torstai 3. lokakuuta 2019

Etätöitä junan nettiyhteyden varassa

"VR ei saa verkkoaan toimimaan, &%#/&!!!". Suunnilleen näin tiivisti Hesarin toimittaja kokemuksensa Kuopio-Helsinki-junasta, koska häneltä jäi huonojen yhteyksien vuoksi kolumni kirjoittamatta.

Yleensä samanlaisia purkauksia näkee sosiaalisessa mediassa. Suomen päälehden toimittajalta odottaisi perehtymistä asiaan, vaikka kyse onkin vain kolumnista.

Ensinnäkään VR:llä ei ole mitään verkkoa. Junat ovat täysin Elisan, Soneran ja DNA:n mobiiliverkkojen varassa. Metsässä nopeasti kiitävä juna on operaattorin painajainen, koska tukiasemien hyötysuhde on alhainen ja rakentaminen kallista. Peittoa kannattaa rakentaa mieluummin maanteiden varsille, koska siellä liikennevirrat ovat tasaisia ja verkon kuuluvuudella on merkitystä myös turvallisuuden kannalta.

Operaattorit ovat sitoutuneet rakentamaan verkkopeiton myös syrjäisille rataosuuksille helmikuuhun 2020 mennessä, mutta nopeustakuuta siihen ei liity.

VR:llä itsellään on vain junan sisäinen wifi-verkko, ja senkin kuuluvuus vaihtelee vaunusta riippuen. Yhteys heikkenee vaunusta toiseen siirryttäessä ja on parhaimmillaan lähinnä konduktöörin työpistettä, jossa wifi-verkon yhteys reititetään mobiilidataksi ja edelleen operaattorien tukiasemiin.

Mikään ei kuitenkaan auta, jos kaikki matkustajat haluavat samanaikaisesti nettiin. Lopputuloksena on yhteys, jonka nopeus vaihtelee suuresti junan pituuden ja paikkakunnan mukaan. Nettiyhteyden kulutus on lisääntynyt nopeasti videopalvelujen suosion kasvaessa. VR kuristaa kaistaa videon katsojilta, jotta sitä riittäisi myös etätöihin.

Toiseksi nettiyhteyden järjestäminen junaan on teknisesti hankalaa, koska asemien kantomatka on lyhyt ja juna kiitää niiden ohi muutamassa sekunnissa. Yhteydellä voi olla satoja yhtäaikaisia käyttäjiä, jolloin kaikkien datavirta tungetaan 4G-antennin kautta tukiasemaan. Tietääkseni VR:llä on sopimukset kaikkien operaattorien kanssa, joten kuormaa jaetaan mahdollisuuksien mukaan, mutta syrjäisillä taipaleilla tukiasemia ei vain ole. Niitä ei yksinkertaisesti kannata rakentaa.

Oman puhelimen muuttaminen tukiasemaksi ei yleensä auta, sillä junan oma verkko kilpailee samoista tukiasemista kuin matkustajien puhelimet. Kapasiteettia ei yksinkertaisesti riitä kaikille nopean kysyntäpiikin aikana. Lisäksi junanvaunu on faradayn häkki, joka torjuu tehokkaasti sähkömagneettisia kenttiä. Vaunuihin on asennettu vahvistimia, jotka "kuljettavat" signaalit vaunun sisältä ulos ja takaisin sisään, mutta nämä vahvistimet on ajateltu puheluita eikä niinkään dataliikennettä varten.

Niin, ja kolmanneksi Hesarilla on huono tietojärjestelmä, jos se vaatii jutun kirjoittamista pääteyhteydellä suoraan toimitusjärjestelmään. Miten mahtavat ulkomaantoimittajat saada raporttinsa perille sotatoimialueilta? Tietenkin juttu pitää voida kirjoittaa ilman nettiyhteyttä ja lähettää toimitukseen vaikka sähköpostilla, kun yhteys löytyy.

Joku on ihmetellyt, miksi lentokoneiden netti toimii paremmin kuin junan verkko. Yllättävää kyllä, lentokoneen yhteys on helpompi järjestää, koska lentokoneella on suora näköyhteys sekä avaruuden satelliitteihin (valtamerten yllä) että maa-asemiin (mantereiden päällä). Lisäksi lentokoneen nopeus suhteessa tukiasemaan on mitätön ohikiitävään junaan verrattuna. Yleensä lentokoneen netti on maksullinen ja siinä on vähemmän käyttäjiä.

VR mainostaa junaa etätyöpaikkana ja yhteiskuntakin suosii junan käyttöä. Miten siis nettiyhteyttä voisi parantaa? Valtio voisi velvoittaa operaattorit rakentamaan kunnon peiton kiskojen viereen, mutta se maksaisi. Ehkä 5G:n aikakaudella operaattorit voivat myydä lisähintaan erityistä "junapakettia", jolloin siitä maksaneet saavat käyttöönsä lisää tukiasemia. Tällä hetkellä liikenteen priorisointi ei kuitenkaan ole laillista, koska nettineutraliteetti velvoittaa kohtelemaan kaikkea liikennettä samanarvoisesti.

VR voisi rajoittaa netin käyttöä niin, että eniten kaistaa kuluttavat streaming-palvelut estettäisiin. Tämä voi olla juridisesti ongelmallista ja sitä on helppo kiertää vpn-yhteyden avulla, mutta silloin kaikki muut käyttäjät kärsivät.

Mutta ennen kaikkea matkustajien tulee ymmärtää, ettei liikkuvaan kulkuneuvoon voi tarjota samanlaista palvelutasoa kuin kodin valokuituun. Kyse ei ole edes pelkästä tekniikasta, vaan fysiikaalisista rajoituksista taajuusalueiden suhteen. Langaton nettiyhteys näyttää taikuudelta, mutta ei ole sitä. Tekniikka ei pysty mahdottomuuksiin.

Matkatöissä pitää varautua siihen, että yhteys katkeilee ja työskentelyn pitää onnistua myös offline-tilassa.

Varautuminen offline-käyttöön on muutenkin järkevää. Nykyisten pilvipalveluiden aikakaudella totumme siihen, että palvelut, tiedostot, musiikki ja elokuvat tulevat kaikkialle netistä, ja ettei omia tiedostoja tarvita lainkaan.

Kriisin tai poikkeustilan sattuessa olemme täysin avuttomia.

Muokattu 14.10.2019

6 kommenttia:

Olli Sipilä kirjoitti...

Ihmettelin ihan samoja asioita. VR:n mollaaminen on kovasti muotia ja tällainen blogi on yleisön kosiskelua. Ei kai journalisti voi kirjoittaa juttuaan vain, jos on netissä kiinni ? Hesari on alkanut viime vuosina kosiskella kansaa näillä keltaisen lehdistön tasoisilla jutuilla.
Kiitos muuten Snowdenin kirjavinkistä.

Zarr kirjoitti...

No, jos journalisti pistää jutut johonkin Google docsiin tai vastaavaan...

Olen käsittänyt että VR käyttää junissaan 450 MHz taajuudella pyörivää Ukkoverkkojen 4G-verkkoa, jolloin tukiasemien solukoko on isompi eli verkko on periaatteessa paras mahdollinen.

On kyllä sanottava että ainakin Tre-Hki-välillä tuo on toiminut erinomaisesti, jopa etätyöpöytäyhteys RDP:n yli pelaa ihan hyvin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tre-Hki-väli on helppo, koska liikennettä on paljon ja rata ohittaa suuria taajamia ja kulkee moottoritien vieressä.

Jo Turun-rata on ongelmallisempi, koska välillä on tunneleita ja rata kulkee kaukana tiestä. Mittasin asiaa neljä vuotta sitten ja kirjoitus niistä oli linkitetty tekstiin (tässä vielä uudelleen: bittimittari.blogspot.com/2016/01/suomen-vihatuin-nettiyhteys-on-junassa.html.

Matkustajamäärien ja nettikäytön kasvu (streaming-videoiden suosio lisääntyy koko ajan) syövät kuitenkin tekniset kehitysaskeleet.

PL kirjoitti...

Mitä juridisesti ongelmallista siinä on, jos streemaus palvelut blokattaisiin julkisesta wlanista? Ainakin oppilaitokset ovat tehneet sitä jo vuosia.

Teemu kirjoitti...

Ainakin Netflixistä saa ladattua elokuvia offline-katselua varten. Sama lienee onnistuvan musiikkipalveluissa. Onko siis vika siinä, että palveluiden käyttäjät eivät osaa käyttää niitä niin kuin kuuluu vai pitäisikö VR:n mainista asiasta lipunoston yhteydessä.

Jyri Väätäinen kirjoitti...

Datakatto on ratkaisu.

Puheliittymiin 10 Gt rajat, niin ihmiset oppivat käyttämään Premium-tilien Offline-tiloja musiikille. Suuri datankäyttö syö kapasiteetin kuiviin mastoissa. Junassa paljon matkustajia. Datarajat liittymiin, heti. Ei se voi olla niin, että 4 Gt kk käyttävä maksaa saman verran kuin 100, 250, 500, 750 Gt kk käyttävä puheliittymästään. Se on tietysti oikein, että mokkulaliittymät ovat jatkossakin rajattomia. Dataraja puhelimeen.

Tilaa verkkoihin. Noin sitä parempaa yhteyttä saa, rajoittamalla sitä.

Jos ei keksi muuta tekemistä kuin Netflix junassa, täytyy vaihtaa alaa.

10 vuotta sitten junassa juteltiin vierustoverin kanssa tai katseltiin ikkunasta.

Onko tämä nykyään kiellettyjen asioiden listalla?