Suomen television digitalisoinnin historia on pitkä ja mutkikas. Kaikki alkoi jo lähes 30 vuotta sitten, kun satelliittikanavat alkoivat yleistyä. Kukoistusta elänyt suomalainen TV-ala halusi uudistua ja lisätä kanavien määrää. Nokia oli menestynyt satelliittitelevision digibokseilla, joten Suomesta haluttiin tehdä uuden tekniikan edelläkävijä (kuulostaa tutulta). Suomi päätti ensimmäisenä maana siirtyä antenniverkossa puhtaasti digilähetyksiin.
Digilähetykset alkoivat neljännesvuosisata sitten (elokuussa 2001), jolloin Nokiasta oli jo tullut matkapuhelinten markkinajohtaja eikä televisioala enää kiinnostanut sitä. Internet alkoi syödä televisiolle kaavailtua roolia tietoyhteiskunnan päätelaitteena. Pioneerin osa oli raskas, suomalaiset joutuivat hankkimaan huonosti toimivia digibokseja ja takarajaa jouduttiin venyttämään. Lopulta se koitti 1.9.2007, jolloin kaikilla piti olla uusi TV tai ainakin digiboksi. Kirjoitin tästä seikkailusta aikoinaan lukuisia blogitekstejä ja kirjoituksia Hesarin mielipide-sivulle.
TV-ihmisillä kävi kuitenkin tuuri, sillä samaan aikaan taulutelevisiot alkoivat yleistyä ja niiden hinta romahti. Moni hankki uuden television joka tapauksessa. Digitalisointi osui hyvään saumaan.
Jo tuolloin oli tiedossa, ettei perustarkkuuden (SD) digitalisoinnissa ole juuri mieltä, sillä teräväpiirto teki tuloaan. Digita lähetti HD-ohjelmaa 2008 Pekingin olympialaisista, Yle aloitti TV-kanaviensa HD-rinnakkaislähetykset 2010-luvun alussa.
 |
| Hyvästi vanha digi-tv. |
Ja nyt ollaan niin pitkällä, että tänään 1.4.2025 Yle lopetti vihdoin kokonaan SD-lähetyksensä. Aikaa tosin meni viisi vuotta kauemmin kuin vielä yhdeksän vuotta sitten suunniteltiin. Ylen tiedote 18.8.2016 ilmoitti SD-lähetysten loppuvan jo 31.3.2020.
Kaupalliset TV-kanavat seuraavat perässä kesäkuussa. Tämä tietää säästöjä TV-yhtiöille, kun yhden kanavastriimin lähetys riittää.
Huonompi homma niille katsojille, jotka ostivat halpoja "HD Ready" -telkkareita vielä jokunen vuosi sitten. Niiden näyttöpaneeli oli HD-tasoa (1920x1080 pikseliä) tai ainakin lähes-HD (1280x720 tai 1366x768), mutta niissä ei ollut DVB-T2-viritintä. Niillä pystyi katsomaan HD-kuvaa tietokoneelta tai Blu-ray-levyiltä, mutta nyt nämä televisiot pimenevät.
Digitalisoinnin aikana lineaarisen TV:n rooli on dramaattisesti muuttunut. Sitä katsovat lähinnä vanhemmat ihmiset, ja heistäkin antennin varassa on yhä harvempi. Nuoret katsovat ohjelmat mobiililaitteilla tai kotiin tulevan valokuidun kautta.
Siksi Ylen SD-kanavien sulkeminen ei nyt aiheuta lainkaan samanlaista porua kuin "suuri digisiirtymä" 2007. Ainakin TV-kauppiaat ovat tyytyväisiä, nyt monella on hyvä syy hankkia uusi televisio. Ja tottahan se on, että SD-tekniikan 625 vaakajuovaa oli suunniteltu 24" putkitelevisioita varten. Isoissa (43" tai enemmän) taulutelevisioissa vanha SD-tarkkuus näyttää surkealta, jota digitaalisen kuvan täydellisyys vain korostaa.
Tästä blogista löytyy monia kirjoituksia television digitalisoinnista, kuten Suomi kokonaan teräväpiirtoon jo 2020 (kirjoitettu 2016), jossa siteerataan myös Ylen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin ajatuksia suorasta hypystä 4K-aikaan.
No, se jää tekemättä, HD:n myötä antennivälitteinen jakelu on tullut tiensä päähän. Jos 4K joskus yleistyy TV-käytössä, se tapahtuu netin kautta.
21 kommenttia:
"Tämä tietää säästöjä TV-yhtiöille, kun yhden kanavastriimin lähetys riittää."
Ne säästöt tulevat antennijakelusta. Kaapelijakelun kustannukset maksavat kaapelioperaattorit eli kaapeliin liittyneet asiakkaat. Yle on nyt sitten jo toisen kerran keksinyt rajoituksia sellaiseen jakeluun joka ei maksa sille mitään.
Toisinkin asiat voi hoitaa.
Ruotsin suurin kaapelioperaattori Com Hem (nyk Tele2 AB ) jatkoi analogisia rinnakkaislähetyksiä vuoteen 2020, siis 13 vuotta sen jälkeen kun analogiset antenniverkon lähetykset Ruotsissa päättyivät. Tässä ajassa laitekanta uusiutui luonnostaan digi- ja HDTV-kelpoiseksi.
Varmaan HD-signaalin SD-konvertointi maksaa kuitenkin jotain, joten säästöä tulee myös kaapeli-tv-verkossa. Estäisikö mikään kaapeli-tv-operaattoreita huonontamaan signaalia omissa verkoissaan? Olisiko sellaiselle edes kysyntää, niin huonoa SD-kuva on nykyisillä televisioilla.
Suomessa v. 2007 pakotettiin digitoimaan myös kaapeli-tv, koska uskottiin että ilman sitä vuorovaikutteiset MHP-palvelut eivät koskaan yleistyisi. Eivät yleistyneet siitä huolimatta.
Syy miksi katson antennilähetyksiä on sen suhteellisen leveä kaista. Ylen kanavilla bitrate on tätä kirjoittaessa 5–10 Mb/s. Kaupallisilla kanavilla ei tätä etua ole, bitrate vain1–5 Mb/s, koska kanavia on niin paljon. Kertooko tämä jostain yksilökeskeisyydestä?
Katson TV:tä dvb-t2-tikun kautta. Ainakin VLC-ohjelma osaa näyttää bitratet.
Näyttää siltä, että vaikka antenniverkon kaupallisten kanavien nimessä lukee HD, lähetys (tai ainakin sisältö, 10-20 vuotta vanhat sarjat) on SD-tasoa. DVB-T2:lla voidaan lähettää myös SD-kuvaa. Millaista DVB-T2-tikkua käytät?
Se onko SD/HD ei niinkään vaikuta bittitaajuuteen. Ero oli sama jo ennen HD-kanavia.
Noin 10 vuotta olen käyttänyt PCTV Systems nanoStick T2 290e.
Maksu-tv-kanavat antenniverkossa ovat myös päättymässä toukokuun lopussa https://www.anterotv.fi/telia/faq Tuota ei ole vielä laajemmin rummutettu, vaan haluavat lypsää tilaajilta rahat loppuun asti ennen kuin karkaavat muille alustoille.
Kun DVB-T SD-kanavaniput sammutetaan kesäkuun lopussa, on antenniverkon kaikki sisältö kahdessa kanavanipussa. Parhaimmillaan antenniverkossa oli kuitenkin 9 kanavanippua (vhf a-c, uhf a-f), aikamoista. HD-siirtymästä piti alkaa antenni-tv:n uusi kukoistus, mutta sen toteutus tulikin niin myöhään, että Digita näyttäisi jo heittäneen pyyhkeen kehään, eikä antenni-tv:tä yritetä enää kehittää vaan pikemminkin tekohengittää.
Vain kaksi kanavanippua TV:lle jättää enemmän tilaa uusille mobiilidatan taajuuksille. Sehän tässä tietysti on tavoitteenakin, ei antennikatsojien aseman parantaminen.
Aikoinaan, TV-jakelu hoiti YLE-jakelutekniikka. 1990-luvun puolivälissä jakelutekniikka erotettiin YLE:stä omistajaohjauksesta vastanneen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (KOK) johdolla.
YLE-jakelutekniikka oli yleensä kehityksen kärjessä, mm. EBU-yhteistyön myötä. Lisäksi, jakelua oli pakko tarjota kilpailulainsäädännöllisistä syistä muillekin toimijoille kuin YLE, syrjimättömään omakustannushintaan.
Jakelutekniikan myynnin myötä, tekniikan kehitys alkoi takkuamaan, ja kaikki ohjelmantuottajat (ml. YLE) muuttuivat takaamaan jakeluyhtiön omistajien voitot, milloin Australiaan, milloin Ranskaan jne.
...haaskalinnuille YLE:n jakelutekniikan lopettaessa, Jokelan mittausaseman huutokauppa oli suosiossa. Hyvä että sekaan sopi. Yksi "Sony ICF-2001D" jäi käteen. Vastaanottimen LED-signaalimittarin, yhden kymmenestä punaisesta LEDistä kohdalle, oli kirkkaaseen suojapleksiin porattu reikä, jossa oli ollut valoanturi, ilmeisimmin.
Jotakin kumppaniyhtiön radioaseman kuuluvuutta oli teknisesti seurattu, joko aseman itsensä käyttöön, tai radioaaltojen ylipäätään etenemisen kannalta. Ennen internettiä, lyhytaalloillakin oli yleisönsä, muuallakin kuin päiväntasaajan eteläpuolella...
"HD:n myötä antennivälitteinen jakelu on tullut tiensä päähän. Jos 4K joskus yleistyy TV-käytössä, se tapahtuu netin kautta"
Eiköhän kuitenkin kaapelin ja satellitin kautta. Kaapeliliittymien määrä ylittää pian kahden miljoonan rajan.
Sveitsi sulki antenniverkon - suurin syy oli varmaankin siinä että 85% sveitsiläisistä on kaapelin piirissä.
HS 2.3.2008
"Eläkeläisen rahakas digisiirtymä Junkkari Marko kommentti HS 2.3.2008
”Suurin digisiirtymän tuoma muutos lienee maksutelevision tunkeutuminen suomalaiskoteihin. Plus TV:n asiakasmäärä on noussut formuloiden siivittämänä parissa vuodessa 230000 kotitalouteen.
Plus TV:n menestyksestä pääsee jaolle myös Suomen digi-tv-hankkeen isä, Ylen entinen toimitusjohtaja Arne Wessberg.
Wessberg omistaa 1,3 prosenttia Plus TV:stä. Hän osti osakkeet yhtiön perustamisvaiheessa, ja maksoi niistä "muutaman sata euroa". Kesällä 2006 Plus TV:n omistajiksi tulivat pääomasijoittajat Baker Capital ja Provider Ventures, jotka maksoivat 68 prosentin omistusosuudestaan 40 miljoonaa euroa. Näin ollen Plus TV:n arvo oli 60 miljoonaa euroa.
Wessbergin "muutaman satasen sijoituksen" arvo nousi siis parissa kuukaudessa noin 800000 euroon. Nyt Wessbergin osakkeiden arvo on ilmeisesti paljon suurempi.
Kukaan ei epäile Wessbergin käynnistäneen digitalisointia vaurastuakseen itse. Näin silti kävi.”
Eiköhän kuitenkin kaapelin ja satellitin kautta. Kaapeliliittymien määrä ylittää pian kahden miljoonan rajan.
Netin suoratoistohan vaatii resursseja, jokaista katsojaa kohden, myös lähettävältä palvelimelta. Pelkästään kotiin tulevan valokuidun nopeus ei sitä sanele. Ymmärrän että netti-tv toimii Netflixille, joka on yksilölähtöinen maksupalvelu, mutta en ymmärrä miksi yleisradioyhtiöiden kannattaisi jättäytyä sen varaan.
Sveitsi sulki antenniverkon - suurin syy oli varmaankin siinä että 85% sveitsiläisistä on kaapelin piirissä.
Norja luopui maanpäällisestä FM-radiosta vuoristonsa vuoksi, mutta korvaja DAB on edelleen antenniverkon palvelu.
Ylen johdossa Wessberg ajoi antenniverkossa toimivien Digitan ja Plus-TV:n etua. Koska analogiset rinnakkaislähetykset olisivat olleet kaapeliyhtiöille kilpailuvaltti, ne piti kaikin keinoin estää. Todennäköisin selitys Ylen muusta maailmasta poikkeaville jakelulinjauksille on että Wessberg on Digita kauppoja sopiessaan antanut ostajalle lupauksen että kaapelin rinnakkaislähetyksiä ei sallita. Tästä Wessberg sitten myöhemmin palkittiin rahakkailla työsuhteilla ja osakekaupoilla.
Tämän seurauksena suomalaiset kaapelitaloudet ja -laitokset pakotettiin ostamaan satoja tuhansia, ellei peräti toista miljoonaa tarpeetonta virtasyöppöä digiboksia – jotka olivat jo tuossa vaiheessa vanhentuneita, kun muu maailma meni kohti HDTV:ta.
Norjassa ja Sveitsissä DAB-siirtymä on ollut täysi katastrofi.
https://digitalradioinsider.blogspot.com/2025/03/swiss-fm-switch-off-public-radio-srg_24.html
Erikoista koko digitalisaatiossa on ollut se, että yleisradion jakeluverkkoa ollaan hajottamassa sisältä päin, eli yleisradioyhtiöiden ja poliitikkojen toimesta. Toki voidaan ajatella, että valtiosta riippumattomien tiedoitusvälineiden ei kuulu käyttää valtion ylläpitämää jakeluverkkoa, mutta joskus yleisradio on ainut neutraali tiedonlähde valtaapitäviin. Juuri analogiset viestintävälineet ovat todistaneet asioita poliitikoista siitäkin huolimatta, että ne ovat yhden puolueen hallussa. Ainakin se on ylläpitänyt tasapainoa Euroopassa.
Lisää arkistojen aarteita :)
Kulttuuri|KUISKAAJA Suomalainen digi-tv ei mahdu ulkomaalaisten tajuntaan Räikkä Jyrki
HS 1.9.2007 Television digisiirtymän vaiheet ovat hämmentäneet suomalaisia, mutta myös hankkeeseen vihityt ulkomaalaiset ovat joutuneet pyörittelemään päätään.
Music Televisionin ja Eurosportin kaltaisten ulkomaisten kaapelikanavien edustajien on ollut vaikea käsittää, että digi-tv:n tulo lopettaa analogiset lähetykset antenniverkon lisäksi myös kaapeliverkossa - sellaista kun ei ole muualla maailmassa tapahtunut.
Vasta suomalaisten sitkeät vakuuttelut ovat saaneet muun maailman tv-pomot vakuuttuneiksi siitä, että he ovat todellakin ymmärtäneet asian oikein.
Suomalainen digi-tv tuo oivan lisän ulkomaalaisille esiteltävien kansallisten kummallisuuksien sarjaan, eukonkannon ja suojalkapallon rinnalle.”
Alkuperäisestä TV:n digitalisoinnista (2007) voisi joku tutkija tehdä selvitystä. Siitähän tuli todellinen pannukakku, jonka vain taulutelevisioiden yleistyminen pelasti kuiville. MHP lässähti täysin ja Wessbergin rooli (valittiin myös Nokian hallitukseen!) herätti jo silloin ihmetystä.
TV:tä voisi ehkä verrata suurvaltojen johtajien väliseen kuumaan linjaan. Jossain tilanteessa olisi hyvä jos valtiojohto voisi omaa ja erillista kanavaa pitkin puhutella kansaa. Siis ilman välikäsiä ja minkäänlaisia kustannuksia kansalaisilta. Tämä siis ajatusleikkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Moscow%E2%80%93Washington_hotline
Maan johtajat voisivat siten tehdä nopeita myönnytyksiä kansalle ja estää turhia vallankumouksia ja levottomuutta.
Lähetä kommentti