keskiviikko 13. marraskuuta 2024

Huono käytettävyys arjessa ärsyttää

Yhä useammin mieleen nousee kysymys: olenko tulossa vanhaksi vai onko maailma oikeasti muuttumassa yhä vaikeammaksi käyttää? Miksi monet arjen tilanteet saavat sormen suuhun ja aiheuttavat noloja tilanteita? Luulisi, että automaattien ja itsepalvelun lisääntyessä kaikesta tulisi yhä helppokäyttöisempää, onhan kyseessä ihan oma tieteenala, jota nykyään opetetaan mm. insinööreille (itsekin suoritin yhden kurssin TTKK:lla tämän vuosituhannen alussa).

Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, mutta aloitetaan kahvikoneista. Hotellien aamiaishuoneissa tuntuu olevan joka kerta eri laite, jonka toimintaa joutuu pähkäilemään. Mitä painiketta pitää painaa? Täytyykö painiketta pitää pohjassa vai riittääkö kertapainallus? 

Mistä napista saan kupin täyteen? Ja mitä tuo oikean reunan hana tekee?

Osaisitko itse sanoa, mistä painikkeesta pitää painaa, jotta kupin saa täyteen, mutta ei vuotamaan yli? Periaatteessa tämä pitäisi pystyä toteuttamaan selkeästi, asiahan on erittäin yksinkertainen.

Kahviautomaatit ovat ihan oma lukunsa. Tässä yksi pahimmista, mihin olen törmännyt:

Käsittämätön kahviautomaatti.

Tässä automaatissa on kaksi paikkaa, mihin mukin voi asettaa. Mikään ei kuitenkaan kerro, kumpi on oikea. Maksuohjekaan ei pidä paikkaansa, sillä jostain syystä ohje neuvoo näyttämään lähimaksukorttia tai puhelinta uudelleen maksun jälkeen. Yläkuvan hammaspyöräanimaatio on hauska, ehkä insinöörin tuotekehitysbudjetti kului kokonaan siihen?

Ja nyt sä sen vasta kerrot?

"Kahvit ja kaakaot vasemmalta, vesi oikealta. Siirrä kuppia vasemmalle." - Miksei tätä voi merkitä jo laitteen kylkeen? Lähimaksun kolmas kohta "Näytä Kortti Uudelleen" herättää ihmetystä.

Vielä kahviautomaattia yksinkertaisemmatkin laitteet voivat tuottaa hämmennystä, varsinkin jos päästää teollisen muotoilijan asialle. Miten tätä hanaa pitäisi käyttää? Painetaanko sitä, käännetäänkö, mistä säädetään veden lämpötilaa?

Miten tämä hana toimii??

Ei voi tietää, onko näissä valokenno-ohjaus, vai pitääkö hanan päältä painaa.Jos on valokenno, se ei aina tunnu toimivan, joten vettä ei tule vaikka käden veisi oikeaan kohtaan. 

Vessoista puheenollen: luulisi, että vessasymbolien esittäminen olisi maailman selkein ja yksinkertaisin asia. Mutta vielä mitä.

Katso tarkkaan, kumpi on oikea.

Miksei symboleista voi tehdä riittävän isoja ja selkeitä? Ketä hyödyttävät taiteellisen pelkistetyt kuvat, joiden välillä saa arpoa kumpi on kumpi? Entä jos on hämärää tai on ottanut jo muutaman lasin viiniä?

Tai stten arkkitehti on ajatellut jotain hienoa, mikä ei itselle avaudu, kuten Kauppakeskus Triplan alakerrassa.

Mikähän idea tässä on?

Sitten on ovia, joista ei ehkä tarkoituksellakaan tiedä, kumpaan sukupuoleen se viittaa. 

Miehille vai naisille?

Epäilen, että tässä arkkitehti on tavoitellut unisex-vessaa, mutta jos niin on, miksei sitä merkitä sanallisesti? Nyt asiakas jää pohtimaan, mitä tämä symboli tarkoittaa.

Vielä yksi hämmentävä tapaus:

Mikä vessa on W?

Naisten vessasta ei ole kyse, koska vieressä on lisää ovia:

Monta vaihtoehtoa, mutta mikä on oikea vessan ovi?

Lopuksi vielä bonuskuva ohjaimesta, josta on vaikea tietää, kummassa asennossa virtakytkin on ON ja kummassa OFF. Kuva on vanha, mutta näitä on edelleen käytössä, törmäsin tällaiseen muutama viikko sitten. Piti oikein muistella, miten päin se olikaan - ja tietenkin muistin väärin. 

ON vai OFF?

Vipukytkimen toisessa asennossa näkyy vihreä, toisessa punainen. Pitäisi vain muistaa, kumpi niistä tarkoittaa käyttöä. Oliko se nyt niin, että kuvassa näkyvä "merkkivalo" ON-kohdassa tarkoitti, että ohjain on pois päältä?

--

Tällä sivulla on vain muutamia esimerkkejä arjen surkeasta käytettävyydestä. Joko insinöörin ajatus on katkennut tai teollinen muotoilija on unohtanut, että designia tärkeämpää on tuotteen helppokäyttöisyys.

Olen tietenkin epäreilu. Jokaisesta kategoriasta löytyy myös hyviä esimerkkejä, joissa käyttäjän ei tarvitse arvailla eikä nolostua. Ehkä kokoan niistä esimerkkien gallerian johonkin toiseen blogikirjoitukseen.

perjantai 8. marraskuuta 2024

Pingviini sukelsi, mutta missä on Kari Wahlroos?

Kari Wahlroosin aktiivisesti markkinoima Pingviini-token päätyi lopulta Coinstore-kauppapaikalle, jossa sen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ja arvaahan sen, miten sitten kävi: 

Näin sukeltaa pingviini.

Kun kaikki haluavat myydä eikä kukaan halua ostaa lisää, kurssi sukeltaa. Ikävä juttu niille suomalaisille, jotka uskoivat verkostomarkkinoijien kehuja ja pistivät tähän oikeaa rahaa. Suomessa GNG ei päässyt kasvamaan läheskään sellaiseksi ilmiöksi kuin Onecoin, mutta Aasiassa rahansa menettäneitä lienee taas tuhansia. Eikä kyse ole edes oppirahoista, sillä huijatut eivät helpolla opi, vaan lähtevät mukaan taas seuraavaan vedätykseen.

Jokainen tietää, että jos Onecoin 10 vuoden valheellisten lupausten jälkeen tulisi vapaasti vaihdettavaksi ("pörssilistautuminen"), sille kävisi samalla tavalla. Terveisiä vain Vuoriselle.

Wahlroosin Facebook-päivitys 1.9.2024 kehuu vielä Pingviini-tokenia, juuri ennen romahdusta.

Nyt kaivattaisiin Kari Wahlroosia selittämään asiat parhain päin, tai ainakin kertomaan mikä on seuraava huijaus johon kannattaa lähteä mukaan. Mutta missä Wahlroos on? Facebookissa viimeisin päivitys on syyskuun alusta. Sen jälkeen - ei mitään. 

Olen kuullut eri lähteistä huhuja, joiden mukaan Wahlroos olisi vakavasti sairaana Malesiassa. Siis todella vakavasti. Ei mikään turistiflunssa, vaan sairaalabakteeri, joka on johtanut amputaatioihin.

Virallista tietoa odotellessa huhut ovat huhuja, mutta silti mieleen nousee viiden vuoden takainen kuva Wahlroosista Ferrarinsa äärellä kommentoimassa tv-toimittajalle, ettei ketään pakotettu laittamaan rahojaan Onecoiniin. Kaikki tekivät oman päätöksen ja ottivat oman riskin. 

Kari ja Bella nauttivat maailmasta - huijatuilla rahoilla.

Sitä tosin kukaan ei heille kertonut, ettei kryptovaluutta ole todellinen vaan pelkkä massiivinen pyramidihuijaus. Wahlroos nauroi matkalla pankkiin.

Entä mitä mahtaa kuulua Wahlroosin nuorikolle, jonka kanssa he tekivät lapsen muutama vuosi sitten? Hetken aikaa Facebookissa oli kuvia hulppeasta perhe-elämästä Dubaissa. Sitten nainen ja lapsi katosivat päivityksistä.

Jos Wahlroos on tosiaan vakavasti sairas, Onecoin-uhreilla lienee aiempaa paremmat mahdollisuudet saada rahojaan takaisin kansainvälisen joukkokanteen avulla. Se on sentään hyvä uutinen.

Sanoiko joku "karma"?

keskiviikko 6. marraskuuta 2024

Trump palaa presidentiksi

Jälleen kerran suomalaiset ovat hämmästyneitä Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksesta. Miten huijari, valehtelija ja rikoksesta tuomittu Donald Trump voi palata valtaan, vaikka hän kuuluisi pikemminkin ihan muualle?

Seurasin Capitol-kukkulan valtausta 6.1.2021 livenä televisiosta. Näytelmä oli kuin jostain banaanitasavallasta. Pidin varmana, että Trumpin ura olisi ohi ja hän viettäisi vuosia vankilassa. Aivan hämmästyttävällä sitkeydellä ja kikkailulla hän kuitenkin raivasi tiensä republikaanien esivaalien voittajaksi, onnistui lykkäämään oikeudenkäyntejä ja tuomioita vaalien jälkeiseen aikaan, ja lopulta voitti selvästi Kamala Harrisin.

Tammikuussa 2024 katselin Trumpin ensimmäisiä puheita esivaalien alkaessa. Tajusin, että hän on aivan suvereeni ehdokas. Hän tarttui kaikkiin niihin ilmiöihin ja ongelmiin, jotka amerikkalaisia vaivasivat, ja teki sen elokuvatähtimäisellä sujuvuudella. Olin varma, että hän voittaa myös marraskuun vaalit.

Sitten demokraatit tekivät oman maalin. Bidenin heikkous oli kaikkien nähtävissä, mutta puolue ei pystynyt syrjäyttämään häntä. Kun ulospääsyä ei enää ollut, turvauduttiin hätäratkaisuun: koko neljän vuoden ajan Bidenin varjossa täysin näkymättömänä ollut Kamala Harris vaihdettiin ehdokkaaksi, ja hetken näytti siltä, että tästä tulee sentään oikea kamppailu. 

Harris ei kuitenkaan pystynyt tekemään selvää pesäeroa Bideniin eikä hänellä tuntunut olevan omaa ohjelmaa lainkaan. Hän lupasi lähinnä kaiken jatkuvan entisellään. Mikään Suomen medioista ei siteerannut hänen puheitaan, ei kertonut hänen aloitteistaan tai vaalilupauksistaan. Ilmeisesti niitä ei ollut.

Trump sen sijaan lupasi kaikkea kaikille. Äänestäjät tiesivät, että lupaukset olivat mahdottomia, mutta positiivisuus ja itseluottamus antoivat uskoa tulevaan. Inflaatio on kurittanut kaikkia muita paitsi superrikkaita. Kansanomaisesti esiintynyt, poliitikkoihin pesäeroa tehnyt Trump oli helppo valinta. Valehtelu ei haittaa, koska some on totuttanut ihmiset hyväksymään valheita, ja koska USA on aina arvostanut itseluottamusta enemmän kuin osaamista. Juuri se teki Bill Gatesin softayrityksestä maailman suurimman alallaan. Fake it 'till you make it.

Osavaltioiden värit kartalla kertovat tuttua kieltä: itä- ja länsirannikko suosivat demokraatteja, kaikki siltä väliltä republikaaneja. Suomalaiset tuntevat Yhdysvalloista vain New Yorkin, Floridan ja Los Angelesin. Niillä alueilla ajatellaan kuten Euroopassa, mutta ne eivät edusta läheskään koko Amerikkaa. Siksi vaalitulos tulee melkein aina meille yllätyksenä. 

Elon Musk totisesti yllätti. Vielä pari vuotta sitten hän yritti kiemurrella eroon Twitter-ostosta, mutta joutui lopulta hyväksymään sen. Hän löysi äkkiä "woke-viruksen" aiheuttamat vaarat ja ryhtyi poliitikoksi, mihin Twitter antoi hänelle valmiin kanavan. Musk yllytti, pelotteli, maanitteli ja varoitteli mitä tapahtuisi, jos "kommunisti" Harris valittaisiin. Hän itse lupasi ryhtyä DOGE-ministeriksi (Department Of Government Efficiency) ja kutistaa hallinnon murto-osaan. Musk tuskin ajatteli, mitä se merkitsisi: luopumista omista yhtiöistään, ainakin tilapäisesti. Mutta ehkä tätäkään ei pidä ottaa lupauksena, Muskin mieli muuttuu kuin tuuliviiri. 

En yllättynyt Trumpin uudelleenvalinnasta, mutta pari asiaa ihmetyttää. Miksi ennusteet menivät taas niin pahasti pieleen? Tällä hetkellä on epäselvää, voittaako Harris edes popular votesia, mitä pidettiin etukäteen niin selvänä, että Aki Pyysing kertoi lyöneensä asiasta 30 000 euroa vetoa. 

Toinen ihmetys liittyy republikaaneihin, joista on äkkiä tullut rauhanpuolue. Trumpia kehuttiin siitä, ettei USA hänen aikakaudellaan käynnistänyt uusia sotia. Mihin unohtuivat Vietnamin sota ja hyökkäys Irakiin sekä Afganistaniin, sota terrorismia vastaan, jotka olivat nimenomaan republikaanipresidenttien tekosia? Yhdysvaltalaisia ei ole muutenkaan kuollut enää vuosiin ulkomaisissa sodissa.

Jos republikaanit ovat nyt rauhan asialla odotan kiinnostuneena, miten paljon he leikkaavat käsittämättömän suurta puolustusbudjettiaan.

Ennen vaaleja Musk pelotteli maanisesti riskeistä, joita henkilöllisyystodistusten puuttuminen aiheutti tuloksen vääristämiselle. Trumpin voiton jälkeen ongelma tuntuu unohtuneen, joten sitä tuskin korjataan Trumpin kaudellakaan.

Edessä ovat neljä jännittävää vuotta. Vaikka Trump on melkoinen ihmemies, hänkään ei pysty nostamaan tulleja, taltuttamaan inflaatiota ja säilyttämään Yhdysvaltojen kansainvälistä asemaa. Hänellä ei ole aikakonetta, jolla palauttaa maailma takaisin kultaiselle 70-luvulle, jolla USA vielä oli maailman napa ja MAGA-aate kukoisti. Oletan, että presidentin suosio tulee laskemaan nopeasti kun arki taas alkaa.

torstai 24. lokakuuta 2024

Näpit irti koneestani, Microsoft!

Uusimman Windows 11 -päivityksen jälkeen työpöytä vaihtui valokuvaksi, joka vaihtui uuteen ja yhä uuteen. Microsoft oli tuonut asetuksen, joka luulee kaiketi ilahduttavan käyttäjää vaihtelemalla taustakuvaa. 

Kaikki tämä lupaa kysymättä. Tai en ainakaan huomannut sellaista päivityksen jälkeen, ehkä se oli upotettu johonkin ilmoitukseen, mutta selkeä se ei ollut. 

Kesti hetken löytää oikea asetus, josta sen sai pois ja pääsi palaamaan vanhaan yksiväriseen työpöytään. 

Pyytämättä ja yllätyksenä.

Windowsin tapahtumanäyttö ja diaesitys oli ilmeisesti kytketty päälle. Minulle tämä ei ole ongelma, mutta moni vanhempi kotikäyttäjä taatusti pelästyi ja ihmetteli, mitä koneelle oli tapahtunut. Oliko tämä nyt se virus, hakkeri tai Venäjän kyberhyökkäys?

Microsoft: jättäkää koneet rauhaan! Emme kaipaa muka hauskoja ominaisuuksia emmekä asetusten muuttamista, ellei niihin ole erityisen hyvät (tietoturva)perustelut.

Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. 

Ei tällä kertaa muuta. Kiitos.

perjantai 18. lokakuuta 2024

Ensimmäinen valtiollinen kyberhyökkäys Suomea vastaan?

Tällä viikolla rävähti todellinen megaluokan tietoturvauutinen: Nordean mukaan sitä vastaan tehdyt palvelunestohyökkäykset ovat niin kehittyneitä ja pitkäkestoisia, että niiden toteuttaminen on maksanut kymmeniä miljoonia euroja. Koska pankilta ei ole kiristetty rahaa, taustalla täytyy olla valtiollinen toimija - ilmeisesti Venäjä. Lyhytkestoisia palvelunestohyökkäyksiä on ollut aina, mutta ne ovat lähinnä pr-toimintaa ja kiusantekoa. Tämä on jotain muuta.

Jos Nordean arvelut ovat totta, Suomen historiassa kääntyy uusi luku. Edellisestä valtiollisesta hyökkäyksestä Suomea vastaan on yli 80 vuotta.

Toisaalta tätä on osattu odottaa. Helmikuusta 2022 lähtien viranomaiset ovat valmistelleet suomalaisia itärajan takaa tulevaan kiusantekoon ja kyberhäirintään. Jos se nyt on vihdoin alkanut, miksi viranomaiset nyt ovat hiljaa? Pankkijärjestelmän jälkeen hyökkääjä saattaa iskeä muihin kansallisesti tärkeisiin kohteisiin.

Miksei kukaan sano mitään? Miksei Suomi reagoi millään tavalla ulospäin?

On vaikea uskoa, että pankki kertoisi tällaisia asioita ilman, että tiedottamisesta on sovittu viranomaisten kanssa. Nordean edustajat kävivät myös eduskunnan maanalaisessa turvahuoneessa kertomassa havainnoistaan kansanedustajille. Vaikka attribuutio ja syyllisen osoittaminen on vaikeaa, viranomaiset tietävät varmasti enemmän kuin haluavat kertoa. Nyt ilmassa on paljon kysymyksiä.

Sivujuonteena tähän liittyvät kotien älylaitteet, joiden tietoturvariskeistä mm. suojelupoliisi on varoittanut ainakin kahdesti.

Pankki on kertonut vain, että hyökkäysliikenteen volyymi on ollut 15-kertaista aiempaan nähden, ja että liikennettä on tullut Suomen ja Ruotsin sisältä niin, ettei tavanomaisia maaestoja liikenteen blokkaamiseen ole voinut käyttää.

Nyt olisi kiinnostavaa tietää, mitä tekniikkaa hyökkääjät ovat käyttäneet. Onko liikennettä luotu monistamalla sitä suojaamattomien kotireitittimien kautta vai ovatko hyökkääjät päässeet jotenkin käsiksi pilven kautta etäohjattaviin älylaitteisiin? Jälkimmäinen kuulostaa hankalalta, koska jokaisella älylaitteella on oma ohjaustapansa. 

Tiedot olisivat kuitenkin oleellisia suojautumisen kannalta. Jos Nordean syyttävä sormi osoittaa meihin suomalaisiin, pitäisi kertoa tarkemmin, miten toimitaan. Mitä laitteita hyökkäyksiin on valjastettu ja miten? Voisivatko operaattorit tunnistaa tällaisia laitteita myös hyökkäysten välillä ja informoida niistä kotitalouksia?

Tavanomainen "päivitä kaikki älylaitteet" on niin yleinen fraasi, ettei se aiheuta kodeissa mitään uusia toimia. Suoran hyökkäyksen alla tarvitaan täsmällisiä vastatoimia. Uutisoinnissa pankkia pommitettiin pesukoneilla, mutta tästä ei tietääkseni ole mitään näyttöä. Mistä siis pesukoneet tulivat otsikkoon?

Myös se mietityttää, onko Venäjän kohteena tässä Suomi vai Ruotsi? Mikseivät edes Ruotsin viranomaiset sano mitään, vaikka heillä on FRA-urkinnan ansiosta paljon Suomea pidempi kokemus verkkoliikenteen seurannasta ja jäljittämisestä?

Nordean ulostulo ja viittaaminen kansalliseen turvallisuuteen jäi tasolle, jossa se lähinnä lisää huolta ja epävarmuutta. Juuri sitä, mihin hyökkääjä ehkä pyrkiikin.

Nyt jonkun viranomaistahon pitäisi kertoa lisää. 

Lisäys 18.10.2024: Poikkeuksellisen voimakas hyökkääjä, KRP tutkii asiaa

sunnuntai 13. lokakuuta 2024

Suomen myönteinen kanta CSAM-hankkeeseen yllätti

Mediat ovat raportoineet EU-hankkeesta, joka velvoittaisi palvelutarjoajat estämään lapsipornon levittämisen palveluissaan. Aihe ei ole Suomessa herättänyt sen suurempaa kiinnostusta. Yksikään poliitikko ei ole ottanut siihen näkyvästi kantaa. 

En reagoinut itsekään aiheeseen, koska pidin selvänä, ettei Suomi lähde tukemaan tällaista. Olin kuitenkin väärässä. Viime viikolla medioissa kerrottiin, että Suomi aikoo tukea Unkarin muotoilemaa uusinta versiota CSAM-asetuksesta. Ilmeisesti ratkaisu oli helppo eikä asiaa tarvinnut sen enempää pohtia, olivathan muut pohjoismaat asetuksen hyväksymisen kannalla.

CSAM tarkoittaa käytännössä lapsipornoa. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kuvien ja videoiden levitystä pitää pyrkiä estämään teknisillä keinoilla. Unkarin ehdotus on kuitenkin niin tehoton että herää kysymys, onko taustalla jotain muuta.

Ehdotuksen mukaan viestintäohjelmien pitäisi verrata jokaista lähetettävää kuvaa ja videota viranomaisten julkaisemaan listaukseen, jossa on tunnetusta aineistosta laskettuja tarkistussummia. Vähän kuin virusten sormenjälkiä. Mikäli kuva tai video on listalla, sen lähettäminen kaverille pitäisi estää, ilmeisesti myös ilmoittaa löydöstä viranomaisille.

Se tuntuu erinomaisen tehottomalta. Kuinka moni lähettelee kavereilleen Whatsappissa, tekstiviesteissä tai Facetime-viesteissä tällaisia kuvia? Oletan, että aineistoa liikutellaan pimeän verkon kautta eikä yksityisviesteillä. Asetus ei estäisi aineiston lataamista omalle koneelle. Yhdenkin pikselin muutos kuvassa harhauttaisi sormenjälkeä niin, ettei kuvaa enää tunnistettaisi. Vahingollisinta on uuden materiaalin tuottaminen. Siihen tämä hanke ei vaikuttaisi lainkaan.

Asiassa on vahva deja-vu. Elokuussa 2021 Apple tarjosi paikallisten lastensuojelujärjestöjen painostuksesta samanlaista tekniikkaa (HS 13.8.2021, HS 19.8.2021). Hanke tyrmättiin laajasti ja lopulta Apple luopui siitä. Nyt EU tarjoaa aivan samaa. Miksi ihmeessä?

Tämä hanke alkoi tarpeesta seurata terroristien välisiä keskusteluja, joihin viranomaisilla ei päästä päähän -salauksen vuoksi ole enää näkyvyyttä. Alussa varsinkin Englanti oli aktiivinen ChatControl-hankkeen edistäjä. Kun salauksen murtamiseen pystyvä takaovi torjuttiin laajasti, EU on vaihtanut nimellisesti tavoitteeksi lapsipornon torjunnan. 

Epäilen kuitenkin, että alkuperäinen tavoite on yhä voimassa. CSAM on vain keino, jolla tekniikka saadaan levitettyä kansalaisten puhelimiin. Kun ohjelma on siellä tarkkailemassa lähteviä kuvia, sen toimintaa voidaan laajentaa muunkin ei-toivotun aineiston tunnistamiseen ja estämiseen. Siksi oikea hetki toimia on nyt, ennen kuin mitään tarkkailuohjelmaa tuodaan puhelimiin.

Suomi oli vielä 10 vuotta sitten vahvasti viestinnän luottamuksellisuuden kannalla. Ruotsin FRA-lakia pilkattiin avoimesti ja Telia siirsi jopa sähköpostipalvelimet Suomeen, jotta suomalaisten asiakkaiden tilit eivät joutuisi Ruotsin urkinnan kohteeksi. Suomesta haluttiin tehdä "Tietosuojan turvasatama". Jopa SAK julkaisi suojaa korostavan tiedotteen otsikolla "Suomesta tiedon turvasatama". Liikenne- ja viestintäministeri Krista Kiuru vastusti näkyvästi sähköisten tiedustelulakien säätämistä.

Muutamassa vuodessa asenteet muuttuivat ja lait saatiin säädettyä. Nykyisessä maailmantilanteessa tiedustelulait ovat Suomelle erityisen tarpeellisia.

Nyt aihe ei tunnu kiinnostavan yhtäkään poliitikkoa. Onneksi aiheesta nousi kuitenkin viime hetkillä mediassa sen verran keskustelua, että valiokunta päätyi vielä lykkäämään lopullista päätöstään

Lisäys 28.10.2024: Ylen jutun mukaan viisi suomalaista MEPiä kannattaa CSAMia: Mika Aaltola, Pekka Toveri, Maria Guzenina, Elsi Katainen ja Katri Kulmuni. Li Andersson ja Jussi Saramo eivät osanneet sanoa. Henna Virkkunen ja Anna-Maja Henriksson eivät vastanneet Ylen kyselyyn.

maanantai 30. syyskuuta 2024

Lautalla Haapasaareen

Kirkkokuvausprojekti on loppusuoralla ja tie vei sen vuoksi Haapasaaren, Kotkan edustalle. Oikeastaan tie ei vienyt mihinkään, sillä saari sijaitsee Kotkan edustalla ja lauttamatka sinne kestää kaksi tuntia. Lautta ei maksa mitään, mutta silti lippu pitää varata ennakkoon. Matkassa on niin monta yllätystä, että kirjoitin niistä muidenkin ohjeistamiseksi.

Ensinnäkin lauttareitin nimi on hämäävästi Kotka-Pyhtää. Aikataulu löytyy (ainakin tällä hetkellä, talviajat astuvat huomenna voimaan) sivulta https://www.finferries.fi/lauttaliikenne/lauttapaikat-ja-aikataulut.html

Haapasaarella on kiintoisa historia ja se on ollut Suomen asukasluvultaan pienin kunta, vain muutama sata asukasta. Lisätietoja saaresta saa sivulta https://www.haapasaari.net. Se toinen merellinen Haapasaari on tunnetumpi ruotsinkielisellä nimellään Aspö ja sijaitsee Turun saaristossa.

Kesäaikataulu tuotti yllätyksen, ainakin syyskuun puolivälissä. Ensinnäkin pdf-tiedosto oli tavattoman vaikeaselkoinen ja lopulta kävi ilmi, että ainoa vierailupäivä saarelle on lauantai. Silloin lautta odottaa kaksi tuntia saarella ennen paluumatkalle lähtöä. Muina päivinä lautta ei joko kulje tai lähtee saman tien takaisin. Saarella on vain muutama vakituinen asukas, muut käyvät sukunsa perintömökeillä eikä heillä ole kiire heti takaisin. Varsinaista majoitusliikettä saarella ei ole.

Toinen yllätys on Google Mapsin kartta, joka yleensä tietää kaiken, mutta neuvoo Kotkan lautat aivan väärään paikkaan. 

Googlen karttaan merkitty paikka ei ole lauttojen lähtöpiste.

Sen sijaan lautta lähtee pienestä satamasta osoitteessa Juha Vainionkatu 123. Satamassa on parakki matkustajien odotustilaksi, mutta viereinen kahvila/ravintola oli auki jo ennen aamuyhdeksää ja tarjosi ruuan ja kahvin lisäksi vanhoja, kiinnostavia esineitä ihailtavaksi.

Lautta Otava oli yllättävän iso (max. 130 henkeä) ja matkustamo on sisätiloissa. Lautalle mahtuisi muutama autokin, mutta saarelle niitä ei kannata viedä, koska siellä ei ole ajokelpoista tietä. Ilmeisesti osa matkoista tehdään paljon pienemmällä Tekla-lautalla.

Entäpä itse saari? Kesäkaudella siellä on koululaisten pitämä kahvila sekä koko saaren keskipiste: pieni osuuskauppa. Lisäksi saarella on entinen koulu - ja tietenkin kirkko, mikä oli minunkin retken syynä. 

Melkein koko Haapasaari yhdessä kuvassa.

Autojen puuttuessa saarella on ihanan hiljaista ja rauhallista, aivan kuin palaisi ajassa 1800-luvulle. Ilmakuvassa näkyvä Puokki-tornissa toimii vieläkin puolustusvoimien etäohjattu tutka-asema. Matkaa Venäjän rajalle on vain joitakin kilometrejä. Torni valmistui 1862 tähystys- ja merkinantotorniksi.

Haapasaaren osuuskauppa.
Saaren pääkatu.

Vasta kirkkokuvausprojektin aikana olen tutustunut Suomen saaristoon ja maksuttomien FinFerries-lauttojen palveluihin. Kannattaa käyttää hyväksi, vaikka ensi kesänä!