tiistai 18. tammikuuta 2011

Guggenheim tulkoon Suomeen omilla rahoillaan

Hesarin otsikko lupaa paljon: "Helsinki saattaa saada Guggenheimin". Ihan noin vain, ilmaiseksi? Ei sentään, jo pelkkä asian selvittäminen maksaa kaksi miljoonaa euroa. Se nyt on pikkuraha, kun kyse on sentään taiteesta. Ilmankos Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi rahoituksen ja työ alkaa välittömästi.

Hieno homma, jos Guggenheim katsoo Helsingin sopivaksi paikaksi seuraavalle museolleen. Amerikkalaisen säätiön rahoittamana ensimmäinen modernin taiteen museo nousi New Yorkiin ja siitä tuli kuuluisa nähtävyys (ilmeisesti vähintään yhtä paljon talon arkkitehtuurin kuin varsinaisen taiteen vuoksi). Sen jälkeen säätiö on laajentanut brändiään mm. Venetsiaan, Abu Dhabiin ja Berliiniin perustamillaan museoilla. Kuuluisin on muutama vuosi sitten Espanjan Bilbaossa avattu museo, jonka erikoinen arkkitehtuuri on herättänyt runsaasti huomiota. Ja varmasti maksanut aivan hirveästi.

Tervetuloa Helsinkiin, Guggenheim -- kunhan vain rakennatte museon omilla rahoillanne ja maksatte käyvän hinnan tontista Helsingin kaupungille. Vaikka Guggenheim takana onkin säätiö, kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan bisneksestä.

Berliniin Guggenheim toimii ilmeisen vanhassa kivitalossa, mutta muut rakennukset ovat todellisia arkkitehtuurin ihmeitä. Maallikkona arvelisin pelkän rakennuksen maksavan 100-200 miljoonaa euroa. Suomella ei missään tapauksessa ole varaa moiseen hankkeeseen aikana, jolloin jokainen euro joudutaan laskemaan tarkkaan ja tinkimään niin vanhusten kuin lastenkin hyvinvoinnista.

Helsingissä on jo ennestään yksi nykytaiteen museolle omistettu arkkitehtuurin ihme, 12 vuotta sitten avattu Kiasma. Suomesta ei tahdo löytyä riittävästi kävijöitä edes sen rahoittamiseen, joten mistä saataisiin riittävästi kulttuurinnälkäisiä nykytaiteen ystäviä uutta museota varten? Onko realistista odottaa, että Guggenheim-museo houkuttelee Suomeen riittävästi uusia ulkomaisia matkailijoita kustannusten peittämiseksi? Sellaisia, jotka tulevat Suomeen nimenomaan Guggenheimin vuoksi? Etenkin kun lähin Guggenheim on Berliinissä.

Kiasman piti houkutella Suomeen uusia matkailijoita. Nyt väitetään, että Guggenheim tekisi sen, koska se on kansainvälisesti tunnettu brändi, todellinen modernin taiteen Lexus (kun Kiasma oli vain Volkswagen). Jos todella on niin, ettei taiteen sisällöllä ole merkitystä ja vain brändi ratkaisee, miten tämä homma enää eroaa tavallisesta bisneksestä? Ja jos se ei eroa bisneksestä, miksi veronmaksajien pitäisi rahoittaa se?

Kun on kyse korkeakulttuurista, raha menettää päättäjien silmissä merkityksensä. Miljardit muuttuvat miljooniksi ja miljoonat satasiksi, kun vain tarkoitus on riittävän hieno. Olettavasti kahden miljoonan euron määräraha on mennyt helposti läpi Helsingin valtuustossa (tosin summalla on muitakin maksajia). Miten suuri vääntö olisikaan tarvittu, jos kyse olisi ollut samansuuruisesta koulutukseen, terveydenhuoltoon tai vaikkapa lumien puhdistukseen tarvittavasta määrärahasta?

Käyn mielelläni oopperassa ja on hienoa, että jokaista ostamaani lippua tuetaan verovaroista 150 eurolla. Harmittaa vain, että katsomo on usein puolityhjä. Meitä suomalaisia on aivan liian vähän, jotta tällaisten instituutioiden pyörittäminen olisi taloudellisesti kannattavaa. Ja niitä vähiä kansalaisia kiinnostaa enemmän jääkiekko kuin ooppera (sattumoisin talot ovat lähes vierekkäin).

Guggenheim-projektin puolustajilla -- joita nettikeskustelun perusteella tuntuu olevan runsaasti -- on nyt mahdollisuus esittää laskelmat ja perustelut sille, miksi Helsinkiin tarvitaan toinen nykytaiteen museo, kun kävijöitä ei riitä ensimmäiseenkään. Esittäkää selvät numerot siitä, paljonko rakentaminen ja ylläpito maksaa, ja mistä löytyy tarpeellinen määrä kulttuurinnälkäisiä, maksukykyisiä asiakkaita, jotta yhtälö saadaan myös taloudellisesti toimivaksi. Toki museosta olisi myös paljon epäsuoraa hyötyä, mutta nekin on arvioitava. Vastaavia laskelmia tarvitaan kaikkien muidenkin hankkeiden perustelemiseen, joten miksi kulttuuri olisi poikkeus?

Perusteluja ja laskelmia odotellessa toivotan Guggenheimin tervetulleeksi vain omilla rahoillaan ja omalla liiketaloudellisella riskillä.

Lisäys 18.1.2011: Münchenin yliopiston raportista selviää mm. että Bilbaon museohankkeen kustannukset olivat 220 miljoonaa dollaria (1990-luvun rahassa). Guggenheim-säätiö veloitti 25 miljoonaa dollaria nimensä käytöstä jonkinlaisena rojaltimaksuna - tämä on tosiaan heille bisnestä! Vastaavan rakennelman pystyttäminen Katajanokalle olisi ehkä 300 miljoonan euron projekti.

10 kommenttia:

Erkka Piirainen kirjoitti...

Saanko toivottaa museon tervetulleeksi ihan vaan tunnepohjalta ja numeroitta?

:)

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki tai ei mitään, eli tervetuloa vaan. Jos tuetaan oopperaa niin tuetaan myös Guggenheimia.

Anonyymi kirjoitti...

Myydään Kiasma säätiölle ja nimen voi muuttaa Guggenheimiksi. Selvitys valmis ;-)

Petteri Järvinen kirjoitti...

Niin aivan: maksetaan Guggenheimille vaadittu 25 miljoonaa taalaa nimen käytöstä, vaihdetaan Kiasman nimeksi Guggenheisma, vaihdetaan henkilökunta (jotta nykyisen Kiasman kuulemma heikko taiteellinen taso saadaan kansainväliselle tasolle) ja vot! Sehän on siinä. Loistava nykytaiteen museo Helsingin parhaalla paikalla ja käytettävissä jo vuoden päästä.

MKL kirjoitti...

"Studies show that in its first five years the museum generated more than $1 billion for the Basque region — more than 10 times the cost of the museum’s construction — and over $190 million in local tax revenue. (The income generated from the museum last year was nearly $300 million.) “We talked with people at the Guggenheim Bilbao and the Basque region, and what we heard was very exciting,” Mayor Pajunen said."

via NYTimes - http://www.nytimes.com/2011/01/18/arts/design/18museum.html?_r=1

Ei nyt suoraan vastaa kysymyksiisi, mutta ilmeisen kannattavaa Guggenheimien pystytys on ollut myös kaupungeille - säätiön lisäksi..

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jostain syystä Bilbaota käytetään aina esimerkkinä, muista Guggenheim-museoista ja niiden vaikutuksista en ole nähnyt laskelmia. Linkittämässäni raportissa on mainittu myös epäonnistuneista museoista.

NYT:n jutussa sanotaan että "Helsinki, with help from the Finnish Cultural Foundation and the Swedish Cultural Foundation in Finland, is paying the Guggenheim Foundation $2.5 million for its part in the project" - tästä saa käsityksen, että pari miljoonaa euroa maksetaan suoraan Guggenheimille. Sen täytyy olla jonkinlainen kynnysraha, pelkkä selvittäminen ei voi oikeasti maksaa paria miljoonaa vuodessa.

Hakke kirjoitti...

Guggenheim on Helsingissä koko lailla turha. Kannattaako maksaa?
http://trustbus.weebly.com/1/post/2011/01/guggenheimia-ei-helsingiss-tarvita.html

Rööperin kirjoitti...

Ymmärrän näkemyksen. Itse kannatan museohanketta, koska Helsinkiin ei millään muuten saada vastaavan tasoista nähtävyyttä. Asiaan vaikuttaa paljon se, millainen itse rakennuksesta tulee. Berliinin ja Venetsian museoista en edes tiennyt ennen Helsingin uutista. Abu Dhabin rakennus näyttää kyllä taas suunnnannäyttäjältä suuruudessaan, vaikka minusta rakennus on sekava. Musiikkitalokin maksaa 160 miljoonaa euroa, ja valmistuessaan lasku on varmasti vanha 1 Mrd mk. Aika paljon yhdestä tönöstä. Oopperatalo maksoi 700 milj. mk. Silti molemmat ovat "laatikoita", ja ooppera vieläpä ihan kuin kylppärilaatoista. Jos Kiasma-rakennus olisi Guggenheim, minusta siinä alkaisi olla hyvä yhdistelmä ennakkoluulottomuutta. Nyt kun kyseessä on "pelkkä" museo, sen voi rakentaa vaikka betonielementeistä, kunhan sen muotoon vaan kiinnitetään huomiota: sehän voi olla vaikkapa korkea ja 8-kulmainen. Mutta tällainen ajattelutapa kustannusten karsimiseksi ja persoonallisen ulkomuodon saamiseksi näyttää olevan kiellettyä. Mieluummin siis valitaan laatikkomainen ja matala, mutta silti kallis toteutus. Toki minusta Metso-kirjasto- ja Mäntyniemi-rakennukset olisivat hyviä Guggenheim-rakennuksia toisissa paikoissa. Helsinki on myös hakenut taannoin talviolympialaisia, jotka maksaisivat varmaan miljardi euroa. Museo sen sijaan on pysyvä. Guggenheim-museo on investointi, jonka tuleva arvo riippuu paljon sen ulkomuodosta. Suomesta löytyy osaamista sen tekoon, kunhan oikeat tahot kaivetaan oikealla hetkellä esiin. Silloin kannattaa käyttää se 300 ME, jota toivottavasti rahoittaa laaja yksityinen ja julkinen sektori. Suomella on näytön paikka!

Petri Lopia kirjoitti...

Tarvitseeko helsinki edes vastaavan tasoista nähtävyyttä?
Eikö suomen kannattaisi saada tänne jotain omaa eikä tuoda ulkomailta jotain jota ulkomaalaiset (ja mikseivät suomalaisetkin) voisivat sitten pällistellä?
Eihän Guggenheimistakaan tee mikään muu nähtävyyttä, kuin vain nimi.

Rööperin kirjoitti...

Niin, kyllä Suomen kannattaisi tehdä jotain omaa. Ja onhan se tehnytkin. Aalto vetää monen rakennuksen voimin porukkaa jopa ulkomailta. Mutta nykyajan Helsingin rakennuksista Kiasma on vapaamielisin ja eniten muotoiltu, ja se on siis ulkolaisen käsialaa. Eli missä on vika, että nykyhetken rakennnuksiin ei saada yliampuvaa muotoa ilman ulkolaisia voimia? Mutta nyt kun Guggenheimissa ollaan kiinni, kannattaa varmistaa voitto kotiin tekemällä Helsingistä uusi Bilbao. Ennen arkkitehtikilpailun voittajan hyväksymistä pitää olla niin tiukka seula, jonka avulla valitaan ehkä tahallaan se "dalimaisin" vaihtoehto. Kyllä tästä Nokia-maasta saadaan Suomen 100-vuotismonumenttiin koottua muutama sata miljoonaa euroa. Ei se Guggenheim-brändi yksistään tee talosta kuuluisaa, ja toisaalta erikoisen muotoinen talo aina ole menestys. Esimerkkejä löytyy maailmalta. Mutta Kampin tuleva hiljentymiskappeli ja Shanghain Kirnu minusta ovat hyvä näyttöjä halusta tehdä erilaista ja houkuttelevaa arkkitehtuuria.

Website Security Test