Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäaika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäaika. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. lokakuuta 2018

EU tule apuun - kesäajasta päättäminen on liian vaikeaa

Monta vuotta suomalaiset ovat kiroilleet isoa pahaa EU:ta, joka pakottaa meidät siirtämään perk**een viisareita kaksi kertaa vuodessa. Siinähän menee unirytmit ja terveys ihan sekaisin, kun joutuu heräämään/menemään nukkumaan tuntia tavallista aiemmin.

Hallelujaa, rukoukset on kuultu! EU antaa jäsenmaille vapaat kädet päättää, millä aikavyöhykkeellä haluavat jatkossa kellonsa pitää. Hyvästi ongelmat ja harmitukset!

Mutta eipä se kellonajasta päättäminen olekaan niin helppoa. Pysyvällä kesä- ja talviajalla on omat kannattajansa. Olisiko parempi valita valoisat aamut vai valoisat illat? Joillakin henkilöillä valoisampi aamu auttaisi heräämistä, valoisat illat taas lisäävät aktiivisuutta ja vähentävät liikenneonnettomuuksia.

Ei tämä ollutkaan niin helppoa kuin aluksi näytti. Suo siellä, vetelä täällä.

Naapurimaiden valinnat sotkevat pakkaa entisestään. Nyt tilanne on yksinkertainen: Britannia ja Portugali käyttävät GMT-aikaa, muu Keski-Eurooppa on GMT+1 ja Suomi sekä muut itäiset reunavaltiot GMT+2. Kesäajan alkaessa kaikki siirtävät kelloja tunnilla eteenpäin ja syksyllä takaisin.

Pahinta on, jos EU-maat valitsevat toisistaan poikkeavia aikavyöhykkeitä. Silloin matkailijan tai puhelimella työasioissa soittavan pitäisi aina erikseen selvittää, missä ajassa kyseinen maa on. Tässä jos missä kaivataan EU:n yhdenmukaistavia ohjeita!

Suomen  pysyvä kesäaika jättäisi meidät samaan aikaan Moskovan kanssa. Se ei välttämättä ole viiteryhmä johon haluaisimme kuulua, etenkään jos muut itäreunan maat valitsevat toisin.

Vielä yksi ehdotus on siirtyä GMT+1 aikaan, jolloin olisimme pysyvästi talviaika miinus yksi tunti -ajassa. Esimerkiksi näin lokakuun alussa pimeä tulisi jo kaksi tuntia nykyistä aikaisemmin.

Ei kesäaikaa ihan turhan vuoksi keksitty, siinä on omat hyötynsä. Nykyisenä digiaikana viisareitakaan ei tarvitse väännellä käsin, sillä laitteet säätävät kellonsa itse. Jos kesäajasta luovutaan kokonaan, järjestelmien päivittäminen vakioaikaan tulee olemaan iso urakka.

Jos emme pysty valitsemaan kesä- emmekä talviaikaa, miten olisi kompromissi: noudatetaan kesäaikaa kesällä ja talviaikaa talvella.

Sitten pitää vielä saada EU säätämään järjestely kaikille EU-maille, niin aikaongelmat on ratkaistu. 

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Tervetuloa, kesäaika!

Mistä tietää, että talven selkä on taitettu ja ihana kesä lähestyy? Ainakin siitä, että lehdet julkaisevat juttuja, joissa varoitellaan kellojen siirtämisen terveysvaaroista. Kesäaikaan siirtyminen voi aiheuttaa jopa tuhansien kuoleman, kirjoitti Aamulehti (tosin jo neljä vuotta sitten, mutta näitä juttuja on ilmestynyt muutaman viime viikon aikana, esim. tämä: Kesäaikaan siirtyminen voi olla merkittävä terveysriski).

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kellon siirtäminen tunnilla on niin vaarallista. Aikaeroa Tukholmaan on yksi tunti, mutta Aasian-lomalla kelloja joutuu siirtämään peräti viidellä tunnilla ja Yhdysvaltojen länsirannikolle matkustettaessa 10 tunnilla.

Moni matkustaa ulkomaille useita kertoja vuodessa, kesä/talviaika vaihtuu vain kahdesti. Jos yhden tunnin vaihtaminen kahdesti vuodessa on vaarallista, eikö ulkomaan matkailu pitäisi kieltää? Tai ainakin matkalippuihin pitäisi lisätä varoitus "Lentomatka voi vaarantaa terveytesi".

Viikonloppuisin bailataan ja valvotaan myöhään yöhön, mikä vastaa usean tunnin aikaerorasitusta. Eikö näissä ole vastaava terveysvaara? Vuorotyöstä puhumattakaan.

Kokonaan eri asia on, onko kellon siirtämisestä nykypäivänä mitään hyötyä. Maatalousyhteiskunnan tarpeisiin Perinteisen teollisuuden tarpeisiin luotu järjestelmä näyttää globaalin talouden ja matkailun aikana kiusalliselta muinaisjäänteeltä, joka tuottaa monenlaista käytännön harmia mm. lento- ja juna-aikataulujen suhteen. Lisäksi Yhdysvallat siirtää kellojaan eri aikaan kuin Eurooppa.

Totta on, että kesäajasta voisi luopua, mutta ei niinkään terveys- vaan käytännöllisyyssyistä.

Nyt teen tunnustuksen: pidän kesäaikaan siirtymisestä. On psykologisesti mukavaa siirtää kelloa tunnilla eteenpäin tietäen, että kadotetun tunnin saa syksyllä takaisin. Kellojen siirtäminen on todellakin merkki kesäisen ajanjakson alkamisesta. Valoisuus lisääntyy ulkona ja se parempi puolisko kalenterivuodesta on taas alkamassa. Jippii!

Kellojen siirtämiseen liittyy käytännön harmeja, mutta nekin vähenevät vuosi vuodelta. Auto osaa jo siirtää kellonsa oikeaan aikaan GPS:n ansiosta, samoin osaavat kodin älylaitteet. Vain muutama mekaaninen seinäkello kaipaa enää käsin siirtämistä.

Pian se taas alkaa: ihana kesäaika. Siispä tervetuloa!

Muokattu 23.3.2016

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Hitsi kun ajanlasku on vaikeaa...

Kalenteri on vanha keksintö, mutta sen hallinta tuottaa yhä tietoteknisiä ongelmia. Olisi luullut päiväysongelmien jääneen historiaan (yes pun intended) Y2K-kohun mukana, mutta ylimääräiset päivät ja alimääräiset tunnit sotkevat edelleen arkipäivää.

Tuorein megamoka oli karkauspäivän Microsoftin pilvipalvelulle aiheuttamat ongelmat.

Nordea raportoi niiden pankkikorttien, joiden voimassaolo loppui 2/2012, sulkeutuneen jo 28.2. koska tietojärjestelmä ei huomannut karkauspäivää.

Tasan kaksi vuotta sitten Sonyn Playstation 3 -pelikonsolit takkuilivat, kun niiden sisäinen kalenteri luuli vuoden 2010 olevan karkausvuosi. Ongelmat johtivat pahimmillaan tietojen häviämiseen konsolien levyiltä ja estivät PlayStation Storen käytön.

Zune-musiikkisoittimet takkuilivat vuoden 2008 lopussa, koska ne eivät ymmärtäneet vuoden olevan yhtä päivää normaalia pidempi.

Karkauspäivä on tunnetusti paha rasti, koska se esiintyy vain kerran neljässä vuodessa. Talvi- ja kesäajan vaihtuminen toistuu kahdesti vuodessa, eikä kyse ole kuin yhdestä tunnista, mutta sekin riittää sotkemaan asioita.

Lokakuun 2010 lopussa monet tieosuudet jäivät Pohjois-Suomessa pimeäksi, kun katuvalot eivät syttyneet lainkaan.

Ja Applen iPhone se vasta legendaarinen onkin: kesä- ja talviajan tai kokonaisen vuoden vaihtuessa sen oma kello ei pysy ajan hermolla. Viime keväänä omassa puhelimessani näky kaksi eri kellonaikaa samanaikaisesti (ja ei, vika ei ollut aikavyöhykkeessä):

Odotan mielenkiinnolla, miten käy tämän kuun lopussa. Olisiko iOS 5 vihdoin korjannut kesäaikaongelmat?

Onneksi seuraavaan suureen ongelmaan on vielä 26 vuotta aikaa. Vuonna 2038 32-bittisen Unixin ajanlasku kokee oman Y2K-ilmiönsä, millä tulee olemaan mielenkiintoisia seurauksia. Toivottavasti kaikki kriittiset järjestelmät on ehditty siihen mennessä siirtää 64-bittisille alustoille.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Tunnin jet-lag ei ole iso ongelma

Yhtä varmasti kuin kesäaika alkaa ja loppuu, käynnistyy myös keskustelu sen tarpeellisuudesta. Netissä ihmiset valittavat, että heidän sisäinen rytminsä häiriintyy tunnin muutoksesta.

Ihanko totta? Nyrkkisäntö on, että aikaerosta toipumiseen kuluu vuorokausi jokaista erotuntia kohti. Viime yönä tapahtuneesta yhden tunnin muutoksesta toipuu siis huomiseen mennessä. Ei paha. En ole kuullut kenenkään valittavan jet-lagistä palattuaan Tukholmasta.

Itse olen aamuvirkku enkä näe asiassa muutenkaan ongelmaa. Miksi yhden tunnin aikaerosta olisi haittaa, kun ihmisen nukkumis- ja heräämisaika voi vaihdella monta tuntia ihan luonnollisista syistä? Arkisin noustaan aikaisin, viikonloppuna moni valvoo myöhään ja nukkuu vielä pidempään. Joltakin kuluu monta päivää viikonlopusta toipumiseen.

Suomi on niin leveä, että meillä auringon nousu- ja laskuajoissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Itärajalla aurinko nousee aikaisemmin kuin lännessä. Auringon nousu- ja laskuaikalaskuri kertoo esimerkiksi, että näihin aikoihin aurinko nousee Ilomantsissa 8.22 ja laskee 16.57. Lähes samalla korkeudella länsirannikolla sijaitsee Närpiö. Siellä vastaavat ajat ovat 8.59 ja 17.36. Eroa on siten 37-39 minuuttia. Pitäisikö ongelmasta kärsivän asua normaaliaika Ilomantsissa ja muuttaa kesäajaksi Närpiöön?

Toinen valituksen aihe liittyy erilaisten kellojen säätämiseen. Se onkin ihan oma lukunsa. Lähes jokaisessa elektroniikkalaitteessa on nykyään kellonaika, ja niiden kaikkien vaihtamisessa on työlästä. Matkapuhelin ja tietokoneet ovat helppoja tapauksia, sillä ne vaihtavat aikansa itse. Myös viisarikellot on helppo pyöräyttää oikeaan aikaan, tuleepa samalla säädettyä aika muutenkin. Huomiota kaipaavat myös digikamera ja varsinkin auto, jonka kojelaudassa oleva kello on monelle se kaikkein tärkeinä ajan näyttäjä. Ihme kyllä, vaikka autossa olisi valmis navigaattori, se ei muuta kellonaikaa.

Hankalimpia ovat erilaiset kodinkoneet. Jokaisessa on oma tapansa kellonajan säätämiseen, ja koska sitä tarvitaan vain kahdesti vuodessa, oikeat painikkeet ehtivät sopivasti unohtua. Oma murheenkryyni on mikroaaltouuni, jonka ajansäätö pitää arpoa joka vuosi uudelleen. Sitä vastoin tavallisessa uunissa säätö on todella yksinkertainen ja helppo muistaa: kaksi nappia pohjaan ja uusi aika pyöräytetään säätimestä.

Vielä hankalampia ovat digiboksit, joiden ajastus saattaa mennä poskelleen siirtymän vuoksi. Joissakin malleissa EPG:n päivittyminen uuteen aikaan kestää useita vuorokausia, ja vasta sen jälkeen ajastukset sujuvat taas luotettavasti.

Omista laitteistani mystisin on Clas Ohlsonilta ostettu kello, jossa on isot siniset numerot ja langaton ulkolämpötilan näyttö. Kello pysyy ajassa kuuntelemalla Saksasta lähetettävää radiosignaalia. Aluksi laite toimi ihan hyvin, mutta sitten tapahtui jotain, mikä sai kellon siirtämään itseään tunnilla taaksepäin. Mikään säätö ei saa sitä enää palaamaan Suomen aikaan. Kesä- ja normaaliaika kyllä vaihtuvat automaattisesti, mutta molemmat tunnin myöhässä. Edes resetointi ei auta, kello pysyy hetken oikeassa ajassa, mutta vaihtaa sitten takaisin Ruotsin aikaan. Sitä voisi jo kutsua ongelmaksi.

Ehkä älykoti ja sen ubiikkitekniikka, joka yhdistää kaikki kodinkoneet toisiinsa langattomasti, lopulta ratkaisee myös kellonaikojen säätämisongelman.

Valituksiin tunnin jet-lagistä ei auta mikään.