Aina, kun käytät tekoälyä, opetat sitä yhä paremmaksi...

Tivi-lehden joulukuun kolumnini (koko teksti tulossa myöhemmin) käsitteli tekoälyn vaikutusta ammatteihin ja ajatteluun. Lause "Aina, kun käytät tekoälyä, opetat sitä yhä paremmaksi..." herätti somessa keskustelua. Kriitikot olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu, ei ainakaan maksullisella versiolla.

Olen itse käyttänyt ChatGPT:n maksullista Plus-versiota muutaman vuoden ajan 20 dollarin kuukausimaksulla. Toukokuussa huomasin, että maksusta huolimatta "Mallin parantaminen" -kohdassa on käytössä "Auta parantamaan mallia kaikille". 

Mallin parantaminen: Auta parantamaan mallia kaikille.

Ensin kuvittelin, että asetus on mennyt vahingossa päälle, ehkä jonkin päivityksen yhteydessä, mutta sitten luin Lue lisää -kohdassa olevan tekstin:

"How your data is used to improve model performance"

EU varmaan edellyttäisi tekstin olevan suomea, mutta unohdetaan se ja luetaan sisältöä lontooksi: "You can opt out of training through our privacy portal by clicking on “do not train on my content.” To turn off training for your ChatGPT conversations and Codex tasks, follow the instructions in our Data Controls FAQ. Once you opt out, new conversations will not be used to train our models.

Even if you’ve opted out of training, you can still choose to provide feedback to us about your interactions with our products (for instance, by selecting thumbs up or thumbs down on a model response). If you choose to provide feedback, the entire conversation associated with that feedback may be used to train our models."

Tässä annetaan ymmärtää, että parantaminen on opt-out, ei opt-in. Se on siis oletuksena käytössä, mutta voit kytkeä parantamisen pois. 

Lisäksi ChatGPT pyytää välillä peukuttamaan parempaa kuvaa tai vastausta. Tämäkin hyödynnetään koulutuksessa: "Even if you’ve opted out of training, you can still choose to provide feedback to us about your interactions with our products (for instance, by selecting thumbs up or thumbs down on a model response). If you choose to provide feedback, the entire conversation associated with that feedback may be used to train our models."

Näyttää selvältä, että ChatGPT parantaa mallejaan koko ajan sen perusteella, miten ihmiset niitä käyttävät. AI-alan kilpailu on niin kovaa, että jopa piratisoituja kirjoja on käytetty koulutukseen, miksi siis uskot, ettei sinun työtäsi käytettäisi? Vaikka olisit maksava asiakas.

Vielä suurempi hämmästys oli huomata, että kun kopioit osan ChatGPT:n antamasta vastauksesta leikepöydälle, kopioimasi sisältö lähtee tiedoksi myös OpenAI:lle. Syitä voi vain arvailla. Mahdollisesti tekijät olettavat, että käyttäjä kopioi vastauksesta sen oleellisimman ja tärkeimmän kohdan, mikä sekin auttaa mallien kehittämisessä.

Sinä maksat ja silti koulutat tekoälyjättien palveluita yhä osaavammiksi. Olipa kolumnini aiheesta (työn ja osaamisen siirtymisestä tekoälylle) mitä mieltä tahansa, tämä ei kuulosta reilulta. 

Mutta mistä lähtien digijätit ovat olleet reiluja käyttäjiä kohtaan?

Digijäteille lisää vastuuta huijauksista - niin myös pankeille

"Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen - EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta", otsikoi Finanssiala viime perjantaina tiedotteensa. Ja toden totta - on kestämätöntä, että sosiaalisen median yritykset voivat ilman seurauksia julkaista huijausmainoksia, joihin uskoneet asiakkaat menettävät rahansa.

Reuters uutisoi äskettäin Metan sisäisistä tiedoista, joiden mukaan jopa 10 prosenttia sen vuonna 2024 myymistä mainoksista liittyi huijauksiin ja muihin epäilyttäviin toimiin. Taloudellisesti Meta hyötyi huijauksista jopa 16 miljardia dollaria.

Ei ihme, ettei jättämilläsi ilmiannoilla tunnu olevan mitään vaikutusta. Samat huijaukset pyörivät Facebookissa vuodesta toiseen. Vaikka yritys seuraa tarkasti käyttäjiään ja tuntee heidät läpikotaisin, se tuntuu aivan kädettömältä estämään samojen mainosten ilmestymistä yhä uudelleen ja uudelleen.

"Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen" on osuvampi otsikko kuin tiedotteen laatija ehkä huomasikaan. Sama pätee nimittäin Finanssialan omiin jäseniin eli pankkeihin. Niilläkin tuntuu olevan nollavastuu huijauksista, sillä onnistuneet huijaukset voi melkein aina vierittää asiakkaan törkeän huolimattomuuden piikkiin.

Euroopan neuvosto ja parlamentti ilmoittivat 27.11.2025 päässeensä alustavaan sopuun uudesta maksamisen sääntelystä (Payment Services Regulation), minkä yhteydessä vanha PSD2 korvataan uudella PSD3:lla. Pankkien vastuu huijausten havaitsemisesta lisääntyy varsinkin tapauksissa, joissa uhrille on soitettu työntekijän tai viranomaisen nimissä. Pankeille suunnitellaan myös velvollisuutta kertoa havaitsemistaan uhkista muille pankeille, siis päinvastoin kuin nyt.

Ymmärrettävästä syystä Finanssialan tiedote ei mainitse pankkeja koskevasta osuudesta mitään, onhan kyse alan etujärjestöstä. 

Finanssialaa valvoo Suomessa Finanssivalvonta. Sillä on töissä vajaat 300 ihmistä, jotka valvovat 1177 yritystä tai rahoitusalan toimijaa. FiVan toimintavaltuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Se itse voi antaa vain suosituksia, joiden noudattaminen on pankkien omassa harkinnassa. 

Tällä hetkellä suosituksena on, että pankit tarjoavat asiakkaiden tilisiirtoihin kerta- ja vuorokausimääräiset ylärajat, mutta tätäkään suositusta kaikki pankit eivät vielä ole noudattaneet. Suositus ei auttaisi rosvoihin, jotka saavat tilin haltuunsa tai huijaavat uhria itseään siirtämään rahat, joten sen merkitys on joka tapauksessa vähäinen.

Taitaa olla myös niin, että tilille päässyt rosvo voi perustaa uuden tilin, ja sitä eivät koske aiemmat rajoitukset. Sen jälkeen hän siirtää rahat vanhoilta tileiltä tälle uudelle (ei vaadi todennusta, koska sisäinen tilisiirto) ja lopulta sitten ulos itselleen. Tässäkään skenaariossa siirtorajoilla ei ole merkitystä. 

FiVan järeämmät oikeudet rajoittuvat niiden säädösten valvontaan, joita eduskunta ja EU ovat asettaneet. Toistaiseksi niitä on melko vähän, koska globaali pankkiasiakkaiden huijausbisnes on niin uutta. FiVa ei voi itse antaa pakottavia määräyksiä. Tästäkin syystä PSD3 tuo huomattavan parannuksen.

"Nyt vastuuta palautuu sinne, missä on myös vaikutusmahdollisuuksia", toteaa Ahosniemi tiedotteessa digijäteistä. 

Juuri niin. Pankkien asiakkaat kiittävät.

Pikaista parannusta on silti turha odottaa. Lopullista tekstiä odotetaan 2026 keväällä ja sen jälkeen alkaa jopa parin vuoden mittainen siirtymävaihe. Jos huijaussoitot ja mobiilipankin aktivointi rosvon laitteessa onnistutaan vuoteen 2028 mennessä estämään, rosvoille jää runsaasti aikaa keksiä uusia temppuja.

Uuden kehittäminen ja oppiminen vaativat läsnätyötä (Kauppalehti Debatti)

Julkaistu Kauppalehdessä 26.11.2025 /Debatti

Uuden kehittäminen ja oppiminen vaativat läsnätyötä

Suomessa tehdään EU-maista toiseksi eniten etätöitä, mutta yrityksillä menee silti huonosti, kirjoittaa Petteri Järvinen.

Etätyöstä käytävässä keskustelussa pääosaan nousevat tyytyväisten työntekijöiden kommentit. On selvää, että asiantuntijatyötä tekevälle etätyöstä on paljon etuja: työmatkoihin kuluva aika ja matkakustannukset jäävät pois, ei tarvitse kestää rasittavaa pomoa meluisalla toimistolla, voi nukkua aamulla pidempään ja niin edelleen.

Yrityksen näkökulma on hieman toinen. Vaikka jokainen etätyöntekijä kokee olevansa tuottavampi puurtaessaan yksin kotona, yritys on enemmän kuin yksilöiden tehokkuuden summa. 

Ideointia ja me-henkeä

Yritysjohdon tehtävä on arvioida kokonaishyötyä. Läsnätyössä ihmiset oppivat toisiltaan, hiljainen tieto leviää paremmin ja juniorit oppivat seniorien esimerkkiä seuraamalla.

Etätyöläiset sitoutuvat heikommin työnantajaan, koska työpaikan vaihtokynnys on alhaisempi. Myös tietoturva on helpompi varmistaa toimiston seinien sisällä kuin kotona tai kahviloissa työskenneltäessä.

Yritykset ovat kannustaneet etätöihin, koska ne ovat pystyneet säästämään tilakustannuksissa. Jostain syystä nämä säästöt eivät kuitenkaan ole näkyneet tulosrivillä. Suomessa tehdään EU-maista toiseksi eniten etätöitä, mutta yrityksillä menee silti huonosti.

Selvästikään yksilökohtainen tuottavuus ei itsessään takaa yrityksen menestystä. Etätyö toimii hyvin silloin, kun työ on vakiintunutta ja rutinoitua – vanhan toistoa.

Kun pitää oppia ja kehittää uutta, tarvitaan läsnäolon myötä syntyvää ideointia ja me-henkeä.

Juuri nyt Suomen yritykset kaipaavat kipeästi uutta. Vanhojen toimintamallien jatkaminen etätyönä ei siihen taivu. Yksin puurtaminen on aina ollut suomalaisten heikkous, mikä näkyy jo puhekielessä.

Suomen sana ”yritys” sisältää itsessään ajatuksen epäonnistumisesta. Englannin sanojen ”corporation” ja ”company” juuret ovat vanhoissa yhdessä tekemistä ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä kuvaavissa sanoissa.

Edut sovitettava yhteen

Innovatiivisuudesta tunnettu Piilaakso on esimerkki yhteistyön merkityksestä. Kymmenen vuotta sitten kahdeksan Googlen tutkijaa keskusteli lounailla ja kahvihuoneissa jakaen oman työnsä ideoita keskenään.

Näistä epävirallisista keskusteluista syntyi transformer-arkkitehtuuri, joka on nykyisen ChatGPT:n ydin. Ilman Googlen käytäväpuheita eläisimme edelleen tekoälytalvea.

Työsuhteessa yritys ostaa työntekijältä aikaa ja työpanosta yhdessä sovittavilla ehdoilla, niin että molemmat kokevat voittavansa. Etätyö on yksi sovittavista asioista. Mikään valmis ratkaisu ei sovi kaikkiin tapauksiin, sillä ihmiset ja yritykset ovat niin erilaisia.

Työntekijän pitää suhteuttaa oma etunsa yrityksen kokonaisuuteen. Johdon tehtäväksi jää luoda työilmapiiri ja olosuhteet, joihin työntekijät tulevat mielellään kehittymään, innovoimaan ja oppimaan uutta.

Petteri Järvinen

Espoo

=========

Lisäys 26.11.2025: Jos itsenäinen etätyö sujuu, mikä on silloin yrityksen rooli ja tehtävä? Itsenäisten asiantuntijoiden kannattaa ehkä ryhtyä yksinyrittäjiksi ja myydä osaamistaan vapaasti, ei tule kiistaa etä- ja läsnäpäivien määristä, eikä tarvitse kestää huonoja pomoja. Ehkä se, etteivät kaikki tee niin, kertoo jotain yrityksen merkityksestä? Eikä yksinyrittäminenkään ole ongelmatonta.

James Bond 007 Spy who loved me ja kadonneiden soundtrack -levyjen arvoitus

Yle on esittänyt kaksiosaista ohjelmaa, joka kertoo Roger Mooren elämästä. Mies näytti syntyneen onnellisten tähtien alla, mutta olleen itsekin huumorimiehiä. 

Elokuvasta 007 Rakastettuni (Spy who loved me, 1977) tuli käännekohta niin Mooren omassa elämässä kuin Bond-leffojen sarjassakin. Hänen kolmen elokuvan sopimuksensa oli katkolla ja edellinen Golden gun oli epäonnistunut. Jos kolmaskin elokuva olisi pettänyt odotukset, koko sarjan tulevaisuus olisi ollut vaakalaudalla.

Mutta se ei pettänyt, vaan elokuvasta tuli jättimenestys. Tunnarista "Nobody does it better" tuli hitti ja se käännettiin myös suomeksi ("Enkelit heittää arpaa, kaikki on vain sattumaa..."), kuten silloin tapana oli.

Ostin aikanaan elokuvan soundtrackin LP-levynä (35 markkaa, jos muistan oikein), mutta annoin sen jonnekin. Applen iTunesista raidat sai ostettua omalle koneelle, muistaakseni myös Spotify tarjosi ne kaikki. Jossain vaiheessa soundtrackista jäi Spotifyhin vain tunnari, loput raidat näkyivät harmaina. 

Viime vuonna en löytänyt enää muuta kuin jonkun käyttäjän tekemän "rekonstruktion" soundtrackista. Tarkkana saa olla, sillä monet hakutulokset ovat käyttäjien itsensä tekemiä soittolistoja, eivät alkuperäisiä soundtrack-levyjä.

Spotifystä löytyi vain muutama raita.

Yllätys oli suuri, kun tänään katsoessani koko soundtrack-levy oli jälleen saatavilla. 

Nyt tarjolla on taas koko levy: Original Motion Picture Soundtrack.

En tiedä, mitä lisenssikysymyksiä asiassa vaikuttaa, mutta oletettavasti oikeudet ovat monimutkainen asia. Uteliaana kokeilin etsiä muidenkin Bond-elokuvien soundtrackeja. Yllättäen vanhoja leffoja ei löydy lainkaan, monia uusia kyllä. Ainakaan niitä ei löydy Spotifystä, Apple Musicista tai Tidalista saattaa löytyä paremmin.

Spotifyn listalta esimerkiksi Casino Royale (2006 versio), Goldeneye (1995), Skyfall (2012) ja Spectre (2015) löytyvät, mutta Quantum of Solace (2008) näyttää vain viimeisen biisin, muut ovat harmaita. Tunnarit löytyvät tietenkin artistien omilta kokoelmalevyiltä, Youtubesta ja muista lähteistä, mutta se ei ole sama asia kuin elokuvan alkuperäinen soundtrack. Esimerkiksi Skyfall-levyllä ei ole sen tunnaria, Adelen suurta saman nimistä hittiä.

Spotifyn levyistä vain Goldeneye sisältää varsinaisen tunnarin, muiden musiikki on lähinnä elokuvan inspiroimaa tai korkeintaan taustamusiikkina käytettyä. Siksi levyjen puuttuminen Spotifystä ei ole kovin suuri menetys. Spy who loved me on tässäkin suhteessa poikkeus, koska sen musiikki todella soi elokuvassa ja vieläpä tärkeissä kohtauksissa.

Bond soundtrack -albumeita LP-muodossa.

Olen varmuuden vuoksi kerännyt vanhojen Bondien soundtrackeja LP-levyinä. Niissä on ainakin komea kansitaide, yleensä suoraan elokuvan julisteesta kopioituna.

PS. Jos jollain on tallella alkuperäinen, Suomessa myyty Spy who loved me LP-levy, olen kiinnostunut ostamaan. Ulkoisesti se ei poikkea kuvassa keskellä näkyvästä levystä.

Isosisko rintataskussa – Orwellin 1984-klassikko toteutui eri tavalla kuin odotettiin (kolumni)

Isosisko rintataskussa – Orwellin 1984-klassikko toteutui eri tavalla kuin odotettiin

Yhden valvovan isoveljen sijaan meitä tarkkailee itse ostettujen digilaitteiden armeija, Petteri Järvinen kirjoittaa.

Hankin syyskauden alussa uuden sihteerin. Se seuraa minua kaikkialle ja tekee väsymättömästi muistiinpanoja keskusteluista. Sille voi sanella mieleen tulleita ideoita missä ja milloin tahansa.

Luvan saatuaan se voisi hoitaa myös kalenterimerkintäni, mutta niin paljoa en sihteeriini vielä luota. Palveluistaan se pyytää ainoastaan 400 euroa vuodessa. Ei paha.

Sihteeri on uuden sukupolven tekoälylaite nimeltään Limitless.ai. Se näyttää kahdelta kolikolta, jotka on yhdistetty saranalla toisiinsa. Toisessa kolikossa on mikrofoni ja pieni merkkivalo, kyljessä sammutuspainike.

Tarkoitus on, että laitetta pidetään rintataskussa, jolloin sen mikrofoni kuulee keskustelut. Kokemukseni mukaan povitasku kelpaa yhtä hyvin, eikä laitteesta näy silloin mitään merkkiä ulospäin.

Laite käyttää sisäisesti ChatGPT:tä ja ymmärtää mainiosti suomea. Se muuntaa kuulemansa puheen tekstiksi ja haluttaessa säilyttää myös äänitiedoston. Suoraviivaisen litteroinnin lisäksi se otsikoi ja jäsentelee kuulemansa niin, että haluttu aihe löytyy nopeammin.

Digisihteerin työsuhde ei alkanut hyvin. Hetken kuunneltuaan se moitti minua lyhytsanaisuudesta ja neuvoi parempaan vuorovaikutukseen kahvilanpitäjän kanssa. Selkeä tilaus ja kiitos olivat sen mielestä tylyä.

Uuden työntekijän ei kannata heti aluksi kritisoida esihenkilöään, etenkään kun se itse ei keitä kahvia eikä ole järin käytännöllinen. Pieni akku vaatii toistuvaa latausta ja irrallinen laite unohtuu helposti väärän takin taskuun.

Tärkeintä on kuitenkin idea, ja se on huolestuttava. Poliisit kantavat haalareissaan bodycam-kameroita, jotka kuvaavat kaikki työtehtävät. Jatkossa meistä kaikista tulee oman elämämme poliiseja.

Kaikkea, mitä sanomme, voidaan käyttää meitä vastaan – mutta myös meidän eduksemme.

Mitä esihenkilö lupasikaan rekryhaastattelussa, ne ison talon edut? Mihin aikaan sovimmekaan tapaamisen? Mistä risteyksestä asiakas neuvoi kääntymään? Digisihteeri muistaa kaiken.

Limitless on vain yksi laite ja tuskin edes kovin pitkäikäinen. Ennen pitkää vastaava toiminnallisuus löytyy älykelloista ja langattomista kuulokkeista. Silloin astumme ihan uuteen aikakauteen. Kannattaa todellakin varoa, mitä sanoo, sillä korvia on kaikkialla ja puhe voi tallentua ikuisesti.

Voit itse kieltäytyä tallentimista, mutta et voi koskaan tietää, onko jollain toisella kokoukseen tai tapaamiseen osallistuvalla sellainen. Kuka tahansa voi olla mikitetty kuten vasikat poliisielokuvissa tai entisen Itä-Saksan kansalaiset, joita Stasi valvoi.

Orwellin 1984-klassikko on toteutunut eri tavalla kuin odotettiin. Yhden valvovan isoveljen sijaan meitä tarkkailee itse ostettujen digilaitteiden armeija.

Jokainen tietää, ettei digitaalisten jälkien kertyminen laitteisiin ja ulkomaisiin pilvipalveluihin ole hyvä asia, mutta niistä on paljon apua arjessa. Lyhyen tähtäimet hyödyt saavat unohtamaan pitkän tähtäimen riskit.

Valvonnasta on tullut niin arkipäiväistä, että unohdamme sen täysin. Digiaikaan syntyneet nuoret kuvaavat jopa omat rikoksensa, jolloin poliisin puhelimesta löytämät videot ovat kiistaton todiste heitä itseään vastaan.

On kiinnostavaa nähdä, millainen sosiaalinen käytäntö laitteista muodostuu. Pitääkö laitteen käyttäjien esimerkiksi ilmoittaa muille käyttävänsä tallenninta tai kertoa siitä rintapielessä olevalla pinssillä? Onko soveliasta pitää sellaista mukana treffeillä?

Millainen todistusvoima salaa tehdyillä tallenteilla on rikostutkinnassa? Voiko epäilty kieltäytyä luovuttamasta omia keskusteluitaan?

It-näkökulmasta huolestuttaa varsinkin tietoturva. Voiko joku ulkopuolinen päästä käsiksi tallenteisiin ja litteroituihin keskusteluihin? Käytetäänkö niitä tekoälyn kouluttamiseen?

Yrityssalaisuuksien kannalta uhka on suorastaan kriittinen. Tähän asti työntekijöitä on kielletty laittamasta luottamuksellisia tietoja tekoälypalveluihin. Jatkossa kiellettyä on myös niistä keskusteleminen firman käytävällä.

Ja sellaista ei voi valvoa, ellei yritys muutu isoveljeksi itsekin.

Julkaistu Tivi-lehdessä lokakuussa 2025. 

Lisäys 8.12.2025: Ja niinhän siinä taas kävi, että Meta osti valmistajan. Limitless.ai myynti loppuu, mutta jo ostetut laitteet jatkavat toimintaansa ainakin toistaiseksi. 

Itä-Suomen poliisi näyttää mallia paljastaessaan verkkohuijarien koko kirjon, ja se on kauhistuttava

Itä-Suomen poliisilaitos on taas ollut kiitettävän avoin ja julkaissut kuvauksen joistakin lokakuun 2025 aikana sen tietoon tulleista nettihuijauksista. Lista on pitkä ja tapahtumainkuvaukset saavat ihmettelemään sekä rikollisten röyhkeyttä että kekseliäisyyttä. Poliisin mukaan "nämä ovat vain poimintoja paljon isommasta juttumassasta", joten todellinen tilanne on vielä synkempi.

Pieni pätkä huijauskuvauksista Hesarin uutisesta.

Esiin nousevat varsinkin turvatili- ja kryptovaluuttahuijaukset. Uhreina ovat enimmäkseen vanhemmat ihmiset, mutta kryptohuijauksissa on myös keski-ikäisiä. Jos tässä on pieni lista yhden poliisipiirin alueella yhdessä kuussa jätetyistä rikosilmoituksista, miten synkkä mahtaakaan olla koko Suomen tilanne?

Pikanttina yksityiskohtana on tapaus, jossa soittaja kertoi uhrin puhelimessa olevan niin pahan viruksen, että pankin turva-asiantuntija tulee hakemaan sen puhdistettavaksi. Saatuaan puhelimen "turva-asiantuntija" oli ilmeisesti puhdistanut myös tilin. 

Tapausselostukset ovat opettavaista luettavaa. Niistä kannattaa varoittaa omia vanhempia ja isovanhempia. Edelleen ihmettelen, miksei Yleisradio ota koppia asiasta ja lähetä televisiossa iltaisin tietoiskuja huijausten välttämiseen. Televisio tavoittaisi hyvin kaikkein haavoittuvimman kohderyhmän ja toisto saisi asian menemään perille. 

Mutta ei. Samoja keskusteluja turvallisuuspolitiikasta ja Venäjän uhkasta illasta toiseen. 

Itä-Suomen poliisilaitos tuntuu olevan ainoa taho, joka edes yrittää tehdä asialle jotain. Muille viran- ja asianomaisille nettirikolliset vaikuttavat olevan niin hankala pala, ettei konkreettisia toimia saada aikaan. Edes muut poliisilaitokset eivät julkaise vastaavaa listaa. Terveisiä ja kiitokset sinne Kuopioon!

Muilla toimijoilla ei ole resursseja, ei kuulu meidän vastuulle, olisi tehotonta, pitäisi keksiä jotain uutta... helpompaa jatkaa entiseen malliin. Tekemisen tahtotila ja kunnianhimo puuttuvat. Ilahduttavana poikkeuksena ovat Traficomin puheluestot ja sms-rekisteröinti, vaikka puheluestojakin pidettiin aluksi mahdottomina toteuttaa. Kun on tahtoa, tie yleensä löytyy.

Pankit korostavat tekevänsä paljonkin, vaikka teot eivät näy julkisuuteen. Tämän listan perusteella työtä riittää vielä. Odotan kiinnostuneena koko vuoden tilastoja. Jos huijauksissa menetettyjen rahojen määrä on edelleen kasvanut, pankkien strategia ei selvästikään riitä.

Sitä odotellessa yksikään pankki ei halua livetä ruodusta ja tehdä turvallisuudesta pankkipalvelujen kilpailutekijää, koska se aiheuttaisi kustannuksia ja pakottaisi muut toimimaan samoin.

Vielä yksi ajatus: miksi nettirikollisuus saa rehottaa näin vapaasti? Jos kyse olisi väkivallasta, rasismista, raiskauksista, lapsen oikeuksista tai melkein mistä tahansa muusta rikoslajista, jokin viranomainen tai uhreja edustava järjestö olisi jo nostanut metelin asiasta. 

Nettirikollisuuden uhrit jäävät yksin ja saavat nuolla haavansa itse. Oma vikansa, kun menivät halpaan.

Lisäys: Puhelimen noutava huijari olikin jäänyt jo kiinni, eikä kyse ollut yksittäisestä tapauksesta: Huijauspuhelun jälkeen rikollinen tulee hakemaan pankkikortin ovelta – Uskomaton rikossarja käynnissä pitkin Suomea

MacBook Air akun vaihto kestäisi viikon

Ostin viime vuoden syyskuussa kolmannen MacBook Air -koneen. Olen huomannut, että kalliin hintansa vastapainoksi ne ovat mekaanisesti kestäviä ja sopivat hyvin keikkakäyttöön. Porttien karsiminen on ongelma, joten pakko pitää aina mukana hdmi-adapteria. Siinä on myös koneesta poistettu sd-korttipaikka, joten matkalla otetut kuvat saa talteen.

Olin oikein tyytyväinen MacBook Air M3-malliin, vaikka Apple rahastaakin tolkuttomasti 256 Gt pienestä ssd-levystä ja 16 gigan muistista. Vastapainoksi saa koneen, joka on teknisesti tyylikäs, erittäin ohut mutta silti jämäkkä, ja jonka näppäimistö on jopa parempi kuin edellisissä malleissa.

M3-prosessorin vuoksi akku kestää pitkään eikä koneessa ole tuuletinta. Raw-kuvien selailu saa pohjan kyllä lämpenemään, mutta ei häiritsevästi. 

"Akun kapasiteetti on heikentynyt huomattavasti..."

Viime viikolla mieleni muuttui. Kone alkoi varoittaa akun kapasiteetin heikkenemisestä ja suositteli huoltoa. Aluksi kapasiteetista oli silloin jäljellä 73 %, tänään enää 69 %. Tällä heikkenemisen vauhdilla akkukäyttö loppuu kohta kokonaan. Akun pitäisi olla vielä täydessä terässä, sillä lataussyklejä on vasta 74. 

Latausjaksoja 74, mutta kapasiteetista jäljellä enää 69 %.

Apple on hoitanut huollonkin tyylikkäästi. Laitteen oma diagnostiikkaohjelma näyttää suoraan lähellä olevat huoltopisteet ja niiden vapaat ajat. Tein siis varauksen ja pari tuntia myöhemmin olin jo viemässä konetta tutkittavaksi. 

Myyjä vahvisti omalla diagnostiikkaohjelmallaan akun heikenneen odottamattoman paljon. Vuoden takuu oli ehtinyt umpeutua, joten akun vaihto maksaisi 295 euroa.

Se on paljon, kun konekin oli kallis, mutta todellinen pommi tuli tässä: akkuja ei voi tilata lentorahtina, vaan ne tulevat Keski-Euroopasta maakuljetuksella, joka kestää viikon. Ja kone pitää jättää jo huoltotilausta tehtäessä. Olisin siis viikon ilman keskeistä työkalua!

Sellaiseen diiliin en voinut ryhtyä. Nyt sitten vain odotellaan, milloin akku hajoaa lopullisesti. Sen jälkeen keikkakoneeksi hankittua läppäriä voi käyttää vain verkkovirralla.

Yksittäistapaus ehkä, mutta viikon huolto on prosessiongelma ja huonoa PR:ää Applelle. Pitää vielä varmistaa, olisiko jollain Apple-huollolla akkuja valmiina tai muuten järkevämpi prosessi korjausta varten.

Kiinnostaisi myös tietää, onko muilla kokemuksia näin nopeasta takun heikkenemisestä. Ja miksei läppäreissä ole 80/85/90/95 % latausrajaa siten kuin iPhone-puhelimissa? Turha aina ladata akkua piripintaan asti, kun vähempikin riittäisi päivän töihin. 

Lisäys: Jep, akun voisi vaihtaa myös itse, aiempaan malliin olen niin tehnytkin (hinnaksi tuli 70 euroa). M3-mallin kuoria en uskaltaisi avata ja kun kone on vasta vuoden ikäinen, jätän tehtävän ammattilaisille. Mac hankitaan juuri siksi, että se toimii. Nörtti- ja DIY-jutut ovat pc-puolen heiniä.