käyttää valtion ylläpitämää jakeluverkkoa, mutta joskus yleisradio on ainut neutraali tiedonlähde valtaapitäviin. Juuri analogiset viestintävälineet ovat todistaneet asioita poliitikoista siitäkin huolimatta, että ne ovat yhden puolueen hallussa. Ainakin se on ylläpitänyt tasapainoa Euroopassa.

hdmi kirjoitti...

Lisää arkistojen aarteita :)

Kulttuuri|KUISKAAJA Suomalainen digi-tv ei mahdu ulkomaalaisten tajuntaan Räikkä Jyrki
HS 1.9.2007 Television digisiirtymän vaiheet ovat hämmentäneet suomalaisia, mutta myös hankkeeseen vihityt ulkomaalaiset ovat joutuneet pyörittelemään päätään.
Music Televisionin ja Eurosportin kaltaisten ulkomaisten kaapelikanavien edustajien on ollut vaikea käsittää, että digi-tv:n tulo lopettaa analogiset lähetykset antenniverkon lisäksi myös kaapeliverkossa - sellaista kun ei ole muualla maailmassa tapahtunut.
Vasta suomalaisten sitkeät vakuuttelut ovat saaneet muun maailman tv-pomot vakuuttuneiksi siitä, että he ovat todellakin ymmärtäneet asian oikein.
Suomalainen digi-tv tuo oivan lisän ulkomaalaisille esiteltävien kansallisten kummallisuuksien sarjaan, eukonkannon ja suojalkapallon rinnalle.”

Petteri Järvinen kirjoitti...

Alkuperäisestä TV:n digitalisoinnista (2007) voisi joku tutkija tehdä selvitystä. Siitähän tuli todellinen pannukakku, jonka vain taulutelevisioiden yleistyminen pelasti kuiville. MHP lässähti täysin ja Wessbergin rooli (valittiin myös Nokian hallitukseen!) herätti jo silloin ihmetystä.

Jari kirjoitti...

TV:tä voisi ehkä verrata suurvaltojen johtajien väliseen kuumaan linjaan. Jossain tilanteessa olisi hyvä jos valtiojohto voisi omaa ja erillista kanavaa pitkin puhutella kansaa. Siis ilman välikäsiä ja minkäänlaisia kustannuksia kansalaisilta. Tämä siis ajatusleikkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Moscow%E2%80%93Washington_hotline

Jari kirjoitti...

Maan johtajat voisivat siten tehdä nopeita myönnytyksiä kansalle ja estää turhia vallankumouksia ja levottomuutta.

Markus kirjoitti...

Saisivat ottaa tuon HD-sanan pois jo kaikkien kanavien perästä ja olisi pitänyt ottaa jo aikoja sitten. Ohjelmaoppaassa tekee turhan pitkäksi ja tukkoiseksi tuo ylimääräinen "kolme merkkiä". Varsinkin nyt voi ottaa, kun vaihtoehtoa kohta ei enää edes ole. Mutta aikaisemmin, silloin kun vaihtoivat SD-kanavat peremmälle, olisivat voineet silloin jo laittaa vaikka niiden SD-kanavien perään SD tekstin ja ottaa HD-tekstin kokonaan pois.

Markus kirjoitti...

Tuo on ihan totta. Norjalaiset tutut on olleet kateellisia Suomen puolella käydessä, kuinka tämä vanhan ajan FM-radio äänineen on niin kristallinkirkas ja soinnukas verrattuna heidän matalabittiseen muminaan. Tosin meikäläisenkin nurkista valokuituyhtiö päätti just nyt tän kuun alusta kanavasiirtymään vedoten ottaa kaapeliradion pois kokonaan (töpselistä). Minä olen käyttänyt sitä ja olen vähän vihainen asiasta. Tosin sen sai kuitenkin kuulumaan sellaisella tuplanaru-antennilla.

Markus kirjoitti...

Tuo on myös osaltaan positiivinen asia. Suomessa on ollut antenniverkossa reilusti heikompi kuvanlaatu (bittivirta) kuin mitä vaikkapa Ruotsissa ja Virossa on. Johtuu siitä kun antenniin on dumpattu valtava määrä kanavia, sekä vieläpä yle ei halua digitalle maksaa täydestä kaistasta. Kaapeli-tv taas on niin suurikaistainen, että sinne voi laittaa käytännöllisesti katsoen rajattomasti, eikä se ole digitasta riippuvainen vaan itsenäinen per yhtiö. Muissa maissa tuppaa nämä jakeluverkot olemaan valtiollisessa hallussa ihan vaikka puolustustarkoituksessakin. Mutta Suomi, jota väitetään maailman parhaiten varautuneen kaikkeen mm. siviilipuolustuksessa on myynyt nämäkin kaikki asiat yksityisille ulkomaalaisille yhtiöille. Kyynisesti voisi sanoa, että nyt tuohon venäjän aktiivisuuteen vedoten mm. digita pitäisi välittömästi kansallistaa takaisin.

Anonyymi kirjoitti...

Meidän antenni-taloudessa ei haittaa vaikka antennin kautta ei tule yhtään kanavaa, tv ei ole meille pakollinen eikä sitä juurikaan katsota. Me emme myöskään katso mitään maksullisia striimaus-palveluja (paitsi Areena tietokoneella/tabletilla) joten ei ole edes huomattu ettei vanha chromecast toimi. tv-kanavien katsojaluvut on hihasta heitettyjä ja isommaksi vääristeltyjä jotta yrityksen käyttäisivät tv mainontaa, itse en kestä katsoa kun samat mainokset yhä uudestaan ja uudestaan näkyvät, ärsyttäviä ja aiheuttavat vain tuotteen boikotointiin. mainostoimistot suorastaan kusettaa asiakkaitaan. tv:n kuolema ei meitä hätkäytä koska sillä ei ole mitään väliä.

hdmi kirjoitti...

"Kyynisesti voisi sanoa, että nyt tuohon venäjän aktiivisuuteen vedoten mm. digita pitäisi välittömästi kansallistaa takaisin. "

Ei se ole enää tarpeen, kun valokuitua vedetään joka paikkaan niin myös kaapeli-tv leviää. Kohta 70% suomalaisista on kaapelin piirissä. Digitan ja ant. verkon merkitys vähenee koko ajan.

Osmo kirjoitti...

Hinnan romahdus tapahtui vasta hieman siirtymän jälkeen. Vuonna 2007 taulu-TV:iden keskihinta oli vielä n. 1150 €. Vielä 2008 se oli 800 € ja putosi 2009 650 euroon jossa se pysyi ainakin vuosikymmenen. Vuonna 2002 televisioiden keskihinta oli 600 €. Tosin usein minimihinta on tärkeämpi kuin keskihinta. Digisiirtymä 2005-2008 lisäsi laitemyyntiä n. miljardilla eurolla.

Osmo kirjoitti...

Suomelle varattu kanavamäärä ei olisi riittänyt HD TV:lle ja analogiselle yhtäaikaa, ainakaan, jos kanavia olisi haluttu lisää. Siksi siirtyminen suoraan HD:hen ei olisi ollut mahdollinen. Toki jälkikäteen voisi keksiä kaikkia muodollisia keinoja. On eri asia, kun niitä päätöksiä tehdään. Suomen valitsema HD standardi oli valmis vasta 2009. Sen ottaminen olisi viivästyttänyt siirtymää jonnekin 2014:n tienoille. Olisiko ihmiset olleet tyytyväisiä kohinaiseen analogikuvaan taulutelevisioilla.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kanavia perustettiin aluksi liiankin paljon, Ylellä itsellään oli viisi! Niistä kaksi sitten suljettiin muutaman vuoden kuluttua. DVB-T2-standardin tulo oli hyvin tiedossa, eikä kiirehtimiselle ollut todellisia perusteluita (muutoin kuin halua olla ensimmäinen). Yksi "perustelu" oli taajuuksien säästäminen matkapuhelimille, mutta ne noudattavat kansainvälistä standardointia. Vuorovaikutteiset MHP-sovellukset kuolivat jo ennen syntymistään, kun netti ja laajakaista alkoivat yleistyä.

Totta, taulutelevisiot olivat aluksi kalliita, mutta elettiin nousukautta ja ihmiset olivat valmiita maksamaan eleganteista laitteista jo ennen kuin hinnat kääntyivät laskuun. Ensimmäiset televisiot olivat 32-42", niissä analogisen kuvan heikkous ei vielä haitannut. Sitä paitsi useimmat maat lykkäsivät omaa digisiirtymäänsä.