Meta osti digisihteerini valmistajan

Ostin loppukesästä Limitless.ai:n Pendant-älylaitteen, joka pienenä nappina kuuntelee rintapielessä puhetta ja tekee niistä automaattisesti muistiinpanot, tehtävälistan ja muutakin, jos vain antaa luvan. Itse en antanut, koska jatkuvasti päällä oleva kuuntelutoiminto tuntui aavemaiselta. Lisäksi laite käytti sisäisesti ChatGPT:tä puheen litterointiin. Suomea se ymmärsi oikein hyvin.

Digisihteerin vuosipalkka oli 399 dollaria, mikä sisälsi itse laitteen. Kohtuullisen korkea hinta kuitenkin. Kirjoitin kokemuksistani Tivi-lehden marraskuun numeroon kolumnissa Isosisko rintataskussa. 

Viikonloppuna tuli tieto, että Meta on ostanut valmistajan. Jo ostetut Pendant-laitteet toimivat vielä ainakin vuoden, eikä käytöstä enää veloiteta, mutta uusia laitteita ei enää myydä.

Tyytyväinen yrittäjä kertoo myyneensä palvelun Metalle.

Kotisivun videolla perustaja ja toimitusjohtaja Dan Siroker kertoo tyytyväisenä yrityskaupasta. Hän sai epäilemättä hyvän hinnan startupistaan, joka olisi ennen pitkää ollut hankalassa markkinaraossa. 

Koko ajan kuuntelevat ohjelmat eivät vaadi erikoista laitetta, vaan ne voidaan lisätä pelkkänä ohjelmana vaikka nykyisiin älypuhelimiin. Ehkä jo ensi vuoden malleissa toiminto on vakiona, eri asia sitten kuinka moni uskaltaa sitä käyttää.

Tiedotteiden valossa näyttää siltä, että ensi tammikuun CES-teknologiamessuilla Las Vegasissa on esillä muitakin älykuuntelijoita. Tästä voi avautua ihan uusi laitesegmentti.

Facebookille jatkuvasti käyttäjää kuunteleva palvelu on erittäin tervetullut. Tähän asti on väitetty, että Facebook salakuuntelee voidakseen kohdentaa mainoksia paremmin. Monestakaan syystä se ei ole ollut realistista, mutta jatkossa tilanne on toinen: Facebook alkaa ihan oikeasti salakuunnella käyttäjiään.

Toiminto ei tietenkään ole piilotettu eikä salainen, mutta se myydään käyttäjille heidän oman etunsa mukaisena. Kuuntelu yksinkertaisesti kannattaa kytkeä päälle, koska se parantaa palvelua.

Lisäksi ei voi koskaan tietää, kenellä kavereista kuunteluominaisuus on käytössä. Facebook voi tunnistaa muut puhujat äänestä, sijainnista tai puhelinten bluetooth-jalanjäljestä. Näin heidätkin saadaan kuuntelun piiriin, ja ihan oikeasti salaa. Jatkossa kannattaa siis varoa, mitä kaverien kanssa puhuu!

Toimitusjohtajan viesti on tietenkin ihan toinen. Hän hehkuttaa kaupasta seuraavia kehitysmahdollisuuksia: "Meta recently announced a new vision to bring personal superintelligence to everyone and a key part of that vision is building incredible AI-enabled wearables. We share this vision and we'll be joining Meta to help bring our shared vision to life."

Facebookin henkilökohtainen superäly ei kuulostaa yhtään vähemmän vaaralliselta kuin keskustelujen salakuuntelu, mutta katsotaan mitä kehitys tuo. EU:lla saattaa olla paljonkin sanottavaa näistä toiminnoista.

Aina, kun käytät tekoälyä, opetat sitä yhä paremmaksi...

Tivi-lehden joulukuun kolumnini (koko teksti tulossa myöhemmin) käsitteli tekoälyn vaikutusta ammatteihin ja ajatteluun. Lause "Aina, kun käytät tekoälyä, opetat sitä yhä paremmaksi..." herätti somessa keskustelua. Kriitikot olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu, ei ainakaan maksullisella versiolla.

Olen itse käyttänyt ChatGPT:n maksullista Plus-versiota muutaman vuoden ajan 20 dollarin kuukausimaksulla. Toukokuussa huomasin, että maksusta huolimatta "Mallin parantaminen" -kohdassa on käytössä "Auta parantamaan mallia kaikille". 

Mallin parantaminen: Auta parantamaan mallia kaikille.

Ensin kuvittelin, että asetus on mennyt vahingossa päälle, ehkä jonkin päivityksen yhteydessä, mutta sitten luin Lue lisää -kohdassa olevan tekstin:

"How your data is used to improve model performance"

EU varmaan edellyttäisi tekstin olevan suomea, mutta unohdetaan se ja luetaan sisältöä lontooksi: "You can opt out of training through our privacy portal by clicking on “do not train on my content.” To turn off training for your ChatGPT conversations and Codex tasks, follow the instructions in our Data Controls FAQ. Once you opt out, new conversations will not be used to train our models.

Even if you’ve opted out of training, you can still choose to provide feedback to us about your interactions with our products (for instance, by selecting thumbs up or thumbs down on a model response). If you choose to provide feedback, the entire conversation associated with that feedback may be used to train our models."

Tässä annetaan ymmärtää, että parantaminen on opt-out, ei opt-in. Se on siis oletuksena käytössä, mutta voit kytkeä parantamisen pois. 

Lisäksi ChatGPT pyytää välillä peukuttamaan parempaa kuvaa tai vastausta. Tämäkin hyödynnetään koulutuksessa: "Even if you’ve opted out of training, you can still choose to provide feedback to us about your interactions with our products (for instance, by selecting thumbs up or thumbs down on a model response). If you choose to provide feedback, the entire conversation associated with that feedback may be used to train our models."

Näyttää selvältä, että ChatGPT parantaa mallejaan koko ajan sen perusteella, miten ihmiset niitä käyttävät. AI-alan kilpailu on niin kovaa, että jopa piratisoituja kirjoja on käytetty koulutukseen, miksi siis uskot, ettei sinun työtäsi käytettäisi? Vaikka olisit maksava asiakas.

Vielä suurempi hämmästys oli huomata, että kun kopioit osan ChatGPT:n antamasta vastauksesta leikepöydälle, kopioimasi sisältö lähtee tiedoksi myös OpenAI:lle. Syitä voi vain arvailla. Mahdollisesti tekijät olettavat, että käyttäjä kopioi vastauksesta sen oleellisimman ja tärkeimmän kohdan, mikä sekin auttaa mallien kehittämisessä.

Sinä maksat ja silti koulutat tekoälyjättien palveluita yhä osaavammiksi. Olipa kolumnini aiheesta (työn ja osaamisen siirtymisestä tekoälylle) mitä mieltä tahansa, tämä ei kuulosta reilulta. 

Mutta mistä lähtien digijätit ovat olleet reiluja käyttäjiä kohtaan?

Digijäteille lisää vastuuta huijauksista - niin myös pankeille

"Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen - EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta", otsikoi Finanssiala viime perjantaina tiedotteensa. Ja toden totta - on kestämätöntä, että sosiaalisen median yritykset voivat ilman seurauksia julkaista huijausmainoksia, joihin uskoneet asiakkaat menettävät rahansa.

Reuters uutisoi äskettäin Metan sisäisistä tiedoista, joiden mukaan jopa 10 prosenttia sen vuonna 2024 myymistä mainoksista liittyi huijauksiin ja muihin epäilyttäviin toimiin. Taloudellisesti Meta hyötyi huijauksista jopa 16 miljardia dollaria.

Ei ihme, ettei jättämilläsi ilmiannoilla tunnu olevan mitään vaikutusta. Samat huijaukset pyörivät Facebookissa vuodesta toiseen. Vaikka yritys seuraa tarkasti käyttäjiään ja tuntee heidät läpikotaisin, se tuntuu aivan kädettömältä estämään samojen mainosten ilmestymistä yhä uudelleen ja uudelleen.

"Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen" on osuvampi otsikko kuin tiedotteen laatija ehkä huomasikaan. Sama pätee nimittäin Finanssialan omiin jäseniin eli pankkeihin. Niilläkin tuntuu olevan nollavastuu huijauksista, sillä onnistuneet huijaukset voi melkein aina vierittää asiakkaan törkeän huolimattomuuden piikkiin.

Euroopan neuvosto ja parlamentti ilmoittivat 27.11.2025 päässeensä alustavaan sopuun uudesta maksamisen sääntelystä (Payment Services Regulation), minkä yhteydessä vanha PSD2 korvataan uudella PSD3:lla. Pankkien vastuu huijausten havaitsemisesta lisääntyy varsinkin tapauksissa, joissa uhrille on soitettu työntekijän tai viranomaisen nimissä. Pankeille suunnitellaan myös velvollisuutta kertoa havaitsemistaan uhkista muille pankeille, siis päinvastoin kuin nyt.

Ymmärrettävästä syystä Finanssialan tiedote ei mainitse pankkeja koskevasta osuudesta mitään, onhan kyse alan etujärjestöstä. 

Finanssialaa valvoo Suomessa Finanssivalvonta. Sillä on töissä vajaat 300 ihmistä, jotka valvovat 1177 yritystä tai rahoitusalan toimijaa. FiVan toimintavaltuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Se itse voi antaa vain suosituksia, joiden noudattaminen on pankkien omassa harkinnassa. 

Tällä hetkellä suosituksena on, että pankit tarjoavat asiakkaiden tilisiirtoihin kerta- ja vuorokausimääräiset ylärajat, mutta tätäkään suositusta kaikki pankit eivät vielä ole noudattaneet. Suositus ei auttaisi rosvoihin, jotka saavat tilin haltuunsa tai huijaavat uhria itseään siirtämään rahat, joten sen merkitys on joka tapauksessa vähäinen.

Taitaa olla myös niin, että tilille päässyt rosvo voi perustaa uuden tilin, ja sitä eivät koske aiemmat rajoitukset. Sen jälkeen hän siirtää rahat vanhoilta tileiltä tälle uudelle (ei vaadi todennusta, koska sisäinen tilisiirto) ja lopulta sitten ulos itselleen. Tässäkään skenaariossa siirtorajoilla ei ole merkitystä. 

FiVan järeämmät oikeudet rajoittuvat niiden säädösten valvontaan, joita eduskunta ja EU ovat asettaneet. Toistaiseksi niitä on melko vähän, koska globaali pankkiasiakkaiden huijausbisnes on niin uutta. FiVa ei voi itse antaa pakottavia määräyksiä. Tästäkin syystä PSD3 tuo huomattavan parannuksen.

"Nyt vastuuta palautuu sinne, missä on myös vaikutusmahdollisuuksia", toteaa Ahosniemi tiedotteessa digijäteistä. 

Juuri niin. Pankkien asiakkaat kiittävät.

Pikaista parannusta on silti turha odottaa. Lopullista tekstiä odotetaan 2026 keväällä ja sen jälkeen alkaa jopa parin vuoden mittainen siirtymävaihe. Jos huijaussoitot ja mobiilipankin aktivointi rosvon laitteessa onnistutaan vuoteen 2028 mennessä estämään, rosvoille jää runsaasti aikaa keksiä uusia temppuja.