torstai 15. maaliskuuta 2012

Hesari kaatoi Guggenheimin

Päivän Hesarissa Jussi Pullinen analysoi epäonnista Guggenheim-projektia ja päätyy siihen johtopäätökseen, että surkea viestintä kaatoi Guggenheimin.

Olen eri mieltä. Guggenheimin kaatoivat faktat, ei viestintä. Olisikin huolestuttavaa, jos huono viestintä voisi kaataa hyvän hankkeen, sillä sehän tarkoittaisi kääntäen, että huonokin hanke voisi menestyä hyvällä viestinnällä.

Mielestäni suurin yksittäinen tekijä Guggenheimin kaatamisessa oli Hesari itse.

Ensimmäinen Guggenheim-uutinen ilmestyi lehden verkkosivulle 18.1.2011 otsikolla "Helsinki saattaa saada Guggenheimin". Juttu oli kulttuuritoimittajan kirjoittama ja kuten otsikosta jo käy ilmi ("...saattaa saada"), se otti hankkeeseen erittäin myönteisen kannan.

Hesarin kulttuuritoimitus hehkutti Guggenheimia koko tammikuun 2011 esimerkiksi tällaisilla otsikoilla:


Kuitenkin jo tuolloin olivat tiedossa kaikki ne ongelmat, joihin hanke vuotta myöhemmin kariutui.

Kun kahden miljoonan euron nollaselvitys sitten tämän vuoden tammikuussa julkistettiin, hypetystä seurasi odotetusti vastareaktio. Hesarin kulttuuritoimitus löysi vihdoin journalismiin kuuluvan kriittisyyden ja teki ansiokasta työtä kaivaessaan esille Helsingin ja Guggenheimin välisen sopimuksen outoja yksityiskohtia (kuten sopimussakot ja yksin Helsingille jäävät riskit). Kaikkia kummallisuuksia ei silloinkaan pengottu kunnolla.

Ilman Hesarin kaivamia faktoja nettikeskustelu olisi ollut pelkkää tunnepohjaista juupas-eipäs-väittelyä, jolla ei olisi ollut mitään vaikutusta. Kyllä nettiin valitusta mahtuu. Ei se ole ennenkään päätöksentekoa häirinnyt.

Tällä kertaa Hesari antoi nettikeskustelijoille faktat, joista hankkeen puuhahenkilöt itse vaikenivat. Hankkeella oli myös huonoa tuuria, sillä Berliinin ja nyt myös Abu Dhabin Guggenheimien ongelmat pullahtivat julkisuuteen juuri ratkaisevalla hetkellä.

Jotain vaikutusta saattoi olla myös päättäjien ylimielisyydellä. He eivät pitäneet netissä esiintyvää kritiikkiä kommentoinnin arvoisena, koska uskoivat tietävänsä asiat paremmin. Hankkeesta välittyi elitistinen kuva, mutta se ei välttämättä ollut viestinnän vika. Hanke oli elitistinen (Matti Apunen HS pääkirjoitussivu 25.10.2011: "Itsetietoista, röyhkeää, mainiota!").

Hesari aluksi nosti ja sitten kaatoi Guggenheimin. Kunpa lehti olisi alusta pitäen käsitellyt hanketta kriittisesti ja kunpa kaupunki olisi ajoissa kysynyt myös kuntalaisten mielipidettä. Olisi nekin kaksi miljoonaa voitu käyttää johonkin hyödyllisempään.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

" Olisikin huolestuttavaa, jos huono viestintä voisi kaataa hyvän hankkeen, sillä sehän tarkoittaisi kääntäen, että huonokin hanke voisi menestyä hyvällä viestinnällä."

No eikös tuo ole ihan perusmarkkinointia?

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@ Eihän se vielä ole kaatunut,gallup on vain gallup?

Wanhassa natsimaassa antisemitismi näyttelee suurta roolia. Ja tietenkin muiden museoiden johto pelkää rahojen menoa.

Berliinin Guggenheim lopettaa (?),mutta kun nuuka sakemanni antoi sille vain kaksi kerrosta vanhasta talosta, selvähän tuo oli ja vielä sama rasite kuin kohdassa yksi.

Abu Dabin Guggenheim valmistuu 2017 ja puolen vuoden päästä julkistetaan vielä salainen 600 miljoonan euron suunnitelma. Arkkitehtuuri on yhtä futuristinen kuin Bilbaonkin.

Meillä kai tyydytään sitten kotiseutumuseoihin ja onhan koko maa kommunismin ulkomuseo. Steven Hollin peltihallissa riitti yksi käynti.

Anonyymi kirjoitti...

Petteri, olet aivan oikeassa tässä Guggis-asiassa.

Hankkeen tekee vielä vastenmielisemmäksi se, että hankkeen vetäjällä on taloudellisia kytköksiä myös Guggis-leiriin, vaikka hänen pitäisi tehdä päätyötään kaupungin taidemuseon parhaaksi.

Nyt on puhuttu koko ajan kaupungin taidemuseon alasajosta.

Guggiksen ongelma on sekin, että sen museoissa on kovin pihisti itse töitä esillä. Seinät ovat tulleet niin kalliiksi, että niille ei ole ripustettu paljoakaan.

Kaupungin ja valtion tulisi ylimääräisillä rahoillaan tilata taidetta taiteilijoilta, niin että nälkä vähenisi. Esimerkiksi Kivelän sairaalaan on tilattu käytävän seinälle näkymiä Helsingistä. Ei varmaan tilauksen hinta ollut päätä huimaava, mutta osoitti pientä kunnioitusta potilaita ja hoidot kustantavaa yhteisöä kohtaan.

Taideväki voisi vierailla esimerkiksi Naistenklinikan tiloissa ja katsoa, mitä siellä voisi disainata niin, että ahtauteen saataisiin tilan tunnetta. Tarvitaan sitä taidetta muuallakin kuin hallintopalatseissa.

Anonyymi kirjoitti...

Natsikortti jo toisessa postauksessa. Lienee jonkin tason ennätys.

Mutta kyllä G kaatoi ihan itse itsensä ja täytyy kompata Petteriä (taitaa olla urallani ensimmäinen kerta): hanke tuotiin esiin kovin elitistisenä. Lisäksi taide pyrittiin häivyttämään taka-alalle ja esiteltiin hankkeen loistavaa business-mahdollisuutta. Jos kyse on hyvästä bisneksestä, ei rahojen saaminenkaan ole este.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@ Niin harva kertoo nykyisin tosiasioita ja sosiaalisen median vasemmistoteinit hallitsevat keskustelua.

Anna-Liisa kirjoitti...

Barcelonan kulttuurivaikuttajat: Guggenheim unohtaa paikallisen taiteen

‎"CCCB:ksi kutsutun kulttuuri-instituutin osastopäällikkö Judit Carrera tuo esiin sen, miten Guggenheim-hankkeilla on ollut tapana hyytyä kesken matkaa. Hänellä on myös selvä mielipide Guggenheimin Helsingiltä pyytämästä lisenssimaksusta. 'Tuo teiltä pyydetty yli miljoonan euron summa on absurdi, ja olisi sitä hyvänkin taloustilanteen aikana. Guggenheim on luonut tarinan siitä, että yksi museo voisi muuttaa tuosta vain koko kaupungin.' "

Mieleen kyllä hiipii epäilys, että bilbaolaisten kannanottoihin saattaa vaikuttaa halu säilyttää oman ainutlaatuisuus. Että pelkäävät Helsingin tulevan kilpailemaan Bilbaon kanssa turisteista.

Epäilystä huolimatta en voi olla olematta samaa mieltä bilbaolaisten kanssa.

Timo Suvanto kirjoitti...

Kun katsoo Euroopan karttaa, niin ajatus Helsingin ja Bilbaon kilpailusta samoista turisteista on yhtä absurdi kun ajatus Lauttasaaren Keravan Kotipizzojen kilpailusta samoista asiakkaista.

Muuten koko prosessista tulee mieleen Dressmanin mainos, jossa toivotettiin onnea Dressman-myymälän saaneelle uudelle paikkakunnalle. Samalla lailla voisi Guggenheim onnitella Helsinkiä vuonna 2018 (tai joskus niillä paikkeilla): "Onnea Helsinki. Paikkakunnalla on nyt avattu uusi Guggenheim-kusetus!" Toinen eittämättä mieleentuleva vertailukohta on moottorikelkkatehtaat ym. syrjäkuntien epätoivoiset hankkeet, joita on laitettu pystyyn yhteiskunnan varoin veromarkkojen toivossa. Samalla pohjalla ovat Guggenkin Helsinkiin (ja koko Suomeen) tulevaisuudessa tuottamat verotulot. Täysin tyhjän päällä.

Website Security Test