Suhtaudun yleensä kriittisesti laitteiston vaikutukseen valokuvauksessa. Kuten jo nimestä käy ilmi, kyse on VALOkuvauksesta. Valo on kaiken a ja o, olipa kyse sitten filmistä, diasta tai digistä. Kamerarungon vaikutus on lopulta pieni ja tulee esiin lähinnä urheilu- tms. kuvauksessa, missä tarvitaan suurta tarkennusnopeutta ja sarjakuvausta.
Viime lauantaina olin kuvaamassa tuttavan ylioppilasjuhlia ja huomasin, että kyllä laitteistollakin on vaikutusta. Ei niinkään rungolla, mutta objektiivilla.
Käydessäni otoksia läpi kuvauspäivän jälkeen muutamat kuvat pomppasivat selvästi esille. Ne oli otettu 35- tai 135-millisillä kiinteillä putkilla. Kuvien terävyys ja värit olivat omaa luokkaansa -- tasoa, johon ei paraskaan zoomi yllä.
Canonin 35- ja 135-milliset putket ovat legendaarisia, eikä syyttä. Lyhyemmän valovoima on f/1,4 ja pidemmän f/2,0. Hinta on sen mukainen, reilusti oli tuhat euroa. Oikein käytettynä molemmat putket pystyvät tuottamaan kuvia, joita ei käytännössä tarvitse terävöidä lainkaan.
Rungon suurella megapikselimäärällä ei yleensä ole suurta merkitystä. Itse jopa pienennän usein kuvia ennen niiden arkistointia. Täyden tarkkuuden kuvassa on kyllä paljon pikseleitä, mutta ne eivät ole todellista kuvainformaatiota.
Näissä kuvissa oli toisin. Pystyin rajaamaan alkuperäisestä 18 megapikselin kuvasta pienen osan kasvoista ja silti kaikki pikselit sisälsivät oikeaa informaatiota. Tuoreen ylioppilaan jokainen ripsi, hius ja ihohuokonen erottui. Wau.
Kun valo on täydellistä ja olosuhteet muutoinkin optimaaliset, laatuoptiikka pääsee oikeuksiinsa. On sittenkin kuvia, joita ei voi ottaa peruszoomilla. On sittenkin tilanteita, joissa suuresta megapikselimäärästä on aidosti hyötyä, koska kuvaa voi rajata ja tulos säilyy silti terävänä.
Suosittelen jokaista valokuvauksesta kiinnostunutta hankkimaan edes yhden laadukkaan kiinteäpolttovälisen objektiivin ja tutkimaan, mitä sillä voi saada aikaan. Ison aukon mahdollistama ohut (ok, sanotaan sitten kapea) syväterävyys on oma maailmansa opiskeltavaksi. Mutta se on ihan toinen juttu.
Laitteisto ei tee kenestäkään kuvaajaa. Hyvä valo, oikea ajoitus ja oma visuaalinen silmä riittävät jo sellaisenaan pitkälle.
54 kommenttia:
Taas samaa mieltä Petterin kanssa. Itselläni ei ole kokemusta noista mainituista 35- ja 135-millisistä, mutta muutaman kerran olen kuvannut lainassa olleella EF 85 1.2 -loistotötteröllä. Aivan uskomaton peli, terävöintiä ei tarvita käytännössä lainkaan ja jälki on terävää jo täydeltä aukolta lähtien. Kannattaa kokeilla kiinteitä jos vaan on siihen mahdollisuus!
Kunnon lasi ei ole edes rahasta kiinni. Itse hommasin Nikonin perusjärkkäriin käytettynä kiinteäpolttovälisen Nikkor 50mm 1.8 linssin, se avasi valokuvaamisen maailman ihan uudella tavalla. Linkssi maksoi käytettynä alle 100 EUR.
Niinpäniin. Nyt jokainen amatööri ostamaan canonin optiikka ja kuvaamaan ilmaiseksi sen minkä ennen kuvasivat ammattilaiset.
Petteri Järvinen ajaa maailmaa jossa nuoret valmistuneet kuvaajat siivoavat assan vessaa ja hän ja kaltaisensa kuvaavat keikat.
Kokoomuksen ehdokkaalla on kokoomukselainen itsekkyyden ajattelumalli, kaikki raha muilta pois, ei armoa nuorille kuvaajille vaan amatöörit kuvaamaan ilmaiseksi tai bensarahoilla skeidaa.
Julkaise ne kuvat tässä niin katsotaan miten verkossa julkaistussa kuvassa näkyy optiikan merkitys. Verrokiksi halvin Sigman pullonpohja.
Koko juttusi USMin tarpeettomuudesta ym osittaa tietämättömyytesi valokuvaamisen perustekniikasta. USM tarvitaan riippuen jälkikäytöstä tai...jälkikäyttö ratkaisee miten digitaalista kuvaa käsitellään.
Kommentaattorit kirjoittavat samaa soopaa siitä miten optiikan vaihdos avaa valokuvauksen maailman uusiksi.
Valokuvauksen maailma asuu korvien välissä ja jokseenkin sama millä välineellä se sieltä ulos otetaan.
Millaisella TOYkameralla Saudek kuvasi? Aukeniko hänelle valokuvaamisen maailma maailma uusiksi kun rautaesirippu nousi ja kaatui ja mahdollisuus parempiin kamreoihin avautui?
KUVAT tulevat ajattelumallista josta puuttuu itsekkyys ja toisten työn varastamisen perusteet.
Petteri Järvisell' luulisi olevan varaa edustaa ajattelumallia jossa ammatinharjoittajan osaamista kunnioitetaan, edellyttäen että tämä on koulutettu kunnon koulussa. Kokoomukselaiselta omituinen kilpailun rajoittamisen malli propagoida jatkuvasti nuorten yrittäjien työnsaantimahdollisuuksien torpedoimista.
luulisi olevan varaa edustaa ajattelumallia jossa ammatinharjoittajan osaamista kunnioitetaan, edellyttäen että tämä on koulutettu kunnon koulussa.
Eli osaamista ei tarvitse kunnioittaa sellaisenaan, eikä liioin silloin, jos se on väärästä koulusta?
Miten tunnistaa "kunnon koulusta" hankitun osaamisen, jos se ei näy kuvista?
Ei muuta kuin Puusa eduskuntaan ajamaan lakiehdotusta, jossa kielletään valokuvauksesta kirjoittaminen ja jopa järjestelmäkameran omistaminen ja sillä kuvaaminen muilta kuin "kunnon koulun käyneiltä". Onneksi näin ei koskaan tule käymään ja monet ihmiset jaksavat harrastaa, ja vieläpä jakaa tietoa ja kokemusta, valokuvausta ihan oikeutetusti.
Kiitos Petterille hyvästä artikkelista ja havainnoista siitä mikä kalustossa on tärkeää.
On hyvä että amatöörit jakavat kokemuksia keskenään mutta ei ole hyvä että tietotekniikassa merkittävän aseman saavuttanut henkilö edistää nuorten ammattilaisten työllistymisen estämistä.
Se ei kuullosta kokoomukselaiselta vaan varsin stalinistiselta.
Minulle on sama mitä amatöörit puuhaavat keskenään, minä kirjoitan VAIN siitä mikä koskee nuoria alalle valmistuvia ammattikuvaajia niistä kouluista, joissa vielä osataan opettaa valokuvausta.
Järvinen taas edustaa kantaa, ettei koulutuksella ole merkitystä vaan sillä millainen objektiivi tuottaa ns. terävää jälkeä jolla amatöörikin saa kunnon? kuvan ylioppilaasta ja samalla vie yhden pienen palan nuoren työllistymismahdollisuuksia.
Ja minä tiedän mistä kirjoitan olen kolmen vuoden aikana seurannut n 60 opiskelijani törmäämistä järvismäiseen kaikki mulle tänne heti asenteeseen jossa ei osaamista kunnioiteta.
Samalla kun nuorten syrjäytyminen kasvaa kirjoitetaan verkossa yhä useammin siitä miten heiltä valokuvauksen suhteen pitää ottaa loputkin.
Sekö on kokoomuksen virallinen agenda nuorisotyöttömyyden ( johon kuuluvat myös työttömät nuoret koulutetut valokuvaajat) suhteen?
Jore, älä sotke politiikkaa tähän. Olemme väitelleet aiheesta jo muutama vuosi sitten ja tiedät, ettei mielipiteeni liity mitenkään politiikkaan.
Kirjoitat kunnioituksesta, mutta et itse kunnioita muita sen vertaa, että vaivautuisit ottamaan asioista selvää ennen haukkumista. Et liioin vaivaudu perustelemaan mielipiteitäsi mitenkään. "Minä olen oikeassa, koska olen seurannut 60 nuorta" riittää perusteluksi kaikkeen.
Näistä lähtökohdista on mahdotonta edes väitellä asiasta kanssasi.
Sen verran voisit kunnioittaa muita blogin lukijoita, että kertoisit miksei urheilukuvaaja tarvitse sarjakuvausta (väittelymme parin vuoden takaa) tai miten otat Sigman pullonpohjazoomilla samanlaisen kuvan kuin minä Canonin 35 F1,4 -putkella. Heti kun olet tämän kertonut, pistän putken myyntiin, ostan halvan Sigman tilalle ja tuhlaan rahat johonkin mukavaan.
Voit myös kertoa, mikä on "oikea koulu" jotta tiedän jatkossa kunnioittaa sieltä valmistuvia valokuvaajia.
"Petteri Järvinen ajaa maailmaa jossa nuoret valmistuneet kuvaajat siivoavat assan vessaa ja hän ja kaltaisensa kuvaavat keikat."
Tässä siis ajetaan agendaa, jossa vain politbyroon hyväksymillä kuvaajilla olisi monopoli kaikkeen kuvaukseen, sen sijaan, että kuka tahansa voisi kuvata tuttavansa yo-juhlia.
Mikähän sitten olisi sallittua amatöörikuvaajalle, ettei tulisi astuttua kenenkään wannabeammattilaisen varpaille? Petterihän ei mitenkään väittänyt ottavansa ammattilaistason kuvia, totesipahan vaan laitteiden laadulla olevan jonkinlaista merkitystä.
Ymmärrän Puusan tunteman huolen ja asiasta olisi kiinnostavaa keskustella, mutta kun Puusa ei koskaan perustele mitään - toistaa vain itsepintaisesti omaa varmaa totuuttaan, johon mikään järkiargumentti ei vaikuta.
Jos Puusan mielestä amatöörit eivät saa kuvata tuttujensa yo-juhlia, vaan paikalle pitää kutsua Oikean Koulun Käynyt Oikea Valokuvaaja (tm), sittenhän kameroiden ja objektiivien myynti amatööreille pitäisi kieltää. Miksi myydä laitteita, joita ei saa käyttää?
Digikuvaus on kehittynyt jättiaskelin juuri siksi, että miljoonat harrastajat ovat hankkineet itselleen yhä parempia laitteita. Tekninen kehitys on hyödyttänyt myös alan ammattilaisia; heidän määränsä on niin pieni ettei se yksinään riittäisi rahoittamaan kallista tuotekehitystä. No, epäilemättä Tosi Ammattilaiset (tm) kuvaisivat yhtä hyvin käsitarkennuksella filmille niillä pullonpohjalaseilla, ja jälki olisi silti yhtä hyvää.
Oma kantani on, ettei ammatteja voi suojella. Koulutuksen täytyy tuottaa oppilaille sellaista osaamista, että se näkyy lopputuloksessa. Ammattilaisen pitää pystyä tekemään työ amatööriä paremmin - ei hän muuten voi olla ammattilainen. Tämä pätee kaikkiin aloihin, joilla ei ole lain asettamia koulutusvaatimuksia.
Itse en ole ammattilainen enkä taiteilija. Tuhansien muiden tavoin tuotan vain arkisia käyttökuvia. Mutta nekin voi tehdä huonosti tai hyvin, ainakin yhä parempaan pyrkien. Eikä siinä ole mitään väärää.
Niinpä niin, Digitaalisuus muokkaa ja muuttaa monen perinteisen alan arvonmuodostusta ja ansaintalogiikkaa. Valokuvaus ja/tai valokuvaajat eivät ole suojassa muutokselta sen enempää kuin muutkaan artistit. Verraten esim Anssi Kelan ja muiden muusikoiden valitukseen siitä miten vähän Spotify tuottaa per lataus verrattuna myytyyn CD-levyyn.
Jos kehitys johtaa siihen että kuka tahansa saa hyvillä laitteilla kuvattua omat lapsensa/sukulaisensa ylppärit, niin sitten siitä aikaisemmin leipänsä repineiden ammattikuvaajien pitää mukautua tilanteeseen ja käyttää osaamistaan toisella tavalla, löytää se tapa jolla oma osaaminen on muutettavissa elannoksi.
Jorma Puusa. Milloin myönnät, että
60 oppilaasi työllistymisongelmat eivät johdu siitä, että ihmiset ottavat itse kuvan ylioppilaastaan, vaan siitä, ettei se sinun antamasi koulutus vaan anna oppilaillesi tarpeeksi etulyöntiasemaa amatöörikuvaajaan verrattuna?
Itse kouluttajana pitäisin ainakin pitkän tuumaustauon, mikäli kouluttamani ammattilaiset jäisivät työmarkkinoilla kouluttamattomien amatöörien jalkoihin.
Puusa on legenda itsekeskeisyydessä joka pitää itseään kaikkein tietävimpänä ja parhaimpana kuvaajana. Kuitenkin tässä asiassa ei kuvaajan taidot ole se tärkein asia vaan se objektiivin laatu jolla kuvaaja pyrkii saamaan halutun lopputuloksen. Objektiivi on varsin monimutkainen ja pakollinen tarvike valokuvauksessa ja kuvan teknisessä laadussa objektiivin merkitys on olennainen. Tietysti jos kuvaaja haluaa suttujälkeä kelpaa sille mikä tahansa objektiivi mutta kun kuvaaja haluaa äärimmäistä laatua on silloin objektiivi olennainen väline sen laadun saamiseksi. Kaikki vähänkin valokuvaukseen hurahtanut huomaa varsin nopeasti, että halpa objektiivi on huono ja kunnolla tehty objektiivi on hyvä. Sellainen joka ei ole kiinnostunut kuvan teknisestä laadusta ei myöskään kuvaa intohimolla vaan sille on aivan sama miltä se kuva näyttää. Puusan kommenteista päätellen hän ei piittaa kuvanlaadusta vaan siitä kuka sen on kuvannut ja mitä kuva esittää.
Ilmeisesti Suomessa koulutetaan liikaa valokuvaajia jos töitä eki ole.
Tämä naurattaa aina:
Jussi Elorinne: "Jore Puusa" (Xzibit - Paparazzi)
http://www.youtube.com/watch?v=Tgf13FzNuFs
Petterin näkemys objektiiveista on realismia ja turha sitä on kiistää. Jore voisi katkerien näkemystensä sijaan tuoda valokuvaukseen jotain tuoreita ja rakentavia ajatuksia, jos hänellä sellaisia on. Vuosiin en ole Joren kirjoituksista löytänyt muuta kuin halun kiukutella kaikkea valokuvaukseen liittyvää kohtaan, koskee ilmeisesti elämää yleensä. Usein kysyn itseltäni Joren kirjoituksia lukiessani, "onkohan tuolla henkilöllä lääkitys kohdallaan". Voisi kuvitella ihmiseltä joka opettaa valokuvausta löytyvän rakentavaa näkökulmaa amatöörejä kohtaan.
Varsinainen asiani koskee näyttöjä ja niiden laatua. Käsittelen kuvat ammattikäyttöön tarkoitetulla ja kalibroidulla näytöllä, värit näyttää siinä hienolta. Vieressä on ns.halppis näyttö, joka varmaankin suurimmalla osalla kodeista löytyy. Siinä värit eivät pääse oikeuksiinsa ja osa kuvan ahaa, elämyksestä katoaa. Kysymys kuuluukin saadaanko koskaan markkinoille näyttöjä joissa kuva vastaisi sävyiltään samaa tasoa kuin millä se on tehty.
Don't hate the player, hate the game.
"tasoa, johon ei paraskaan zoomi yllä"
Kokeilepa joskus vaikkapa uutta 70-200/2.8 IS II zoomia. Parhaat zoomit yltää vähintään samalle tasolle, jos vain terävyydestä puhutaan.
Nikonin 14-24mm zoomista on vaikea löytää ongelmia piirrossa. Kassillinen kiinteitä ja auto kuljetusvälineenä voi vielä mennä, mutta reppu selässä vaellellen arvostaa kyllä hyväpiirtoista zoomia.
>Kokeilepa joskus vaikkapa uutta
>70-200/2.8 IS II zoomia. Parhaat
>zoomit yltää vähintään samalle
>tasolle, jos vain terävyydestä
>puhutaan.
II-versiota en ole kokeillut, mutta I-versio on ollut ahkerassa käytössä vuodesta 2004 lähtien. Painava, mutta luotettava ja kestävä. Erinomainen kuvanlaatu. Rajala tarjosi 1000 euroa vaihdossa II-malliin, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi.
70-200 F2,8 IS -putkella saa hyviä kuvia, mutta ne eivät silti vedä vertoja 35- tai 135-millisille. Kyse ei ole pelkästä terävyydestä - varsinkin 35-millisessä on "kermainen", hyvin miellyttävä kuva. Ja varsinkin kroppirungossa kiinteiden putkien valovoima 1,4 tai 2 mahdollistaa taustan sumentamisen tavalla, joten zoomit eivät pysty.
Mutta jos kuvaaminen olisi vain lasista kiinni, sehän olisi helppoa. Taiteellisten arvojen lisäksi kyse on myös käytännöstä: kukaan ei halua raahata kiinteiden putkien valikoimaa pitkiä matkoja, joten hyvälaatuinen zoomi saa riittää. Kuvaajan taito punnitaan siinä, miten hyvin pystyy hyödyntämään ei-niin-täydellisiä työvälineitä.
Puusa teetkö itse nettisivusi?
Jos teet niin miksi viet leivän niin monen nettisivuja työkseen tekevän suusta?
Petterille sanoisin, että todistustaakka tässäkin on väitteen esittäjällä. Kuvapari kahdella objektiivilla otetuista kuvista kertoisi paljon enemmän kuin 280 sanaa (word count on kätevä).
Jore on näköjään siirtynyt tänne Petterin palstalle rähinöimään - vaihteen vuoksi. Mielenkiintoista nähdä, millaisen marttyyriyden hän kehittää nyt "häneen kohdistuvasta jatkuvasta loanheitosta". Viimeksi oli itkua, parkua ja hammastenkiristystä Timon poikkitiedepalstalla. Jore lopetti jopa oman bloginsa anellen sillä pääsevänsä eroon "häneen henkilönä kohdistuvasta vainosta".
"Ihan vaan kohteliaasti kysyn miten kauan aiot jatkaa henkilöni kimppuun käymistä. Eikö sinulle riitä edes että lopetin blogini toimiesi takia?"
Toivottavasti Petteri ei ota lähde samaan toimintamalliin Joren oman käyttäytymisen johdosta. Blogisi on niitä, joita on ilo lukea.
Vaikka Kokoomus ei olekaan minun puolueeni eikä Helsinki vaalipiirini, niin Petteriä voisin kuvitella jopa äänestäväni. Jos en muusta syystä, niin tuomaan hieman järjen valoa tämänhetkisen Sekoomuksen eduskuntaryhmään.
"...edistää nuorten ammattilaisten työllistymisen estämistä."
Pitäisikö Jorenkin käyttää kirjoittamisen ammattilaisia, eikä yrittää varastaa heidän toimeentuloaan kirjoittamalla substanssista välittämättä. Vanhoina hyvinä aikoina ammattitoimittajien kirjoittaessa lauseiden looginen sisältö ja kirjoittajan tarkoittama sisältö olivat suunnilleen samaa. Nyt tänä ahneuden aikana, kun jokainen tietokoneen ja nettiyhteyden omistava luulee olevansa kirjoittamisen pro, niin ainakin demokratia on vaarassa.
"edistää nuorten ammattilaisten työllistymisen estämistä" = "edistää nuorten ammattilaisten työllistymistä"
Vai mistäpä sen tietää. Ehkä Jore salaovelana tarkoittikin mitä kirjoitti.
Piti oikein tarkkaan lukea, mitä Petteri oli kirjoittanut. Hän oli kuvannut tuttavansa ylioppilasjuhlissa kiinteäpolttovälisillä objektiiveilla ja saanut niillä mielestään teknisesti ja jopa visuaalisesti selvästi parempijälkeistä kuvaa kuin zoom-objektiiveilla. That´s all.
Mitä tekee entinen kuvajournalismilinjan johtaja? Haukkuu Petterin lyttyyn (jälleen kerran) nuorten ammattilaisten elämän tuhoamisesta.
Hei haloo. Jos me amatöörit emme saa enää kuvata perhetapahtumiakaan ilman huonoa omaatuntoa, niin on tämä maailma mallillaan. Tunteeko Jore huonoa omaatuntoa laittaessaan itse kotonaan ruokaa tai siivotessaan kämppäänsä? Vanhoina hyvinä aikoinahan tähän käytettiin ammattimaista piikatyövoimaa. Millä perusteilla Jore itse varastaa nuorten kokkien tai toimitilahuoltajien leipää? Jos kutsuu varastamiseksi tekemällä itse sen, minkä voisi teettää ammattilaisella, niin olisihan loogista olla johdonmukainen linjassaan.
Joissakin kommenteissa on epäilty Joren lääkityksen kohdallaan oloa. Minä väittäisin ilman lääketieteellistä koulutustakin, että Joren tautiin ei ole lääkettä saatavilla.
Jorella on taas kerran puurot ja vellit totaalisen sekaisin. "Virallinen" ylioppilaskuva otetaan vieläkin lähes poikkeuksetta valokuvaamossa. Katsopa vaikka Spes Patria kuvastosta, missä valokuvat on yleensä otettu. Kotona järjestetyssä tilaisuudessa sen sijaan räpsitään "epävirallisia" muistokuvia albumeihin ja tietokoneiden kovalevyille. Ei niihin enää ammattikuvaajia kutsuta tilaisuutta tallentamaan. Ei se olisi edes käytännössä mahdollista. Keväisin ylioppilaita valmistuu hiukan alle 30.000 kappaletta. Mistä löytyisi se määrä ammattivalokuvaajia, joka hoitelisi kaikkien näiden yo-juhlien tallentamisen?
Ihan samalla tavalla ihmiset saattavat juhlistaa vaikka hääpäiväänsä ravintolassa, mutta harvalle tulee mieleen, että pitäisi tilata vielä baarimestari kotiin, jotta voisi ottaa ilman huonoa omaatuntoa hääpäivän yömyssyt ennen sänkyyn menoa.
Olisi mielenkiintoista kuulla Joren kommentit näihin (siis jotain muutakin, kuin että minä tiedän kun olen tehnyt sitä ja sitä). Käytäntö on opettanut, että Jore on kuin se Eton suomalainen,
joka on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Heh heh. Tämän mukaan Jore Puusahan se vasta onkin todellinen perussuomalainen. Vastaa kun ei kysytä, ei vastaa kun kysytään.
Pitäisiköhän vihjata Timo Soinille hyvän potentiaalisen lehtikuvaajan olemassaolosta PerusSuomalainen-lehteen, varsinkin kun Jorella ei taida olla muita töitä esteenä.
Puoluetuen moninkertaistuttua lehdellä lienee tarvetta vahvistaa toimitustaan. En osaa kuvitella pätevämpää ja sopivampaa vallan vahtikoiraa räksyttämään kuin Jore Puusa. Hallituksella menisi varmaan kurat pöksyihin joka kerta, kun Jore paljastaisi kuvajournalistiset kulmahampaansa. Perussuomalainen nousisi journalistisesti maan ykköslehdeksi ja demokratia pelastuisi.
Pistipä silmään vielä toinenkin Jore Puusan looginen helmi: "Kokoomukselaiselta omituinen kilpailun rajoittamisen malli propagoida jatkuvasti nuorten yrittäjien työnsaantimahdollisuuksien torpedoimista."
Suomessa ammattikuntalaitos lakkautettiin muistaakseni 1876 nimenomaan vapauttamaan kilpailun ja rajoittamaan yksinoikeutta useimpien ammattien harjoittamiseen. Joren ajattelumalli edustaa nimenomaan suojattua ammattikuntaa, jonka jäsenillä olisi yksinoikeus harjoittaa valokuvaajan ammattia. Kunhan he vain ovat valmistuneet "kunnon koulusta", eli valokuvaajien killan hyväksymästä oppilaitoksesta. Olisi mielenkiintoista tietää, muuttuuko HEO:n status tässä suhteessa Joren saatua potkut ko. kansanopistosta. Petteri kyselikin jo niiden "kunnon koulujen" perään, mutta Jore pitää tietysti kiinni perussuomalaisesta aatemaailmastaan: "Ei vastaa, kun kysytään".
Jos Jore nyt sattuisi vastamaan, niin hänelle tiedoksi. Kirjoitan nimettömänä, koska taustani on tässä yhteydessä epäolennainen. En ole media-alalla. Sitä paitsi minusta asiat riitelevät, eivät miehet.
Joren avautumisia ei kannata ottaa todesta. Ammattivalokuvaajana voin sanoa että tämä kaveri on pelkkää hypee. Ei se tiedä kuvaamisesta mitään erikoista. Ottaa parhaimmillaankin keskiverto kuvia.
Vai keskiverto? Mitäs sanot tästä? Substanssia isolla ässällä! Mitä muuta mestarilta voisi odottaa?
Hei kuulkaas nyt!
Jos miehen äiti on juuri kuollut ja töistä tullut epäoikeudenmukaiset potkut, niin mies saattaa olla hieman syyntakeettomassa tilassa. Kannattaako silloin lyödä lyötyä kuin vierasta sikaa? Kysyn vain.
En ole koskaan tavannut Jorea enkä tunne hänen elämäntilannettaan, mutta tunnen sympatiaa häntä kohtaan. Jore on huolissaan nuorten ammattilaisten tulevaisuudesta, ja se on ihan kunnioitettavaa. Valitettavasti Joren ehdottama ratkaisu on väärä eikä hänen hyökkäävä kirjoittelunsa, joka perustuu dialogin sijaan yksinpuheluun, edistä lainkaan asiaa vaan kääntyy sitä vastaan.
En voi julkaista toisten yo-kuvia, mutta kun sopiva tilaisuus tulee, otan uusia kuvia näyttääkseni mitä tarkoitin.
Julistaa olevansa huolissaan nuorten ”kunnon koulussa” koulutettujen nuorten työllistymisestä ja olla siitä ihan oikeasti ja vilpittömästi huolissaan eivät välttämättä ole yksi ja sama asia. Joren huoli vaikuttaa enemmän keppihevoselta, jolla hän ratsastaa saadakseen Don Quijoten lailla käydä raivoisasti tuulimyllyjensä kimppuun. Pahin lukuisista kuvitteellisista vihollisista, varmaan vanhasta vihtahoususta heti seuraava, näyttää olevan juuri Petteri Virtanen.
Jos tässä jotakuta pitäisi kunnioittaa, niin Petterin sovittelevaa asennetta ja pitkää pinnaa Joren täysin perusteettomien ja perustelemattomien syytösten edessä.
Ei siis Virtanen vaan Järvinen. Sori kaikki Suomen 49 Petteri Virtasta.
Olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä joskus jokin nuoriin ammattilaisiin itseensä kohdistuva toimenpide, joilla heidän työllistymistään voitaisiin parantaa. Nythän Joren esittämät ratkaisut ovat vain muihin kohdistuvia. Jos amatöörit ja toimittajat lopettaisivat toisen työn varastamisen eli lehtiin kuvaamisen, lehtien omistajat panostaisivat kuvien substanssiin hinnan sijasta, koululaisille opetettaisiin kuvanlukutaitoa, valokuvaajia koulutettaisiin vain "hyvissä kouluissa", jne. Silloin kaikki olisi hyvin ja koulutettujen ammattilaisten ei tarvitsisi kuin pötkötellä puun juurella kun kypsät hedelmät tippuisivat suihin.
Voisiko ajatella niin radikaalia, että kuvaajat koulutettaisiin todellisen ei ideaalin mediamaailman tarpeisiin. Tässä maailmassa esim. itsensä markkinointi ja asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen on paljon tärkeämpää kuin pelkkä "hyvien kuvien" ottaminen. Realiteetti on myös se, että nimenomaan valokuvaajat ovat muuttuneet freelancereiksi, yrittäjiksi. Ei mikään muukaan ammattikoulutus kouluta opiskelijoitaan 70-luvun maailmaan, jonka Jore näkee ideaalina aikakautena. Vaikka sitten tämän vuosituhannen digivälinein.
Jore Puusa on kuitenkin ainoa, joka uskaltaa pitää meidän koulutettujen valokuvaajien puolta Erkon ja kumppanien kuristaessa meitä hengiltä käyttämällä amatöörejä pilkkahinnoilla lehtiensä kuvitukseen. Joren äiti kuoli keväällä, mutta siitä huolimatta tässäkin blogissa Jorea käsitellään sävyyn, jossa hänen henkilökohtaista tilannettaan ei kunnioiteta lainkaan. Hävetkää!
Siis Jore saa kommentoida, mutta Jorea ei saa kommentoida?
Tämän päivän (2.7.2011) Pride-kulkue tarjosi värikkäitä näkymiä. Kuvat otettu lähinnä 70-200 F2,8 sekä 135 F2 mm -putkilla. Ehkä niistä näkyy, mitä tarkoitin, vaikka keskipäivän raaka auringonvalo ei tee oikeutta objektiiveille. Kuvagallerian osoite https://picasaweb.google.com/petterij/Pride2011Helsinki272011
PS. Jore on itse esittänyt syytöksiä perehtymättä lainkaan asioiden taustoihin. Silti nettiväittelyssä pitäisi aina säilyttää hienotunteisuus ja kunnioittaa myös vastapuolta.
Linnarauha tarkoittaa (ainakin minun mielestäni), että joistakin asioista ei ole päästy yhteisymmärrykseen, jolloin ne yhteisellä sopimuksella siirretään syrjään eikä niistä enää keskustella. Mainittu teema on siis totaalisen ”over and out” poikkitieteellisellä palstalla.
Tein vähän kokeiluja zoomilla ja kiinteä polttovälisillä objektiiveilla. Oikein valovoimaista kiinteä polttovälistä optiikkaa minulla ei tähän lähtöön ollut, mutta jotain sentään saatiin aikaiseksi. Käykää katsomassa, jos kiinnostaa.
http://timosuvanto.blogspot.com/2011/07/100-mm-105-mm.html
Täytyy oikein kiittää Petteriä tästä blogista, jonka tekstien takaa näkyy selvästi pitäjän todelliset eivätkä poliittisia irtopisteitä keräävät mielipiteet. Tätä on hauska lueskella enempi vähempi säännöllisesti.
Samaa voi sanoa myös Timon Poikkitiedepalstasta, jossa ehdinkin jo kommentoimaan yllä olevaa bloggausta. Molemmissa blogeissa pitäjät vastaavat kommentteihin asiallisesti ilman monissa blogeissa tyylinä olevaa arroganssia.
Jore Puusan persoonaan olen törmännyt useilla saiteilla. Hänelle hienotunteisuus, eri mieltä olevien mielipiteiden kunnioittaminen edes sillä tasolla, että vaivautuisi kommentoimaan toisen sanomisia eikä vain toistamaan omaa yhden sanoman agendaansa, on täysin tuntematonta. Hyvän kotikasvatuksen mainostaminen jää aika epäuskottavaksi, jos oma käytös todistaa juuri päinvastaista.
Joren päättymättömän itkun, parun ja hammastenkiristysten seuraaminen on varmaan monille jonkinmoista burleskia viihdettä. Minusta Timo Suvannon päätös poistaa Jore Puusa bloginsa asia- ja kommentaattorilistalta erittäin järkevä päätös. Uskovaisten kanssa jankkaamista ei kukaan jaksa määräänsä enempää. Se kun ei johda mihinkään.
Epäilen huhuja Joren verkkokirjoittelun lopettamisesta ennenaikaisiksi. Se on yhtä epäuskottavaa kuin jos vaikka Mauri Pekkarinen ilmoittaisi luopuvansa tupeestaan. Jotkut asiat vain ovat persoonissa kiinni
tiukasti kuin sillä kuuluisalla Kissalan poikien liimalla.
Sinänsä Joren vetäytyminen vähin äänin takavasemmalle olisi monille hänen häiriköimilleen saiteille vain onneksi. Joren ilmaantuminen keskusteluun kun väistämättä vie keskustelun tason haistattelun ja v*****lun asteelle.
Kun Petteri ottaa kuvia tuttavansa tyttären yo-juhlissa, niin Joren veitsenterävät johtopoäätökset ja analyysi siitä on:
"Järvinen taas edustaa kantaa, ettei koulutuksella ole merkitystä vaan sillä millainen objektiivi tuottaa ns. terävää jälkeä jolla amatöörikin saa kunnon? kuvan ylioppilaasta ja samalla vie yhden pienen palan nuoren työllistymismahdollisuuksia."
Keskustele nyt sitten tältä pohjalta - siis jollain muulla kuin haistattelun tasolla.
Jore Puusa tässä samassa blogissa aiemmin rähinöidessään Häkkisen kommentista.
( http://pjarvinen.blogspot.com/2009/01/kokeilussa-canon-5d-mark-ii.html )
"PS..Eikö P.Järvinen uskaltanut itse kirjoittaa kun värväsi sinut puollustamaan itseään????
Jore Puusa
Kuvajournalismilinjan johtaja"
Jos olisi ilkeä, niin voisi lainata Jorea itseään koskien yllä olevaa Merja Virran kommenttia
"PS..Eikö J. Puusa uskaltanut itse kirjoittaa kun värväsi sinut puolustamaan itseään????
Petteri Lehtovirta
työtön (siis Joren kollega)"
Vielä pari vuotta sitten Jore Puusan työyhteisö puolusti Jorea tällä Petterin palstallakin: "Meillä Joren työtovereilla menee ihan hyvin. Särmikäs kaveri, mutta saa ollakin."
Näin kirjoitti Joren työtoveri Teemu Kakkuri Petterin bloggauksen kommenteissa.
Aika aikaa kutakin, samoin myös näköjään särmikkyyden sietämistä. Tänä keväänä Jorelle tuli kenkää kuvajournalismilinjan johtajan postilta. Syitä ei ulkopuolisille kerrottu. (Jore kyllä kertoi, mutta hänen tarinansa oli niin ristiriitainen ja muuttui koko ajan, että se ei ollut uskottava.) Epäilemättä särmikkyyttä ei enää katsottu Jorelle ansioksi.
Miten tämä liittyy tähän tapaukseen? Siten vain, että Joren "särmikkyys" (lue:eri mieltä hänen kanssaan olevien totaalinen lyttääminen) johtaa ennemmin tai myöhemmin peruuttamattomaan konfliktiin. Tämä on toistunut eri yhteyksissä kymmeniä ja kymmeniä kertoja. En halua lähteä sen kummemmin neuvomaan Petteriä suhtautumisessa Joreen, mutta onko hänen ilmaantumisensa keskusteluun kertaakaan saanut aikaan mutta kuin ikävän kalabaliikin? Onko hänellä ylipäänsä muuta sanottavaa kuin amatöörien ja kuvaavien toimittajien haukkuminen varkaiksi? Minä en ole huomannut, olisiko joku muu.
Niinpäniin. Yksi Jore Puusan vakio itkuvirsi on se, että kaikissa nettikirjoitteluissa kirjoitetaan ihmisistä (= hänestä ja ikävään sävyyn), kun hänen mielestään pitäisi kirjoittaa asiasta (kuten hän itse tekee).
No katsotaanpa. Petteri kirjoittaa siitä, miten hän oli saanut omasta mielestään selvästi parempia kuvia kiinteäpolttovälisillä objektiiveilla. Se oli Petterin kirjoituksen asia. Ainoa kirjoituksessa esiin tuleva henkilö on hyvin anonyymi Petterin tuttava, jonka ylioppilasjuhlissa hän oli kuvannut. Sinänsä pääasian kannalta maininta on turha, mutta antaahan se jonkinmoisen kontekstin itse jutulle.
Mitä tekee Jore? Käy ensimmäisessä virkkeessä kiinni tähän täysin epäolennaiseen yksityiskohtaan kuin sika limppuun. Se on Joren mielestä asiasta kirjoittamista. Ainakin minun äidinkielen opettajani olisi antanut punakynän laulaa: asian vierestä.
Seuraavassa virkkeessä Jore käykin jo kaluamaan Petterin koipea räksyttävän rakin raivolla (sinänsä osuva "omakuva" Jorelta). Tämänkin on vanhan virren ties kuinka mones säkeistö. Moni kutsuisi tätä täysin vailla perusteluja olevaksi henkilön solvaamiseksi, Joresta se varmaan on täyttä asiaa.
Eihän tältä pohjalta voi mitään keskustelua syntyä. Suoraan sanoen ihmettelen Petterin sietokykyä. Hän sentään yrittää käydä sivistynyttä keskustelua jopa Joren kanssa.
Jore Puusa elää täysin omaa todellisuuttaan. Häntä eivät normaali keskustelun logiikka kuten eivät myöskään mitkään käyttäytymissäännöt kosketa. Sananvaihdossa kukaan ei voi pärjätä hänelle, koska Joren laji on verbaalinen varjonyrkkeily. Siinä iskut näyttävät aina osuvan Joren omasta mielestään suoraan vastustajan otsaan, vaikka sivusta seuraava näkee selvästi niiden olevan pelkkää ilmaan huitomista.
Jätteri varmaan tarkoitti valovoimaisen telen "ohuella" syväterävyydellä jotain tällaista.
Onhan sanomattakin selvää, että jos amatöörit varastavat hinnoillaan markkinat ammattivalokuvaajilta, niin tällaiset demokratiaa ylläpitävät kuvajournalismin helmet jäävät ottamatta ja Suomi pyyhitään lopullisesti sivistysvaltioiden kartalta.
Vastauksena Merja Virralle.
Suomen kansa on kehitellyt aikojen kuluessa hyviä sananlaskuja.
Niin makaa kuin petaa.
Sitä niittää, mitä kylvää.
Metsä vastaa niin kuin sille huudetaan.
Nämä pätevät myös ja erityisesti entiseen kuvajournalismin johtajaan Jore Puusaan. Se tyyli ja asenne, jolla hän käsitteli mm. Petteriä aikoinaan tässäkin blogissa ei voi johtaa muuhun kuin samalla tyylillä annettuihin vastakommentteihin.
Miksi siis Jorea pitäisi kommentoida erilaiseen sävyyn kuin mitä hän itse tekee? Onko Jore itse pyrkinyt ottamaan lyttyyn haukkumiensa ihmisten elämäntilanteen? Ok, Jore sai potkut ja hänen äitimuorinsakin taisi kuolla, mutta ei Petterikään tullut valituksi eduskuntaan. Näkyykö tämä karvas henkilökohtainen Petteriä kohdannut takaisku jotenkin Joren kommenteissa Petteristä?
Joren oma esiintyminen sen sijaan on varmaan netti-itkupillityksen Suomen ennätys. Seuraamallani Timon poikkitiedepalstalla Jore itki hänestä kirjoitettujen "valheiden" vievän häneltä tulevat työt. Kun joku mahdollinen työnantaja voi vaikka ottaa ne todesta.
Kuinka paljon Jore itse laittoi painoa sille, että hänen Petteristä laukomansa "totuudet" saattoivat vaikuttaa äänestäjiin? Olisiko Petterin pitänyt pyytää Jorea lopettamaan kommenttinsa hänestä ja itse lopettaa Joren tavoin mielenosoituksellisesti oma bloginsa?
Näin se on Jore Puusa. Vähän uudemman polven, mutta saman sisältöisen sanonnan mukaan "Sitä saa, mitä tilaa"! Sinun tilauksesi alkupaloina oli pientä ilkeilyä, pääruokana reilu lautasellinen juuri sitä samaa ala-arvoista toisen persoonaan kohdistuvaa haukkumista mistä itse tunnut pitävän ja jälkiruokana ripaus ihan silkkaa vahingoniloa.
Jore heittää mielellään haasteita. Kuten haastaen Petteriä mainitsemaan ne kymmenet Joren läheisesti tuntemat urheilukuvaajat (koska hän tuntee ne kaikki), jotka Petterin mukaan kuvaavat sarrrrjaa. Vaikka Petteri ei näin koskaan väittänytkään, niin haaste pysyi ja uusittiin useassa eri kirjoituksessa.
Minäåä heitä haasteen takaisin Jorelle. Täytän ensi syksynä pyöreitä vuosia ja aion dokumentoida sen vuoksi järjestettävät pirskeet. Jotta ei tulisi sanomista nuorten ammattilaisten elinkeinon tuhoamisesta, niin olen päättänyt palkata ammattikuvaajan ikuistamaan tilaisuuden.
Ongelmani vain on se, että minun on täysin eri alalla toimivana hyvin vaikeaa löytää kuvaajaa, jonka tietäisin olevan alansa osaava ammattilainen ja lisäksi saanut oppinsa kunnon koulussa, jossa vielä osataan opettaa valokuvausta. Siksi pyydänkin sinua Jore johdattamaan minut tällaisen ammattilaisen luokse. Oletan, että tunnet useitakin ehdot täyttäviä nuoria ammattilaisia, minä vain en tunne ketään.
Jos, sanon siis jos, sinä Jore skippaat tämän pyynnön, niin katson sinun vuodesta toiseen toistuvat valitukset amatöörien ahneudesta ja omasta panoksestaan nuorten koulutettujen valokuvaajien hyväksi pelkäksi omahyväiseksi itsensä korostamiseksi.
Joten Jore, johdata minut osaamisen ja koulutuksen suhteen mitat täyttävän valokuvaajan luokse. Pallo on nyt sinulla. Palkkaan hänet juhliini kuvaajaksi journalistiliiton taksoilla. Yhteystietoni ovat alla.
Matti Äyräs
mattiayras@luukku.com
Muuten hyvä veto Matti Äyräältä (vai Äyräkseltä?), mutta... Useimpiin ihmisiin huutoonsa vastaamiseen pakottaminen voisi tepsiäkin, mutta ei narsisteihin.
"Narsisti tulkitsee minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi, mikä osoittaa sen, että narsisti on avun tarpeessa ja näin ollen epätäydellinen ja vähemmän kuin kaikkivaltias. Mikä tahansa yritys laatia suunnitelmia on narsistin mielestä pelottava orjuuttamisen teko. Tässä mielessä narsisti on sekä jakomielinen että vainoharhainen ja usein elää omassa maailmassaan.
Nämä seikat - empatian puute, kylmäkiskoisuus, ylenkatse, erityisoikeuksien vaatiminen, ahdas huumorintaju, epäoikeudenmukainen kohtelu ja vainoharhaisuus - tekevät narsistista sosiaalisesti sopeutumattoman. Narsisti kykenee herättämään ympäristössään, satunnaisissa tuttavuuksissaan, ja jopa psykoterapeutissaan valtavan vahvaa, ahnasta ja raivoisaa vihaa ja inhoa. Omaksi järkytyksekseen, kiukukseen ja tyrmistyksekseen hän herättää muissa poikkeuksetta hillitöntä aggressiota."
Kovin kummoisia ennustajan lahjoja ei vaadita, että osaa päätellä, miten Matti Ä:n haasteelle käy. Ei mene perille, vaikka sen lähettäisi kirjattuna.
Veikko Niskala
Aika härskiä nimitellä Jore Puusaa narsistiksi. Narsismi on persoonallisuushäiriö, jonka diagnoosiin tarvitaan psykiatria. Järvinenkin voisi vähän katsoa, millaista nimittelyä päästää blogissaan lävitse.
"jore kirjoitti...
Heh, semantiikkaa.
Missään ei lue että Järvinen on v...s
Mutta lukee että toisen ammatin ja toimeentulon varastaminen on varkaus.
Netin tekniikkaa.
Napataan sana sieltä toinen täältä."
Lainataan Petterin blogista yllä olevaa mestarin itsensä kirjoittamaa tekstiä vapaasti mukaillen .
"Heh, semantiikkaa.
Missään ei lue että Puusa on n...i.
Mutta lukee että narsisteihin eivät päde samat asiat kuin muihin ihmisiin.
Netin tekniikkaa.
Napataan sana sieltä toinen täältä."
ps.
Kun nimen omistaja ymmärtääkseni saa päättää itse epäselvissä tapauksissa, miten hänen nimensä taivutetaan, niin niin suosin muotoa Äyrään enkä Äyräksen. Samalla logiikalla muut.
Ehkä jätämme Jore Puusan henkilöön menevän kommentoinnin tähän, etenkin kun hän ei itse osallistu siihen.
Alunperin aiheena oli siis objektiivin vaikutus kuvanlaatuun. Tässä joitakin alkuperäisen kirjoituksen jälkeen otettuja kuvia, jotka selventävät asiaa. Mikä tahansa kuvista olisi voitu ottaa Canon 300D:llä (ensimmäinen digijärkkärini vuodelta 2004).
Ruotsin-risteily: https://plus.google.com/u/0/photos/111381379126708063355/albums/5629871352691454913
Gårdskullan kartano: https://plus.google.com/u/0/photos/111381379126708063355/albums/5626150295470006001
Madeira kesäkuu 2011: https://plus.google.com/u/0/photos/111381379126708063355/albums/5626881899745789745
Lähetä kommentti