Näytetään tekstit, joissa on tunniste podcast. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste podcast. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. kesäkuuta 2023

Rytsölän Lamborghinit antoivat kasvot vuoden 2000 IT-huumalle

Yle on julkaissut kiinnostavaa kesäkuunneltavaa. It-kupla.net palaa ajassa 2000-luvun alkuun ja nettiyhtiöiden pörssikuplaan. Olin itsekin yksi haastatelluista. Ja muistoja tosiaan riittää!

Vuosituhannen vaihde oli monin tavoin huimaa aikaa. Neuvostoliitto oli romahtanut, Suomi avautui länteen ja liittyi EU:hun, raha vaihtui markoista euroiksi. EUNet oli aloittanut internet-yhteyksien myynnin kuluttajille 1990-luvun alussa ja Yhdysvalloissa puhuttiin tiedon valtatiestä, joka siirtäisi bisneksen verkkoon. Netscapen pörssilistautuminen käynnisti sijoitusbuumin, jollaista aiemmin ei oltu nähty. 

Vuosi 2000 oli sama kuin tulevaisuus, ja se näytti lupaavalta. Ei puhuttu ilmastonmuutoksesta eikä edes sodista. Hetken aikaa maailmassa tuntui vallitsevan rauha. Kosovon sota oli päättynyt kesäkuussa 1999 ja seuraava iso konflikti oli alkamassa vasta syyskuussa 2001.

Seurasin itse vuosituhannen vaihtumisen tapahtumia näköalapaikalta, ensin Tietokone-lehden avustajana ja kolumnistina, sitten itsekin it-yrittäjänä. Vuosituhannen vaihteessa toimin Saunalahden Serveri/Jippii hallituksen jäsenenä sekä vt. viestintäjohtajana. Sain omin silmin nähdä, miten yhtiö listataan pörssiin huuman ollessa kuumimmillaan. Vain taivas oli rajana. Ne olivat hienoja vuosia.

Saunalahti syntyi monen pienen nettioperaattorin yhdistymisestä vuonna 1998. Yksi suurimmista yhtiöistä oli Jaakko ja Antti Rytsölän vuonna 1995 perustama DLC. Reetta Arvila ja Päivi Leino ovat kehystäneet it-huuman Rytsölöiden ympärille, mikä onkin luonteva valinta. Kaikki tuon ajan eläneet muistavat veljekset ja heidän ökyautonsa, keltaisen ja sinisen Lamborghinin.

Nettihuumasta muistellaan hurjia bileitä, ilmaista cokista ja yrityksiä, jotka palkkasivat nuoria töihin valikoimatta heitä kummemmin. Tärkeintä oli saada kasvatettua yrityksiä mahdollisimman nopeasti, jotta sijoittajien mielenkiinto pysyi yllä. Sijoittajia kiinnostivat tarinat, eivät talousluvut.

Lähes kaikki se, mitä 2000-luvun alussa puuhattiin, on sittemmin toteutunut. Suomi ei vain ole enää ykkönen juuri missään muussa kuin joissain mobiilipeleihin liittyvissä asioissa. Itse en kutsuisi aikaa it-kuplaksi, pikemminkin kyseessä oli sijoittajien kupla. Suomessa oltiin aidosti nettipalvelujen ja mobiilialan edelläkävijöitä. Periaatteessa Google tai Facebook olisivat voineet tulla meiltä. Nokian taustatuki teki suurimmistakin visioista mahdollisia. Nokian tiedettiin olevan suomalainen firma, ja se tieto avasi ovia myös maailmalla.

On hieman yllättävää, miten vähän Nokian suuruuden ajoista nykyään puhutaan. Aivan kuin kännykkäbisneksen romahtaminen olisi ollut jonkinlainen häpeä, jota ei haluta muistella. IT-kupla.netissä Nokia mainitaan monta kertaa, mutta se on silti vain sivuroolissa. Ehkä joku toimittaja tekee vielä vastaavan sarjan yhtiöstä, jolla oli ainutkertainen asema Suomen teollisuushistoriassa. Huipputekniikan suunnannäyttäjä, jonka puhelimia ihasteltiin kaikkialla maailmassa. Mobiilia tietoyhteiskuntaa tultiin katsomaan kaikkialta maailmasta. Nokia teki avainhenkilöistään, mutta myös siihen sijoittaneista taviksista (ja jopa Pukkilan kunnasta) rikkaita. Yhtiön liikevaihto oli suurempi kuin Suomen valtion budjetti. BKT:sta Nokian osuus oli neljä prosenttia. Vastaaviin lukuihin on tuskin koskaan ylletty missään muussa maassa.

Tätä kirjoitusta varten kaivoin esiin omat muistelmani noilta ajoilta. Saunalahti listautui pörssiin nettihuuman ollessa huipussaan huhtikuussa 2000. Jippii oli aluksi matkapuhelinliittymien brändi, sitten myös portaali ja lopulta koko yhtiön nimi. Nimeä piti vaihtaa, sillä sauna-alkuiset sanat eivät kansainvälisillä markkinoilla yhdistyneet mitenkään internetiin. Saunalahden serveri oli jotain niin suomalaista, ettei se avautunut edes kaikille suomalaisille (ei, mitään palvelinta ei ollut yhdessäkään Suomen monista Saunalahdista - nimi oli mainostoimiston keksimä).

Jippii! Huikea tarina IT-kuplasta ja vuosien oikeuspiinasta (Docendo 2013).

Uusmediayhtiöt saivat paljon julkisuutta ja ne arvostettiin poskettoman korkealle. Icon Medialab, Satama... olihan niitä. Sarjassa uusmedian romahdus tuntuu tulleen kaikille asianosaisille yllätyksenä, mutta lukujen järjettömyys oli kaikkien nähtävissä. Operaattoribisnes oli sen sijaan todellista ja ilman epäonnistuneita yrityksiä laajentua Saksan markkinoille Jippii olisi menestynyt hyvin. Varsinkin gsm-numeron siirrettävyys räjäytti potin toteutuessaan vuonna 2003.

Ei Jippiille huonosti käynyt. Kurssi tosin romahti muutamaksi vuodeksi, mutta Elisan ostettua yhtiön kurssi on tänään tuplasti korkeammalla kuin kevään 2000 listautumisessa. Lisäksi tulevat Elisan maksamat osingot, joista on kertynyt toinen mokoma arvonnousua lisää.

Uutisoinnissa kerrotaan Rytsölöiden ansainneen kymmeniä miljoonia ja menettäneen kaiken. Miljoonat olivat kuitenkin markkoja, eivät euroja. Tämän päivän it-miljonäärien rinnalla Rytsölät ansaitsivat vain taskurahoja. Tässäkin suhteessa maailma on nyt ihan toinen kuin 20 vuotta sitten.

Pörssilistautumisen yhteydessä Saunalahden omistajat myivät osakkeitaan markkinoille. En löytänyt enää tarkkoja lukuja, mutta vuosikertomuksen mukaan Jaakko Rytsölä omisti vielä 28.2.2001 yhteensä 2 148 262 Jippiin osaketta kurssin ollessa 2,70 euroa. Potin arvo oli siis 5,8 miljonaa euroa. Elokuun 2001 puolivälissä tullut romahdus pakotti Rytsölän myymään kaiken. Jos hän olisi pitänyt nämä osakkeet, niiden arvo olisi nyt noin 25 miljoonaa euroa.

Kaikki ei siis todellakaan ollut kuplaa, vaan esimakua tulevasta. 

Rytsölän veljesten Lamborghinit olivat mahtava PR-temppu. Kuten Suomeen hyvin sopii, ökyauton ostamalla he ansaitsivat ikuisen paikan Suomen it-historiassa, vaikka Rytsölöiden rooli Saunalahdessa oli silloin jo käytännössä loppunut. Ainakin Jaakko ajoi BMW M5 -tehomallia, taisi hänellä olla Ferrarikin, mutta ne eivät herättäneet intohimoja. Vain Lamborghinit huomattiin.

Miten olisi mahtanut käydä, jos Rytsölät olisivat tehneet kuten minä ja tyytyneet Porscheen? Kuka silloin olisi jäänyt it-huippuvuosien ikoniksi, jonka kautta tarinoita nyt kerrottaisiin?

tiistai 9. toukokuuta 2023

Yleisradio yrittää podcast-innostuksessaan häivyttää radion

Yleisradio haluaa seurata aikaansa. Yle Areenassa vanha radio-sana on häivytetty lähes näkymättömiin. Se on harmi, sillä moni haluaisi yhä kuunnella wanhanaikaista lineaarista radiota.

Areenasta radio-sanaa pitää saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Kun menee sivulle https://areena.yle.fi, palvelu avautuu TV-sivulle https://areena.yle.fi/tv:

Yle Areena - etsi kuvasta sana "radio".

Ylärivin valikossa ovat Ylen nettisivun osiot Uutiset, Areena (se missä nyt ollaan), Urheilu ja Valikko. Areenan sivulla ovat Ohjelmat, Suorat, TV-opas, Podcastit, Lasten Areena.

Vielä jokin aika sitten television rinnalla oli sana Radio, mutta nyt sen paikalle on vaihdettu Podcastit. Radiota ei näy missään.  Jos painetaan Suorat, nähdään suorat tv-ohjelmat, mutta ei mitään radiosta:

Suorat - mutta vain tv:n puolelta.

Eikö radiolla ole suoria ohjelmia? Kokeillaan sitten aloitussivulta vaihtoehtoa Ohjelmat:

Yle Areenan Ohjelmat.

Täälläkin näkyy vain tv-ohjelmia. Eikö radiolla ole mitään ohjelmia?

Vihdoin Ylen nettisivuston Valikko-kohdan listaan piilotettuna löytyy sentään vielä tuttu sana: Radio. 

Ylen valikosta löytyy viimein kohta Radio.

Yle Areena näyttää olevan vain televisiopalvelu ja Radio on osa Ylen yleistä nettisivustoa. Radio-kohta ei kuitenkaan avaa radiokanavia, vaan tarjoaa podcasteja - ja millaisia ohjelmia ne ovatkaan: 

Ylen Radio suosittelee roiseja podcasteja.

Aihevalinnat yllättävät: "Mikä keissi - roisia läppää mummoista masturbaatioon", "Yksin tehty lapsi S3", "Olenko perseestä? Safe space kaikille perseilijöille", Tiedetrippi, Yle urheilun podcast ja "Miksei kukaan kertonut - tunteita, seksiä ja suoraa puhetta". 

Ylen mielestä Radio on siis nykyään podcasteja. En pahastu aiheista, mutta ne kertovat Ylen kosiskelevan nuoria ja unohtavan muut. Huomaa, että olen kirjautunut Yle Tunnuksella. En kuitenkaan usko, että nämä suositukset heijastelisivat millään tavalla omaa kuunteluani, sillä olen kuunnellut Areenasta ainoastaan perinteisiä radio-ohjelmia (joiden kuvat näkyvät alempana, mm. Ykkösaamu, Roman Schatz, Ruben Stiller, Kulttuuriykkönen, uutiset ym).

Ja vihdoin tästä Podcast-osiosta löytyvät myös kanavien live-kuuntelu:

Radiokanavat löytyvät Podcast-osastolta.

Huomaa, että olemme siis Podcast-osastossa, kuten AREENA ja url-osoite kertovat. Sieltä löytyvät vihdoin myös radiokanavien ohjelmatiedot (samanlainen sivu kuin aloituksen TV-opas). Radio on siis nykyään nimeltään Podcast:

Radion ohjelmatiedot löytyvät vihdoin.

Ohjelmatiedoissa pistää silmään Yle Radio 1:n klo 17.10 ohjelma, jonka nimi on "Uutispodcast: Whatsapp käy kuumana, kun lobbari yrittää vaikuttaa hallitusneuvotteluihin".

Mitä ihmettä Yleisradiossa on tapahtunut radiolle? Ovatko Yle Radio 1 ja Yle Radio Suomi jatkossa Yle Podcast 1 ja Yle Podcast Suomi? Pitäisikö yhtiön oma nimi Yleisradio vaihtaa Yleispodcastiksi?

Jää vaikutelma, että Yle on nuorisoa tavoitellakseen lähtenyt podcast-markkinoille ja hylännyt perinteiset radiokuuntelijat. Radio-osio on piilotettu podcastien alle, josta sitä saa hakemalla hakea. Onko tämä nuorison kosiskelua vai yrittääkö Yle tietoisesti kutistaa radiota, josta koko yhtiö on saanut alkunsa, ja jonka pitäisi tarjota julkista palvelua rinnan tv-toiminnan kanssa?

Eikö wanhaa radiota voisi jättää ennalleen? Onhan Ylellä jo erillinen nuorten kanava YleX ja ruotsinkielisillä omansa.

Vanha aloitusvalikko näytti tältä:

Ennen Radio oli TV:n rinnalla.

Mielestäni Areenan pitäisi edelleen tarjota sekä tv- että radiosisältö rinnakkain. Live-kanavien ja ohjelmaoppaiden pitäisi olla samanarvoiset ja vaihdon televisiosta radioon ja takaisin pitäisi onnistua suoraan. Nyt radiosta on tehty jonkinlainen "live-podcast", jotta edes sanaa ei tarvitse käyttää. Podcastien pitäisi olla Radion alalaji (tallennettuja radio-ohjelmia) tai sitten omana, kolmantena kohtana aloitussivulla.

Podcasteilla ei ole edes suomenkielistä termiä. Puhelma (vrt. kuunnelma) olisi aika hyvä, mutta jos Yle muuttaa myös radion musiikkiohjelmat podcasteiksi, puhelma ei oikein toimi. 

Vaikka podcastit ovat nyt suosittuja, niitä mahtuu kolmetoista tusinaan. Osa podcasteista on löysää jutustelua, jota ei jaksa loputtomiin kuunnella. Ylen ohjelmat ovat toimitettuja ja aikuisille suunnatut sisällöt ammattitaidolla tehtyjä, kuten pitääkin. 

Radio on pitänyt asemansa jo yli sata vuotta, podcastien kulta-aika voi mennä nopeasti ohi. Julkisen palvelun pitäisi luottaa radion voimaan eikä lähteä muotivirtausten perään.