keskiviikko 10. elokuuta 2011

Ajotapa vaikuttaa kulutukseen

Polttoaine tuntuu kalliilta, joten kannattaa kiinnittää huomiota omaan ajotapaan. Kulutuksen vähenemisestä hyötyvät kaikki, niin ympäristö kuin oma talouskin.

Ensimmäinen tekijä on auto itse. Uudet autot vähäruokaisempia kuin vanhat. Dieselit ovat vielä tehokkaampia, mutta niiden verokohtelu edellyttää omassa taloudessa optimointilaskelmia. Ei ole ihan helppoa ymmärtää, miksi vähemmän kuluttavien autojen käytöstä pitää rangaista, vaikka valtio toisaalta pyrkii tuntuviin päästövähennyksiin.

Sitten mennäänkin jo fysiikan puolelle. Tasaisella nopeudella ajettaessa polttoainetta kuluu lähinnä ilmanvastuksen voittamiseen. Hieman yksinkertaistettuna se saadaan kappaleen poikkipinta-alan, ilmanvastuskertoimen sekä nopeuden neliön tulona. Kaavassa nopeuden vaikutus on oleellinen: nopeuden kaksinkertaistuminen nelinkertaistaa vastuksen voittamiseksi tarvittavan voiman.

Ilmanvastus (ja siten kulutus) kasvavat eksponentiaalisesti nopeuden lisääntyessä - suomeksi sanottuna sitä jyrkemmin, mitä enemmän nopeus kasvaa. Tuloksena on parabolinen kulutuskäyrä, joka nousee koko ajan jyrkemmällä kulmakertoimella. Käytännössä tilanne on mutkikkaampi, sillä moottorin ja renkaiden kitkavoimat ym. tekijät pysyvät vakiona, ja kokonaiskulutus on näiden summa.

Mittasin kesällä asiaa omalla kaksilitraisella diesel-autollani. Ajoin vakionopeutta ja kirjasin ylös ajotietokoneen näyttämän kulutuksen. Tuloksena oli tällainen graafi:


Hyvissä kesäolosuhteissa yhden henkilön kuormalla ja ilmastointi pois kytkettynä auto kulutti 80 km/h nopeudessa 3,6 litraa sadalla. Satasen nopeudessa kulutus kasvoi 4,2 litraan (+16,7 %) ja 120 km/h nopeudessa 5,1 litraan (+41,7 %).

Käyrä näyttää parabolin sijaan melkeinpä lineaariselta, koska kyse on vain pienestä pätkästä nopeusasteikkoa, ja koska ilmanvastus ei ole ainoa kulutukseen vaikuttava tekijä. Nykyautojen aerodynamiikka on niin kehittynyttä, että kappaleen muotokerroin on hyvin alhainen, mikä osaltaan loiventaa parabolia.

Ero 80 ja 120 km/h:n välillä oli 1,5 litraa sadalla. Se tuntuu jo kukkarossa. Vanhemmalla, vähemmän aerodynaamisella bensa-autolla ero olisi ainakin kaksinkertainen. Jokainen voi helposti mitata vastaavan kulutuskäyrän omasta autostaan (tulokset voi ilmoittaa vaikka tämän kirjoituksen kommenttiosuudessa). Kokeilu kannattaa tehdä nyt kesällä, kun olosuhteet ovat hyvät ja 120 km/h nopeudet sallittuja moottoriteillä.

Osa autoilijoista ajaa jatkuvasti "sallittua" ylinopeutta eli n. 15 km/h yli rajoituksen, oli alla sitten maantie tai moottoritie. Edes sillä, onko kiire vai ei, ei tunnu olevan merkitystä, koska kyse on tottumuksesta ja ajotavasta. Tottumusta kannattaisi harkita uudelleen.

Kulutuskäyrä kertoo myös, miksei nopeusrajoitusten nostaminen moottoriteillä 140 tai jopa 160 kilometriin tunnissa ole talous- ja ympäristösyistä järkevää.

Päinvastoin, kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomissa kerrottiin suunnitelmista alentaa moottoritienopeuksia 120:sta 80:een kilometriin tunnissa, koska se vähentäisi bensakulutusta 30 miljoonalla litralla vuodessa ja päästöjä 14 prosenttia. Ministeriö kiirehti kuitenkin kiistämään, ettei mitään tällaista ole suunnitteilla.

Kaupunkiajossa pätee toinen, vielä yksinkertaisempi kaava: F=ma eli tarvittava voima on massa kertaa kiihtyvyys. Kaupunkiajossa nopeudet ovat alhaisia, mutta kiihdytyksiä tapahtuu jatkuvasti. Tämä on myrkkyä kulutukselle, sillä autojen paino on koko ajan kasvanut. Lisäksi autot myös kiihtyvät aiempaa paremmin (etenkin diesel-autot alhaisilla kierroksilla).

Jostain syystä nopeus ja eritoten kiihtyvyys tuntuvat ihmisestä hyvältä. Sen täytyy liittyä jotenkin ihmisen aivoihin. Osa autoilijoista lähtee risteyksestä tai valoista kuin pelästynyt jänis, vaikka näkee että vähän matkan päässä palavat jo seuraavat punaiset. Jos edessä on rauhallisemmin ajava, sen ohi pitää päästä. Kiihdytetään, koska se tuottaa mielihyvää, vaikkei siitä olekaan varsinaista hyötyä.

Tasaisella, rauhallisella ja nopeusrajoituksia noudattavalla ajotavalla jokainen voi vähentää omaa kulutustaan. Ehkä polttoainekaan ei sitten tunnu niin kalliilta.

35 kommenttia:

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Rattiin nukahtaminen on tuollaisessa lulluttelussa suuri vaara ja takapuskurissa kiinni roikkuvat bemarit nostavat verenpainetta ja lyhentävät ikää.

jussi kirjoitti...

Vaikka tankillisella ajaisikin hieman pidemmälle, polttoaine on ja pysyy kalliina aina kun joutuu kurvaamaan huoltoasemalle.

Anonyymi kirjoitti...

Jos tarkoitus on päästä vaikkapa 240 km päähän, 80 km/h nopeudella matka kestää kolme tuntia. 120 km/h nopeudella kaksi tuntia.

Monessa yhteydessä tunnin ajansäästö voi olla halvempi vaihtoehto kuin 3.6 litraa bensiiniä.

En nyt yritä sanoa että pitäisi ajaa ylinopeutta vaan enemmänkin sitä, että isoilla valtaväylillä matkan teko on myös olennainen asia eikä pelkästään se että nopeusrajoitus on mahdollisimman alhainen.

Mikko Parviainen kirjoitti...

Hannu Tanskanen, itse olen huomannut, että jos väsyttää niin paljon, että meinaa nukahtaa rattiin ajaessa, kannattaa ennemmin pitää tauko kuin ajaa niin kovaa että pysyy hereillä pelkästä pelosta.

Aali kirjoitti...

Mikä 2-litrainen dieselkone/auto kuluttaa 3,6 litraa sadalla 80 km/h -nopeudella?

Zarr kirjoitti...

Komppaan edellistä. Jos kyse on työajosta, niin se pari euroa lisäpolttoaineeseen ei paljoa tunnu loppuviimeksi työtunnin hintaan suhteutettuna.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Mikko Parviainen

Tarkoitin, että olipa kuinka virkeä hyvänsä, kahdeksankympin lulluttelu moottoritiellä turruttaa ja nukuttaa.
Ja onhan myös nk. ajonautinto, joka on osa elämisen laatua. Ei nyt välttämättä niin kuin eräs kiihdytyskilpailua ajava nainen, joka väitti saavansa orkut joka kiihdytyksellä.

Mutta se mikä pikkuauton kuskia risoo, on että isommat katsovat pienessä autossa myös istuvan pienen kuskin, jonka oikeuksista ei tarvitse välittää, tuli mistä suunnasta hyvänsä. Eilen takapuskurissa roikkui monta kilometriä iso maasturi. Kun tuli saman marketin pihaan edelleen puolen metrin päässä mielenosoituksellisesti ajaen, kärähti niin sanotusti päre. Kävelin perässään ja kysyin ystävällisesti hyllyjen välissä, että miksihän? Äijä paineli vastaamatta pakoon. En tullut ajatelleeksi, että 189 senttiäni ja 0,13 tonnin elopainoni kesäparralla ja aurinkolaseilla varustettuna saattoi olla ison auton pienelle kuskille traumaattinen kokemus ;=).

@Aali

Asiahan ei minulle tietenkään kuulu,mutta olen kuullut huhuja, että Petterillä olisi sellainen erittäin kallis uusi BMW, joka kulkee kolme kilometriä pelkällä saksalaisella kurilla, kun sille sanoo "Achtung!".

Petteri Järvinen kirjoitti...

@Aali: auto on v. 2009 BMW 320d, kulutuslukema on ajotietokoneen näytöltä joten se ei ole mikään tieteellinen mittaus.

Valmistajan oma ilmoitus on 4,0 l/100 km (http://www.bmw.fi/fi/fi/newvehicles/3series/sedan/2008/allfacts/engine/technical_data.html). "Maantie" ei tosin kerro millä nopeudella ja kuormalla lukema on saatu.

Tekniikan Maailman autotesteissä on edelleen kulutuskäyrä nopeuden funktiona. Se kattaa laajemman nopeusalueen, joten käyrän parabolinen muoto tulee hyvin esille.

@Zarr: tietenkään kulutuksen minimointi ei ole ainoa tavoite, koska tunnetusti myös aika on rahaa. Moni osaa kuitenkin mitata tarkemmin bensaan kuluvan rahan kuin ajansäästön tuoman hyödyn.

Joel A. kirjoitti...

Suomessa kun ei ole kovin pitkiä yhtenäisiä moottoritiepätkiä, että mitään merkittävää ajansäästöä pääsisi tapahtumaan, niin itse olen ottanut tavaksi ajaa moottoritiellä n. 100 km/h. Omassa autossani, jossa on 2-litrainen bensiinimoottori, olen havainnut tämän säästävän n. 1,5 litraa sataa kilometriä kohti. Minusta matkantekokin on leppoisampaa, kun ei tarvitse jatkuvasti ohitella muita tai säädellä omaa nopeuttaan. Silloin kun rekkoja tulee vastaan, kiihdytän nopeutta ja oikealle kaistalle palatessani rullailen takaisin siihen 100 km/h nopeuteen. En siis junnaa rekoista vasemmalla kaistalla hitaasti ohi, jos nopeampaa liikennettä on takana.

Minulla on harvemmin kiire, mutta laskeskelin että tällä pääsee jonkinlaiselle tuntipalkallekin. 1,5 litraa bensaa säästettynä tarkoittaa 2,4 euroa. Jos ajaisin rajoituksen mukaan, olisin tunnissa 120 km päässä. Ajamalla sataa, minulla menee samaan matkaan 12 min pidempään. Siis 12 minuutissa 2,4 euron säästö. Tuntipalkaksi se tekee 12 euroa, mutta koska se on verotonta tuloa, se vastaa n. 15-16 euron verollista tuntipalkkaa. Ei mitään älytöntä, mutta mielestäni jo taloudellisesti ihan perusteltu valinta, varsinkin kun tämä rauhallisempi ajotapa on moottoritiellä myös vaivattomampi.

Anonyymi kirjoitti...

Kovin on pieni kulutus, mikä auto on kyseessä, itse en pääse lähellekään 2 litraisella dieselillä ?

jaska kirjoitti...

"Osa autoilijoista lähtee risteyksestä tai valoista kuin pelästynyt jänis, vaikka näkee että vähän matkan päässä palavat jo seuraavat punaiset. Jos edessä on rauhallisemmin ajava, sen ohi pitää päästä. Kiihdytetään, koska se tuottaa mielihyvää, vaikkei siitä olekaan varsinaista hyötyä."

Tästä joudun olemaan hieman eri mieltä.

Reippaasta kiihdytyksestä on yleensä hyötyä liikenteen sujuvuudelle, kun samoilla vihreillä pääsee useampi risteyksen yli. Lisäksi reipas kiihdytys (ei kaasu pohjassa) ja sitten tasainen vauhti tietääkseni on myös taloudellista.

Toki monesti on niitäkin tilanteita, että valot on ajoitettu huonosti ja joutuu pysähtymään useisiin punaisiin, mutta silloinkin liikenteen sujuvuudelle on hyväksi, jos jonon kärki lähtee nopeasti liikkeelle.

Pekka kirjoitti...

Ajelin taksia renkinä päivisin Helsingissä kuusi vuotta viime jouluun asti. Ajoin AINA korkeintaan suurinta sallittua! Nämä kiihdytykset, että ehtii useampi liikennevaloista ovat vain sitä millä yritetään selittää itselleen omaa käyttäytymistä liikenteessä. Mitään ajallista säästöä itselle tai muille ei tule. Siitä pitää huolen seuraava risteys. Tämän huomaa jos tarkkailee ympäristöään.
Ajoin vain päivisin Helsingissä. Keskikulutus MB 200D:n ajotietokoneen mukaan oli joka päivä 6,0 - 6,7 litraa dieseliä sadalla. Ajoin sentään aamu- ja iltapäiväruuhkat. Kun sain auton yökuskilta oli kulutus 10 - 12,5 litraa sadalla riippuen kuskista. Eikä heillä ole ruuhkia ja liikennevaloja!
Kun vertasin kassaa muiden päiväkuljettajien kanssa, oli omani aivan sama kuukausitasolla. Edes keskimäärin yhtä kyytiä enempää päivässä (keskimääräinen kyyti Helsingissä on 10€) ei pysty tekemään vaikka kuinka yrittäisi hurjastella Helsingissä.
Silti isännät ja rengit ajavat kuin viimeistä päivää ja varsinkin lentokentälle, vaikka kuka heille kertosi, että jokainen kiihdytys on silkkaa tappiota.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Taksit ovat oma lukunsa. Joskus nuorena olin teollisuusvartijana autopiirissä, alueenani Helsingin ydinkeskusta. Taksit olivat niitä, joita piti varoa eniten risteyksissä, jossa valot vilkulla.Vanhalla Opelillani ei tahtonut päästä alta pois, kun isot taksimersut puhalsivat risteykseen muista välittämättä "tuhatta ja sataa".

POHJANMAAN VUORET kirjoitti...

soon täällä staris ollu semmottii aurinkooauto niiko malliks..
siinä ei pala yhtähän pentsiiniä..

aarinkokennoja vaan peräs vetelöö. ja hyvin kulkoo.. en tierä miten sit ku ku on kovasti pilvees.. ehkä joku akku systeemi..

kyllä toi pentsiinin käyttö pitää lopettaa, soon ihan pelkkää ilmaan saastutustaan

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Surullinen tosiasia on, ettei aurinkokennojen energia riitä alkuunkaan auton kuljettamiseen edes aurinkoisena kesäpäivänä muualla kuin lasten sarjakuvissa.

Mitään ihmelääkettä ei ole, vaikka sähköautot tulisivat, niidenkin energia tehdään pääosin kivihiilellä
voimaloissa, osin toki ydinvoimallakin. Tuulimyllyt voidaan unohtaa,ne ovat Don Quiote juttuja ;=).

jaska kirjoitti...

"Nämä kiihdytykset, että ehtii useampi liikennevaloista ovat vain sitä millä yritetään selittää itselleen omaa käyttäytymistä liikenteessä. Mitään ajallista säästöä itselle tai muille ei tule. Siitä pitää huolen seuraava risteys. Tämän huomaa jos tarkkailee ympäristöään."

Mitäköhän seliteltävää reippaissa kiihdytyksissä oikein on? Onko se muka huonoa liikennekäyttäytymistä tai epätaloudellista? Siis mikäli ei kiihdytä liikaa päin seuraavia punaisia tai niin voimakkaasti, että se ei enää ole taloudellista.

Taksit toki ajavat paljon keskustassa, jossa nopeudet ja risteysvälit ovat pienempiä. Me muut autoilijat taas koitamme välttää keskustoja.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>niin voimakkaasti, että se ei
>enää ole taloudellista

Missä kulkee epätaloudellisen kiihdytyksen raja?

Anonyymi kirjoitti...

”Ei ole ihan helppoa ymmärtää, miksi vähemmän kuluttavien autojen käytöstä pitää rangaista, vaikka valtio toisaalta pyrkii tuntuviin päästövähennyksiin.”

Käyttövoimavero (=dieselvero) ei ole rangaistusvero vaan helpotusvero. Maksamalla vuosittaisen könttäsumman saa ostaa lievemmin verotettua polttoainetta niin paljon kuin haluaa. Tämä on edullista kuljetusyrityksille, linja-autoille, antenninasentajille jne.

Jos käyttövoimavero poistettaisiin niin dieselin litrahinta nousisi todennäköisesti samaksi kuin bensiinin litrahinta. Ammattiautoilijoille se oli huono juttu.

Harvoin autoileva ihminen ei paljoa saastuta vaikka valitseekin bensiinikäyttöisen auton. Nykyjärjestelmä nimenomaan ohjaa paljon ajavat valitsemaan dieselin kun taas päästöjen kannalta vähän ajavilla autoilijoilla ei ole niin suurta merkitystä.

jaska kirjoitti...

">niin voimakkaasti, että se ei
>enää ole taloudellista

Missä kulkee epätaloudellisen kiihdytyksen raja?"

Ainakin minulle on autokoulussa opetettu, että taloudellisinta on kiihdyttää reippaasti tavoitenopeuteen, käymättä välttämättä kaikkia vaihteita läpi, ja ajaa sitten tasaista nopeutta. Vai ovatko opit taloudellisesta ajosta muuttuneet?

Eli ei ole mitään rajaa vaan optimi, jota alempi ja ylempi kiihtyvyys on epätaloudellista.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tällainen taloudellisen ajamisen opas löytyy: http://www.motiva.fi/files/2130/Taloudellinen_ajaminen_-_alykas_ajotapa.pdf

Siitä lainaus s. 21:

"Auton moottorin tehokkuus paranee myös silloin kun moottorikuormitus on suuri, eli kun kaasua annetaan lisää pienillä kierrosnopeuksilla. Näissä olosuhteissa moottori toimii tehokkaammin. Kiihdytettäessä tehokkain ajotapa on siis vaihtaa isommalle vaihteelle heti kun mahdollista (pienillä kierrosnopeuksilla) ja kuormittaa moottoria suhteellisen paljon. Isolla vaihteella ajaminen vaatii automaattisesti suuren moottorikuormituksen, jotta
auto pysyisi liikenteen mukana. Jotta auton moottorin tehokkuus tulisi optimaalisesti käyttöön, bensiini- tai nestekaasuautoissa suositellaan vaihteen vaihtamista isommalle viimeistään kierrosnopeudessa 2500 rpm."

Jukka kirjoitti...

Ajotavassa kannattaisi ottaa myös huomioon vaihteiston oikea käyttö. Eli käytetään laitetta sillä kierrosalueella ja nopeudella kuin insinöörit ovat asian laskeneet ja suunnitelleet.

Monella ihmisellä tuntuu olevan tietynlainen "kihnuttava" ajotyyli, jossa koko ajan kiihdytetään tarpeettoman suurilla vaihteilla, mikä osaltaan rasittaa voimansiirtoa mutta lisäksi tulee myös käytettyä laitetta aivan eri tavalla kuin suunnittelijat ovat alunperin ajatelleet.

Itselläni on melko "agressiivinen" ajotyyli siinä mielessä että polkaisen auton melko nopeasti tarkoituksenmukaiseen ajonopeuteen pienellä vaihteella. Hyvä kiihtyvyys on seurausta tarkoituksenmukaisen kierrosalueen käytöstä (auto kiihtyy "mukavasti", ei "kihnuttaen").

Autoni on hankittu henkilöltä, jolla ajotyyli on jokseenkin päinvastainen. Keskikulutuksessa ei ole havaittu merkittävää eroa, mutta mutulla arvelisin että minun tyylini on jopa taloudellisempi. Mutuni voi osaltansa johtua myös siitä että muistelen joskus kuulleeni/lukeneeni taloudellisen ajon kilpailusta, jossa tämänkaltaisella ajotyylillä ajanut voitti koko kilpailun, kun muut kilpailijat ajattelivat automaattisesti, että mitä vähemmän kierroksia niin sitä taloudellisempaa on kyyti.

Sen kuulee, näkee, tuntee ja päättelee että ajoneuvon käyttö ei ole "oikeaa" siinä vaiheessa kun kaasua pitää painaa pohjaan ja mitään ei tapahdu. Se ei voi olla taloudellista.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Ei ihme että "selittämättömiä" onnettomuuksia tapahtuu niin paljon, kun kansa näpertää vaihteiden ja "taloudellisen ajotavan" viidakossa.
Automaattivaihteisto voitaisiin pikku hiljaa keksiä myös Wanhassa Euroopassa, jenkeissä ne on olleet satakunta vuotta.

Dieselissä on huomioitava, että kun kulutus ja päästöt lasketaan litrapohjalla, saadaan harhaanjohtava tulos. Litra dieseliä painaa enemmän kuin litra bensiiniä ja tuottaa itse asiassa enemmän hiilidioksidia kuin bensalitra. Kahdessa suurimmassa automaassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa ei dieseliä juuri henkilöautoissa näy.

Joel A. kirjoitti...

2500 rpm kuulostaa alhaiselta. Jos moottorini maksimivääntö on jossain 3000-3500 minuuttikierroksen lukemissa, niin tuntuisi oudolta että taloudellisimmat kiihdytykset tapahtuisivat selvästi parhaan vääntöalueen ulkopuolella (dieselille 2500 rpm kuulostaa järkevämmältä) Mene ja tiedä, mutta tuskin on kovin väärin kiihdyttää reippaasti ja ajaa sitten tasaista nopeutta.

Aali kirjoitti...

olen n 5 vuotta ajellut VAG-konsernin 1.9 dieselillä varustettuna DSG-automaattilaatikolla. Se vaihtaa osakaasulla kiihdytettäessä suuremmalle muistaakseni alle 2500/min kierrosnopeudella. Pintakaasukiihdytyksessä jopa alle 2000 kierroksen. Suuremmat kierrokset eivät kokemusperäisesti juurikaan paranna kiihtyvyyttä, koska tuon dieselin paras vääntö lienee alakierroksilla. Laatikon S-asento ja/tai täyskaasukiihdytys lähinnä tuottavat lisää meteliä.

Toisaalta tuo DSG myös vaihtaa niin nopeasti että uskoisin sen tuottavan turbolla varustetussa koneessa etua sen takia että turbon aktiivisuus säilyy hyvänä koko kiihdytyksen ajan. Joillain manuaalidieseleillä muistan joskus ihmetelleeni miten kauan kestää vaihteen vaihdon jälkeen kunnes taas mennään.

Anonyymi kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Hannu Tanskanen kirjoitti...

Mikäs tämä filmitarjous? Tuleekohan siitä virus mukana? Piraatti? En uskalla avata! Petteri varmaan asiantuntijana osaa sanoa?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Roskapostimarkkinointia, jonka sivulta ei ilmeisesti tullut haittaohjelmia vaan yrittävät myydä katseluaikaa. Haittaohjelmien riski näissä on suuri, siksi ei kannata klikata. Poistin mainoksen.

jaska kirjoitti...

Mun tiedot taloudellisesta ajosta on ilmeisesti vähän vanhentuneet, vaikka tuo 2500rpm kuulostaa minustakin aika alhaiselta.

Kyllä tuokin ohje aika reippaisiin kiihdytyksiin johtaa vähänkin tehokkaammalla autolla. Omalla autollani ei kyllä useinkaan viitsisi tuon ohjeen mukaan ajaa. Kiihtyvyys esim moottoritielle liittyessä ei oikein riittäisi.

Anonyymi kirjoitti...

"Ei ole ihan helppoa ymmärtää, miksi vähemmän kuluttavien autojen käytöstä pitää rangaista, vaikka valtio toisaalta pyrkii tuntuviin päästövähennyksiin."

Ei ole ihan helppoa ymmärtää miksi valtio katselee vain väritönta, hajutonta ja täysin harmitonta kasviravinnetta nimeltä hiilidioksidi, ja jättää ne todelliset saasteet täysin huomiotta.

Vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan dieselpakokaasut on noin sata kertaa haitallisempia kuin bensapakokaasut, joten verotus pitäisi kyllä olla sen mukaista.

Tässä esimerkkinä yksi tutkimus.

http://www.jabfm.org/cgi/content/full/21/1/55

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Tuo on totta. Dieselin typen oksidit ovat hyvin haitallisia ja ehkäpä piankin EU määrää nyt raskaan liikenteen ureasäiliöt pakollisiksi myös henkilödieseleihin. Vielä vahingollisempia ovat pienhiukkaset, alle 10 mikronia (nanometriä) tai dieselpakokaasussa luokkaa 1-3 mikronia. Ne menevät keuhkorakkuloiden läpi verenkiertoon ja aiheuttavat huomattavan määrän kuolemia vuodessa. Ilmiö on tietenkin tilastollinen, mutta tosi.

Myös EU:ssa pakollinen (oliko vuodesta 2007 lähtien uusissa, en muista?)hiukkasten polttoloukku lisää dieselin mahdollisesti vikaantuvien ja kalliiden korjausten lisäsysteemejä niin, että en suosittelisi dieseliä kenellekään, erityisesti en meidän ilmastossamme.

Dieselien myynti, joka parhaimmillaan oli yhtä suurta kuin bensakoneiden, onkin selvästi laskenut parin viime vuoden aikana.
Nokivasara keksijäkin hyppäsi Kanaalin lautalta sumuiseen mereen eikä ole nähty sen koommin ;=).

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tässä pari päivää sitten Taloussanomissa ollut juttu aiheesta:

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2011/08/13/6-myyttia--tata-et-tiennyt-dieseleista/201111157/139

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Aivan samaa mieltä tuntemani Nils-Olof Nylundin kanssa ja mikäpä on ollessa, kun mies on maan johtava asiantuntija alalla.

Toimitin aikoinani Kaukomarkkinoissa Ollen polttoaine- ja voitelulapboratorioon vanhan miljoonan arvoisen alustadynamometrin
ja Suomen ensimmäisen täydellisen moottorilaboratorion (n.5 wanhaa milliä) Kemiralle Vihtavuoreen (katalyyttitehdas) sekä ensimmäisen laivadieselien päästösysteemin ( 1 milj. w-mk) Wärtsilälle Vaasaan.

Ravasimme asiakkaidemme kanssa Volvolla Göteborgissa, Mersulla Stuttgardissa, Fordilla Duntonissa, Exxonilla Abingtonissa ja Froude Consinella Birminghamissa, minä kävin myös kolmasti Kiotossa Japanissa oppia saamassa valmistajatehtaalla.

Hiukkaspäästöt ovat hyvin hoidettu uusissa (post 2007 jolloin EU:n direktiivi) autoissa, mutta kymmenet tuhannet vanhat tupruttavat vielä pitkään tuimasti.
Ja kun loukku sitten tukehtuu pakkasella lyhyillä ajoilla, on edessä parin-kolmen tonnin investointi:

Helsingin Sanomat


En yleensä ensinnä lue Vihreää Lankaa, mutta nyt siellä oli asiaa:

Vihreä Lanka

Anonyymi kirjoitti...

Ja sitten vielä on eri autoilla oma optiminopeutensa,riippuen vaihteiston ja perän välityksistä suhteessa moottoriin.
Oma wanha brittilaiva(5.3 ltr V12) on taloudellisempi 120-130 kmh/h kuin 80-100 km/h välissä.Eroa kertyy n.1-2 litraa/100 km.

Iso moottorisissa,painavissa "lotjissa" kulutukseen tuntuu vaikuttavan eniten nopeudenmuutokset(massa kiihdyttäminen vaan vie paljon bensaa)...

Anonyymi kirjoitti...

Auton ajotietokoneen näytön perusteella ei muuten kannata tehdä mitään kovin syvällisiä päätelmiä, se ei käytännössä koskaan näytä mitään polttoaineen virtaukseen perustuvaa kulutusta vaan jotain laskettua arviota ihan viihdekäyttöön.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Auton ajotietokoneen näytön
>perusteella ei muuten kannata
>tehdä mitään kovin syvällisiä
>päätelmiä,

Auton antama tieto ei ole kovin tarkka, mutta jotain siitä voi päätellä. Asian voi tietenkin tarkistaa nollaamalla mittarin tankkauksen yhteydessä ja vertaamalla lukemia seuraavalla tankkauksella.

Kävin Savonlinnassa (maantiellä 100-120 km/h) ja sen jälkeen tuli normaalia taajama-ajoa, yhteensä 1105 kilometriä. Tankkauksessa meni 54,05 litraa, joten keskikulutukseksi tuli 4,89 l/100 km. Auton oma mittari näytti 4,7 joten ero ei ollut suuri.

Website Security Test