Zorin OS Linux, vaihtoehto Windowsille?

Windows 10 -tuen loppuminen sai monet etsimään vaihtoehtoja uuden koneen hankkimiselle. Entä jos vaihtaisi ilmaiseen Linuxiin? Sekin kyllä vanhenee lopulta ja päivitykset loppuvat, mutta pääsisi ainakin eroon Microsoftin rahastuksesta. 

Hesarin jutussa "Ihan tavallinen Jaana Palmunoksa, 62" asensi itse Linuxin koneeseensa ja hyvin meni. Olisiko Linux riittävän valmis taviskäyttäjälle?

Olen kokeillut eri Linux-variantteja vuosien varrella, mutta aina niiden kanssa on tullut jotain ongelmia ja säätämistä, jonka vain Linux-osaaja hallitsee. Tekoäly ja verkon tukiryhmät auttavat mielellään, mutta Windowsiin verrattuna se on työlästä.

Harmi kyllä Hesarin juttu tuntuu jääneen kesken. Siinä ei avata tarkemmin, millaisia kokemuksia Jaanalla uudesta Linuxistaan oli. Edes distroa ei tarkemmin mainita (vain "Ubuntu"). 

Kokeilin hyvin tuotteistettua Zorin OS -järjestelmää, joka sekin perustuu Ubuntuun. Sen perusversio on ilmainen. Sivuilla luvataan Zorinin toimivan "jopa 15 vuotta vanhoilla" koneilla, mikä ei itse asiassa ole kovin paljon. Tarjolla on "Windows App Support" -kerros, joka ajaa Winen avulla joitakin Windows-sovelluksia, mutta sen varaan ei kannata laskea liikoja. Zorinin voi yhdistää Android-puhelimeen, mutta ei iPhoneen.  

Ihan pelkkää hyväntekeväisyyttä Zorin ei harrasta. Se pyrkii myymään kaupallisen Pro-version, jonka hinta on 47,99 euroa. Perusversio "Core" on kuitenkin ilmainen. Kouluja varten on oma lisenssinsä. Taustayhtiö on irlantilainen, joten Zorin sopisi hyvin EU:n pyrkimyksiin kasvattaa omaa kybersuvereniteettia. (Zorin Industries, anyone?)

Otin vanhan i7-koneen, jossa oli 12 gigatavua muistia ja 500-gigainen SSD-levy. Ensimmäinen ongelma oli saada kone buuttaamaan usb-tikulta. Se ei ollut ihan triviaalia, mutta onnistui kuitenkin. Asennusohjelma oli helppo ja asennus sujuva. Ääkköset toimivat. Lisäpisteitä siitä, että salasanan voi ohittaa. Miksi kotikäyttäjällä pitäisi olla salasana omalle koneelleen?

Zorin muistuttaa hyvin paljon Windowsia. Kaikki eivät edes huomaisi eroa niiden välillä. Toimistopakettina on tietenkin LibreOffice, sähköpostina/kalenterina Evolution. Google, Microsoft- ym. tunnuksia pystyy yhdistämään ohjelmiin, joten käytön pitäisi sujua helposti. Evolution tukee speksien mukaan jopa Microsoftin Exchangea.

Havaintoja parin tunnin kokeilun jälkeen: toiminta sujuvaa, Gnome-tyyppiset ikkunat vähän askeettisia Windowsiin tottuneille, mutta ihan OK. Pääte avaa terminaali-ikkunan ja osaajia varten aito shell on käytettävissä. Tiedostohallinta löysi NAS-aseman ja sen levyjaot automaattisesti. Etätyöpöytä Remmina avasi Windows-koneen työpöydän omaan ikkunaan (tämä ei peruskäyttäjää kiinnosta, mutta itseä kyllä).

Erityisen positiivinen kokemus Canon MP560-tulostimesta, jota Windows 11 ei tukenut enää lainkaan. Zorin OS tunnisti ja asensi sen automaattisesti. Tulostus toimii, skannaus tuskin.

Aivan kuin Windowsissa olisi.

Mutta sitten. 

Olen tottunut käyttämään hiiren kakkospainiketta tiedostojen siirtoon ja valitsemaan sen jälkeen siirron tai kopioinnin, mutta tätä ominaisuutta ei ole mukana. 

Yritys avata tiedostohallinnassa näkynyt älylaite sai kyseisen ikkunan jumiin, peru-painike ei tehnyt mitään. Piti avata kokonaan uusi ikkuna.

Jossain vilahtaa englanninkielisiä sanoja, mutta ne ovat pelkkä kauneuspilkku. Sen sijaan Tiedostohallinnan punaiset huutomerkit ovat jotain muuta. 

Punaiset huutomerkit hämmentävät (mustat reunat johtuvat jpeg-tallennuksesta).

Alapalkin säätiedotusta varten voi valita monia eksoottisiakin paikkoja, mutta Espoo puuttuu listalta. Tampere ja Helsinki kyllä löytyvät (erikseen vielä Helsinki-Vantaa).

NAS-asemallani on paljon Canonin raw-valokuvia mutta niissä Zorinin esikatselu ei toimi, vaan se ehdottaa kolmea editoriohjelmaa (kaksi niistä näkyy listassa kahteen kertaan). Kuvat saa auki, mutta se oleellisin eli kuvien selaus kansioissa ei onnistu.

Lopuksi kaikkein fataalein asia. Ilmeisesti kaupallisista syistä Zorinissa on valmiina VAIN harvinainen Brave-selain, ei Google Chromea. Jokainen yritys klikata internet-linkkiä käynnistää automaattisesti Braven, mikä taas jäädyttää koneen. On pakko katkaista virrat. Ei virheilmoitusta, ei Windowsin blue screeniä, ei mitään. Vain vanhanaikainen jäätyminen, jota tapahtui Windowsissa joskus 30 vuotta sitten Windows 3.1:lla.

Ongelmallinen näytönohjain: AMD RV370 (tämä kuva alkuperäinen PNG).

Todennäköisesti kyse on näytönajurin bugista, mutta se tieto ei paljoa lämmitä. Koska Brave on ainoa keino päästä nettiin, Chromea ei voi edes hakea nettisivulta (nörtti hakee sen APTilla jostain, mutta tässä on kyse peruskäyttäjästä). Miksei Chromea tai edes Firefoxia ole asennettu valmiiksi, niin kuin muissa distroissa? Varmaan kaupallisten sopimusten vuoksi. Rahaa ei pääse pakoon.

Lupaavasti alkanut Zorin-kokeiluni on nyt tauolla. Jokaisen kannattaa tehdä omat kokeilunsa, mikäli vain kiinnostusta riittää. Myös moni organisaatio etsii vapauttavaa vaihtoehtoa Windowsille. 

Peruskäyttöön Zorin OS on varmasti soiva peli, kunhan sen saa asennettua ja kaikki itselle tärkeät ohjelmat löytyvät. Päivitystä ei silti pääse pakoon: Zorin OS 18 -tuen luvataan jatkuvan "ainakin kesäkuuhun 2029 asti". No, onhan sinne sentään neljä vuotta. 

Sitä odotellessa voi hankkia ideoita vaikka täältä. 

Lisäys 29.10.2025: Päätteessä annettu merkkipohjainen komento sudo apt install firefox käynnisti Firefoxin asennuksen ja loppu sujui graafisesti, selain jopa toimii eikä jäädytä konetta kuten Brave tekee vielä päivityksen jälkeenkin. Jatkossa käsittelen Zorin-asioita Bittimittari-blogissani, ovat sen verran nörttimäisiä juttuja.

Trump vaarantaa salaisuutesi (kolumni)

Kiinalainen TikTok on huolestuttanut länsimaiden päättäjiä vuosien ajan, sillä sen uskotaan keräävän ja luovuttavan tietoja Kiinan viranomaisille. Luultavasti näin onkin, sillä kansallinen etu velvoittaa yritykset yhteistyöhön.

Vastaavasti Meta, Google, Microsoft ja X luovuttavat tietoja Yhdysvaltojen tiedustelulle. Moni on jo unohtanut Edward Snowdenin paljastukset, jotka osoittivat NSA:lla olevan pääsy somejättien ja pilvipalvelujen tietoihin. 

Tähän asti olemme uskoneet, ettei lännen oma urkinta haittaa – sehän kohdistuu vain terroristeihin ja vihollismaihin. Yhdysvallat on oikeusvaltio ja liittolainen, joka jakaa meidän arvomme.

Tammikuussa alkanut Trumpin valtakausi asettaa kaiken uuteen valoon. Jatkossa meidän eurooppalaisten on syytä varoa Kiinan lisäksi myös amerikkalaisia nettipalveluita. 

Luottamus Yhdysvaltoja kohtaan on koetuksella, sillä Trump on miehittänyt hallinnon avainpaikat uskotuillaan.

Tiedustelua, Pentagonia ja FBI:tä johtavat henkilöt, joilla ei ole aiempaa hallinto- tai oikeuskokemusta. Tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard on puolustanut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja levittänyt valheita maassa muka olleista bioasetehtaista.

FBI:n johtaja Kash Patel levittää salaliittoteorioita ja aikoo puhdistaa organisaation Trumpille epämieluisista työntekijöistä. Elon Musk on libero, joka tuntuu häärivän dogena kaikissa virastoissa ilman selkeitä toimivaltuuksia tai valvontaa.

Kun tämä joukko pääsee Trumpin luvalla käskyttämään CIA:ta ja NSA:ta, meidän kenenkään tiedot eivät ole turvassa. Kansallinen etu on laaja käsite ja taipuu temppuihin, joita emme vielä osaa edes kuvitella.

Sinä ja minä tuskin kiinnostamme USA:ta, mutta jos olisin kansanedustaja tai mielipidevaikuttaja, poistaisin pikimmiten kaikki arkaluonteiset tietoni ja keskusteluni niin Facebookista, X:stä kuin suurista pilvipalveluistakin.

Vaarassa ovat etenkin EU-päättäjät, joilla on paljon vaikutusvaltaa. Toivottavasti digikomissaari Henna Virkkunen on poistanut tietonsa jo vuosia sitten.

Zuckerbergin äkillinen takinkäännös faktantarkistuksessa osoitti, että nettijätit kumartavat mieluusti oman maansa hallinnon suuntaan. Kukaan ei halua joutua Trumpin epäsuosioon.

Jos Trump ja Putin vielä lähentyvät toisiaan, edessä voi olla painajainen. Putinia miellyttääkseen Trump saattaa laajentaa yhteistyötä tiedusteluun asti.

Esimakua saatiin jo Helsingissä 2018, kun Trump nolasi oman maansa tiedustelun ja näytti uskovan mieluummin Putinia tämän väittäessä, että vaalivaikuttamisen takana olikin ehkä Kiina eikä Pietarin trollitehdas.

Pidin aikoinaan itävaltalaista Max Schremsiä ärsyttävänä, koska mikään EU:n ja USA:n välinen henkilötietojen suojasopimus ei tuntunut kelpaavan hänelle.

Schrems tehtaili valituksia, minkä jälkeen sopimuksia uusittiin, mutta edelleenkin ne perustuvat olettamukseen oikeussuojakeinoista ja valvonnasta. Trumpin kaudella kummastakaan ei ole enää takeita.

Alkaa tuntua siltä, ettei Schrems ollut edes tarpeeksi tiukka.

Myös Snowden nauraa partaansa, mikäli hän on sellaisen kasvattanut. Juuri tästä hän yritti varoittaa.

Eurooppa luovutti kybersuvereniteetin uskoen, että Yhdysvallat pysyy ikuisesti ystävänä. Uuden kehittämisen sijaan EU keskittyi sääntelyyn. Luvattiin, että GDPR vahvistaisi eurooppalaisten nettipalvelujen kilpailukykyä, koska niissä tietosuoja oli varmasti kunnossa. Se usko kääntyi itseään vastaan.

Ehkä vielä ei ole myöhäistä. Käyttöjärjestelmät ja sovellukset olemme menettäneet, mutta ne eivät enää ole tärkeitä. Kuka tahansa voi kehittää uusia somepalveluita ja tekoälyä avoimen lähdekoodin pohjalta. Ei ole pakko olla amerikkalaisten vankeja.

Jos USA:n linja jatkuu uhkaavana, EU-kansalaisten pitää äänestää jaloillaan ja alkaa suosia eurooppalaisia palveluita. ”EU first”.

Kaikkeen tapahtuneeseen sisältyy myös vakava opetus. Tietotekniikka on vallan väline ja tiedot ovat arvokkaita. Demokratia voi horjua myös meillä.

Siksi kannattaa miettiä tarkoin, mitä säädämme esimerkiksi sormenjälkien luovutuksesta rikostutkintaan. 

Julkaistu Tivi-lehdessä 3/2025