Zorin OS Linux, vaihtoehto Windowsille?

Windows 10 -tuen loppuminen sai monet etsimään vaihtoehtoja uuden koneen hankkimiselle. Entä jos vaihtaisi ilmaiseen Linuxiin? Sekin kyllä vanhenee lopulta ja päivitykset loppuvat, mutta pääsisi ainakin eroon Microsoftin rahastuksesta. 

Hesarin jutussa "Ihan tavallinen Jaana Palmunoksa, 62" asensi itse Linuxin koneeseensa ja hyvin meni. Olisiko Linux riittävän valmis taviskäyttäjälle?

Olen kokeillut eri Linux-variantteja vuosien varrella, mutta aina niiden kanssa on tullut jotain ongelmia ja säätämistä, jonka vain Linux-osaaja hallitsee. Tekoäly ja verkon tukiryhmät auttavat mielellään, mutta Windowsiin verrattuna se on työlästä.

Harmi kyllä Hesarin juttu tuntuu jääneen kesken. Siinä ei avata tarkemmin, millaisia kokemuksia Jaanalla uudesta Linuxistaan oli. Edes distroa ei tarkemmin mainita (vain "Ubuntu"). 

Kokeilin hyvin tuotteistettua Zorin OS -järjestelmää, joka sekin perustuu Ubuntuun. Sen perusversio on ilmainen. Sivuilla luvataan Zorinin toimivan "jopa 15 vuotta vanhoilla" koneilla, mikä ei itse asiassa ole kovin paljon. Tarjolla on "Windows App Support" -kerros, joka ajaa Winen avulla joitakin Windows-sovelluksia, mutta sen varaan ei kannata laskea liikoja. Zorinin voi yhdistää Android-puhelimeen, mutta ei iPhoneen.  

Ihan pelkkää hyväntekeväisyyttä Zorin ei harrasta. Se pyrkii myymään kaupallisen Pro-version, jonka hinta on 47,99 euroa. Perusversio "Core" on kuitenkin ilmainen. Kouluja varten on oma lisenssinsä. Taustayhtiö on irlantilainen, joten Zorin sopisi hyvin EU:n pyrkimyksiin kasvattaa omaa kybersuvereniteettia. (Zorin Industries, anyone?)

Otin vanhan i7-koneen, jossa oli 12 gigatavua muistia ja 500-gigainen SSD-levy. Ensimmäinen ongelma oli saada kone buuttaamaan usb-tikulta. Se ei ollut ihan triviaalia, mutta onnistui kuitenkin. Asennusohjelma oli helppo ja asennus sujuva. Ääkköset toimivat. Lisäpisteitä siitä, että salasanan voi ohittaa. Miksi kotikäyttäjällä pitäisi olla salasana omalle koneelleen?

Zorin muistuttaa hyvin paljon Windowsia. Kaikki eivät edes huomaisi eroa niiden välillä. Toimistopakettina on tietenkin LibreOffice, sähköpostina/kalenterina Evolution. Google, Microsoft- ym. tunnuksia pystyy yhdistämään ohjelmiin, joten käytön pitäisi sujua helposti. Evolution tukee speksien mukaan jopa Microsoftin Exchangea.

Havaintoja parin tunnin kokeilun jälkeen: toiminta sujuvaa, Gnome-tyyppiset ikkunat vähän askeettisia Windowsiin tottuneille, mutta ihan OK. Pääte avaa terminaali-ikkunan ja osaajia varten aito shell on käytettävissä. Tiedostohallinta löysi NAS-aseman ja sen levyjaot automaattisesti. Etätyöpöytä Remmina avasi Windows-koneen työpöydän omaan ikkunaan (tämä ei peruskäyttäjää kiinnosta, mutta itseä kyllä).

Erityisen positiivinen kokemus Canon MP560-tulostimesta, jota Windows 11 ei tukenut enää lainkaan. Zorin OS tunnisti ja asensi sen automaattisesti. Tulostus toimii, skannaus tuskin.

Aivan kuin Windowsissa olisi.

Mutta sitten. 

Olen tottunut käyttämään hiiren kakkospainiketta tiedostojen siirtoon ja valitsemaan sen jälkeen siirron tai kopioinnin, mutta tätä ominaisuutta ei ole mukana. 

Yritys avata tiedostohallinnassa näkynyt älylaite sai kyseisen ikkunan jumiin, peru-painike ei tehnyt mitään. Piti avata kokonaan uusi ikkuna.

Jossain vilahtaa englanninkielisiä sanoja, mutta ne ovat pelkkä kauneuspilkku. Sen sijaan Tiedostohallinnan punaiset huutomerkit ovat jotain muuta. 

Punaiset huutomerkit hämmentävät (mustat reunat johtuvat jpeg-tallennuksesta).

Alapalkin säätiedotusta varten voi valita monia eksoottisiakin paikkoja, mutta Espoo puuttuu listalta. Tampere ja Helsinki kyllä löytyvät (erikseen vielä Helsinki-Vantaa).

NAS-asemallani on paljon Canonin raw-valokuvia mutta niissä Zorinin esikatselu ei toimi, vaan se ehdottaa kolmea editoriohjelmaa (kaksi niistä näkyy listassa kahteen kertaan). Kuvat saa auki, mutta se oleellisin eli kuvien selaus kansioissa ei onnistu.

Lopuksi kaikkein fataalein asia. Ilmeisesti kaupallisista syistä Zorinissa on valmiina VAIN harvinainen Brave-selain, ei Google Chromea. Jokainen yritys klikata internet-linkkiä käynnistää automaattisesti Braven, mikä taas jäädyttää koneen. On pakko katkaista virrat. Ei virheilmoitusta, ei Windowsin blue screeniä, ei mitään. Vain vanhanaikainen jäätyminen, jota tapahtui Windowsissa joskus 30 vuotta sitten Windows 3.1:lla.

Ongelmallinen näytönohjain: AMD RV370 (tämä kuva alkuperäinen PNG).

Todennäköisesti kyse on näytönajurin bugista, mutta se tieto ei paljoa lämmitä. Koska Brave on ainoa keino päästä nettiin, Chromea ei voi edes hakea nettisivulta (nörtti hakee sen APTilla jostain, mutta tässä on kyse peruskäyttäjästä). Miksei Chromea tai edes Firefoxia ole asennettu valmiiksi, niin kuin muissa distroissa? Varmaan kaupallisten sopimusten vuoksi. Rahaa ei pääse pakoon.

Lupaavasti alkanut Zorin-kokeiluni on nyt tauolla. Jokaisen kannattaa tehdä omat kokeilunsa, mikäli vain kiinnostusta riittää. Myös moni organisaatio etsii vapauttavaa vaihtoehtoa Windowsille. 

Peruskäyttöön Zorin OS on varmasti soiva peli, kunhan sen saa asennettua ja kaikki itselle tärkeät ohjelmat löytyvät. Päivitystä ei silti pääse pakoon: Zorin OS 18 -tuen luvataan jatkuvan "ainakin kesäkuuhun 2029 asti". No, onhan sinne sentään neljä vuotta. 

Sitä odotellessa voi hankkia ideoita vaikka täältä. 

Lisäys 29.10.2025: Päätteessä annettu merkkipohjainen komento sudo apt install firefox käynnisti Firefoxin asennuksen ja loppu sujui graafisesti, selain jopa toimii eikä jäädytä konetta kuten Brave tekee vielä päivityksen jälkeenkin. Jatkossa käsittelen Zorin-asioita Bittimittari-blogissani, ovat sen verran nörttimäisiä juttuja.

Päivitä Windows 11, joudut vaihtamaan myös tulostimen

Tietokoneen vaihto uuteen Windows 11 -päivityksen vuoksi voi olla perusteltua, koska uudet koneet ovat joka tapauksessa turvallisempia ja parempia kuin vanhat. Ennen pitkää levy hajoaa, olipa se sitten mekaaninen tai ssd-levy.

Pahempi ongelma on, että Windows 11 -päivitys saattaa pakottaa vaihtamaan myös tulostimen uuteen, vaikka vanha toimisi ihan hyvin. Itselle kävi juuri näin, sillä hankin n. 15 vuotta sitten mustesuihkun ja skannerin yhdistelmän Canon Pixma MP560. Se oli edullinen ja on palvellut vähäisiä tulostustarpeitani ihan hyvin.

Tulostin tuli markkinoille vuonna 2009, joten se ei ole erityisen vanha. Uuden Windows 11 -koneen hankinta tuotti kuitenkin yllätyksen: tulostinta ei enää tueta. Windows 11 kyllä löytää sen normaalisti:

Windows 11 löytää ja tunnistaa MP560-tulostimen...

Asennus ei kuitenkaan onnistu:

... mutta sitä ei voi käyttää.

Sinänsä erikoista, että skannerin vuoksi laite näyttää asentuneen ja kaikki asetukset toimivat. Silti laitetta ei voi käyttää.

Aivan kuin se toimisi... vaan ei.

Ajuria ei löydy myöskään Canonin sivulta, koska niin ikään valmistaja on lopettanut vanhan mallin tukemisen ja haluaa myydä uuden.

Tuetut käyttöjärjestelmät.

Tässä suhteessa Mac ei ole yhtään parempi, sillä viimeinen tuettu Mac-versio on Yosemite, joka ilmestyi 2014 (viimeinen päivitys 2017). Aika on samaa luokkaa Windows 10:n kanssa (julkaistu 2015, viimeinen iso päivitys 2022).

En ole hankkinut uutta tulostinta, koska käyttö on niin vähäistä. Toimistollani on vielä useita Windows 10 -koneita, joista olen hoitanut muutaman paperin skannauksen ja tulostuksen.

Tiedän myös, että pienellä kikkailulla laitteen saisi toimimaan ainakin tulostimena. Windows 11:stä löytyisi varmasti jokin tuettu rinnakkaismalli, joka menisi täydestä. Tavallinen käyttäjä ei tällaiseen puuhaan kuitenkaan lähde ja niinpä aivan hyvin toimiva monitoimitulostin saattaa päätyä kierrätykseen.

Tässä kyseisessä tapauksessa vielä helpommalla pääsee lataamalla Canonin tukisivulta Windows 10-ajurin exe-tiedostona ja ajamalla sen. Tulostin asentuu ja toimii normaalisti. Herää vain kysymys, miksi Windows 11 noudattaa orjallisesti Canonin ilmoitusta tuen loppumisesta eikä suostu asentamaan täysin toimivaa ajuria. Miksi Canon lopettaa keinotekoisesti tulostimensa toiminnan Windows 11 -siirtymän yhteydessä?

MP560 muistuttaa siitä, ettei käyttöjärjestelmän päivittäminen ole aina niin sujuvaa kuin mainokset lupaavat. Tietokoneen vaihdon lisäksi hankintalistalle saattaa joutua myös oheislaitteita - ainakin, ellei osaa googlata eikä ole nörttihenkeä.

Windows 10 tuki loppuu, miten käy tietoturvan?

(Tekstiä päivitetty 13.10.2025 mm. uusilla ruutukuvilla)

Ensi viikolla Microsoft lopettaa virallisesti Windows 10:n tukemisen. Sille ei enää ilmesty päivityksiä, jotka korjaisivat mahdollisia turva-aukkoja. Siksi Microsoft painostaa kaikkia siirtymään Windows 11 -käyttäjiksi, vaikka se tietää monelle toimivan koneen korvaamista uudella. 

Tämä ilmoitus on tullut tutuksi Windows 10 -käyttäjille.

Näinä ankeina talouden aikoina mikään investointi ei ole läpihuutojuttu. Eikä kyse ole edes rahasta, vaan vaivasta. Windows-koneen vaihtaminen uuteen on pahuksen työläs operaatio, jossa aina katoaa jotain ja asetusten tekemiseen saa kulumaan illan jos toisenkin.

Virallinen kanta on selvä: jokaisen kannattaa siirtyä Windows 11:een, sillä päivittämätön Windows 10 muodostuu ennen pitkää tietoturvaongelmaksi.

Sitten se epävirallinen kanta. Yrityksissä koneiden vaihto uusiin on rutiinia, normaali vaihtoväli on muutenkin 3-5 vuotta, joten valtaosa toimiston ja etätyöntekijöiden koneista uusiutuu joka tapauksessa. Windows 11 -päivitys vanhaan koneeseen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, mutta ei mennä nyt siihen.

Microsoftin halu säästää omia kustannuksiaan Windows 10 -tuen lopettamisella on ymmärrettävä, mutta tietoturvapelottelu ei ole asiallista. Apple on hoitanut asian paremmin. Ei sekään tue loputtomiin vanhoja laitteita, mutta käyttöjärjestelmät vain lakkaavat päivittymästä eikä niihin enää ilmesty uusia ominaisuuksia. Itse huomasin tämän konkreettisesti, kun sinällään ihan hyvin toimiva Macbook Air piti vaihtaa uuteen, sillä raw-kuvaformaatin tuki ei enää päivittynyt Canonin uusia kameroita varten.

Mitä siis ensi viikolla tapahtuu? Aiemmat siirtymät, kuten Windows XP:n (8.4.2014) ja Windows 7:n (14.1.2020) tuen lopettaminen, eivät tue pelkoa tietoturvakatastrofista. Pelottelusta huolimatta turvaongelmissa ei havaittu mitään piikkiä. XP-tuen loppumisen jälkeen Microsoft julkaisi vielä yhden päivityksen estämään WannaCry-haittaohjelman leviämistä, koska tilanne oli akuutti.

Jos kyse on kotona käytettävästä läppäristä tai pöytäkoneesta, sitä voi mielestäni käyttää jatkossakin Windows 10:llä. Kone on wifi-verkon ja Windowsin oman palomuurin takana, joten verkosta ei suoraan pääse koneelle, vaikka siinä olisikin aukkoja. Suurin vaara on liitetiedostoissa, joiden suhteen kannattaa olla korostetun varovainen.

Myös nettisivut voivat olla riski, mutta jos antaa Chrome-selaimen päivittää itsensä automaattisesti, ongelmia tuskin tulee. Microsoftin omasta Edge-selaimesta en sano mitään, Microsoft saattaa lopettaa tarkoituksella senkin päivitykset, mutta Google jatkaa omia päivityksiään vielä vuosia. Sitten kun selaimen päivitykset loppuvat, on viimeinen hetki vaihtaa käyttöjärjestelmää.

Riskitaso nousee, jos Windows 10 -läppäriä kuljettaa töissä tai koulussa ja sitä kytkee vieraisiin wifi-verkkoihin. Niissä voi toimia ihmisiä tai ohjelmia, jotka etsivät haavoittuvia 10-koneita.

Ja suuresta armosta Microsoft taipui myöntämään EU-käyttäjille vuoden lisäaikaa, kunhan käyttää kirjautumiseen Microsoft-tunnusta. Sen ansiosta ikävää päivitystyötä voi lykätä vuodella eteenpäin.

Usein päivitys jää kiinni siitä, ettei koneessa ole TPM 2.0-turvapiiriä vaan vanhempi 1.2-versio. Ellei kone oli yli 10 vuotta vanha, siinä todennäköisesti on 2.0-piiri, jota ei vain ole otettu käyttöön. Tällöin vierailu BIOSissa ja 2.0-asetuksen tekeminen muuttaa koneen päivityskelpoiseksi.

Toinen pullonkaula on prosessori. Intel-koneissa Windows 11 vaatii vähintään 8. sukupolven prosessorin. Kahdeksannen sukupolven mallisto julkaistiin syksyllä 2017 (ns. "Coffee Lake"). 

AMD-prosessoreissa tilanne on sekavampi, sillä lähtökohtaisesti vaaditaan vähintään toisen sukupolven Ryzen, mutta myös jotkut Athlon- ja EPYC-mallit kelpaavat. Käytännössä ensimmäiset yhteensopivat AMD-prosessorit ilmestyivät 2018. 

Jos kone on näitä vuosilukuja (2017 ja 2018) vanhempi, se ei ainakaan päivity Windows 11:een. Valitettavasti paljon uudempikin kone saattaa olla yhteensopimaton, sillä varsinkin halvimpia kotikoneita on rakennettu vanhoilla prosessoreilla ja ne ovat saattaneet seistä jälleenmyyjän varastossa vuosiakin.

Oman koneen prosessoritieto on helppo tarkistaa. Sukupolvi selviää Windows 10:n kohdasta Asetukset > Tietoja. 

Prosessori 6. sukupolvea, ei kelpaa.

Tässä koneessa prosessorina on Intel Core, jonka tyyppi on i7 (tehokkaampi kuin i5 ja varsinkin i3), mutta perässä tuleva numero 6700 kertoo, että prosessori on 6. sukupolvea eikä siten riitä.

Windowsin päivitystoiminnon apuohjelma tarkistaa kelpoisuusvaatimukset vielä selkeämmin:

TPM 1.2 ja 6. sukupolvi - eivät riitä Windows 11:een.

Ruutukuva on elokuulta 2025, joten tarkistusohjelma neuvoo vielä jatkamaan Windows 10:llä, mutta nyt elokuussa teksti on jo toinen.

Näpit irti koneestani, Microsoft!

Uusimman Windows 11 -päivityksen jälkeen työpöytä vaihtui valokuvaksi, joka vaihtui uuteen ja yhä uuteen. Microsoft oli tuonut asetuksen, joka luulee kaiketi ilahduttavan käyttäjää vaihtelemalla taustakuvaa. 

Kaikki tämä lupaa kysymättä. Tai en ainakaan huomannut sellaista päivityksen jälkeen, ehkä se oli upotettu johonkin ilmoitukseen, mutta selkeä se ei ollut. 

Kesti hetken löytää oikea asetus, josta sen sai pois ja pääsi palaamaan vanhaan yksiväriseen työpöytään. 

Pyytämättä ja yllätyksenä.

Windowsin tapahtumanäyttö ja diaesitys oli ilmeisesti kytketty päälle. Minulle tämä ei ole ongelma, mutta moni vanhempi kotikäyttäjä taatusti pelästyi ja ihmetteli, mitä koneelle oli tapahtunut. Oliko tämä nyt se virus, hakkeri tai Venäjän kyberhyökkäys?

Microsoft: jättäkää koneet rauhaan! Emme kaipaa muka hauskoja ominaisuuksia emmekä asetusten muuttamista, ellei niihin ole erityisen hyvät (tietoturva)perustelut.

Jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä. 

Ei tällä kertaa muuta. Kiitos.

Apple pilasi iPadin - päivitysten laiminlyönti ei aina ole käyttäjän vika

Applen iPad oli ilmestyessään vuonna 2010 kuin taivaan lahja kaikille niille, joiden pitää päästä nettiin mutta jotka eivät halua perehtyä IT:n saloihin. Yksinkertainen, helppokäyttöinen laite, jossa ei ole tietoturvaongelmia.

Nykyinen iPad on kaikkea muuta. Kymmenen käyttöjärjestelmäversiota on tuonut valtavan määrän uusia ominaisuuksia (ns. feature creep), joista valtaosa on peruskäyttäjälle turhia. Osa on suorastaan haitallisia, koska ne tuhoavat alkuperäisen tabletin ajatuksen. Miksi Apple yrittää tehdä iPadistä läppärin korvikkeen? Ne, jotka tarvitsevat läppärin ominaisuuksia, hankkivat sellaisen -- ja saavat kunnon näppäimistön kaupanpäälle.

Niin, ne haitalliset ominaisuudet. Miksi iOS:n piti kopioida Windows-tableteista split screen -toiminto? Eikö tabletin idea ole juuri siinä, että käytetään vain yhtä sovellusta kerrallaan, ja vaihto niiden välillä on mahdollisimman helppoa. Kokemattomalta käyttäjältä Split screen, Picture-in-picture ja Slide over -toiminnot saattavat aktivoitua vahingossa, jolloin henkilö on yhtä hukassa kuin oikean tietokoneen kanssa.

Miksei laitteessa voisi olla helppokäyttöasetusta, joka poistaisi käytöstä kaikki uudet hienoudet ja palauttaisi tabletin pelkäksi tabletiksi? Asetus pitäisi vielä suojata PIN-koodilla, jottei osaamaton käyttäjä vahingossa poistaisi sitä.

Turhilla ominaisuuksilla on muitakin kielteisiä seurauksia. Ostin iPadin sen helppokäyttöisyyden vuoksi henkilölle, joka ei tiedä mitään tietokoneista, eikä haluakaan tietää. Hänellä ei liioin ole älypuhelinta eikä wifi-verkkoa. Kuvittelin, että 4G-malli toimisi täysin itsenäisesti ja ongelmitta.

Käydessäni tarkistamassa kesällä tilanteen hämmästyin: käyttöjärjestelmä oli jäänyt päivittämättä iOS 9.1-versiosta eteenpäin, koska uusimman päivityksen koko oli 1200 megatavua, eikä iPad suostu lataamaan näin isoja tiedostoja 4G:n yli.

iPad ei päivitä itseään 4G:llä.

Mitä helkkaria? Apple myy laitetta, jonka päivittäminen ei onnistu ilman wifi-yhteyttä. Jos kotona ei satu olemaan wifiä (tai älypuhelinta, josta saisi tukiaseman), päivitykset jäävät tekemättä. Eihän tämä näin voi olla. Seuraava, joka vaatii käyttäjiä päivittämään laitteitaan säännöllisesti tietoturvan varmistamiseksi, saa mennä päivittämään tämän iPadin iOS 11 -versioon.

Ilmeisesti Apple haluaa suojella asiakkaitaan ylisuurilta 4G-datalaskuilta eikä ota huomioon, että Suomessa mobiilidata on rajoittamatonta. Mitenkähän jenkit sitten päivittävät omia iPadejaan? Ei sielläkään kaikilla ole wifiä.

Herää toinenkin kysymys: miten tablet-koneen päivitys voi olla kooltaan 1,2 gigatavua?! Mitä tapahtui alkuperäiselle ajatukselle yksinkertaisesta nettipäätelaitteesta? Steve Jobs kääntyisi varmaan haudassaan, jos tietäisi miten hänen iPadinsä on pilattu (ja Pro-malleissa on jopa Windows-tableteista kopioitu kynä, jollaista Jobs halveksi).

Jos iPadit jäävät päivittämättä, siitä ei pidä syyttää laitteen omistajia vaan Applea.

Tietoturvasta vastaavan Viestintäviraston pitäisi vaatia 4G-iPadeihin punainen varoitustarra: "4G-mallin käyttö vaatii myös wifi-yhteyden". Siis nimenomaan käyttö, koska päivittämättömiä laitteita ei pidä käyttää.

Petya näyttää olevan oikea kyberhyökkäys

Media viljelee mielellään kyberhyökkäys-sanaa, koska sen avulla otsikoista saa dramaattisempia. Tuore Petya (Petja) kiristysohjelma vaikuttaa kuitenkin olevan aito kyberhyökkäys, jonka toimintaa ja vaikutuksia kannattaa seurata tarkasti.

Monet seikat viittaavat siihen, ettei kiristyksen takana tällä kertaa ole pelkkiä rikollisia, vaan ohjelmalla haetaan jotain muuta:

• Petya laitettiin levitykseen murtautumalla Ukrainassa yritysten käyttämän verosovelluksen valmistajan verkkoon. Näin ohjelma saatiin levitettyä nopeasti yrityksiin. Murto tehtiin niin taitavasti, että päivitykset levittivät sen uhreille ennen kuin yhtiö itse huomasi tapahtunutta.
• Yrityskäyttäjien näkökulmasta vaadittu 300 euron lunnassumma on mitättömän pieni. Aiemmat kiristäjät ovat vaatineet 1-3 bitcoinia, mikä vastaisi nykykurssilla 2000-6000 euroa. Miksi rikollinen kiristäjä tyytyisi näin pieneen summaan?
• Maksaminen on tehty vaikeaksi, koska käytössä on vain yksi bitcoin-osoite ja yhteystietona annetaan ilmainen sähköpostiosoite (joka on jo suljettu). Oikeat rosvot tekevät maksamisesta mahdollisimman helppoa. 
• Vaikka uhri maksaisi, siitä ei ole apua, sillä alkuperäisestä Petya-kiristäjästä poiketen uusi versio tuhoaa kiintolevyn alun pysyvästi. 

Petya leviää tekniikoilla, joita käytetään vain yritysverkoissa. Sen tavoitteena näyttää siis olevan puhtaasti yritysten liiketoiminnan vahingoittaminen. Lunnasvaatimus on pelkkää kosmetiikkaa, jolla häivytetään hyökkääjien todellisia tarkoitusperiä.

Kaiken lisäksi samana aamuna, jolloin Petya alkoi levitä, Ukrainan sotilastiedustelun eversti surmattiin autopommilla.

Ukrainalainen softavalmistaja ja kansallisesti käytetty ohjelmisto, ukrainalaiset yritykset, ukrainalainen eversti... en usko kaiken olevan sattumaa. Petya on oikea kyberhyökkäys, jonka tavoitteena on vahingoittaa yhtä maata. Tästä voi päätellä sen, millaiset voimat ovat hyökkäyksen takana.

Meille muille Petya on erinomainen oppitunti kyberturvallisuuden merkityksestä. Entä jos hyökkäys olisi tehty suomalaisten yritysten käyttämän softan kautta? Miten paljon Suomen talous ja kansalaisten arki olisivat kärsineet? Panostammeko tarpeeksi digitaaliseen maanpuolustukseen, vai ovatko uhkakuvamme edelleen talvisodan vankeja?

Yksi tärkeä oppi liittyy päivityksiin. Petya osoittaa, että ne voivat olla myös vaaraksi. Asiakkaat luottavat, että päivityksen koneeseen tuoma koodi on turvallista ja sallivat sen ajamisen (toisin kuin sähköpostin tuomien tiedostoliitteiden!), mutta jos softan tekijän omiin järjestelmiin on murtauduttu, päivitykset itsessään ovat haittaohjelma. Tunnollinenkaan päivittäminen ei siten takaa tietoturvaa.

Lisäys klo 23: F-Securen tutkija varoittaa tekemästä hätäisiä johtopäätöksiä kyberhyökkäysteoriasta. Tällainen harkinta ja varovaisuus on esimerkillistä ja alan yhtiöille aivan liian harvinaista. Mutta olipa tässä kyse todellisesta hyökkäyksestä tai ei, tapaus on erittäin opettavainen, sillä juuri näin hyökkäys kannattaisi tehdä (ja kääntäen juuri tällaisiin yritysten/yhteiskunnan pitäisi pystyä varautumaan). 

Älykkäät kodinkoneet tuovat esimakua älykodista

Älypuhelin ja älytelevisio löytyvät jo melkein joka kodista, mutta älykkäiden kodinkoneiden aika on vasta alkamassa. Olen hankkinut useita älylaitteita kokeillakseni, millaisia näkökulmia niistä avautuu tulevaisuuden älykotiin. Koska älykoti auttaa säästämään sähköä ja optimoi lämmitystä, aiheen luulisi kiinnostavan muitakin suomalaisia. USA:ssa ala on paljon pidemmällä.

Millaisia älylaitteet sitten ovat? Ozmo-älymuki mittaa juodun veden tai kahvin määrää ja raportoi sen älypuhelimelle. Suomen oloissa se ei ole kovin hyödyllinen, sillä riittämätön nesteytys on harvoin ongelma. Pikemminkin päinvastoin.

Ozmo raportoi juodun nesteen määrän älypuhelimelle.

Ozmon juomistiedot saa siirtymään iPhonen terveyssovellukseen, mutta harmillisesti ei Fitbitiin. Sen sijaan Withingsin älyvaaka siirtää painon ja rasvaprosentin ongelmitta Fitbitiin (ja nythän kyse on jo Nokian älyvaa'asta, koska yhtiö osti viime vuonna Withingsin).

Nettiyhteydellä ohjattava vedenkeitin on hankala asentaa ja toimii epäluotettavasti, mutta Smarter-kahvinkeitin on jo parempi: sen yläosassa on pieni kahvimylly, joka jauhaa halutun määrän papuja ja suodattaa siitä kahvia pannuun.

Älypuhelimella ohjattava kahvinkeitin.

Kyseessä ei ole kahviautomaatti, joten suodatinpaperi pitää muistaa vaihtaa joka käytön jälkeen, mutta on silti hauskaa valita sängystä nousematta kuppien määrä ja aamukahvin vahvuusaste älypuhelimella. Sen jälkeen keittiöstä alkaa kuulua kahvimyllyn surina ja vähän myöhemmin keitin porisee iloisesti.

Montako kuppia laitetaan?

Boschilla ja Samsungilla on wlan-verkkoon liitettäviä pesukoneita. Hyödyllisimmältä vaikuttaa kuitenkin Bosch-jääkaappi, joka mainoksen sanoin "lähettää itsestään selfien". Jääkaapissa on kaksi kameraa, joiden ottamia kuvia voi tarkastella ruokakaupassa omalta älypuhelimelta. Eipähän tarvitse muistella, oliko maitoa tarpeeksi. Jääkaapin hinta on 1599 euroa, mikä rajaa ostajat vielä nörtteihin ja vekotinhulluihin.

Bosch-jääkaapissa on kaksi kameraa

Samsungin vastaava jääkaappi on kaksiovinen, joista toisessa on 21 tuuman näyttö. Laite tulee myyntiin Suomessa 5500 euron hintaan. Gigantin myyjä kertoi, että kaksi on jo tilattu -- toinen yritykseen ja toinen yksityiskotiin. USAssa kaappi osaa itse tilata ruokaa, mutta sellaista palvelua ei Suomessa vielä tarjota.

Samsungin älyjääkaapin toisessa ovessa on iso näyttö.

Toinen aidosti hyödylliseksi osoittautunut järjestelmä on Philipsin Hue-valotekniikkaa. Tarjolla on niin led-nauhaa kuin E27-kantaisia lamppuja, joiden väriä ja kirkkautta voi säätää älypuhelimella tai seinään ruuvattavilla langattomilla kytkimillä. Valoja voi tietenkin ajastaa ja niihin saa monia hauskoja sovelluksia, kuten musiikin tahdissa välkkyvät värivalot tai sovellus, joka säätää värin kameran näkemän kuvan mukaan.

Älylaitteet ovat hauskoja, mutta niistä oikeasti saatava hyöty on vielä epävarmaa. IoT-visioissa (Internet of Things) kuvaillaan, miten älykäs leivänpaahdin juttelee pölynimurille -- mutta mitähän sanottavaa sillä mahtaa olla?

Vielä tänä päivänä juttelu ei muutenkaan onnistu, sillä jokaisella valmistajalla on oma standardinsa. Esimerkiksi Boschin HomeConnect ei juttele minkään ulkopuolisen järjestelmän kanssa, eikä jääkaappi siten voi kertoa auki jääneestä ovesta muulle älykodille saati vaihtaa keittiön kattovaloa punaiseksi hälytyksen merkiksi.

Toinen iso kysymys on tietoturva. Haluammeko tosiaan, että leivänpaahdin ja kahvinkeitin alkavat tuottaa samoja ongelmia kuin tietokoneet? Siis unohtuvia salasanoja, tietoturva-aukkoja ja jatkuvia päivityksiä? Kuinka moni uskaltaisi ohjata ulko-ovensa lukkoa tietokoneella?

Kahvinkeittimen firmware-päivitys.

Olen päivittänyt kahvinkeittimeni firmwaren viisi kertaa, eikä prosessi ole mitenkään helppo. En tiedä, mitä päivitykset ovat korjanneet, mutta ainakin kannun tunnistaminen on yhtä epäluotettavaa kuin aina ennenkin. Kyseessä lienee tyyppivika, sillä käyttöohjekin puhuu asiasta ja sanoo, että tunnistuksen voi poistaa käytöstä -- omalla vastuulla. Ilman tunnistusta kahvi valuu pöydälle, mikäli kannu on unohtunut laittaa paikalleen. Että sellaista älyä. Mutta hei, pioneerin osa on joskus raskas.

Iot-laitteiden tietoturvasta ja vaikutuksista kodin turvallisuuteen voisi kirjoittaa melkein kirjan. Todetaan nyt vain, että seuraukset ovat "mielenkiintoisia", niin yksilön kuin myös kansallisen turvallisuuden tasolla.

Entä tulevaisuus? Millainen on tulevaisuuden älykoti? Mielikuvitus lähtee helposti laukkaamaan, sillä mahdollisuudet ovat rajattomat.

Puheohjaus on varma valinta. Jo nyt pystyn ohjaamaan Philipsin Hue -valoja Amazon Echo -laitteelle puhumalla. Kun sanon "Alexa, bedroom lights on", valot syttyvät, ja sammuvat off-komennolla. Valojen väriäkin voi muuttaa pyytämällä.

Suomen markkinoilla ei juuri ole laitteita, joita Echo tukisi suoraan, mutta USA:ssa sille (tai iPhone Sirille) puhumalla voi säätää mm. eri huoneiden lämpötilaa ja tarkistaa ulko-oven lukituksen. Loistavia juttuja kaikki, esimerkiksi vanhusten pärjäämistä ajatellen (sitten kun laitteet ymmärtävät suomea).

Ikkunat ovat taloissa turhia, sillä isoilla näyttöpinnoilla voidaan loihtia päivä- tai yönäkymä tarpeen mukaan. Kesä vaihtuu talveksi tai päinvastoin, aamu illaksi ja niin edelleen.

Tieteiselokuvissa on jo pitkään ollut seinän kokoisia näyttöjä. Sonyn Cledis-tekniikalla voi rakentaa mielivaltaisen isoja näyttöpintoja, joissa kuvan tarkkuus ja värit ovat uskomattoman hienoja.

Seinän kokoinen Sony Cledis.

Cledis-näyttö koostuu moduleista, joita voi latoa rinnakkain ja päällekkäin. Jokainen näyttö on itsenäinen tietokone ja liittyy naapuriin ilman mitään havaittavaa saumaa. Vaikutelma on huikea -- entä jos kodin kaikki seinät olisivat tällaisia? Seinäpinnat ja tapetit voisi vaihtaa napin painalluksella, "ikkunoita" luoda mihin tahansa kohtaa seinää ja osa huonekaluistakin voisi olla virtuaalisia.

Tietoturvaongelmista, päivityksistä ja muita harmeista huolimatta jaksan tuskin odottaa!