Aamun Hesarissa kaupunginjohtaja Pajunen on jo varma Guggenheim-museon toteutumisesta. Hänen mielestään museo voisi avata ovensa vuonna 2018. Sitä ennen pitää tosin löytää rahat arviolta 100-200 miljoonan euron rakennuskustannuksiin ja saada talo pystyyn. Pikkujuttu, kun kyse on sentään kulttuurista. Niin ja tietenkin isosta G:stä.
Vuoden alussa Helsinki antoi Guggenheim-säätiön käyttöön 1,8 miljoonaa euroa, jotta se tekisi selvityksen museoprojektia varten. Kaikesta päätellen selvitys tulee esittämään rakennusta Katajanokalle, Helsingin Kauppatorin viereen. Eikä mitä tahansa rakennusta, vaan wau-arkkitehtuurin uusinta luomusta. Guggenheimin pitää päästä rakennukseen, jollaista tässä maailmassa ei ole vielä ennen nähty. Vain se on aitoa wau-arkkitehtuuria.
Veikkaan, että wau tullaan kuulemaan tämän projektin tiimoilta vielä monet kerrat.
Guggenhaim-säätiö tarvitsi siis 1,8 miljoonaa euroa löytääkseen paikan Helsingin keskustasta. Taksi lentokentältä Katajanokalle ja takaisin maksaa noin 100 euroa. Mihin tarvittiin 1,7999 miljoonaa? Wau.
Jotenkin tulee mieleen Markku Laukkanen ja Jouni Backman, jotka saivat keväällä 2004 tehtäväkseen etsiä Ylelle uutta toimitusjohtajaa Wessbergin jälkeen. Pitkän etsinnän jälkeen he löysivät Jouni Backmanin. Siitä nousi kohu, kuten oikein olikin.
Wau-talo Helsingin keskustaan on melkoinen pettymys vuoden alun tunnelmiin verrattuna. Silloin ajateltiin, että Suomen Guggenheim voisi olla jotain ihan uutta museoalalla, eikä rakennuksen tarvitsisi edes sijaita Helsingissä. Verkko pursui kansalaisten rohkeita ehdotuksia.
Helsinkiläinen Wau-talo on kuitenkin ainoa, mikä Guggenheimille kelpaa. Wau-arkkitehtuuri maksaa vähintään 200 miljoonaa. Kun huomioidaan rakennuspaikan vaikeat olosuhteet, hinta voi jopa tuplaantua. Wau, wau.
Rakentamisen jälkeen tulevat juoksevat kustannukset. Turisteja tarvitaan jatkuvana virtana, jotta edes Guggenheimin perimät lisenssimaksut saadaan katettua -- muista kuluista puhumattakaan. Suomalainen yleisö on niin pientä, ettei sen varaan voi museota laskea. Ilman julkista tukea Suomeen ei mahtuisi edes yhtä oikeaa oopperataloa.
Ankean talouden aikana on hämmästyttävää, miten innostuneesti kaupungin päättäjät suhtautuvat hankkeeseen. Kovin monta säröääntä ei kuultu edes kesällä, kun kaupunginvaltuusto keskusteli asiasta.
Johtajia ei niinkään kiinnosta taide, vaan turistit. Wau-museo -- ja vain se -- voisi houkutella riittävästi turisteja, jotta talo saadaan maksettua. Siitä ei tosin ole mitään takeita. Bilbao-efekti ei toteudu automaattisesti, siitä varoitetaan jo kyseisen museon vaikutuksista tehdyssä tutkimuksessa. Jos yksi museo riittäisi kääntämään kaupungin talouden plussalle, guggenheimeja olisi joka puolella.
Pelkkien turistivirtojen tavoittelua varten 200-400 miljoonaa voisi investoida monella muullakin tavalla.
Runsas kymmenen vuotta sitten Helsinkiin rakennettiin nykytaiteen museo Kiasma. Se oli aikansa wau. Nyt alkuinnostus on hiipunut, eikä Kiasma ole enää mitään. Huumasta jäi jäljelle vain jännän näköinen rakennus. Wausta tulikin blääh.
2 kommenttia:
Kannattaiskohan toi edellinen sensuroida pois?
Suuri riski, suuri voitto?
Lähetä kommentti