Trump vaarantaa salaisuutesi (kolumni)

Kiinalainen TikTok on huolestuttanut länsimaiden päättäjiä vuosien ajan, sillä sen uskotaan keräävän ja luovuttavan tietoja Kiinan viranomaisille. Luultavasti näin onkin, sillä kansallinen etu velvoittaa yritykset yhteistyöhön.

Vastaavasti Meta, Google, Microsoft ja X luovuttavat tietoja Yhdysvaltojen tiedustelulle. Moni on jo unohtanut Edward Snowdenin paljastukset, jotka osoittivat NSA:lla olevan pääsy somejättien ja pilvipalvelujen tietoihin. 

Tähän asti olemme uskoneet, ettei lännen oma urkinta haittaa – sehän kohdistuu vain terroristeihin ja vihollismaihin. Yhdysvallat on oikeusvaltio ja liittolainen, joka jakaa meidän arvomme.

Tammikuussa alkanut Trumpin valtakausi asettaa kaiken uuteen valoon. Jatkossa meidän eurooppalaisten on syytä varoa Kiinan lisäksi myös amerikkalaisia nettipalveluita. 

Luottamus Yhdysvaltoja kohtaan on koetuksella, sillä Trump on miehittänyt hallinnon avainpaikat uskotuillaan.

Tiedustelua, Pentagonia ja FBI:tä johtavat henkilöt, joilla ei ole aiempaa hallinto- tai oikeuskokemusta. Tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard on puolustanut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja levittänyt valheita maassa muka olleista bioasetehtaista.

FBI:n johtaja Kash Patel levittää salaliittoteorioita ja aikoo puhdistaa organisaation Trumpille epämieluisista työntekijöistä. Elon Musk on libero, joka tuntuu häärivän dogena kaikissa virastoissa ilman selkeitä toimivaltuuksia tai valvontaa.

Kun tämä joukko pääsee Trumpin luvalla käskyttämään CIA:ta ja NSA:ta, meidän kenenkään tiedot eivät ole turvassa. Kansallinen etu on laaja käsite ja taipuu temppuihin, joita emme vielä osaa edes kuvitella.

Sinä ja minä tuskin kiinnostamme USA:ta, mutta jos olisin kansanedustaja tai mielipidevaikuttaja, poistaisin pikimmiten kaikki arkaluonteiset tietoni ja keskusteluni niin Facebookista, X:stä kuin suurista pilvipalveluistakin.

Vaarassa ovat etenkin EU-päättäjät, joilla on paljon vaikutusvaltaa. Toivottavasti digikomissaari Henna Virkkunen on poistanut tietonsa jo vuosia sitten.

Zuckerbergin äkillinen takinkäännös faktantarkistuksessa osoitti, että nettijätit kumartavat mieluusti oman maansa hallinnon suuntaan. Kukaan ei halua joutua Trumpin epäsuosioon.

Jos Trump ja Putin vielä lähentyvät toisiaan, edessä voi olla painajainen. Putinia miellyttääkseen Trump saattaa laajentaa yhteistyötä tiedusteluun asti.

Esimakua saatiin jo Helsingissä 2018, kun Trump nolasi oman maansa tiedustelun ja näytti uskovan mieluummin Putinia tämän väittäessä, että vaalivaikuttamisen takana olikin ehkä Kiina eikä Pietarin trollitehdas.

Pidin aikoinaan itävaltalaista Max Schremsiä ärsyttävänä, koska mikään EU:n ja USA:n välinen henkilötietojen suojasopimus ei tuntunut kelpaavan hänelle.

Schrems tehtaili valituksia, minkä jälkeen sopimuksia uusittiin, mutta edelleenkin ne perustuvat olettamukseen oikeussuojakeinoista ja valvonnasta. Trumpin kaudella kummastakaan ei ole enää takeita.

Alkaa tuntua siltä, ettei Schrems ollut edes tarpeeksi tiukka.

Myös Snowden nauraa partaansa, mikäli hän on sellaisen kasvattanut. Juuri tästä hän yritti varoittaa.

Eurooppa luovutti kybersuvereniteetin uskoen, että Yhdysvallat pysyy ikuisesti ystävänä. Uuden kehittämisen sijaan EU keskittyi sääntelyyn. Luvattiin, että GDPR vahvistaisi eurooppalaisten nettipalvelujen kilpailukykyä, koska niissä tietosuoja oli varmasti kunnossa. Se usko kääntyi itseään vastaan.

Ehkä vielä ei ole myöhäistä. Käyttöjärjestelmät ja sovellukset olemme menettäneet, mutta ne eivät enää ole tärkeitä. Kuka tahansa voi kehittää uusia somepalveluita ja tekoälyä avoimen lähdekoodin pohjalta. Ei ole pakko olla amerikkalaisten vankeja.

Jos USA:n linja jatkuu uhkaavana, EU-kansalaisten pitää äänestää jaloillaan ja alkaa suosia eurooppalaisia palveluita. ”EU first”.

Kaikkeen tapahtuneeseen sisältyy myös vakava opetus. Tietotekniikka on vallan väline ja tiedot ovat arvokkaita. Demokratia voi horjua myös meillä.

Siksi kannattaa miettiä tarkoin, mitä säädämme esimerkiksi sormenjälkien luovutuksesta rikostutkintaan. 

Julkaistu Tivi-lehdessä 3/2025