Suomen mobiilidata on kansallinen ylpeydenaihe ja tarjoaa verkkotekniikkaa kehittävälle Nokialle oivan testiympäristön. 4G-mobiilidata sopii moneen käyttöön, mutta siinä on omat rajoituksensa.
Viime vuosina kiinteät yhteydet ja valokuitu ovat jääneet mobiilidatan varjoon, vaikka ne ovat monilla seuduilla ainoa tapa varmistaa riittävän nopea ja luotettava nettiyhteys. Nekin, joilla 4G-yhteys nyt pätkii, odottavat 5G-tekniikan parantavan tilannetta. 5G on kuitenkin kaupunkitekniikka, joka tarjoaa lyhyen kantaman nopeita yhteyksiä. Se vaatii nykyistä paljon tiheämmän lähetinverkon, eikä luultavasti koskaan tule auttamaan haja-asutusalueiden tai maaseudun tilannetta.
Käytän 4G-dataa Espoossa alueella, joka tiedetään hankalaksi antennien kannalta. Vastaavia alueita on muitakin. Mittauksiani ei voi yleistää, mutta ne antavat silti ajattelun aihetta niin yhteyksien rakentajille, kotitalouksille kuin digitalisaatiota ja tietoyhteiskuntapalveluita pohtiville. Nopeat ja vakaat yhteydet ovat palveluiden edellytys, eikä mobiilidata riitä läheskään kaikille.
Tekniikkablogissani on mittauksia useamman päivän ajalta, joten tarkastelen tässä vain eilistä keskiviikkopäivää 25.10.2017. Em. linkin takana on kuvattu tarkemmin myös mittausmenetelmää.
Kuvasta käy ilmi, miten alasuunta (download, nopeus verkosta omalle laitteelle) vaihtelee voimakkaasti päivän kuluessa. Aamuyöllä nopeus on lähes 40 megabittiä sekunnissa, mutta laskee aamupäivän kuluessa ja suorastaan romahtaa kello 15 jälkeen. Ilmeinen selitys on, että koulusta palanneet lapset kytkevät koneensa päälle ja alkavat sekä pelata että katsella videoita.
Nopeus on alimmillaan klo 20 ja klo 21 noin 1,7 megabittiä sekunnissa. Tällä tasolla esimerkiksi Yle Areenan katselu alkaa tökkiä, parempilaatuisista videoista puhumattakaan. Nopeus alkaa nousta vasta puolenyön jälkeen. Käyrät heijastelevat suomalaisen perhe-elämän arkea.
Yläsuuntainen nopeus (upload, omasta koneesta verkkoon) säilyy koko ajan hyvänä, käyden alimmillaan 13 megabitin tasolla klo 21.30. Yöaikaan nopeutta kuormittavat erilaiset automaattiset päivitykset ja upload-nopeutta myös pilvipalveluihin tehtävät varmuuskopiot.
Pelaamiseen ja vuorovaikutteisiin palveluihin liittyvä verkkoviive (ping) pompsahtaa 15.30 aikaan moninkertaiseksi, toinen piikki on illalla.
Käyrät kertovat langattoman datasiirron haavoittuvuudesta. Ilman läpi siirtäminen niin ulkona (4G) kuin kotona (wlan) sisältää väistämättä vaihteluita ja häiriöitä, eikä niistä päästä kokonaan eroon millään tekniikalla.
Langaton datasiirto on aina jaettua kaistaa. Vuosi sitten DNA oli selvästi alueen nopein 4G-operaattori, mutta nyt se näyttää menestyksensä uhrilta. Naapureista on tullut lisää asiakkaita tai sitten videoiden katselu on lisääntynyt. Luultavasti molempia. Seurauksena on, ettei tukiaseman kapasiteetti enää riitä.
Mobiilidata on kuin Forrest Gumpin suklaarasia: koskaan ei voi tietää, mitä se sisältää.
Operaattorit seuraavat tukiasemiensa kuormitusta koko ajan ja ovat tietoisia tilanteesta, mutta kapasiteetin lisääminen ei aina ole helppoa. Pullonkaulana voi olla esimerkiksi lähettimen tarvitsema runkoverkkoyhteys. Lisäksi masto voi olla jo ennestään täynnä lähettimiä eikä uusia antennipaikkoja ole helppo löytää. Kapasiteetti loppuu kesken siellä, missä on asutusta, koska juuri siellä asukkaat eivät halua lähettimiä. Ihmiset haluavat nopeaa ja edullista mobiilidataa, mutta NIMBY-asenne estää sen toteutumista (Not In My Backyard).
Suomen tilanne on silti helppo verrattuna eräisiin Euroopan maihin, joissa lähettimien rakentaminen esimerkiksi koulujen lähelle on lailla kielletty.
Graafeista voi tehdä vielä yhden johtopäätöksen: netin kuormitus vaihtelee suuresti vuorokauden kuluessa. Jotta kaikille riittäisi illalla kaistaa, operaattorin pitää mitoittaa lähettimensä kulutushuipun mukaan. Ennen kulutus oli tasaisempaa, mutta videoiden yleistyminen on voimistanut vaihteluita, mikä puolestaan tietää jatkossa operaattoreille merkittäviä kustannuspaineita. Ei ihme, että rajoittamaton mobiilidata on maailmalla harvinaista.
Koko Suomea ja tulevaisuutta ajatellen meidän on panostettava myös kiinteisiin yhteyksiin, vaikka ne mobiilidatan luvatussa maassa tuntuvatkin vanhoilta ja epäseksikkäiltä. Itse asiassa on tekniikan tuhlausta tarjota kotiin 4G-dataa, kun tarpeen voisi täyttää valokuidulla ja kodin omalla wlan-purkilla. Rajalliset taajuudet ja kapasiteetin voisi kohdistaa aidosti liikkuvaan käyttöön, kuten autoilla tai kävellen liikkuviin päätelaitteisiin.
4G houkuttaa monia, koska se on edullisempi ja kulkee aina mukana. Kiinteillä kuituyhteyksillä on kuitenkin eräs merkittävä etu: ne toimivat kuin junan vessa, säistä ja videoista riippumatta. Niiden varaan on hyvä rakentaa tulevia digitaalisia palveluita.
Viime vuosina kiinteät yhteydet ja valokuitu ovat jääneet mobiilidatan varjoon, vaikka ne ovat monilla seuduilla ainoa tapa varmistaa riittävän nopea ja luotettava nettiyhteys. Nekin, joilla 4G-yhteys nyt pätkii, odottavat 5G-tekniikan parantavan tilannetta. 5G on kuitenkin kaupunkitekniikka, joka tarjoaa lyhyen kantaman nopeita yhteyksiä. Se vaatii nykyistä paljon tiheämmän lähetinverkon, eikä luultavasti koskaan tule auttamaan haja-asutusalueiden tai maaseudun tilannetta.
Käytän 4G-dataa Espoossa alueella, joka tiedetään hankalaksi antennien kannalta. Vastaavia alueita on muitakin. Mittauksiani ei voi yleistää, mutta ne antavat silti ajattelun aihetta niin yhteyksien rakentajille, kotitalouksille kuin digitalisaatiota ja tietoyhteiskuntapalveluita pohtiville. Nopeat ja vakaat yhteydet ovat palveluiden edellytys, eikä mobiilidata riitä läheskään kaikille.
Tekniikkablogissani on mittauksia useamman päivän ajalta, joten tarkastelen tässä vain eilistä keskiviikkopäivää 25.10.2017. Em. linkin takana on kuvattu tarkemmin myös mittausmenetelmää.
 |
| 4G-mobiilidatan nopeus 25.10.2017. |
Nopeus on alimmillaan klo 20 ja klo 21 noin 1,7 megabittiä sekunnissa. Tällä tasolla esimerkiksi Yle Areenan katselu alkaa tökkiä, parempilaatuisista videoista puhumattakaan. Nopeus alkaa nousta vasta puolenyön jälkeen. Käyrät heijastelevat suomalaisen perhe-elämän arkea.
Yläsuuntainen nopeus (upload, omasta koneesta verkkoon) säilyy koko ajan hyvänä, käyden alimmillaan 13 megabitin tasolla klo 21.30. Yöaikaan nopeutta kuormittavat erilaiset automaattiset päivitykset ja upload-nopeutta myös pilvipalveluihin tehtävät varmuuskopiot.
Pelaamiseen ja vuorovaikutteisiin palveluihin liittyvä verkkoviive (ping) pompsahtaa 15.30 aikaan moninkertaiseksi, toinen piikki on illalla.
 |
| Verkkoviiveessä on kaksi pahaa pomppua. |
Langaton datasiirto on aina jaettua kaistaa. Vuosi sitten DNA oli selvästi alueen nopein 4G-operaattori, mutta nyt se näyttää menestyksensä uhrilta. Naapureista on tullut lisää asiakkaita tai sitten videoiden katselu on lisääntynyt. Luultavasti molempia. Seurauksena on, ettei tukiaseman kapasiteetti enää riitä.
Mobiilidata on kuin Forrest Gumpin suklaarasia: koskaan ei voi tietää, mitä se sisältää.
Operaattorit seuraavat tukiasemiensa kuormitusta koko ajan ja ovat tietoisia tilanteesta, mutta kapasiteetin lisääminen ei aina ole helppoa. Pullonkaulana voi olla esimerkiksi lähettimen tarvitsema runkoverkkoyhteys. Lisäksi masto voi olla jo ennestään täynnä lähettimiä eikä uusia antennipaikkoja ole helppo löytää. Kapasiteetti loppuu kesken siellä, missä on asutusta, koska juuri siellä asukkaat eivät halua lähettimiä. Ihmiset haluavat nopeaa ja edullista mobiilidataa, mutta NIMBY-asenne estää sen toteutumista (Not In My Backyard).
Suomen tilanne on silti helppo verrattuna eräisiin Euroopan maihin, joissa lähettimien rakentaminen esimerkiksi koulujen lähelle on lailla kielletty.
Graafeista voi tehdä vielä yhden johtopäätöksen: netin kuormitus vaihtelee suuresti vuorokauden kuluessa. Jotta kaikille riittäisi illalla kaistaa, operaattorin pitää mitoittaa lähettimensä kulutushuipun mukaan. Ennen kulutus oli tasaisempaa, mutta videoiden yleistyminen on voimistanut vaihteluita, mikä puolestaan tietää jatkossa operaattoreille merkittäviä kustannuspaineita. Ei ihme, että rajoittamaton mobiilidata on maailmalla harvinaista.
Koko Suomea ja tulevaisuutta ajatellen meidän on panostettava myös kiinteisiin yhteyksiin, vaikka ne mobiilidatan luvatussa maassa tuntuvatkin vanhoilta ja epäseksikkäiltä. Itse asiassa on tekniikan tuhlausta tarjota kotiin 4G-dataa, kun tarpeen voisi täyttää valokuidulla ja kodin omalla wlan-purkilla. Rajalliset taajuudet ja kapasiteetin voisi kohdistaa aidosti liikkuvaan käyttöön, kuten autoilla tai kävellen liikkuviin päätelaitteisiin.
4G houkuttaa monia, koska se on edullisempi ja kulkee aina mukana. Kiinteillä kuituyhteyksillä on kuitenkin eräs merkittävä etu: ne toimivat kuin junan vessa, säistä ja videoista riippumatta. Niiden varaan on hyvä rakentaa tulevia digitaalisia palveluita.
14 kommenttia:
Voin todistaa tämän oikeaksi. Harmittaa vietävästi, kun menin kesällä ottamaan kotiini 4g-motukan palaneen modeemin tilalle, koska nyt ei pysty katsomaan edes Yle Areenaa - luulin, että tekniikka olisi viidessä vuodessa kehittynyt, kun DNA:n kaverikin hehkutti -- viitisen vuotta sitten kokeilin sitä ekan kerran, mutta jo parin päivän kuluttua mulla oli seinässä kiinni oikea modeemi, eikä mikään lelu. Nyt olen ollut niin saamaton, että olen yrittänyt sinnitellä tolla lelulaatikolla :-(
Missä päin asut? Onko yhteys aina tukossa vai ainoastaan iltaisin?
Vallilassa. Ei voi katsella youtubea eikä Areenaa 100 megan 4G.llä. Jopa pelkkien i-sivujen latautuminen on selvästi hitaampaa kuin 40 megan Welhon yhteyden kautta. Aikoinaan kehuttiin Vallilaa, miten sinne saatiin Suomen ensimmäinen 4g, mutta se varmaan jätettiin sit sillai
@Petteri
Kuvaajasi ovat hyvin samannäköisiä kuin ne minun smokeping graafini ADSLn perässä, joista mainitsin sinun vanhemman postauksesi kommenttiosiossa.
Itse mittasin 5 min välein.
Minulla on maaseudun 4G, eli LTE 800 MHz:n verkko, jonka teoreettinen nopeus on 50 Mb/s. Tämän päivän graafi näyttää ihan mukavalta:
https://imgur.com/by6pvJ4
Tämä osoittaa miten älytöntä on nopeuspohjainen laskutus, kun todellinen nopeus ei ole lähelläkään sitä, mistä maksaa. Määräpohjainen laskutus ratkaisisi ongelman. Mobiiliyhteys yksinkertaisesti ei ole tarkoitettu Netflixin katsomiseen kotona. Yhteys, jossa olisi kohtuullinen kiintiö, esimerkiksi 20 gigaa ja joka olisi nopea voisi houkuttaa. Opersaattorit voisivat myös enemmän markkinoida kiinteän ja mobiilin yhdistelmiä. Kiinteissä voisi myös up-kaistaa nostaa.
" Opersaattorit voisivat myös enemmän markkinoida kiinteän ja mobiilin yhdistelmiä. Kiinteissä voisi myös up-kaistaa nostaa."
Operaattorit Suomessa olivat ja ovat niin ahneita, että unohtivat kiinteät asiakkaansa jo aikoja sitten. Käärivät kuparit langalle, valokuidusta useilla alueilla ei puhettakaan, ja nakkasivat asiakkaita mokkulalla "ota tai jätä".
Tämä johtuu siitä kun tämä(kin) asia annettiin suomessa MARKKINAVOIMIEN hoidettavaksi ... Saadaan kato halpaa ja hyvää. Tätähän mantraa täällä jauhetaan joka ikisessä muussakin asiassa. Useissa muissa maissa VALTIO hoitanut kuitujen kaivamisen maan sisään.
Nyt ahneet operaattorit ovat sitten pulassa. Asiakkaat käyttääkin mokkuloita siihen mihin kaikki muutkin internetiä haluavat käyttää. Youtubeen, pelailemiseen ja netflixiin yms. Lankoja ei ole kun ne siis jätettiin alun alkaenkin kaivamatta ja vanhat langat napsittiin pois. Tukiasemista on loppunut kapasiteetti. Tämän lisäksi härskit rosvot kehtaavat vielä alituiseen nostaa hintoja! Asiakas saa kymmenesosaakaan luvatusta asiasta! Useilla asiakkailla asia on täysin käyttökelvoton.
Valtio taasen on niin tyhmä, että unohti, ettei liikeyrityksillä ole mitään intressejä hoitaa mitään asiaa, jos siitä ei tule hyvinkin nopean aikavälin TUOTTOA. Tämä tarkoittaa, että suuri osa kansasta jää ilman asiaa. Tulevaisuudessa ilmeisesti jopa ilman sairaudenhoitoa! Valtio kuvitteli pesevänsä kädet siten, että yksityisti asian ja ummisti silmänsä. Nyt ollaan sitten euroopan peränpitäjä tässäkin asiassa. Valokuituyhteyksissä.
Samaan aikaan sama valtio vielä siirtää omatkin palvelunsa verkkoon. Pitää hoitaa niin pankkiasiat, postiasiat, kela-asiat, työkkärin sivuilla pitää käydä joka päivä kuittaamassa jotain, lääkereseptit ihan kaikki verkossa joka on sutta ja sekundaa!
Voihan valtio rakentaa vaikka mitä, mutta on eräs ikävä ongelma: veronmaksajien rahoilla rakennettu valokuituverkko on aikanaan "erinäisten talousasiantuntioiden" mielestä ehdottoman kannattavaa yksityistää - eli yksityinen sektori tulee surutta rahastamaan tälläkin asialla.
Asun Vantaalla ja kerrostalon alakerran kytkimellä on Elisan, Soneran ja DNA:n omat kuitukaapelit. Kyllä kelpaa surffailla 50 Mb yhteydellä hintaan 3,95€/kk.
Meillä on DNA 4G kotimokkulalla (Huawei B135), liittymä on 50Mb/s
Mittasin juuri äsken , lauantai iltana klo 23 download 4.0Mbs ja upload 12Mbs
Voisitteko kertoa miksi upload on 3 kertaa enemmän?
Siis jos mokkulan ja tukiaseman väliset taajuudet ovat jaettuakaistaa kuten myös tukiasemalta lähtevä yhteys?
Vaikka tcp/ip-kaista on jaettua, alemmilla protokollakerroksilla (varsinainen siirtotie) on varattu eri määrä taajuuskaistaa up/down-liikenteen siirtämiseen. Valtaosa käytöstä on down-liikennettä, joten operaattori pyrkii optimoimaan kaistajaon tukiasemassa sen mukaan.
Radioteknisesti saapuva ja lähtevä liikenne ovat aivan eri asioita, vaikka nettiyhteydessä näyttääkin, että sama virtuaalinen putki siirtää dataa molempiin suuntiin samanaikaisesti. Lisäksi tukiaseman lähetysteho on isompi kuin puhelimen lähetysteho, mikä vaikuttaa signaalivoimakkuuteen ja tarvittavaan virheenkorjauksen määrään sekä akun kulutukseen.
DNA-mittauksissani upload oli nopeampi kuin download, mutta parhaillaan meneillään oleva Elisan 4G-mittaus antaa erilaisia tuloksia.
Asiakkaan päässä havaittu up/down-ero riippuu siis todella monista eri tekijöistä.
Minulla on vain hyviä kokemuksia DNA:n 4G-verkosta.
En toki ole mikään vaativa asiakas, minulle riittäisi 10M-kaista. Sellainen maksaa kiinteänä 29,90 euroa seinästä tuotuna kaapelimodeemina tai VDSL2:na. Koska Elisa omistaa molemmat, hinnoissa ei ole eroa. Naapurini ovat samaa mieltä, naapurirouvalla on Saunalahden Prepaid-kuukausidata 4G:nä. Toimii hyvin hänen mukaan.
Toisella seinänaapurillani on Telian 4G, 100M, 14,90 € kk kahdeksi vuodeksi. Antaa hänen mukaansa 30-40 megaa. Emme toki asu Helsingissä vaan Pirkkalan lentokentän seudulla. Vanhemmillani on kiinteä saatavuus Elisalta, 10M/2M ADSL, mutta hinta on suolainen 30 euroa! Joku aina nauraa, että "vaihdoit muutaman euron takia vai". Järkyttyvät joka kerta kun ilmoittaa, että yhteys on DNA:lta, 4G, 10M/10M rajoittamaton, toimii hyvin ja maksaa VAIN 13,90 euroa! Kyllä siinä vanhemmat vähän enemmänkin säästävät kuin pari euroa ja näin saa ihmiset hiljaisiksi! 10M/10M joka päivä joka sekunti ja samaan naurettavaan hintaan. Maksaisitko sinä kiinteästä tuplaten? Heillä on myös kolme DNA:n Mini Dataa, eivät tarvitse puhelimeen nopeaa nettiä ja 0.25M 4G muu käytön mukaan riittää.
Kun ite saavun kotiin, niin käynnistän tukiaseman puhelimesta ja sukellan nettiin, minä maksan 50M/50M rajattomasta 200 min ja 200 sms paketista vain 21,90 euroa norm. 24,50 euroa. DNA myös. Naurettavan halpa sekin, kun toimiikin 25-50/10-30 ajasta riippumatta ja sama nopea netti vaikka polkupyörällä tapahtuvaan reissuun. Ei ollut koskaan ongelmia, vaikka tiedän tarkasti, että suurin osa vuokratalon naapureista eivät myöskään kiinteää tilaa. Ja tykkään DNA:sta siksikin, etteivät spämmää joutavilla mainoksilla, joita Elisalta tuli harva se päivä.
Kyllä, ajoittain nopeuteni on täällä kotona 20 megaa, joskus ehkä 17. Jaan kuitenkin Wifillä eli siinäkin osa nopeudesta hukkuu naapuriverkkojen takia. Se on kuitenkin selvää, että kissavideoistani en ole jäänyt tällä 4G:llä koskaan paitsi laadukkaasta musiikkivirrasta 320K MP3 puhumattakaan Google Playn Musiikki-palvelusta.
Pitää muistaa, että Helsingissä asuu enemmistö Suomesta, joten yhtä toimivien yhteyksien toteuttaminen on varmasti päänvaivaa, siellä kiinteä voi kannattaa jos hermot ovat kireällä kissavideon takkuillessa. Landella nämä verkot toimivat hyvin.
Landella DNA:n 4G toimii minullakin. Tässä kuuden päivän keskiarvot latausnopeudesta:
http://imgur.com/a/yTQZG
Iltaisin nopeus on heikoimmillaan eli 25 Mbps paikkeilla. Öisin n. 40 Mbps.
Mielenkiintoista on, että nopeus vaihtelee koko ajan. Se sahaa n. 15 Mbps paksua sahalaitaa. Syynä epätasauteen voisi olla säätila. Signaalin laatu on minulla aika epävakaa, kun sitä tarkastelee desibeleinä. Heilahtelu voi johtua myös dataliikenteen luonteesta. Esim. nettivideoa katsellessa sitä ei ladata vakionopeudella, vaan koko kaistan levyisinä purskeina.
Se, millainen kaista riittää, on täysin suhteellinen kysymys. On-demain -palveluita rajoittaa moni muukin asia kuin katsojan netin nopeus. Se on paljon monimutkaisempi asia kuin perinteinen broadcast-televisio.
Varsinkin isompien kaupunkien alueella ne ruukat 4G- verkoissa ovat. Niinkuin aikaisemmin oli puhetta, niin maalla tämä ei ole niin suuri ongelma. Kaupaungissa (varsinkin kerrostalossa) kannattaa aina ottaa kiinteä yhteys, koska sen nopeuslupaus pitää paremmin. Eikä "naapurin" käyttö vaikuta samalla tavalla nopeuteen. Ongelma-alue on juuri pienkerros,- rivi,- ja omakotitalot. Niihin tulee vain "rupuinen" puhelinkuparilanka. Kun tällaisella alueella saattaa olla vain 1-2 isomman kerrostalon verran asukkaita. Ei operaattoreita kiinnosta investoida kuidun rakentamiseen. Muna,- kana ongelman taas aiheuttaa se, että omakotitalojen asukkaatkaan eivät ole useassa tapauksessa halukkaita maksamaan kuidusta 2000-3000 €, kun mobiili on riittävät ja sitä myydään epärealistisilla nopeus lupauksilla. Ruuhkien lisäksi mobiilin toimivuutta kyseisillä alueilla haittaa myös huono kuuluvuus, koska näiden alueiden keskellä on harvoin tukiasemmia (kun ei ole kuitua alueella).
Lähetä kommentti