Sebastian Tynkkysen faktantarkistus

Metan päätös luopua faktantarkistuksesta herättää keskustelua. A-Studio oli kutsunut 15.1.2025 Sebastian Tynkkysen ja Ville Niinistön keskustelemaan aiheesta.

Suomessa toimittajat harvoin tarttuvat vastauksiin tai pyytävät niihin perusteluita, joten teen sen itse. Kaksi Sebastian Tynkkysen väittämää meni läpi sellaisinaan, vaikka keskustelun aiheena oli sattumoisin juuri faktantarkistus.

Ensinnäkin (kohdassa 24 min 15 s) Tynkkynen sanoi, että Twitterin työntekijät olivat 98-prosenttisesti demokraattien äänestäjiä. Tieto ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Näin suuri määrä työntekijöistä ei varmasti ylipäätään äänestänyt, saati että tietäisimme, kumpaa puoluetta he olisivat äänestäneet. 

Fox Newsin mukaan Twitterin henkilökunta lahjoitti vuoden 2022 vaaleissa noin 160 000 dollaria demokraateille ja vain 500 dollaria republikaaneille. Yhteissummat eivät kerro mitään äänestämisestä eivätkä siitä, kuinka monelta lahjoittajalta pieneltä tuntuva summa oli peräisin (Suomen väkilukuun suhteutettuna noin 3000 euroa).

Toiseksi (27:31) Tynkkynen sanoi käyneensä tarkastamassa, että hänen tilinsä oli shadowbännätty. Shadowban tarkoittaa tilannetta, jossa somepalvelu ei nosta jonkun kirjoittajan päivityksiä muiden nähtäville tai suorastaan estää tilin löytymisen sisäisellä hakukomennolla. Tilin haltija ei itse huomaa tätä, korkeintaan ihmettelee miksi omat päivitykset saavat niin vähän reaktioita.

Ei ole mitään tapaa, jolla shadowbännäyksen voi varmuudella selvittää. Jotkut palvelut väittävät näin tekevänsä, mutta tuloksiin ei ole luottamista. Twitter itse kertoi, että tilien näkyvyyttä voidaan laskea, jos tileillä on esimerkiksi poikkeuksellisen paljon liikennettä, jolloin ne voivat olla botteja.

Voi myös miettiä, miten paljon kiinnostusta Twitterillä olisi vähentää jonkun suomalaisen tilin näkyvyyttä. Kuka siellä edes tuntisi Suomen asioita tai ymmärtäisi twiittien olevan "vääränlaisia"?

On mahdollista, että Suomen vasemmistolaiset käyttäjät ovat tehneet niin paljon ilmiantoja Tynkkysen kirjoituksista, että tämä on laukaissut jonkinlaisen eston. Silloin kyse ei kuitenkaan ole Twitterin omasta sensuurista.

Subjektiivisilla, yksittäisillä havainnoilla omien päivitysten reaktiomääristä ei muutenkaan ole suurta merkitystä. Pitäisi kokeilla, näyttävätkö palvelut shadowbanningia myös vasemmistolaisille poliitikoille.

Epäilen, että suomalaiset olivat Twitterille niin vähäarvoisia, ettei heidän näkyvyydellään tai poliittisilla kannoillaan ollut mitään merkitystä. Twitter ei saanut kuriin edes huijausmainoksia ja botteja, miten siis suomalaisia poliitikkoja?

Twitterissä oli kymmeniä miljoonia aktiivisia käyttäjiä. Näin suuret palvelut eivät toimi täydellisesti. Algoritmit tekevät virheitä ja palvelimissa on koko ajan tilapäisiä häiriöitä. Sen huomaa myös Facebookissa ja Googlen hakutuloksissa, joita olen seurannut säännöllisesti yli 10 vuoden ajan.

Miten X:n nykyiset algoritmit toimivat, siihen en ota kantaa. Vaikka algoritmi on julkinen, Musk on todennäköisesti tehnyt siihen omia säätöjään.

Joka tapauksessa faktantarkistus on vaikea aihe, koska juuri silloin faktojen pitäisi olla kohdallaan.

12 tunnin Twitter-jäähy tulee helposti vahingossa

Viime viikolla sain yllättäen 12 tunnin Twitter-jäähyn. Kesken twiittailun näytölle tuli vain teksti:

Oho, mitä tapahtui?

"Tilisi on lukittu - olemme todenneet, että olet rikkonut Twitterin sääntöjä". Mitä ihmettä? En voinut käsittää, mitä sääntöjä olin rikkonut, koska olin vain osallistunut livenä Giulianin tiedotustilaisuudesta käytyyn keskusteluun. Ei uhkailuja tai kunnianloukkauksia, ei sopimattomia kuvia, ei tekijänoikeusrikkomuksia... ei mitään.

Ilmoituksen psykologinen vaikutus oli pysäyttävä, sillä se muistutti, millaisessa australialaisen alkuasukkaan asemassa me käyttäjät olemme. Meitä voi kohdella yksipuolisesti ja ilman perusteluja miten tahansa. Ei ole asiakaspalvelua, johon voisi ottaa yhteyttä ja kysyä, mitä tapahtui. Ei ole ketään, jolle valittaa epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Yhtä hyvin Australian aboriginaali voisi yrittää valittaa kokemistaan vääryyksistä Britannian kuningattarelle.

Tapaus muistutti konkreettisesti siitä, että palvelu on kyllä ilmainen, mutta meillä käyttäjillä ei ole arvoa (ei ainakaan yksilöinä, massojen kohdalla tilanne on toinen -- nimenomaan massat ovat some-palveluille kaikki kaikessa).

Itse en enää palveluun päässyt, joten en voinut edes nähdä, mitä oli tapahtunut. Toinen käyttäjä lähetti ystävällisesti ruutukuvan, jossa aiempi twiittini oli merkitty poistetuksi yhteisönormeja rikkovana. Olin siinä linkittänyt ulkomaiseen uutissivuun, jonka osoitteen lähetin ko. käyttäjälle Facebookin yksityisviestinä, jotta hänkin voisi katsoa, mitä erikoista sivulla oli. Oliko sivulla kenties haittaohjelma, lapsipornoa tai jotain muuta laittomuuksia, mitä en ollut huomannut?

Aamulla luulin jo näkeväni unta, sillä kyseinen viesti oli kadonnut myös Facebookista! Jo toinen isku some-palveluiden vallasta. Vasta avattuani keskusteluhistorian omaan ikkunaan selvisi, että myös Facebook oli luokitellut linkin yhteisönormiensa vastaiseksi ja poistanut sen vähin äänin.

Kun 12 tuntia oli kulunut, pääsin vihdoin purkamaan Twitterin lukituksen. 

"Poista sääntöjämme rikkovat twiitit."

Tietenkin otin yhteyttä tukeen ja epäilin, että kyse oli virheestä, mutta en odota ikinä saavani vastausta. 

Jälkikäteen selvisi, että laittamani linkki G-News-sivuston uutiseen "Electronic Voting Systems with Socialist Origin" oli palveluiden mielestä propagandaa, jota ei saanut jakaa. Löysin sivun googlella ja se näytti käsittelevän Giulianin parhaillaan esittämiä väitteitä Dominion-yhtiön vaiheista. En voinut kuvitellakaan, että tällaisen sivun jakaminen rikkoisi yhteisönormeja.

Tämän tapauksen valossa on selvää, että Twitter ja Facebook sensuroivat tiedonvälitystä. Niillä on tekniikan suoma valta estää linkkien jakaminen palvelussaan -- enkä näe siinä mitään väärää. On niiden omaa sananvapautta päättää, mitä saa jakaa ja mitä ei. Jos Twitter esti minua levittämästä vahingossa G-News-sivun disinformaatiota, olen vain tyytyväinen. Sensuurin ja disinformaation raja vaatii kuitenkin jatkuvaa tasapainoilua.

Silti tapahtunut on syvästi huolestuttava. Twitter ei voi jakaa 12 tunnin jäähyjä ilman, että käyttäjä saa edes tietää, mitä väärää hän on tehnyt. Jäähyn sijaan Twitter olisi voinut lisätä twiitin loppuun varoituksen, että linkki osoittaa arveluttavalle sivulle, tai estänyt linkin jakamisen virheilmoituksen kera. Jos näin voi käydä vahingossa, mitä enää uskaltaa jakaa? Poistaako Twitter seuraavalla kerralla tilin kokonaan?

Twitterin ja Facebookin yhdessä suorittama, näennäisen sattumanvarainen sensurointi, herättää huolta. Nyt kyse oli (väitetystä) kiinalaisesta propagandasivusta, mutta mihin muuhun tällaista valtaa voidaan käyttää? Jos some-yhtiöt tarttuvat näin pieniin asioihin, mikseivät ne estä vastaavalla innolla selkeitä valheita, uhkauksia ja vihaviestejä? Jos ne ottavat näin selkeää päätoimittajavastuuta joillakin alueilla, voivatko ne enää väittää olevansa pelkkiä teknisiä alustoja?

Ja onko meillä some-käyttäjillä ilmaispalveluissa mitään arvoa, vai olemmeko pelkkää mainoskarjaa? Miksi me sitoudumme palveluun, joka ei itse sitoudu mihinkään?

Facebook heitti vihdoin Infowarsin ulos palvelustaan

Facebook, Youtube, Apple ja Spotify heittivät vihdoin Infowarsin ulos palvelustaan, kertoo Foxin uutinen. Vuonna 1999 aloittanut Infowars henkilöityy Alex Jonesiin, joka on omissa kanavissaan mm. sitkeästi väittänyt, että Sandy Hookin joukkosurmassa kuolleet lapset olivat näyttelijöitä ja että koko tapaus oli lavastus, jolla hallinto pyrkii keräämään aseet pois kansalaisilta.

Foxin uutinen aiheesta.

Somepalveluita on vaadittu rajoittamaan valeuutisten, vihapuheen ja roskan levittämistä. Ne ovat itse siihen haluttomia eivätkä halua ryhtyä päättämään, mikä sisältö on riittävän väärää.

Somejäteille mikä tahansa sisältö kelpaa, kunhan se houkuttelee käyttäjiä ja saa heidät viettämään aikaa sivuilla. Tällainen ajattelu on vastuutonta. Aivan kuten yrityksetkään eivät voi loputtomasti saastuttaa ympäristöään, Facebookin kaltaiset yhtiöt eivät voi kasvattaa voittojaan millä tahansa keinoilla. Ne ovat jo nyt tarkkoja sisällöstä, silloin kun suodatus sopii niille itselleen. Esimerkiksi Youtube ei hyväksy omatekoisia videoita, joissa on tekijänoikeuden alaista musiikkia.

Salaliitto- ja huuhaa-aiheilla ratsastava Infowars edustaa oikeistolaista äärilaitaa ja vaalikampanjan aikana Donald Trump kehui häntä julkisesti. Infowars on vain jäävuoren huippu, siksi sen kohtaloa somekanavissa seurataan mielenkiinnolla ja asia herättää USA:ssa poliittisia intohimoja. Onko oikein, että Kalifornian liberaalit nettipalvelut voivat rajoittaa koko maan oikeistolaista viestintää?

Apple ja Spotify poistivat Infowarsin podcastin jakelustaan, Youtube ja Facebook kanavat sivuiltaan. Facebookin perusteluna oli sen omien sääntöjen rikkominen: "glorifying violence, which violates our graphic violence policy, and using dehumanizing language to describe people who are transgender, Muslims and immigrants, which violates our hate speech policies."

Moni suomalainen nettisoturi näyttää uskovan, että poistot ovat sananvapauden rajoittamisesta. Ei ole. Sananvapaus on valtion käsite, ei yrityksen. Yrityksenä Facebookilla ja Googlella on oikeus valita asiakkaansa eikä niiden tarvitse välittää sananvapaudesta.

Yrityksiä sitoo laki, jonka nojalla niiden tavoitteena pitää olla voiton tuottaminen osakkeenomistajille, ts. yritysten pitää ajatella omistajien parasta (lain sallimissa rajoissa tietenkin). Yrityksen brändin tahraaminen roskalla on osakkeenomistajien edun vastaista. 

Facebookilla ei ole velvollisuutta antaa tilaa Infowarsin valheille, vaan päinvastoin velvollisuus lopettaa niiden levittäminen. Mutta kumpikaan ei johdu sananvapaudesta.

Infowars on itsekin yritys. Alex Jones on tehnyt ison bisneksen roskasisällöstä eikä varmaan itsekään usko väitteitä, joita sivuilla ja radio-ohjelmassaan levittää. Mutta ne tuovat rahaa. Entä jos Infowarsia vaadittaisiin sananvapauden nimissä julkaisemaan myös vasemmistolaisia näkemyksiä? Onko sillä oikeus itse päättää, mitä palvelussa saa julkaista?

Joitakin näyttää ärsyttävän se, että rajoittaminen kohdistuu juuri äärioikeiston sisältöön. Miksei yhtä lailla äärivasemmistoon? Ilmeisesti sillä ei nähdä yhtä suurta vaikutusta. Jos äärivasemmisto tai jokin muu ääriajattelu alkaa tahrata yrityksen brändiä, osakkeenomistajat velvoittavat johdon toimimaan. Kuinka monta amerikkalaista äärivasemmistolaista infowarsia osaat itse luetella?

Asia ei silti ole helppo. Viime kuussa Zuckerberg aiheutti myrskyn kieltäytymällä poistamasta holokaustiin liittyviä sivuja sanoen, että joskus ihmiset vain ymmärtävät asiat väärin. Holokaustin kieltäminen voi meistä tuntua pieneltä asialta, mutta esimerkiksi Saksassa sen kieltäminen on lailla kriminalisoitu ja myös Facebook joutuu noudattamaan lakia Saksan alueella. Zuckerberg on itse juutalainen. 

Someyhtiöt eivät ole hyväntekijöitä eivätkä sananvapaustaistelijoita. Ne ovat pelkkiä yrityksiä, mikä tahtoo usein unohtua. Niillä on kuitenkin valtaa, eikä yrityksille kertynyt valta koskaan ole ongelmatonta. Tähän asti valta on näkynyt taloudellisena valtana. Facebook ja Google vievät jonkin tiedon mukaan puolet Suomen nettimainonnan kakusta ja keräävät asiakkaistaan kaiken tiedon bisneksen pönkittämiseksi. 

Nyt tämä valta on saanut uuden ilmentymän. Yhtiöt käyttävät valtaansa sisällön poistamiseen. Vaikka päätökset eivät ole suoranaisesti poliittisia, niissä törmää länsirannikon liberaali kulttuuri äärioikeiston ja Trumpin lietsomaan pelkoon ja muiden halveksuntaan.

Tästä tulee vielä iso asia Yhdysvaltojen sisällä ja se koskettaa meitä suomalaisiakin.

Muuten, Pinterest näyttää liittyneen joukkoon: https://www.infowars.com/pinterest-removes-infowars-account-amid-mass-censorship-purge, samoin Linked-in.

Republikaaniehdokas syyttää Facebookia poliittisesta syrjinnästä, kun yhtiö ei hyväksynyt Kambodžan kansanmurhasta kuvattua videopätkää. Ehkä päätös ei kuitenkaan liity poliittiseen kantaan?

Lisäys 8.8.2018: Tässä 30.12.2017 julkaistussa Interceptin jutussa kerrotaan Facebookin sulkeneen palestiinalaisten tilejä Israelin ja USA:n viranomaisten käskystä. Perusteluna oli rikokseen yllyttäminen (incitement). Jos FB ei olisi sulkenut tilejä, Israel olisi velvoittanut siihen kansallisen lakinsa nojalla. Juuri siinä on yrityksen ja valtion ero.

Twitter ei poista Infowarsin tunnuksia, koska toiminta ei ole rikkonut sen omia sääntöjä (ei viittaustakaan sananvapauteen). Twitter kuitenkin seuraa tilannetta.